Sivut

tiistai 31. lokakuuta 2023

TO DO OR NOT TO DO?

 

TO DO. Siinä lyhyt sanapari, joka itsessäni herättää lähinnä negatiivisia tuntemuksia.

Juontaa juurensa ehkä niiltä ajoilta, kun "to do-listoista" tuli työelämässä yleisesti käytetty termi, joka tuntui aika äkkiä muuttuvan sen sortin hokemaksi, ettei sitä päässyt enää missään pakoon. 

Ymmärrän kyllä, että kaksi lyhyttä sanaa tiivistää sen, mistä on kyse ja toiminee enempivähempi tehokkaasti tarkoituksessaan, mutta juuri tuon tehokkuusmielikuvan takia en halua tehdä itselleni mitään "to do"-listauksia kotiin tai muuten vaan vapaa-ajalle. 

Ei sillä, etteikö kaikenlaista "tarttis tehdä" tekemistä olisi kotona yllin kyllin. Sitä kyllä riittää, mutta paljon on myös sellaista vapaaehtoista kivaa, jota nimenomaan haluaisin tehdä (jos vaan tekisin..).

Niinpä tässä aikani kuluksi mietin vähän pehmennettyjä ilmaisuja aiemmin mainitulle, omasta mielestäni tylylle sanaparille. 

Esimerkiksi "Something useful to do"-listalla voisi olla sellaisia hyödyllisiä, mutta roikkuvia hommia, joiden hoitaminen pois päiväjärjestyksestä keventäisi alitajuntaa. Se kun tuppaa kuormittumaan ihan turhaan kaikenlaisista pikkujutuista, joiden jahkaamiseen menee moninkertaisesti se aika, joka lopulta kuluu itse tehtävän tekemiseen. 

Joskin nämä hommat on myös sellaisia, joille ei tarvi erikseen mitään muistilistoja perustaa, koska ovat yleensä päivittäin silmissä muutenkin. Tällä hetkellä ei esimerkiksi tarvi kuin avata vaatekaappien ovet niin makkarissa kuin eteisessäkin todetakseen, että kesävaatteet olisi ehkä korkea aika siirtää pois tilaa viemästä. Se vaan kuuluu niihin jostain syystä vähän vastenmielisiin juttuihin, joita tosinaan väistelen niin kauan, että enää ei edes kannata siirtää mitään mihinkään, kun onkin taas jo uusi kevät ja kesä.

Myös jääkaappi pitäisi taas kerran tyhjentää, perata ja pestä, mutta sekään ei nappaa. Joutuu pian menemään ruokakauppaan, että saa kaappiin täytettä ja se se vasta raskasta onkin :).    




Listalta löytyisi myös viherkasvit, mutten tiedä mitä niille voi tähän aikaan vuodesta tehdä, kun olen jo liian monta kertaa laistanut keväiset mullanvaihdot tai edes lisäykset. Erityisesti rahapuu pitäisi saada palautettua vähän parempaan kuosiin, koska sanoin joskus miehelle, että niin kauan kuin saan rahapuun pysymään hengissä, myös talous pysyy tasapainossa. Nyt alkaa näyttää vähän huonolta.

Paleltuneet pelargoniat sentään sain tässä vähän aikaa sitten vaihdettua vähän tuoreempiin kasveihin. Aika kauan siihenkin tosin meni. 





Sensijaan kaikenlaista ei-niin-hyödyllistä, mutta mukavaa saatan sujuvasti puuhastella järkevämpiä hommia vältellessäni. Näitä tekemisiä kuvaava lista voisi olla nimeltään vaikka "Some nice things to do".  

Sellaisen voisin oikeasti vaikka kirjoittaakin ylös, koska aina en muista mitä kaikkea olen aikonut värkätä. Tai siis minkälaisia kivoja ideoita olen jostain sillä mielellä bongannut, että niitä olisi kiva kokeilla itsekin.  



Aika usein näistä kivoista puuhista seuraa myös niitä roikkumaan jääviä. Niinkuin nyt vaikkapa tämän tekemäni kranssin jäljiltä terassin pöydälle jämähtänyt sotku.


Nyttemmin on jo siivottu ja tilalla on tekemiäni sammalpalloja, joista ei nyt tähän hätään ole kuvaa.



