PIENIÄ JA ISOMPIA ASIOITA POIS PÄIVÄJÄRJESTYKSESTÄ

Aina alkuvuodesta suurinpiirtein synttäreiden aikoihin alkaa mieleen putkahdella asioita, jotka olisi hyvä hoidella pois päiväjärjestyksestä. Lähinnä kaikenlaisia terveydellisiä juttuja, joista haluan pitää säännöllisesti huolta. 

Jo se, että saa ajanvaraukset aikaiseksi, keventää alitajuntaa, vaikka varsinainen tapahtuma menisikin  viikkojen tai kuukausien päähän. 

Tähän mennessä voin vetää ajanvarauslistalta yli hammaslääkärin (jolta tosin tulee vuosittain ilmoitus automaattisesta ajanvarauksesta), silmälääkärin (jono vakiolääkärilleni on aina kuukausien mittainen, mutta tiedän ennakoida sen), ihotautilääkärin (joka jännittää eniten, koska edellisestä käynnistä on vuosia) ja gynekologin, jonka luona kerkisin jo käydäkin.

Myös kampaajalla kävin pitkästä, pitkästä aikaa. Sen suhteen olen ihan liian laiska ja tukka on turhan kauan ollut sen mukainen. 

Jo vuosia olen käynyt ekokampaajalla, enkä enää aio muuhun vaihtaakaan, mutta huomaan, että olen vähän huono kestämään luonnonmukaisten aineiden pitkiä vaikutusaikoja mitään tekemättä. Lehtien lukeminenkaan ei oikein innosta, kun pitää pujotella silmälasien sangat saven tai merilevän ja myssyn väliin. 

Kampaaja-Jaanan kanssa riittää onneksi rupateltavaa ja tällä kertaa aika meni kivasti, kun tehtiin valkosaven vaikutusajalla itselleni räätälöity tuoksu. Huomasin mahdollisuuden sellaiseen kampaamon hinnastossa ja tuntui kivalta ajatukselta.

Tuoksu tehtiin sekoittamalla pulloon 15 ml jojobaöljyä, jonka sekaan tiputettiin 14 tippaa itse valitsemiani eteerisiä öljyjä. Vielä jäi yhden tipan verran varaa (15 on Jaanan mukaan maksimimäärä, koska öljyt on tosi voimakkaita) ja lupasin käydä hakemassa sen jahka osaan päättää, valitsenko jasminin vai mustakuusen. Ehkä jasminin.

Tuoksusta tuli ihanan raikas ja sitruksinen. Ja itse tuoksun lisäksi siinä on parasta se, että kaikilla eteerisillä öljyillä on myös omanlaisensa hyväätekevä vaikutus. Omikseni valikoitui enimmäkseen raikastavia, stressiä poistavia ja tasapainottavia. 

Jaanan peltisessä aarrekaapissa riittää valinnanvaraa. Kaikkia ei sentään käyty läpi.

Jaana kertoili eri öljyjen ominaisuuksista ja kirjoittelin joitakin muistiin. Hauskaa oli mm. asuntoesittelyissä miellyttäväksi koettu mandariinin tuoksu. Kannattaa kokeilla, jos on asuntokauppaa tuloillaan :).

Erikoista öljyjä nuuhkiessa oli se, että jos öljyn vaikuttava ominaisuus ei jostain syystä ole itselle sopiva, se ei myöskään tuoksu omaan nenään hyvältä, vaan päinvastoin. En enää muista mikä öljy oli kyseessä, mutta se haisi mielestäni kammottavalle, eikä ihme, koska Jaana kertoi, että öljyllä olisi ollut verenpainetta laskeva vaikutus. Omassa tapauksessani olisi ollut huonompi homma, koska normaali verenpaineeni on jo muutenkin turhankin alhainen. Joku toinenkin öljy haisi omaan nenääni lähinnä kostealta perunakellarilta, jossa ei sinällään ole hajuna mitään vikaa, mutten sitä ihan ehdoin tahdoin pulloon halua. Silläkin olisi ollut omalla kohdallani ei-toivottu vaikutus, en vaan enää muista mikä. Kannatti siis luottaa omaan hajuaistiin.  

Mitäs sitten muuta? 

Välttelen viherkasvien mullanvaihtoa, koska sille ei ole sellaista paikkaa, jossa voisi sotkea rauhassa, mutta hiljattain oli Kotivinkissä niin näppärä vinkki, että päätin selättää mullanvaihtovastenmielisyyteni ja antaa kasviparoille uutta elinvoimaa.

Vaihto sujui näppärästi Ikean isossa kassissa, eikä tarvinnut siivoilla sotkuja muuten kuin kippaamalla kassin sisään varissut multa pihalle ja pyyhkiä pohja. 

Pari pientä pystyynkuollutta kasvia heitin pois ja ostin tilalle mm. tämän kalanruotokaktuksen, joka on itselleni hauska uusi tuttavuus. 

Anopinkieli on uskollinen ystäväni, jota ei tarvi kastella kuin joskus ja jouluna (oli kukkakauppiaan ohje). Hipoo jo vintin kattoa. 

Kalevalaisella jäsenkorjaajallakin tuli käytyä, kun reisilihakset oli taas kivettyneet niin, etten enää saanut niitä itse millään auki. On aina sama juttu näihin aikoihin vuodesta, kun ulkona ei voi kävellä normaalin rennosti. 

Jäsenkorjaaja aina motkottaa liian reisivetoisesta ja nopeasta kävelytyylistäni, mikä on varmasti ihan aiheellista, mutta laitan kyllä osan ongelmasta myös kenkien piikkiin. Omistan hyvät nastalenkkarit ja paritkin kitkapohjakengät, mutta kävelen niin paljon, ettei niistä kunnon lenkkareiden korvaajiksi ole. Ja varmasti on viikottaisten liikuntatuntien kymmenillä kyykkysarjoilla osuutensa asiaan, mutta nyt on taas lannekori suorassa ja lihakset pehmeinä käsittelyn jäljiltä. Ihme velho kyllä ja tietää aina mistä kiikastaa, vaikken itse kerro ennakkoon mitään.

Kesäajasta en aio sanoa sanaakaan. On niin loppuunkaluttu aihe, eikä siitä muuksi muutu. Niinkuin ei vissiin tämä talvikaan. Tuntuu, että on ollut pidempi kuin ikinä, mutta josko se enteilisi pitkää kaunista kesää. Parasta kuitenkin, että kaikki vihreys on vasta edessäpäin.