Sivut

torstai 21. maaliskuuta 2019

24 KYSYMYSTÄ ELÄMÄSTÄ


Herkän kaunis sielunsiskoni Tuula haastoi jo jonkin aikaa sitten vastailemaan 24 kysymykseen elämästäni, muttei ollutkaan äkkiseltään ihan helppo rasti. Aikani tuijottelin, mutta päässä löi pelkkää tyhjää, joten laitoin koneen kannet kiinni ja päätin palata, kun riveille syntyy vastauksia vähän niinkuin itsestään.

Uusiin kuviin ei valitettavasti rahkeet riittäneet, joten niiltä osin mennään vanhoilla.






Mitä rakastat?

Elämää.

Missä olet tosi hyvä?

Olipas yllättävän vaikea kysymys, kun alussa on tuo "tosi", enkä koe olevani tosi hyvä oikein missään, mutta ihan vaan hyvä olen omasta mielestäni aika monessakin asiassa. Esimerkiksi huolellisuutta, tarkkuutta, sorminäppäryyttä ja pitkäjänteisyyttä vaativissa jutuissa (viimeistä en tosin ihan aina), kirjoittamisessa, kuuntelemisessa, pohtimisessa, toisen asemaan asettumisessa, tilojen hahmottamisessa, mielikuvittelussa, äitinä olemisessa, golfissa ja käytännön ongelmien ratkaisussa.  

Mikä tai kuka saa sydämesi lyömään nopeammin?

Nuorempana (siis paaaljon nuorempana..) olisin varmaan vastannut, että ihastuksen kohde, mutta nyt tuli ensimmäisenä mieleen sellainen ei-toivottu sydämentykytys, jota saa aikaan mm. stressi, liiallinen jännittäminen, tyhjään vatsaan juotu kahvi, liika suola, valvominen tai liian myöhään illalla nautittu viini. 

Mikä tai kuka saa sinusta parhaat puolet esiin?

Kuka-kohtaan vastaan, että omat pojat. Ja ukkelikin, joka tosin saa esiin myös ne huonoimmat puoleni.

Mikä-kysymykseen vastaan, että parhaimmillani olen varmaan silloin, kun koen onnistumisen tunnetta jostain ja olen yhtä aurinkoa.

Mitä haluaisit oppia?

Kaikkia maailman kieliä.

Mistä haluaisit tietää lisää?

Äidistäni ja suvustani muutenkin.

Onko sillä väliä viiden vuoden päästä?

On, koska voi olla, että silloin ei enää ole ketään minulle asioista kertomassa.




Mitkä unelmasi olet saavuttanut?

En varsinaisesti koe unelmoineeni mistään. Olen taipuvainen olemaan onnellinen siitä, mitä minulla on tai minulle annetaan.

Paitsi että nyt kun tarkemmin mietin, niin taisin kyllä rehellisesti sanoen lukioikäisenä unelmoida yhdestä komeasta urheilijanuorukaisesta, josta sittemmin erinäisiä omia teitämme kuljettujen polkujen ja vuosien jälkeen tuli mieheni. Joskaan en tavoitteellisesti tehnyt töitä sen eteen (miten sellaisia "töitä" edes tehdään?), vaan mies kertoi myöhemmin, että olin kiinnostava, koska olin ainoa, joka ei nauranut hänen tyhmille jutuilleen.  (Niitä tyhjännaurajia ukkelin nuoruudessa tosiaan riitti, ja vaikka mies on sitä mieltä, että "nappasi" minut, itse olen sillä kannalla, että pelastin ukkelin pois turhuuden markkinoilta kuleksimasta :)).  
  
Missä tilanteessa/millainen olit vuosi sitten? Entä viisi vuotta sitten?

Vuosi on niin lyhyt aika nykyään, että mitään sen kummempaa muutosta ei ole siinä ajassa ehtinyt tapahtua suuntaan eikä toiseen. Ainakaan mitään sellaista, minkä muistaisin tai huomaisin.

Viisi vuotta sitten ikäni alkoi viimeistä kertaa nelosella, ja vähän vissiin se pelätty viidenkympin rajapyykin lähestyminen kaihersi mieltä, vaikken sinällään muista mitenkään erityisesti kriiseilleeni. Nyt en enää muista koko ikää. Tai ainakin olen sitä mieltä, että se on ihan hyvä.