Aloin myös suunnitella kaapin perukoilla piilossa oleville kivoimmille keramiikkatöilleni hyllyä, jonka mittasuhteita hahmottelin maalarinteipillä. Harjanvarsi nurkassa kuuluu oleellisena osana projektiin, jonka valmistumisesta ei vielä tietoa, mutta pelkästään suunnittelu on justiin sellaista mieluisaa puuhaa, johon uppotuminen rentouttaa ja tuo hyvää mieltä. Toivottavasti myös se hylly sitten aikanaan.

Maalasin myös yhden eteisen seinän pojan asuntoremontista ylijääneillä maalinjämillä. Siitä tuli suorastaan voittajafiilis. Ei pelkästään siksi, että seinän sävystä tuli maalisekoituksella suorastaan täydellinen, vaan siksikin, ettei menneet purkinpohjat hukkaan.

Että ei kait sitä sittenkään kannata luokitella tekemisiään hyödyllisiin ja vähemmän hyödyllisiin, koska kaikki mistä tulee hyvä mieli, lienee etenkin näinä yleis-ankeina aikoina enemmän kuin hyödyllistä. Ja ehkä ne kaapitkin tulee jonain päivänä siivottua, kun on ensin saanut kivoista jutuista hyvää fiilistä ja luottoa siihen, että jotain sentään saan minäkin aikaiseksi. Välillä kun tuntuu, etten enää nykyään tee juuri yhtään mitään. Kotona siis.



26 kommenttia:

  1. Puhut taas niin asiaa ettei tiedä mitä tähän voisi vastata! Joka asiasta aivan saamaa mieltä:) Kranssisi on ihana!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvinaisen yksimielistä siis :). Kiitos Irma.

      Ja voin veikata pahasti pieleen, koska en oikeasti tiedä, kuinka tarkka olet pitämään kaikki järjestyksessä, mutta jos itse olisin yhtä ahkera tilkkutöiden tekijä kuin sinä, voin kuvitella, että jokunen tilkku saattaisi jäädä joksikin aikaa lojumaan sinne sun tänne vähän samaan malliin kuin itselläni nuo kranssiroskat :).

      Poista
  2. Kiitos❤️
    Olipa kiva lukea, meinaa löysin myös itseni tuolta listalta. Vaatekaappi, jääkaappi, tiekkö lehtiä jäi haravoimatta..mutta yllätys lunta tuli niin rutkasti, että peitty nekin😂
    Juku tuo kranssi on super ihana🍁..ihana syysmuisto.
    Nyt minulle on iskenyt joku ihmee viherkasvi hoiva vietti, suihkepullo, lehtien putsaus, kastelu..
    Voin mainita tänään parasta flunssassa on käpertyä huovan mutkaan😍
    Innoittavia puuhia ja tsemppiä sinne❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todistettavasti olet laitellut kotia kauniiksi niin ahkerasti, että ihan kateeksi käy. Itsellä on sekin puoli enempivähempi rempallaan, vaikka vähän joka ilta viimeistään sohvan nurkkaan istuessani katselen ympärilleni, että olispa kiva järkätä vähän vaihtelua, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Johtuen siitäkin, että olen myynyt kirppareilla kaiken niin viimeistä tyynynpäällistä ja huopaa myöten, ettei enää ole omasta takaa mistä ottaa ja uutta ei nyt huvita ostella. Ja meillä ei oikein järjestystäkään pysty vaihtelemaan, kun on sen verran naftisti tilaa ja omituisen mallinen olkkari.

      Voisitkohan jotenkin lähettää mullekin sitä viherkasvien hoitoviettiä? Tulis tarpeeseen :). Samoin kuin viisaamman vinkit, mitä tähän aikaan vuodesta uskaltaa kasveille tehdä. Lehdet ainakin putsata niinkuin mainitsit ja sen aion ottaa asiaksi tässä heti kohta eli viimeistään joskus :).

      Täälläkin on lunta ja syksyn lehdet leijailleet nätisti siihen päälle. Ens viikolla ehkä sulaa haravointikuntoon tai sitten ei. Ja kummasti ne lehdet kevääseen mennessä on hävinneet, vaikkei haravoikaan. Johonkin ne katoaa.

      Pikaista paranemista sinne huovan mutkaan <3

      Poista
    2. Kiitti ihanasta vastauksestasi!
      Heh! meillä on tällä hetkellä aika hiljaista, meinaa minulla ääni kohta mennyt tämän hitsin flunssan myötä.
      Minäpä puhallan sinulle viherkasvi terkkuset. Itse pyyhin, sumutan, valaistusta niille olen lisännyt. Jotenkin tykkäävät, kun lehtiä pyyhkäisee välillä. Saan ne sillee ehkä pysymään hengissä taas kevääseen saakka, silloin ne viimeistään heräävät kevät aurinkoon.
      Olen samaa mieltä kummasti ne lehdet katoavat viimeistään ensi kesään mennessä.
      ps. olen laiska haravoimaan...tunnustan!

      Poista
    3. Nyt otan hetimiten sumutinpullon kauniiseen käteen ja kiikutan osan kasveista suoraan suihkuun. Kiitos siis tästä hyvästä ohjeistuksesta ja jatkoviestistä.

      Poista
  3. Oih, täällä ilmoittautuu "to do"-listojen tekijä! Olen aina tykänny tehdä listoja, ja nytkin yksi "to do" tuolla on olemassa. Olispa siinä kaappien siivousta, se olis ihan ykkönen mulla! Sen sijaan ikkunoiden pesu ei mun listalla saanut "done"-merkintää... eikä kovin moni muukaan juttu, jos tarkkoja ollaan. Talvi ns. yllätti, kukkapenkki olikin umpijäässä, enkä saanut sitä enää perattua jne. Noh, aina ei voi voittaa. Uutta listaa kehiin vaan sitten! Se suunnittelu ja listan teko taitaa olla se juttu mulla, eikä tekeminen niinkään! 🤭

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedänkin, että olet jämpti ja järjestelmällinen listojen tekijä ja muutenkin järjestelijä :).

      Itsekin olin aikanaan listaihminen (silloin kun oli paljon enemmän kaikkea muistettavaa kuin nykyään) ja olen osin vieläkin joissakin tilanteissa. Tai oikeastaan lähinnä silloin, jos pitää miettiä mitä ottaa johonkin pidempään reissuun mukaan. Eli nykyään noin kerran vuodessa tapahtuu tämä :D. On jotenkin helpompi miettiä niitä kaikkia tarvittavia varusteita paikallaan istuen ja kirjata ylös sitä mukaa kun tulee mieleen. Ja viivata yli asia kerrallaan, kun on laitettu kassiin, ettei tarvi enää niitä kasseja alkaa kääntää nurin ja penkoa onko siellä nyt varmasti kaikki.

      Mulla tuossa "to do":ssa tökkii nimenomaan nuo kaksi sanaa, joissa koen olevan sellainen käskevä sävy. Siksi en niistä tykkää.

      Talvi tosiaan ns. yllätti ja ehkä myös pelasti mm. haravoinnilta :D. Paitsi että tykkään kyllä haravoida, jos lehdet on sellaisia rapsakan kuivia ja irtoaa kevyesti, eikä ole liiskaantuneet märkinä maahan niinkuin nyt. Mutta eipä tää ainoa syksy ole, jolloin jää se puuha välistä ja hyvin on pärjätty :).

      Suunnittelu on just parasta. Sitä mullakin onneksi riittää niin, että voi sujuvasti kimpoilla projektista toiseen :).

      Oli kiva kuulla susta <3. Ei ole kauaa, kun viimeksi mietin, mitähän Helille kuuluu. Ollaan molemmat sellaisia, ettei ihan alvariinsa täällä kirjoitella :). Ja muukin somen seuraaminen on mulla ihan minimissä.

      Poista
  4. Sait taas sanottua (kirjoitettua) niin hienosti sen, mitä minäkin olen to do-listoista ajatellut. En tee sellaisia, koska nuo kaikki tekemättömät hommat kyllä näkyvät ja muistuttavat olemassaolostaan muutenkin . Tosin nyt tulin ajatelleeksi, että voisin kyllä todellakin kirjoitella sellaisia some nice things to do-listoja. Kiitos vinkistä, tuli ihan kivoja asioita mieleen jo heti alkuunsa.
    Mutta juu, on olemassa selvästikin myös lista-ihmisiä. Voin aika hyvin kuvitella sen ilon ja helpotuksen tunteen, kun työ on tullut suoritetuksi ja listasta voi ronskisti yliviivata tehdyn homman. Minua vain vaivaa se, että listoista tulee helposti loputtomia tai listan loppuun päästyään pitäisi oikeastaan aloittaa sama lista taas alusta.
    Onneksi on suloinen valinnanvapaus tuossa lista-asiassakin. Minä taidan jatkaa listattomana tai korkeintaan nice to do-linjalla ; )

    Iloa ja tsemppiä hylly-projektiin. Rimaseinäkin näyttää todella hienolta. Oot kyllä kätevä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Leena :).

      "To do" on jotenkin niin käskevä sanapari, etten halua sellaisella itseäni kotioloissa piiskata (eikä meillä onneksi ole työpaikallakaan käytössä), kun mitään sellaista ihan oikeasti pakollista hommaa ei nykyään juurikaan enää edes ole. Poislukien tietty se, että muistaa maksaa laskut ajallaan ja tilata öljyä mielellään ennenkuin on loppu (meillä kun on edelleen osittain käytössä paheellinen fossiilinen lämmitysjärjestelmä), että riittää lämpöä talossa.

      Siinä ne pakolliset muistettavat sitten melkein jo onkin ja jos jotain muuta tulee mieleen, kirjoitan itselleni keittiön pöydän kulmalle illalla post it-lapun, että näen sen heti ensimmäisenä aamulla niin että muistan hoitaa heti pois päiväjärjestyksestä. Sen jälkeen lappu roskiin ja siinä se :).

      Joskus mietin, että voisin sellaisen käänteisen tehtäväpurkin ottaa käyttöön. Niin että aluksi purkki on tyhjä ja aina kun saan tehtyä omasta mielestäni jotain järkevää niin, että homma myös valmistuu, eikä jää kesken, kirjoitan sen lapulle ja laitan purkkiin. Että jos joskus tuntuukin siltä, ettei ole tehnyt yhtään mitään, voi katsella purkkia ja nähdä, että onhan sitä oikeasti tullut huomaamattaan hommailtua kaikenlaista.

      Sormipaneliseinä on oikeasti tosi kaunis, vaikkei kännykkäkuva sitä kerrokaan ja jos hylly onnistuu niinkuin olen sen ajatellut (liitosten miettiminen on kesken), niin siitä tulee ihana. Kiitos siis luottamuksesta ja muutenkin nice to see you here <3

      Poista
    2. Käänteinen tehtäväpurkki saa minulta peukun! Loistava idea!!

      Poista
    3. Mahtavaa, kiitos Leena :)

      Poista
  5. Lokakuun loppu on ollut yhtä horroria, väsyttää potenssiin 2, vaikka syön terveellisesti ja ulkoilen mielestäni tarpeeksi. Uskon, että marraskuun läpi jaksaa, jos joka viikolle on aikataulutettu jokin pieni/suuri ilostuttava asia, oli se sitten ystävän tapaaminen, urheilu tai kulttuuririento. Tsemppiä ja monta kivaa juttua loppuvuoteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voihan :(. Eihän tämä sitä vuoden hohdokkainta aikaa tosiaan ole, mutta siinä olet ihan oikeassa, että jos joka viikolle on tiedossa jotain aikataulutettua mieluisaa pientäkin juttua, se auttaa siinä, että aika tuntuu ikäänkuin rytmittyvän ja kuluvankin nopeammin. On itseasiassa yksi niistä aiheista, joista on ollut mielessä kirjoittaa. Nyt kun ei ole töitä (joita kummasti kaipaa, kun "loma" ei ole vapaaehtoista), on ihan pakkokin olla jotain kiintopisteitä viikottain tai hajoaa pää.

      Toivon sulle edeltäjäänsä parempaa kuukautta, valoisia hetkiä ja kaikkea mahdollista hyvää muutenkin.

      Poista
  6. Kiva postaus ja niin paljon oikeaa asiaa.
    Tuo to do -lista käy myös tämmöisen iäkkäämmän ihmisen hermoon. Miksi ei voi vain todeta "Nämä on tehtävä".
    Ihana tuo sinun lehtikranssisi. Ei nuo römyt olisi minnekkään karanneet. Ystäväni sanoi minulle kerran elämää suuremman viisauden "taiteelliset ihmiset ovat suurpiirteisiä siivoojia" Tähän siis aina viittaan kun minun romppeet ovat siivoamatta jäljiltäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta viestistä Enkuli. Ja erityisesti tuosta ystäväsi lausumasta viisaudesta. Mahtaiskohan kelvata selityksenä sille, että jotain 5 vuotta sitten innostuin tekemään betonista kaikenlaista ja perustin sitä varten oikein betonipajankin piharakennukseen, jossa paja sittemmin päätyi totaalisen alkuinnostuksen jälkeen lakkoon ja jäi niille sijoilleen :D ?
      Olen sen sen sata kertaa meinannut siivota, ettei mene hyvä tila ja pitkä pöytätaso röykkiöitten alla hukkaan, mutta on olevinaan niin iso projekti, että aina päädyn vaan laittamaan oven takaisiin kiinni ja mietin, että jonain muuna päivänä (ja vuonna...) sitten :).

      Ja sepä se. TO DO kuulostaa omaan korvaani siltä, että sen perässä on monta huutomerkkiä, enkä minä ainakaan halua olla itselleni vapaaehtoisesti niin ankara, kun aika pienissä ne oikeasti tärkeät hommat kuitenkin nykyään kahden ihmisen kotona on. Pyykkiäkin joutuu suorastaan kerjäämään pestäväksi, että saa koneen täyteen. Ja järjestyksenkin suhteen mulle on kaikkein tärkeintä, että matot on suorassa. Muusta voin joustaa :):

      Poista
  7. To Dota löytyy varmasti meiltä kaikilta. mullakin ainakin yksi viherkasvi meinaa kasvullaan halkaista ruukun, mutta toivon että se kestäisi kevääseen, että silloin mullanvaihdon yhteydessä (mitä en tosiaankaan tee kovin usein) voisin istuttaa sen isompaan ruukkuun.
    Kauniin kranssin olet tehnyt. Multa ei tuollaisen tekeminen onnistuisi, mutta kranssin teossa syntyneiden roskien korjaaminen olisi minulle tarpeeksi yksinkertaista työtä, joten sen tekisin suitsait.
    Pihan kukkamaalle en ole tehnyt nyt syksyllä mitään. Ensin tuntui että on liian aikaista ja nyt taas näpit jäätyvät jos sinne menee tonkimaan. Ehkä saa jäädä listalle odottamaan kevättä!
    Mukavaa syksyn jatkoa sinulle<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut, tuli pieni katkos vastauksiin, kun vaihdettiin tässä välissä vähän maisemaa.

      Sulla on siellä päinvastainen ongelma kuin mulla täällä. Ei meinaan ruukut halkeile, vaan päinvastoin tuntuu kasvit kutistuvan ihan silmissä. Eikä ihme, kun eivät raukat saa ravintoa.

      Mutta mehän oltais sitten hyvä tekijäkaksikko, kun minä tekisin kranssit ja sinä pitäisit paikat järjestyksessä :). Joskin se on ihan täyttä pötypuhetta, ettet muka osaisi tehdä kransseja itsekin. Olen nääs nähnyt mm. sen marjoista pujottelemasi lyhdyn, virkattuja koreja, kangaspuilla kudottuja seinävaatteita ja mitä kaikkea. Eli ei mene nyt läpi tuo :).

      Oikein mukavaa pyhäviikonloppua Kristiina <3


      Poista
  8. Mielenkiintoisia pohdintoja!

    Mä olen ollut aina sellainen, joka on tykännyt tehdä aamulla listan siitä, mitä kyseisenä päivänä on tehtävä. On tuntunut siltä, että se tuo ryhtiä päivään ja että mikään ns. tärkeä ei ainakaan unohdu. Mutta on myös pakko myöntää, että ko. lista tuo elämään sellaista suorittamisen makua, että niska limassa sinun on päiväsi suorittaman tai muuten. Ja jännästi jotkin asiat roikkuvat listalla päivästä toiseen. :-D

    Hieno idea tuo maalarinteipillä mallailu! Sulle varmaan ihan arkipäivää, mutta mulle suorastaan tajunnanräjäyttävä juttu. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun elämä on vissiin niin tapahtumaköyhää, ettei edes riittäisi päivittäin mitään listattavaa :). Tai sitten alan pikkuhiljaa lähentyä muutaman jo eläkkeellä olevan ystävän kuvailemaa elämänvaihetta, jossa "asia päivässä" on oikein hyvä saavutus :D.

      Oikeasti se on tuo sanapari TO DO, joka mua tökkii. Se kuulostaa niin jyrkältä ja siltä, että jotain on pakko tehdä, mitä aika harvoin loppupeleissä on. Tai sitten ne pakolliset kuuluu niihin, joita ei erikseen tarvi listata, kun tulee hoidettua automaattisesti muutenkin. Paitsi ettei aina tule :D. Mm. autojen katsastukset tuppaa unohtumaan ja lämmitysöljyn loppuminen huomataan siinä vaiheessa, kun tulee kylmä.

      Maalarinteippi on oikein jees tähän tarkoitukseen, vaikka muualla suosinkin jesaria :). Yleensä kyllä piirtelen mittapiirroksia ihan paperille tai jollain simppelillä ohjelmalla, mutta nyt oli sattumoisin teippirulla siinä hollilla ja projekti niin yksinkertainen, että oli helppo hahmotella noin. Helposti irtoava teippi toimii näppärästi myös siinä, jos suunnittelee ostavansa jonkun isomman huonekalun tai maton tai jotain ja haluaa kokeilla miten se mahtuu ja miltä näyttää kotona siihen tilaan, johon sitä on ajatellut. Itsellä ainakin jotenkin ne mittasuhteet vääristyy, kun jossain isossa huonekaluhallissa näkee vaikka jonkun siellä ihan normikokoiselta tai peräti pieneltä näyttävän sohvan, joka meidän miniatyyrikodissa olisikin ihan liian jättimäinen.

      Toivottavasti siellä on jo taudit selätetty (selvinnee, kun luen mahdolliset uusimmat päivitykset) ja voit jatkaa värikästä intialaista elämää normimeiningillä <3

      Poista
  9. Hei, mä oon odottanutkin, koska näen tuota sormipaneeliseinää!! On se niin hieno <3 Siihen nyt vaan se hylly ja näytät lisää kuvia sitten :) Samoin keittiöstäsi :)
    Mä en jotenkin osaa ottaa stressiä to do - tai muistakaan listoista, joita teen. Ne helpottaa yleensä vähän kaikissa hommissa, niin muistamista kuin muutenkin. Mutta soveltamisvaraahan on aina ja se tuo sen rennon olon ;)
    Nyt pidän elämässä jonkinlaista rotia näillä karsimis- ja kulttuuri- teemapäivillä. Voi olla, että tosiaan keriitään vain yksi asia listalta (tai sen ulkopuolelta) päivässä. Ei haittaa - pääasia että sielu lepää vihdoin ja on hoksannut, että eläminen sinänsä on tärkeää, ei suuri määrä tekemistä. Vähän onkin enemmän. Oliko tuo nyt sitten vähän kliseistä :o
    Kaikkea hyvää sulle - listojen kera tai ilman <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut, että tulee tämä vastaus nyt vähän viiveellä (taidettiin kirjoitella toisillemme suht samanaikaisesti), kun vietettiin viikonloppu toisaalla.

      Mutta voihan kääk. Tuo kännykkäkuva saa sormipaneliseinän näyttämään lähinnä rumalta. Oikeasti se on aivan ihana (jatkuu siitä kulman taakse telkkariseinälle) ja olen niin iloinen, kun keksin ihan viime hetkillä, että haluaisin sinne seinän yläreunaan ledit valaisemaan seinää hillitysti. Sellaiset himmennettävät asennettiin ja kaukosäädin on kätevästi käden ulottuvilla sohvapöydällä niin, että illalla sohvalla istuessa voi säädellä valaistuksen tunnelmaan sopivaksi. Voi kunpa onnistuisin ottamaan sellaista kuvaa, joka kertoo totuuden, eikä vääristä. Lupaan yrittää.

      Mulla on tällä hetkellä sopivasti joka arkipäivälle joku yksi vakiintunut juttu (3-4 niistä liittyy ohjattuihin liikuntaharrastuksiin, 1 töihin ja 1 käsillä tekemiseen), joka rytmittää viikkoa ja pitää kartalla siitä, mikä päivä milloinkin on meneillään. Ja jotenkin niiden ansiosta viikot myös tuntuu kuluvan tosi nopeasti. Välillä vähän liiankin, koska tarkoittaa sitä, että myös elämä kuluu siinä sivussa, enkä halua kiirehtiä mihinkään.

      Sensijaan viikonlopuille on harvoin mitään ennalta tiedossa olevaa menoa tai tekemistä. Paitsi parit keramiikkalauantait ja ystävien kanssa sovittu illallinen.

      Allekirjoitan niin tuon, että "pääasia, että sielu lepää". Kyllä sitä on näihin vuosiin jo ehtinyt sen verran paljon suorittaa, että nyt tuntuu tärkeältä kuulostella itseään ja elää sen mukaan, mikä itsestä parhaalta tuntuu. Siinä on ollut itsellä opettelemista, että aina ei tarvi tehdä jotain hyödyllistä. On ollut vuosikymmenten työ.

      Lähden tästä kohtapuoliin vaihteeksi toimistolle, mutta koin tärkeäksi kirjoittaa tämän ensin.

      Happirikkaita, kiireettömiä kävelyitä ja kaikkea muuta mukavaa sinne CC <3

      Poista
  10. Mä en ole koskaan ajatellut to do -listaa tai sanaparia minkäänlaisena käskynä.
    Se on - silloin kun käytän - muistilista kaikenlaisesta mitä pitää tehdä.
    Ja vielä enemmän se on lista saavutuksista. Että jos listalla on vaikka viisi asiaa ja saan kaksi tehtyä, olen jo voittaja. On aika kiva tehdä semmoinen "laita kesävaatteet talvisäilöön" merkintä kun tietää, että sen todennäköisesti tekee tänään ja sitten saa ruksia koko homman yli :)
    (en siis ilmeisesti laita listalleni koskaan semmoisia asioita, joita en aio tehdä)(lievää huijausta)
    Sanapariin itseensä suhtaudun vähän jopa ironisesti. Jostain syystä yhdistän sanat minua kymmenkunta vuotta nuorempaan ihmiseen, joten ajattelen, etteivät ne sanat sinänsä edes koske minua. Että jos teen to do -sanoilla otsikoidun listan, niin se jo itsessään on vähän jonkun muun lista tai hiukan vitsi tai sitten se on semmoinen lista, joka joskus joulun tai muun juhlan alla julkaistaan instassa tai blogissa.
    Pandemiasulkujen aikaan minulla oli viikon jokaiselle päivälle ruksilista: lue - liiku - kirjoita - kudo - kokkaa. Kun joka tapauksessa luin ja kokkasin päivittäin, lista ei ollut käskylista vaan saavutuslista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että oma listakiintiöni on tainnut tulla täyteen tässä ihan viimeisen vuoden - parin - kolmen aikana. Siihen asti olen kirjoitellut jos minkälaisia listoja minäkin.

      Samoin olen luopunut kaikenlaisesta suoritusten mittaamisesta ja oikeastaan kaikesta (vapaaehtoisesta) suorittamisestakin. Jotenkaan en enää halua elää sellaista elämää, vaan tämmöistä itse itselleni asettamistani vaatimuksista, mittareista ja tavoitteista vapaampaa ja lempeämpää. Joka yllättävää kyllä, onkin saanut aikaan sen, että olen vähän niinkuin huomaamatta tehnyt sellaisia asioita, joihin en ennen olisi uskonut pystyväni.
      En tiedä, mutta luulen, että olen päkittänyt joidenkin omien tavoitteideni eteen niin paljon tai peräti liikaa, että varmaan itse aiheutettu stressi tai yliyrittäminen tai joku on estänyt kehittymisen jossain haluamassani asiassa ja nyt kun olen päästänyt irti, onkin tapahtunut yllättäen niin, että aiemmin turhaan toivomiani juttuja ja kehitystä tapahtuu vähän niinkuin itsestään. Vaikea selittää ilman esimerkkejä ja esimerkit taas vaatisi ihan oman postauksensa, mutta niinkuin aiemmin totesin, mun ei enää kannata luvata tekstienkään suhteen ennakkoon mitään, vaan teksti tulee jos on tullakseen. Aiheista ei päässä ole pulaa, mutta niiden pitää tulla sieltä ulos suoraan paperille ilman että tarvii sen kummemmin yrittää.

      Meni nyt aika pitkälle sivuun aiheesta, mutta jep. Myös mulle tuo to do edustaa nuorempaa ja siinä suhteessa innokkaampaa sukupolvea. Mutta ehkä vielä pahempi on "bucket list" :).
      Ei tarkoituksensa vuoksi sekään, vaan nimenomaan tuon termin. Paljon kivemmalta tuntuisi ihan vaan lista asioista, joita haluaa elämässään tehdä.

      Jos mulla olis ollut pandemian alkuajan ruksilista, siinä olis varmaan lukenut "älä katso uutisia" ja "pysy rauhallisena". En tiedä olisinko saanut yhtään ruksia kasaan. Mutta tuollainen mainitsemasi todennäköisten tehtävien lista olis aika ok. Että jos siinä vaiheessa, kun alkaa siirtää niitä kesävaatteita talvisäilöön, kirjoittaa äkkiä listalle, että siirrä kesävaatteet talvisäilöön, on mahdollisuus onnistua :). En silti jaksa enää sitäkään.

      Poista
  11. Kivoja mietteitä jälleen ja nekokkaasti mietit tätäkin terminologiaa uusiksi. Eikä se kuulosta ollenkaan niin sitovalta tai ahdistavalta, kun ajattelee asiaa noin, positiivisen kautta.

    Sun kranssi on muuten aivan mielettömän hieno ja nyt kiinnostaakin kuulla onko se säilynyt vielä hyvänä? Olen pari kertaa kokeillut kranssin tekemistä, muttei oikein onnistunut. Mutta sammalpalloja tehtiin silloin kun lapset oli pieniä, samoin sammalkuusia. Voi että ne oli kauniita!

    Kuten tiedätkin, täällä on todellinen to do -listojen tekijä ja kiinnitin huomiota edellisen kommentin muistilistaan tehtävistä asioista, ei pelkästään ikävistä ja pakkopullasta. Sitä se juuri on itselläkin (vaikka oon ehkä huonosti kuvaillut asiaa) ja listailen sinne myös kivoja tekemisiä ja ideoita eli nice things to do. Taisin joskus kirjoittaa siitä, että koska olen niin toukukas kotoilijatyyppi ja innostunut kaikesta, kirjaan niitä inspiraatioitakin ylös että muistan arjen muun tohinan keskellä.
    Ettei olisi liian tylsää, mulla on puhelimessakin oma kuvakansio IG+Blogi, johon kerään ideoita ja ajatuksia, mistä voisin kirjoittaa. Toinen kansio, mihin olen kerännyt asuideoita... Kotona on lisäksi lehdistä revittyjä sivuja, joissa on nättejä koristetyynyjä tai idiksiä huonekalujen pyörittelyyn kotona.

    Kyllä se taitaa olla niin, että listoistani en voi luopua. Olen melko varma, että jos niitä ei olisi, ahdistuisin huomattavasti enemmän siitä, ettei hommia tulisi tehtyä. Ehkä olen vaan toivoton hääräilijä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanan pitkästä viestistä Maarit.

      Vaikka toistankin itseäni, niin kirjoitanpahan nyt heti tähän alkuun, että kaikista postauksistasi niin blogissa kuin instassakin (jossa käyn nykyään aina vaan harvemmin ja harvemmin) huokuu paitsi erityinen rauha, myös laatu.
      Varmaankin osin tai pitkältikin juuri siksi, että ideoita on valmiiksi keräiltynä odottamassa sopivaa fiilistä tarttua justiin kyseiseen aiheeseen (näin ainakin kuvittelen olevan), etkä koskaan sutaise mitään puolivillaisesti. Arvostan sitä kovasti, koska mielestäni se on myös seuraajien kunnioittamista. Ja yhteistyökumppaneiden, silloin kun sellaisia on mukana.

      En tiedä kävikö se lopulta ollenkaan ilmi tuosta teksistäni, mutta se on nimenomaan tuo lyhyt sanapari "to do", jota kohtaan ei ole kovin lämpimiä tunteita johtuen niiden työperäisestä alkuperästä.

      Voi kunpa itsekin saisin aikaiseksi tuollaisia kivoja keräilykohteita. Esim. lehdistä keräiltyjä sivuja inspiroimaan pieniä muutoksia kotona. Kaipaisinkin sellaista nyt, kun maisema ympärillä on muuttunut talviseksi ja tekstiilejä olisi mukava vaihdella vastaamaan paremmin sitä, mitä ikkunan takana näkyy.

      Ja kiitos kranssikehuista. Sen piti olla vaan koekappale, mutta siitä tulikin vähän vahingossa aika kiva.
      Jostain aikanaan luin, että suihkuttamalla kranssiin hiuslakkaa saisi värit pysymään paremmin.
      Itse en synteettisiä lakkoja ole käyttänyt vuosikausiin ja arvelin, että sellainen nestemäinen luonnonkosmetiikkalakka ei toimi (enkä olisi raskinut tähän tuhlatakaan), mutta löysin kotoa varmaankin pojan vanhan lakkapullon, jota kokeilin. Sillä seurauksella, että lehdet veti heti kippuraan, eikä värikään ole niin kirkkaana säilynyt kuin kuvittelin. Eli samanlaista myrkkyä näyttää lakka olevan, suihkuttaa sitä mihin hyvänsä. Ihan nätti se kranssi kuitenkin on edelleen.

      Hääräily on just parasta <3. SIlloin kun ei ole niin väliä, saako loppujen lopuksi aikaiseksi mitään just silloin kuin on ajatellut saavansa vai vasta joskus myöhemmin tai ei ehkä ollenkaan.


      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi