Annulla oli blogissaan kiva kysymyslista, jonka nappasin mukaani. Sopivan simppeli näin perjantaille.
Mikä stressaa sinua?
Mikä stressaa sinua?
Pääsiäisen alusviikolle aiemmista vakaista päätöksistäni huolimatta varaamani kirppispöytä, aina vaan aloittamista vaille valmis pikkuveskin remontti ja erään uusintaverikokeen tuloksen odottelu.
Ei ihan nappiin mennyt näitten herneeversojen kasvattelu..
Mitä teet tänään illalla?
Osallistun juhlatilaisuuteen, jossa perheen pienin vannoo sotilasvalan.
Mikä on helppoa?
Mielikuvittelu.
Tähän mielikuvittelen kesän.
Mikä on vaikeaa?
Nukkuminen niin, etten heräile pitkin yötä.
Mitä söit päivälliseksi?
Kasvismunakkaan.
Mitä haluaisit tehdä lisää?
Viettää (palkallisia) vapaapäiviä, joita ei ole ohjelmoitu etukäteen.
Mikä saa sinut syttymään?
Joku innostava suunnitteluprojekti, johon tiedän pystyväni. Liian vaikeat projektit eivät innosta, vaan lannistavat.
Mikä saa sinut itkemään?
Suvivirsi, tarhan/koulun kevät- tai joulujuhlat (jotka meidän perheen osalta ovat taaksejäänyttä elämää), häät, hautajaiset, elokuvan tai dokumentin surullinen loppu, elokuvan tai dokumentin onnellinen loppu, koskettava musiikkikappale tai sopivassa mielentilassa ihan mikä tahansa... Ja tänään ihan taatusti aiemmin mainitsemani valatilaisuus.
Olen välillä toivoton itkupilli, joka herkistyy tosi helposti. (Pojilta taisi tulla porttikielto joulujuhliin jo tarha-aikoina, kun eivät kuulemma halunneet "vahtia, koska alat taas nyyhkimään...")
Mikä suututti sinut viimeksi?
Varmaan joku oma saamattomuuteni jossain asiassa. Vissiin siinä pikkuveskin remontin aloittamisessa. Muille en yleensä juurikaan suutu. Jollekin yleiselle tyhmyydelle kylläkin.
Mitä söit viimeksi?
Broileria, pinaatti-fetapaistosta ja quinoaa.
Mikä on mielestäsi hölmöä?
Useimmat paikallislehden tekstiviestipalstalle nimimerkillä lähetetyt "mielipiteet" ja valitukset. Myötähäpeän määrä on välillä valtaisa.
Mikä on herkkua?
Uusin herkkuni on paahdettu täysjyväruisleipä, jonka päällä on avokadoa, ripaus merisuolaa, vuohenjuustoa ja hunajaa. Vakiosuosikkina raikkaat marjat, joista ykkösinä tällä hetkellä vadelmat ja tyrni. Eikä nuo kuvan itsetehdyt raakasuklaatkaan pöllömpiä mansikoiden kera olleet.
Siinäpä ne. Vanhojen kuvien kera, kun ei ollut mahdollisuutta tähän hätään ottaa uusia.
Huvittaisi kuulla, mitä sinä vastaisit näihin samoihin kysymyksiin.
Huvittaisi kuulla, mitä sinä vastaisit näihin samoihin kysymyksiin.
Rattoisaa viikonloppua!
Moikka Ihanuus :)
VastaaPoistakivoja vastauksia! Nappaan nämä kysymykset tästä itselleni, todella kivoja!
Mukavaa viikonloppua!
No moikka ja kiiiiitooos siitä ihanasta paketista, joka tuli perille tänään <3<3<3.
PoistaKoru oli ihan mun näköinen ja täsmälleen sopivan kokoinen. Siitä tulee mun lemppari kesäkoru.
Tai siis tuli jo. Enää puuttuu se kesä :)
Pirtsakkaa viikonloppua ja tuun sit lukemaan sun vastaukset näihin samoihin :)
Mäkin olen itkupilli, niin hyvässä kuin pahassa :)
VastaaPoistaTaidanpa ottaa myös nämä kysymykset messiin ja vastailla sopivassa tilanteessa.
Ihanaa viikonloppua!
Mun piti oikein miettiä, että olenko ollut aina niin herkkä herkistymään vai vasta lasten syntymän jälkeen, mutta eihän mun muisti riitä enää niin pitkälle :). Sen muistan, että jälkeen poikien syntymän, en enää pystynyt katsomaan mitään kauhuelokuvia tai lukemaan jänniä kirjoja, jotka ennen oli mun lemppareita. Että voi olla, että tää itkupilleyskin on alkanut synnytyslaitoiksella.. :)
PoistaKaikin puolin kivaa viikonloppua sulle kans!
Kivoja kysymyksiä ja vastauksia, voisinkin tämän napata mukaan, jos vaikka viikonloppuna olisi jossain välissä pikku hetki vapaata aikaa ja jos tietokone vaikka sattuisi olemaan vapaana samaan aikaan...
VastaaPoistaMeillä on tänään päiväruokana hyvin samantyylinen ruoka, paitsi, että tuo quinoaa ei ostanut, ennakkoluuloinen kun olen ;)
Kauniita kuvia!
Kivaa valatilaisuutta teille ja oikein hyvää viikonloppua!
Avasin äsken koneen ja sen verran vilahti lukulistalla otsikoita, että huomasinkin sun jo vastanneen näihin. Kiva :). Tuun kohta lukemaan.
PoistaMutta voi höh sun kanssas. Quinoa on ihan harmitonta :). Ihan yhtä hajutonta ja mautonta kuin pasta tai riisi, mutta vaan paljon ravitsevampaa. Siinä on tosi hyvin proteiiniakin. Ja tykkään siitä, kun on enemmän "pureskeltavaa", eikä vaan sellaista vaaleaa mössöä. En enää oikein muuta syökään silloin, jos ruoka kaipaa jotain kylkeensä.
Valatilaisuus oli hämärä ja tihkusateinen. Oli sen verran myöhään illalla. Mutta silti juhlava ja koskettavan hieno. En vaan voi olla päästämättä mieleeni ajatusta siitä, että mitä jos niitä armeijassa opittuja taitoja joskus joutuukin ihan tosielämässä käyttämään. Tästä nykymaailman menosta kun ei tiedä. Mutta koitan siirtää sen pois ajatuksista tai tulee vaan lisää unettomia öitä.
Iloista viikonloppua! Näyttäis olevan taas melkoinen koiranilma..
No nyt on quinoaa ostettu, viikolla testaan. Melkein sorruin sellaiseen sekotukseen, jossa olis ollut oaa tummaa riisiä ja osa quinoaa, mutten sit kuitenkaan :D.
PoistaSamaa mietin minäkin tuolla valatilaisuudessa, että jos noita taitoja vaikka oikeasti tarvitaan, mutta tätä asiaa ei parane miettiä, siitä murehtimisesta ei muuten tule loppua lainkaan.
No hyvä :). Ja veteen kun pistää luomukasvisliemikuution sekaan porisemaan, niin tulee makua.
PoistaKoitetaan me olla miettimättä liikoja. Lähtee järki muuten. Sekin vähä, mitä on käytössä :)
Kivoja kysymyksiä ja vastauksia! Voisin myös tehdä blogissani vastaukset näihin.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle ja mukavia hetkiä valatilaisuuteen!
No sepä oliskin kiva, jos vastailisit. Ellet jo kerinnytkin, kun mulla kesti tää oma vastailu nyt näin kauan. Tultiin eilen niin myöhään sieltä valatilaisuudesta ja tänään oli pakko siivota. Muuten en olis saanut oltua.
PoistaMukavaa viikonloppua ja kiitos taas viestistä!
Apua miten iso sun "vauvakin" jo on. Mulla vielä 5 vuotta aikaa, että poika astuu armeijan vihreisiin.
VastaaPoistaOikein ihanaa viikonloppua.
No niinpä. Ajankulun huomaa nykyään siitä, kuinka noi lapset (tai siis miehiä ne jo on) kasvaa ja siirtyy virstanpylväältä toiselle. Itse muka on koko ajan vaan samanikäinen..
PoistaTuntuu ihan, että siitä olis vaan hetki, kun kävin miestä sotkussa katsomassa. 30 vuotta siitä tosin on aikaa, mutta kaiken muistaa niin hyvin, että tuntuu ihan eiliseltä. Ja nyt istuttiin nuorimman pojan kanssa munkkikahvilla siellä samojen pöytien ääressä. Huuuh.
Ihanaa viikonloppua!
Kivoja vastauksia kivoihin kysymyksiin. Nauratti tuo itkujuttu, kuulosti niin tutulta tällaiselle itkijänaiselle.
VastaaPoistaOnneksi me itkijänaiset ollaan myös hyviä nauramaan :D. Olispa kiva lukea sun vastaukset näihin samoihin kysymyksiin.
PoistaHehhee. Tunnistan niin ton, kun joku istuu vieressä sohvalla ja vähän väliä vilkuilee, että "joko se kohta alkaa" ja on siinä valmiuksissa lohduttamaan, kun äitillä alkaa kyynel valua silmäkulmasta, vaikka kuinka koittais peitellä :). Mutta minkäs teet.
VastaaPoistaOlipa tosiaan juhla omien lasten elämässä mikä tahansa, niin kyllä se vaan herkäksi vetää. Vaikka olis ilon juhlakin. Aina niihin liittyy sellasia haikeuden ja luopumisen tunteita kumminkin. Eilinen valatilaisuus oli iltahämärissä ja vettä tihuutti taivaalta, niin sai kaivaa nenäliinat taskusta ihan sen vesisateen varjolla...
Olikohan se nyt sitten kokolailla 300 aamua, jotka täällä on jäljellä. Onneksi poika tuntuu viihtyvän hyvin ja tavoitteetkin on selvillä. Helpottaa tätä kotona olemista, kun ei tarvi ylimääräisiä murehtia.
Pitäisköhän munkin alkaa opetella leipomista, niin voisin sit vajaan vuoden päästä saada jonkunlaisen kakun aikaiseksi :D
Mäkin olen sellainen tunneherkkä itkupilli, että kaikki liikuttava itkettää.
VastaaPoistaHerkkyys on varmaan hyvä ominaisuus, mutta välillä kyllä haluaisin pystyä edes jossain olemaan nyyhkimättä :).
PoistaIhanat sinun näköiset, aidot vastaukset! Näitä oli kiva lukea ♥
VastaaPoistaOlen aika ylpeä, kun pystyin vastaamaan kerrankin lyhyesti johonkin :). Kiva kun luit <3 (tällä koneella ei pysty tekemään tollasta hienoa sydäntä, joten tulee karvalakkimalli :))
PoistaSamat on meillä itkun aiheet...
VastaaPoistaNo hyvä kuulla :). Kai se on meidän äitien perusominaisuus..
PoistaNo voi - minäkin olen itkupilli :) minun pojista toinen kävi armeijan- toinen ei - molempia kunnioitan ja hattua nostan.
VastaaPoistaMitäs me itkupillit :).
PoistaJa todellakin kaikkia nuorten omia valintoja kunnioitetaan.
Kiva postaus! Ihanaa iltaa <3
VastaaPoistaKiitos Jassuntassu :). Ilta jo kerkis mennä niin etten saanut mitään aikaiseksi. Tai oikeastaan en edes yrittänyt..
PoistaLeppoisaa sunnuntaita <3
Kivat kysymykset ja saa nähdä jospa itsekin teen vastaavanlaisen postauksen.
VastaaPoistaNiin ne vauvat vaan kasvaa. Minulla on vaan tyttöjä, joten tuollainen vastaava tilaisuus on omien lasten kanssa kokematta, mutta toki muistan minäkin kun mieheni valatilaisuudessa olin neljäkymmentä vuotta sitten ja vanhin tyttäremmekin oli mukana.
Outille tuolla ylempänä kirjoitinkin, että ei tätä ajankulua oikein tajua muusta kuin omien lastensa kautta. Muuten elämä vaan mennä viuhuu ohi sellaista tahtia, ettei parane edes ajatella. Justiin muka olin minäkin miestäni katsomassa samaisessa sotkussa, missä nyt istuttiin nuoremman pojan valakahveilla. Ihan kuin se olis ollut, jos ei nyt ihan eilen, niin melkein kumminkin..
PoistaNappaa ihmeessä kysymykset. Tulen sitten lukemaan vastaukset.
Avokadoleipä lähtee pöllintään! Tämä on tosi kiva postaus ja ehkä tämän voisi napsia talteen odottelemaan. Täällä ei olla itkupillejä, toivoisin että päästelisin enemmän menemään, enkä olisi niin kova pidättelemään tunteita. Jokin jo lapsuudessa opittu tapa.
VastaaPoistaIhanaa sunnuntaita <3
Avokadoleivän pöllin minäkin :). Oli Tiinan ja Jutan kirjassa "supertoast"-nimellä. Siinä vaan oli myös kourallinen ituja päällä, mutta täällä ei niitä oikein koskaan näytä kaupoissa olevan, enkä ole tän vihertouhuni kanssa vielä niin pitkällä, että olisin saanut aikaiseksi kasvatella, mutta ehkä joku päivä sitäkin.
PoistaPikkutyttönä ja nuorena pidin minäkin itkun sisälläni ja purin hammasta vaan, vaikka koulussa kiusattiin tai mitä milloinkin. Eikä mua vielä omissa häissänikään itkettänyt (mikä on varmaan ihan hyvä asia :)), mutta jälkeen poikien syntymän musta on tullut tällanen nyyhkijä. Ei sellasta juhlaa, etteikö tarvis kaivaa nessuja hihasta :D.
Sunnuntai on taas harvinaisen harmaa, mutta iloitaan silti <3
Ihania kuvia Annukka <3
VastaaPoistaKyllä mä tämän mukaani otan, tämän postausidean.
Avocaboleipä kuullosti myös siltä että kokeilen. Mun tän hetken lempparia on ollut ruisleipä, avokado ja kuivatut luumut.
Annukka hyvä, mulla olis blogissani haaste sulle. Lähtisitkö mukaan. Ihan ajan kanssa, ei mitään kiirettä :)
Mukavaa sunnuntain jatkoa <3
No kiva, jos (kun) otat :). Tuun sitten lukemaan vastaukset.
PoistaJa kiitos lisähaasteesta. Se olikin mulla jo ennestään, joten ihan varmasti toteutan, kun saan ensin suursiivottua niin, että bloggausnurkkia voi kuvata :D. Ei vaiskaan. Lähinnä se on ollut valon puutetta, kun sitä ei vaan meinaa millään piisata niin paljon, että sisällä saisi kuvattua.
Avokadoleipä on Tiina Hälvän "supertoast". Todella hyvää, vaikka yhdistelmä kuulostikin alkuun melko erikoiselta. Tiinalla oli siinä lisänä ituja päällä, mutta ne multa puuttui.
Kiitos kommentista, haasteesta ja toivotuksista. Ja kivaa iltaa <3
Hyvät kuvat ja kiva oli lukea vastauksiasi kysymyksiin. Minun esikoinen täyttää kesäkuussa 18 v l. hurjan paljon siis. Olen miettinyt juurikin tuota, että miltä tuntuu jos ja kun tuo armeijavaihe sitten jossain vaiheessa on käsillä Mihis nää vuodet menivätkän? :) Avocadoa käytän itse myös paljon mm. voielivän päällä niin parasta. Rentouttavaa ja mukavaa sunnuntaita .)
VastaaPoistaVoi kääk. En voi jotenkaan uskoa, että sulla on niin "vanha" esikoinen. Olen kuvitellut sut niin nuoreksi, ettei ole mahdollista :). Mutta niin se vaan aika kuluu ja lapset kasvaa (samalla kun itse muka pysyy ihan entisellään hehhee..).
PoistaValatilaisuus oli hieno ja juhlava hämärtyvästä illasta ja tihkusateesta huolimatta. En vaan voinut olla päästämättä mieleeni sitä joka äidin painajaista, jossa armeijassa opituille taidoille onkin käyttöä ihan oikeassa elämässä. Niin arvaamatatonta on tämä nykymaailmanmeno. Ihan hirvittää pelkkä ajatus ja sen takia työnnänkin sen pois mielestä samantien.
Sunnuntaikin näköjään mennä vilahti, joten toivottelen nyt sitten mahdollisimman mukavaa uutta viikkoa!
Voihan vauvan sotilasvala <3
VastaaPoistaIhanat kuvat ja ihanat vastaukset, kassotaas josko vaikka nappaisi mukaan (jos nyt joskus vaikka päivittäisi sitä blogia...)
Iloista helmikuuta Antsule! <3
No voihan vala tosiaan <3. Onneksi satoi sen verran vettä, että meni ne silmäkulmasta valuneet vedet siihen samaan piikkiin ;). Ei vaan pysty kykenemään. Niin juhlallista se vaan on, kun 1200 nuorta miestä seisoo suorissa riveissä aseet olalla ja vannoon puolustavansa isänmaataan henkeen ja vereen asti. Ihanaa, mutta myös ihan kamalaa samalla.
PoistaIlahduin, kun näin sut täällä. Long time no see <3. Noinniinkuin livenäkin. Tuun sit heti lukemaan sun vastaukset ja muuten toivottelen kaikkea mahdollista kivaa. Teillä vissiin on hiihtolomakin? Meillä nekin on taaksejäänyttä elämää, mikä tuntuu haikealta sekin.
Kivoja vastauksia - ja niin sinun oloisia! Taidanpa napata nämä luonnoksiini - vaikka tuohon itkukohtaan onkin pakko vastata melkein samoin sanoin kuin sinä;)
VastaaPoistaPaitsi vala - meidän nuori herra kävi sivarin;)
PoistaJuu, ota ihmeessä matkaan. Muitten vastauksia on kiva lukea. Aina tulee sellainen olo, että däämm, miksen itse tota keksinyt..
PoistaJa muistinkin, että meillä molemmilla on tuo Suvivirsisyndrooma ;)
Tulipa tuosta venekuvasta hyvä fiilis ♥
VastaaPoistaKiva. Kiitos Sirpale :). Mulle tuli hyvä fiilis, kun huomasin, että olit liittynyt iloiseen lukijajoukkoon ♥
PoistaHei Annukka, ihan pitää tulla sanomaan heipat kun tuli niin ikävä ;) Aika vähän tulee nykyään täällä blogimaaimmassa pyörittyä kun omani lopetin, mutta hyvä kun olet vielä täällä ja sun juttuja pääse lukemaan! Mukavaa tulevaa viikonloppua <3
VastaaPoistaVoi että. Et kuule Susanna uskokaan, kuinka hyvä mieli mulle tuli tästä <3. Ihanaa, ettet oo unohtanut. Enkä ole kyllä minäkään. Toivoisin niin, että jonain päivänä Huvikumpu taas palaisi tänne. Mutta onneksi Instassa sentään näen. Siellä vaan poikkeilen aika harvakseltaan.
PoistaKaikkea hyvää ja kivaa ja iloista sulle <3