Sivut

keskiviikko 22. syyskuuta 2021

SILMÄHARMIT SUURIMPANA SYYNÄ HILJAISELOON


Universumi, tai ainakin blogistania tuntuu päättäneen, etten enää kuulu tänne.

Alunperin syynä jopa omalla mittapuullani poikkeuksellisen pitkään hiljaisuuteen on ollut koko kesää kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti varjostaneet uudet silmäongelmat. Mutta nyt kun pystyn niiden kanssa jo vähän paremmin elämään, tuntuu tulevan muita vastoinkäymisiä sitä mukaa, kun yritän istua tähän ylittämään kovin korkeaksi noussutta kirjoituskynnystä.

Joudun siis luovuttamaan. En lopullisesti, mutta nyt en vaan pysty mihinkään "ylimääräiseen" ennenkuin elämässä tällä hetkellä meneillään olevat epäonnet ja epävarmuudet alkavat ratkeamaan ja jonain kauniina päivänä kääntymään parhain päin. Jaksan uskoa, että niin ennemmin tai myöhemmin tapahtuu.

Halusin kuitenkin ilmoittautua edes näin lyhyesti ja samalla kiittää kaikkia teitä, jotka olette laittaneet viestiä ja kyselleet mitä kuuluu, kun ei kuulu mitään. Viesteillä on ollut itselleni ihan tosi iso merkitys. Eikähän elämä näköongelmineen ole onneksi pelkkää synkkyyttä ollut tai ole edellenkään, vaan paljon on tapahtunut myös hyviä, iloisia ja uusiakin asioita, joista toivon jonain päivänä voivani taas hyvillä mielin kirjoittaa.

Siihen asti toivottelen kaikille kaunista ja muutenkin mukavaa syksyä!



Pariviikkoiseen Vuokatin lomaan mahtui kaikkia samoja elementtejä kuin elämään ylipäätään. 
Tyyntä, myrskyä ja monenmoista siltä väliltä.





Iloisempiin tai ainakin tavallisempiin kuulumisiin! 

Annukka