Mikä on sinulle todella tärkeää?

Perhe on niin itsestäänselvä vastaus, että ohitan sen, ja vastaan, että minulle todella tärkeää on se, että saan tehdä asioita, joista tykkään. Ja että kukaan ei valita, jos vaikka päätän perustaa betonipajan piharakennukseen ja sen jälkeen kaikki on pari vuotta mullinmallin, eikä tilaa voi käyttää muuhun, koska sinne ei mahdu.





Mitä tekisit, jos et voisi epäonnistua?

Täysremontin meidän keittiöön. Itse. 

Kenen mielestä olet kaunis?

Miehen. Kesti tosin vuosia ennenkuin aloin uskoa, että ukkeli ihan oikeasti tarkoittaa mitä sanoo, kun kehuu kauniiksi. Sellaista en ollut itse itsestäni koskaan ajatellut, vaan olin mielessäni edelleen se lapsuuteni rillipäinen ruipelo, jonka hennot hiukset isä leikkasi niin lyhyiksi, että tuntemattomat luulivat pojaksi. (Se ei tokikaan ollut isän tarkoitus, vaan kaunis ajatuksensa oli, että kun tarpeeksi leikkaa, hiukset lopulta vahvistuvat.)

Kuka rakastaa sinua?

Täydellä varmuudella mies, pojat ja isäni.





Miten muuttaisit maailmaa, jos kaikki olisi mahdollista?

Soisin kaikkien lapsia toivovien saavan lapsia. Ja kaikkien lasten saavan turvalliset ja rakastavat vanhemmat, jotka eivät hylkää, tapahtui mitä tahansa.

Miksi sinut kannattaa tuntea?

Tämäpä olikin aika vaikea kysymys, mutta vastaan, että olen konstailematon tyyppi, jolle juuri mikään asia elämässä ei enää tule yllätyksenä, ja joka on aidosti kiinnostunut ja valmis kanssapohtimaan ihan mitä tahansa vastapuolelle tärkeää tai ajankohtaista aihetta (poislukien politiikka, josta olen ihan pihalla ja johon en edes halua sekaantua). 

Milloin viimeksi teit jotain uutta?

Varmaan viime syksynä, kun aloitin keramiikkakurssin ja pilateksen.





Kohteletko muita kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan?

Kyllä.

Onko jotain, mistä sinun kannattaisi päästää irti?

On. Asioista ennakkoon murehtiminen. Se vaan ei käy ihan niin helposti kuin haluaisin.

Mikä yksi asia sinun kannattaisi muuttaa heti, jotta voisit paremmin?

Jos voisin, alkaisin hyväksi nukkujaksi, joka pistää illalla pään tyynyyn ja herää aamulla virkeänä. En vaan valitettavasti ole keksinyt mitään sellaista taikakeinoa, jolla onnistuisi, mutta nykyään koitan olla miettimättä koko asiaa, koska pakottamalla ei uni varsinkaan tule. Paha mieli vaan.

Ketä varten pukeudut?

Oletan, että tällä tarkoitetaan ns. parempaa pukeutumista, joka onkin itselleni varsinainen tenkkapoo.  Mutta sen kerran kun yritän, teen sen ensisijaisesti itseäni varten, koska silloin kun tuntee pukeutuneensa tilaisuuteen sopivasti, mutta kuitenkin itsensä näköisesti, olo on mukava ja sopivan itsevarma, jolloin voi keskittyä nauttimaan oleellisesta, eikä vaikkapa jatkuvasta hameen helman kiskomisesta alaspäin.





Millaiseksi vaatteesi saavat sinut tuntemaan itsesi?

Jos tällä taas tarkoitetaan ihan normivaatteita, niin vastaan, että arkiseksi ja nukkavieruksi. 

Viekö tämä unelmiasi kohti?

Ööööö. Nekö nukkavierut arkivaatteet? Tuskin :D. Paitsi että ne päällä voisin tehdä sitä keittöremonttia, jota tekisin, jos en voisi epäonnistua.

Millaiseksi saat muut ihmiset tuntemaan itsensä?

Nyt on pakko kirjoittaa tähän sellainen asia, joka on lämmittänyt mieltä ihan tosi paljon. Ja se on se, että muutama, toisilleen tuntematon ihminen, joka on tavannut minut ensimmäistä kertaa, on sanonut, että "Susta huokuu joku sellainen sisäinen rauha, joka tekee omankin olon hyväksi".

Se on tuntunut todella kivalta, mutta myös jotenkin ihmeelliseltä, koska en itse tiedosta asiaa. Olen vaan sellainen kuin olen. 

Oletko oman elämäsi ohjissa vai tapahtuvatko asiat sinulle?

Tuntuu, että ennenvanhaan asioita enimmäkseen vaan tapahtui. Sekä hyvässä että pahassa. Hyvässä vaikkapa niin, että edellisestä työpaikasta tultiin houkuttelemaan seuraavaan ilman, että itse olin paikanvaihdosta edes harkinnut. 

Sittemmin ohjat on tullut otettua enemmän omiin käsiin. Joskin tiedostaen, etten kaikkea mitenkään edes pystyisi suitsimaan, vaikka haluaisinkin, koska sattumalla ja kohtalolla on taipumus puuttua aika ajoin peliin. Ja hyvä niin.





Loppupeleissä tosi kiva haaste, jonka haluaisin lähettää eteenpäin seuraaville:


Kaikkien kukkien äidille, ystävälleni Tainalle

Taitavalle ja toimeliaalle tekijälle Pilville

Kanavalta Krunikkaan palanneelle Leenalle

rohkeusidolilleni Satulle 

ja

kauniiden maisemakuvien erikoisnaiselle Kristiinalle

Mutta vain, jos aika ja mielenkiinto aidosti riittää. Väkisin ei pidä vastata. 


Kivaa viikonlopun alkua!

37 kommenttia:

  1. Minä pohdin tätä lukiessani, että onpa vaikeita ja kysymyksiä ja että en ikinä varmasti keksisi näihin vastauksia. :-) Samalla ihastelin, miten hienosti sinä olit osannut vastata kaikkiin. Mutta nyt pääsenkin kokeilemaan vastaamista ihan itse. <3 Voi tosin olla, että pohtimiseen menee aikaa, mutta ihan ehdottomasti otan haasteen vastaan.

    Mulle tulee myös noita sydämentykytyksiä, ja minulla niitä tuntuvat aiheuttavan eniten väsymys ja kahvi. Ne ovat kyllä tosi ikäviä, varsinkin jos niitä tulee usein ja paljon.

    Tuo on kyllä ihanasti sanottu, että sinusta huokuu sisäinen rauha. Se rauha välittyy muuten hyvin täältä blogistasikin. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle kävi kanssa niin, että kun olin lukenut Tuulan viisaat vastaukset, mietin, että miten ihmeessä voin keksiä itse mitään vähänkään järkevää. Enkä keksinytkään, joten oli pakko pistää haaste katkolle niin pitkäksi aikaa, että ehdin unohtaa, mitä Tuula vastasi mihinkin.

      Sydämentykytykset on tosiaan ikäviä, ja vähän pelottaviakin. Erityisesti illalla, kun on mennyt nukkumaan, ukkeli kuorsaa vieressä ja itse pohtii, että kuolenkohan nyt tähän vai onko vaan jotain viatonta tykytystä. Aika hyvin olen kyllä oppinut rauhoittamaan itseni rauhallisella hengityksellä ja siihen keskittymisellä. Ja sillä kuuluisalla piikkimatolla, jota olen vähän joka käänteessä hehkuttanut. Jotenkin ihan nurinkurista, että piikeillä makaamalla rentoutuu, kun voisi kuvitella, että käy just päinvastoin.

      Kiva, kun otat haasteen vastaan ja tiedän jo etukäteen, että vastauksista tulee timanttisia.

      Ja kiitos <3. Ehkä muhun on jotenkin siirtynyt osa äitini sielua, koska oli kuulemma ihminen, joka tilaan astuessaan loi ympärilleen justiin jonkun sellaisen selittämättömän rauhan.

      Poista
  2. Kiitos haasteesta! Sulla on tapasi mukaan taas niin hienot vastaukset että rima kyllä kipusi korkeuksiin, mutta haluan kyllä yrittää vastata.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hopöhöpö korkeille rimoille Kristiina.

      Mustakin aina tuntuu jonkun muun vastauksia lukiessa, että mitäpä tuohon nyt enää voi sanoa, kun toinen kirjoitti niin viisaasti, mutta sitten kun niitä samoja kysymyksiä ihan omana itsenään pohtii, niin yllättäen sitä sitten kuitenkin pystyy kaivamaan esiin niitä omia näkökulmiaan. Joskin mun piti odottaa niin kauan, että unohdan mitä Tuula vastasi, ettei tule sellaista tunnetta, että vaan kopioin.

      Kiitos samoin, kivaa ja toivottavasti keväistä viikonloppua!

      Poista
  3. Olipa kiva lukea vastauksiasi. Kirjoitat niin elävästi ja hauskasti, että hymy nousee huulille ihan väkisin. Vastauksista vahvistuu juuri sellainen kuva sinusta, millaisen kuvittelen sinun olevan. Juuri noin ihana, upea Annukka. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Mari.

      Oma mielikuvani sinusta on se, että olet rauhallinen, välittävä ja sydämellinen ihminen <3

      Poista
  4. Olipa hei kiva postaus. Hitsin rytmihäiriöt...muuten olisi ukkeli saanut pisteet tuohonkin kohtaan :)
    Olet juuri sellainen kuin kirjoitit, suora, helposti lähestyttävä, minulle ainakin olit heti aivan ihana ja tunsin oloni seurassasi tervetulleeksi ja huolettomaksi.
    Ihana sinä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, 38 vuotta sitten, kun iskin silmäni siihen komeimpaan ikinä näkemääni nuoreen mieheen, mun sydän kyllä jätti varmaan muutamatkin lyönnit väliin tai pompotteli ihan mitenkuten :). Ja vielä vuosia kyllä sen jälkeenkin, koska elettiin kumpikin tahoillamme, mutta aina kun sattumalta taas tavattiin, tunne oli samanmoinen. Hienoja aikoja ne. Joskin on nämä nykyisetkin. Toisella tavalla vaan.

      Piti oikein miettiä, että eikö me tosiaan olla tavattu kuin sen yhden pienen hetken siellä messuilla (kun olitte aikeissa äidin kanssa istuttaa niitä pottuja :)). Musta kun tuntuu, että oltaisiin tunnettu aina. Ja ihan samanlainen huoleton ja helppo olo tuli mulle, kun sut näin <3

      Poista
  5. Luin tosi paneutuneesti vastauksiasi ja mietin samalla koko ajan, että hitsi, miten vaikeita kysymyksiä ja miten hienosti vastaat niihin! Ihailen vastauksiasi - ihailen sinua! Miten hienoa, että tunnet itsesi niin hyvin. Paitsi, että kaikki tuo, mitä osaat, osaat "tosi hyvin", et "vain hyvin". Kun sitten pääsin loppuun ja näin haastamiesi henkilöiden nimet, mietin, että aijaa, joku taitava Pilvi... puolet minusta sanoi, että se tarkoittaa minua, mutta pakko varmuuden vuoksi oli klikata nimessä oleva linkki, että tarkoittaako se ihan oikeasti minua!? Minulla on vielä opeteltavaa tässä itsetuntemuksessa ja omien vahvuuksien näkemisessä, koska tuntuu, että harrasteblogia kirjoittaessa, eli juuri täällä blogitodellisuudessa näiden asioideni äärellä olen koko ajan epämukavuusalueella enkä koskaan niin taitava kuin toivoisi. Yritän ottaa sinusta mallia :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitäs nyt oikein horiset siellä Pilvi :). Voisin luetella tältä istumalta aikas monta asiaa, joissa olet mun mielestä taitava, mutta odottelen nyt kuitenkin ensin, mitä itse vastaat ja jatkan sitten listaa, jos meinaat heittäytyä vaatimattomaksi :).

      En tunne ketään muuta Pilviä, enkä voisi oikein edes kuvitella nimeä kenellekään muulle. Olet niin nimesi "näköinen".

      Kiitos taas kerran kauniista sanoista, jotka saa mut aina vähän hämilleen. Ja kiva, jos otat haasteen vastaan. Sitten joskus, kun/jos siltä tuntuu, ei tosiaan väkisin. Mulla ainakin kesti tosi kauan ennenkuin tuli sellainen olo, että osaan vastata yhteenkään kysymykseen yhtään mitään vähänkään järkevää, mutta sitten, kun se olo eilen tuli, kävikin yllättävän helposti.

      Kivaa ja toivottavasti keväistä viikonloppua maalle tai merelle, missä olettekin.

      Poista
  6. Kiitos, kiitos Annukka!<3 Pitäisköhän mun yrittää korjata sun luulot itsestäni kaikkien kukien äitinä.;D Kun en omista kummoistakaan viherpeukaloa, niin ehkä mä olenkin vain kukkien äitipuoli?:P Ilman muuta lähden tähän haasteeseen, täytyy varmaan varata aikaa vastaamiseen useampi tovi.:)) Vaikeita kysymyksiä, joihin sä vastailit niin sujuvasti!

    Ihanaa viikonloppua, aurinkoa ja kevätfiilistä!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvi korjata Taina :). Arvonimi ei ole sidoksissa viherpeukaloon, vaan sun intohimoon kukkia kohtaan <3.

      Ja kiva, jos vastailet sitten, kun siltä tuntuu. Mulla kesti kauan, kun piti ensin unohtaa Tuulan omat vastaukset, jotka oli mun mielestä niin viisaita, että tuntui, etten voi ikinä itse keksiä mitään yhtä järkevää. Mutta kun tarpeeksi kauan antoi olla, kävikin loppupeleissä aika helposti, kun tuli sellainen olo, että hetki on oikea.

      Tänään paistaa ihanasti aurinko ja olisin toivonut, että viikonloppunakin, mutta ei näytä olevan ainakaan huomenna luvassa. Pöh. Kerrankin kun oli sellainen olo, että olis kiva pitkästä aikaa vähän kuvailla, mutta räntäsade ei siihen puuhaan niin houkuta.

      Mutta fiilis on kyllä keväinen, kun saa jo kulkea lenkkareissa :)

      Poista
  7. onpa ihanat ja viisaat vastaukset sinulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle näistä sanoista ihanan viisas Marika.

      Poista
  8. Olet just sellainen kuin olen ajatellutkin eli viisas ja mukava :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna.

      Viisas ja mukava kuvastaa omaa mielikuvaani susta. Lisättynä ennakkoluulottomuudella, avoimmuudella (onkohan tuossa kaksi ämmää vai yksi vaan?) ja sellaisella sopivan huolettomalla asenteella :)

      Poista
    2. Voi kun oot ihana, kiitos! Asenne muuttuu aina vaan huolettomammaksi, mikä on varmaan ihan hyvä:)

      Poista
    3. Älä nyt tähän suotta enää vastaa mitään, mutta mietin sitä sun Riikan postausta lukiessani tänään, että haluaisin lisätä listaan vielä avarakatseisuuden ja leikkimielisyyden :)

      Poista
  9. Ihanat viisaat vastaukset ja ihan sun näköiset. Tuosta tokavikasta kohdasta tuli heti mieleen, että ehkä juuri siksi saat ihmiset tuntemaan olonsa mukavaksi ja rauhalliseksi, kun "olet vaan sellainen kuin olet". Silloin toisellakin on tilaa olla ihan vaan sellainen kuin on, tarvitsematta konstailla tai yrittää olla jotain enemmän. Sussa on ihanaa rauhaa ja läsnäoloa <3

    Valoisaa viikonloppua sielunsiskolle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun oli pakko odottaa niin kauan tän kanssa, että unohdin sun vastaukset, jotka oli mun mielestä niin viisaita, että ajattelin, etten voi mitenkään keksiä mitään yhtä järkevää, vaan päästä tulee ulos joko pelkkää hölynpölyä tai vaihtoehtoisesti ei mitään :).

      Ihanasti sanottu Tuula <3. Olen niin kiitollinen, että aikanaan sut sieltä Oman katon alta löysin ja heti tuli sellainen siskoisa olo, joka vaan jatkuu ja syvenee <3

      Poista
    2. Samat sanat - oon niin iloinen, että ollaan löydetty toisemme täältä blogimaailmasta <3

      Poista
  10. Ihan ekaksi; Kiitos haasteesta Annukka!

    Olen aika otettu ja samalla vähän jännittää. Siis että osaanko vastata noihin kysymyksiin. Taitaa tosiaankin olla paras keino antaa asian hetken vain olla ja luottaa siihen, että jonain kauniina hetkenä vastaukset tipahtelevat kuin itsestään. Sama tyyli pätee niin moneen muuhunkin juttuun. Näillä mennään.

    Mutta siis, sinun vastauksesi olivat aitoja ja samalla mietityn oloisia. Monessa kohdassa tuntui, että tavoitin ajatuksesi ja niihin oli helppoa samaistua.

    Rentoa ja iloista viikonloppua Sinulle!

    P.S. Tuo betonipajasi näyttää niin hykerryttävän ihanan kadehdittavalta täältä pääkaupungin keskustan kerrostalosta katseltuna, että en kestä!! Meillä ei ole edes parveketta... :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä Leena :). Ja kiva jos vastailet, koska kokemuksesta tiedän jo ennakkoon, että tulee olemaan viimeisen päälle ajateltua ja harkitun viisasta tekstiä.

      Ja hehhee. Seuraavan kerran kun avaan oven lakkoilevaan betonipajaani, en ahdistu, vaan ajattelen, että onpas hykerryttävän ihana sekasotku :D.

      Kai se on niin, että sen minkä pajassa häviää, sen kaupungin keskustan moninaisissa muissa mahdollisuuksissa voittaa. Ja päinvastoin.

      Mukavaa ja toivottavasti keväistä viikonloppua sinulle myös!

      Poista
  11. Nämä oli just niin viisaita, lämpimiä, maanläheisiä ja järkeviä vastauksia, kuin mitä sulta osasin odottaakin <3 Ihailen niin älyttömän paljon sun tasapainoisuutta ja "tavallisuutta" (tiedän, että ymmärrät mitä tällä tarkoitan ja otat tämän kohteliaisuutena), kun kuitenkin samaan aikaan olet kaikkea muuta kuin tavallinen nainen; just niinkuin sulle on sanottukin, että sussa on sisäistä rauhaa (jonka huomaa heti) - se ei ole kauhean tavallinen ominaisuus naisille (tai ihmisille ylipäätään).

    Mutta haha, yksi ongelma tässä sun postauksessa on: mulla on edelleen tämä haaste kesken ja just kun olin jo aika hyvin loppusuoralla sen kanssa, niin nyt luin nämä sun vastaukset ja pitää unohtaa ne, ennen kuin pystyn itse jatkamaan omaani. Koska voisin esim. kopioida ihan suoraan sulta "jos tällä taas tarkoitetaan ihan normivaatteita, niin vastaan, että arkiseksi ja nukkavieruksi" :D

    Ihanaa, aurinkoista ja valoisaa viikonloppua blogisiskolleni <3

    p.s. vielä kommentti komenttipuolelta: olen ihan varma, että äitisi sielusta on sinussa todella iso osa <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ehkä kestä, kuinka kiva olet, kun kirjoitat noin nätisti <3. Ja vaikka tiedänkin, että tarkoitat mitä sanot, niin silti mulla on sellainen olo, etten ole kaikkia kauniita kehuja ansainnut, kun tosiaan olen ihan vaan tällainen perusjamppa, enkä mikään Buddha kuitenkaan. Mutta silti se tuntuu ihan tositosi kivalta, kun sanot mitä sanot. Ja juu, ymmärrän sun tavallisen nimenomaan kehuna. Vastaa mun korkeinta mahdollista ihmisarvosanaa, joka on "normaali" ja kuvastaa esim. just sua :).

      Jos et olis saanut tätä haastetta jo Tuulalta, olisin haastanut sut itse. Nyt vaan odottelen, milloin sun taattuun emmamaiseen tyyliin kirjoitetut sukkelat vastaukset putkahtaa eetteriin. Ellei jo olekin, kun tänään on perjantai ja sun blogipäivä :).

      Ihan tiedoks vaan, että olet ihana <3

      Poista
  12. Hauskaa lukea inside Annukan päästä <3 Sussa taitaa olla sama piirre vitsien kuuntelun kanssa kuin mulla. Kuuntelen ja osan ymmärränkin sekä nauraa hihittelen mutta jos on huono tai menee yli hilseen niin kyllä mä yleensä sanon "huono". Jutuissa pitää olla se jokin. Tietysti omissakin jutuissa väliin naurattaa ihan hirveästi ja kukaan muu ei tajua...sitten onkin parempi selitellä. On ollut mukavaa oppia sut tuntemaan näin virtuaalisesti, olet ajatteleva lämmin ihminen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkein vähiten naurattaa, kun joku pohjustaa vitsiään ensin sillä, kuinka hyvä se on ja nauraa jo itse valmiiksi, muttei kuitenkaan lopulta muista, miten juttu meni, vaan vakuuttelee, että "Se oli kyllä tosi hyvä, vaikken sitä nyt muistanutkaan.. ". Jepjep :).

      Kiitos kivoista sanoista Onneli ja samat sulle <3 (Ja taas mua vaivaa, kun en keksi sitä nimeä.... Tai siis luulin olevani siitä ihan varma, kunnes paljastit, että alkaa Ässällä. Itse kun olin ajatellut, että on A...)

      Poista
  13. "Susta huokuu joku sellainen sisäinen rauha, joka tekee omankin olon hyväksi" - tämä <3
    Ihanat vastaukset ja kuvat muutenkin, ihana Annukka. :) Tuo juhliin lähtökuva teistä on aivan ihana, niin kauniina ja tyylikkäänä! <3
    Kauniita kevätpäiviä sinne ja haleja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle aina ihana Taina <3 ja mun mielestä niin kivaa, kun oot back <3.

      Rakeinen juhliinlähtökuva on omastakin mielestä kiva siksi, että näytän siinä iloiselta, koska tunnen oloni kotoisaksi mekossa. Nyt vaan odotellaan, kuinka monen vuoden päästä on ehkä seuraava tilaisuus käyttää sitä, kun ei noita bileitä nykyään ihan alvariinsa ole :).

      Kiitos samoin ja aurinkoista mieltä <3

      Poista
  14. Tuo sisäinen rauha, se huokuu kylä ihan blogin läpi. Yksi syy miksi palaan tänne uudelleen ja uudelleen. Aivan ihana postaus kaikkineen kyllä. Ja tuo toive, että kaikki jotka haluavat lapsia voisivat lapsia saada nosti kyyneleet täällä silmiin, siitä olen kyllä samaa mieltä, sen soisi kaikille.

    Upeaa uutta viikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kun palaat Satu <3. Oletkin yksi mun pitkäaikaisimmista blogiyhteyksistä, kun olit lukijana jo ensimmäisessä, sittemmin kuopatussa blogissani. Olen siitä kovin iloinen <3.

      Ja kiitos samoin, kivaa tätäkin viikkoa ja ihana seurata Instastorien kautta pikkuneidin touhukasta meininkiä :). Tulee niin ne kaukaiset omien poikien "vauvauinti"-ajat mieleen <3

      Poista
  15. Mukavia vastauksia - mietittyjä. Tunnet itsesi ja olet oma itsesi joka tekstissä :) Mukavaa Keväänodotusta - kyllä se sieltä tulee vaikka tänäänkin oli täällä satanut pikkasen lunta lisää kotipihan jäälle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kivoista sanoista Hanna <3.

      Uskaltauduin tänään ekaa kertaa pyörällä töihin, vaikka välillä oli jäisiäkin pätkiä. Eli kyllä se on pakosti kevät nyt, koska minä en talvella pyöräile :)

      Iloista mieltä sulle ja kiva nähdä sun uusi hymyilevä profiilikuva :)

      Poista
  16. Kyllä olet erityisen ihana ja sinä ja Lady of the Mess ja oletko lukenut Nelinan blogia "Odotettavissa navakkaa tuulta", teillä kaikilla on taito valita aina ne oikeat sanat ja kertoa ne sarkasmin höystäminä. Olet todella lahjakas sanoissasi Annukka, ihan spessu tyyppi. <3

    Olen samaa mieltä tuossa, jokainen lapsi ansaitsee rakastavat vanhemmat ja kumpa maailma ei olisi niin paha, kuin se välillä näyttäytyy. <3

    Halauksia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kauniista sanoista Tiia <3.

      Lady tosiaan on elämänviisas nainen ja sanomisensa aina hillityn harkittuja. Oli ensimmäisiä blogituttavuuksiani jo vanhan, sittemmin kuopatun ns. blogini aikoihin. Muistan vielä hyvin silloisen profiilikuvansa eli villasukat :D. Sittemmni oli kiva saada kasvotkin näkösälle.
      Nelinaa on muutkin kehuneet. Pitää vihdoin ryhdistäytyä ja käydä kunnolla tutustumassa blogiinsa.

      Itse olet myös spessu <3.

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi