Sivut

maanantai 9. tammikuuta 2023

VAATEKAAPIN VUORO (KARSINTAA, OSA 3)

Tässä kävikin nyt niin kätevästi, että olen näköjään aloittanut kirjoittamaan otsikon mukaista postausta viime vuoden helmikuussa, joten jatkan siitä (ja sitä edeltävistä ties kuinka monesta aiemmasta aloitusyrityksestä..)

21.2.2022 kirjoitin: 

"Olin jo ennakkoon ajatellut aloittavani tekstin sanoilla "Vaatekaappini on lähinnä vitsi", mutta aiempia raivausaiheisia postauksiani selaillessani tajusin, että se ei ole pelkästään vitsi, vaan ISO vitsi, eikä näy juuri muuksi viime vuosina muuttuneen.

Olen mm. vuonna 2017! kirjoittanut tekstin otsikolla "Kohti hyvän mielen vaatekaappia" (hehheh) ja kuvissa täyteen tungetut tangot näyttävät liki identtisiltä verrattuna siihen lähtötilanteeseen, josta tällä kertaa lähdin ties kuinka monennen kerran liikkeelle. Toki siinä välissä on tapahtunut tilapäistä parannusta,  mutta todellakin vain tilapäistä johtuen siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että vaatteita on  ollut ja on osin edelleenkin aivan liikaa tai vääränlaisia.

En edes linkkaa vanhoihin teksteihin, koska itsekään en uutta tekstiä lukiessani juuri koskaan käy kesken kaiken kurkkaamassa taaksepäin, mutta "raivausta"-tunnisteella löytyy kaikenlaista kamalaa, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan. 

Kamerani kuvista näin, että edellisen kerran olen aloittanut sisävaatekaappini setvimisen reilu vuosi sitten, joten ladataan tähän nyt sitten heti kärkeen nämä häpeälliset kuvat, vaikka en toki haluaisi näitä katsella edes itse. "


Tämä on vain henkariosuus kaappini keskiosassa. Sivulla on lattiasta kattoon asti lankakoreja, joissa on sukkia, alusvaatteita, jumppavaatteita, T-paitoja ym.ym.  Ja toisella sivulla liinavaatteita, tyynyjä, torkkupeittoja jne.


Olin myös ottanut kuvia muutamista vaatekeräykseen viemistäni hutiostoista ihan vaan muistutuksena itselleni siitä, että jo ostohetkellä laimeiden "No ehkä tää on ihan ok" tai "Onhan tää vähän epämiellyttävä päällä, mutta kyllä tätä varmaan tulee käytettyä" -tunteiden perusteella kannattaa mieluummin jättää vaate kauppaan kuin kotiuttaa se paremman puutteessa. (Sen läksyn olen tässä välissä jo oppinut)

Noita huteja on tullut eniten silloin, kun olen lähtenyt liian tarkat speksit mielessä etsimään jotain tietynlaista vaatetta johonkin tiettyyn tilaisuuteen ja pettynyt, kun olen joutunut toteamaan, ettei sellaista vaatetta ole olemassakaan. Tai että oli kyllä vuosi-pari-kolme sitten, mutta on jo mennyt pois muodista ja sitämukaa myynnistä. Itse kun kuljen aina jälkijunassa ja ottaa aikansa sisäistää muutokset, joissa vaikkapa punttien leveys yhtäkkiä vaihtuu kapeasta leveään tai kengänkärjet pyöreistä kapeisiin. Siinä vaiheessa kun vasta ajattelen, että no ehkä sellaiset on ihan okei, juna meni jo. 



Yläkuvassa ihan kiva raitajakku yhdeltä luottomerkiltäni, mutta sittenkin vähän liian kippana kooltaan. 
Paita puolestaan ikävää materiaalia (ehkä polyesteria), joten jäi kokonaan käyttämättä. Myös kaula-aukko on itselleni vääränlainen, mutta muistan, että silti ostin paidan, kun myyjä oli jotenkin niin vahva hahmo, etten kehdannut poistua liikkeestä tyhjin käsin. (Tästä on jo useita vuosia aikaa).



Ihana laadukas materiaali ja kiva harmaanvihertävä väri, mutta malliltaan omituinen mekon ja takin sekoitus, jonka ostin paikallisen vaateliikkeen (jota ei ole ollut enää ainakaan kymmeneen vuoteen) muotinäytöksestä, johon mies pakotti ottamaan antamaansa rahaa mukaan ja sanoi, että tyhjin käsin ei ole tällä kertaa tulemista niinkuin yleensä. 

Ja ihan aidosti tykkäsin tuosta ja käytinkin valkoisten kapeiden caprien ja sandaalien kanssa muutaman kerran, mutta niille käyttökerroille tuli turhan kova hinta, joten sai lähteä pois silmistä ja sitämukaa pois mielestä. 



Pinkissä sähköinen materiaali, ei kiva. Harmaa taas turhan pitkä.



Typerä laukku, joka oli myös hätäostos, kun olin lähdössä yo-juhliin ja tajusin, etten omista ainuttakaan pikkulaukkua. Tässä kaupungissa ei ole kummoiset laukkuvalikoimat ja pakko oli paremman puutteessa jotain ostaa, vaikka olikin kivikova ja kankea. Halpa oli kyllä, mutta huono, joten sai lähteä keräykseen sekin.



Pirteä punainen ale-ostos (ALE = aina omalla kohdallani tuhoontuomittua), kivat hihat, mutta vääränmallinen kaula-aukko. Heippa vaan sillekin.




Kiva, semisporttinen malli, mutta itselleni väärä väri (ale-ostos arvatenkin). Annoin ystävälle, mutta vähän veikkaan, ettei ole hänelläkään päätynyt käyttöön, vaikka kohteliaasti ottikin vastaan.




Kiva väri, kaunis kangas, mutta liian iso koko (koska sopivaa ei ollut) ja jälleen tuo itselleni epäsopiva kaula-aukko. Ostettu iloisissa tunnelmissa kivan porukan yhteisellä reissulla, mutta keräykseen käyttämättömänä lähtenyt huti siis tämäkin.



Näitä kahta raidallista käytin ahkerasti ja tykkäsin molemmista, mutta vissiin kyllästyin tai sitten alkoivat tuntua väärän kokoisilta, en muista.


Tässä ei todellakaan ollut kuin murto-osa kaikesta mitä kaapista keräykseen lähti, mutta varmaan nuo oli itselle niitä eniten tuskaa aiheuttaneita, koska olen nimenomaan niistä ottanut kuvat. 




Sen sijaan tämän kesävaatteita sisältäneen laatikon, jonka muistan kyllä avanneeni tuolloin lappuun kirjoittamanani ajankohtana, suljin samantien varmaankin raivaus-uupumuksen vuoksi, koska siellä se nökötti ylähyllyllä vielä seuraavanakin vuonna. Ei tarvinnut kuin pari ensimmäistä siististi pystyviikattua vaatetta ottaa käteen, kun totesin, että lähtee sellaisenaan keräykseen. En jaksa enempää. Ja hölmön hommaa purkaa ja pakata uudelleen, kun voi päästä helpommalla ja on vastaanottopäässäkin valmis lajiteltavaksi.  

Samalla lähti myös nämä täysin uudenveroiset muhkeat kylpypyyhkeet, jotka aikanaan ostin kun ajattelin, että ovat kivat saunapyyhkeet jouluna. Olivat käytössä tasan kerran, koska niistä ei tullut perheen miesväen suosikkeja liian suuren kokonsa vuoksi (joka itselleni oli värin lisäksi toinen valintaperusteista).   




Aikamoista hommaa, jonka lopputulos kuitenkin palkitsi.

Tältä näytti kaapissani helmikuussa 2022 ja näyttää hyvin pitkälti nytkin, koska värikkäämpi kesäkausi ehti tässä välissä tulla ja mennä. 



Osa näistäkin (mm. tuo käyttämätön pehmeä harmaa neuletakki vasemmalla ja niinikään käyttämätön, sittenkin kokoa liian suuri seeprakuvioinen paita) on päätyneet keräykseen ja tilalle on tullut pari mukavaa mekkoa ja päälläni parhaillaankin oleva, hintansa väärtiksi osoittautunut ihanan lämmin beige angoraneuleliivi, josta on tullut suosikkivaatteeni näinä viileiden huonelämpötilojen aikoina. 

Mutta niin kuin näkyy, kaappini väriskaala ja perussisältö on varsin yksipuolinen etenkin tähän aikaan vuodesta, eikähän tummansininen tai harmaa ole itselleni parhaiten sopivia värejä ollenkaan. Niistä etenkin sininen on kuitenkin työkäytössä asiallinen ja jonkunlainen turvavärini, jota itseäni taitavammat ja viitseliäämmät osaisivat piristää huiveja tai koruja vaihtelemalla. Niidenkin suhteen olen itse varsin maltillinen tai oikeastaan laiska johtuen pitkälti siitä, että olen suurimman osan päivästä yksin riippumatta siitä, olenko töissä toimistolla vai kotona. Ja siellä missä olen ihmisten ilmoilla eli salilla, jumpissa tai uimahallissa, korujen riisumisesta on vaan riesaa. Mutta tuntuu sitten sitäkin juhlallisemmalta asustautua toisin sen harvan kerran, kun on jotain juhlaa tai muuta menoa tiedossa. 




Aiempien pahvilaatikoiden tilalle ostin tuollaisia läpinäkyviä laatikoita, joihin olen pystyviikannut kausisäilytykseen jämäkämmät vaatteet ja pinonnut ohuemmat ja "vetelämmät". Niitä on pari lisää viereisessä vetolankakorikaapissa, jossa on niiden lisäksi iso laatikko kesä- ja juhla(heh)kenkien kausisäilytystä varten.



Pärjäisin ihan varmasti vähemmälläkin, mutta ainakaan just nyt en jaksa jatkaa projektia enempää, enkä halua karsia mitään ihan vaan karsimisen vuoksi. Vaikken käyttäisikään kaikkia tämänhetkisiä vaatteitani, epäilen, että minimiin kutistettu  valikoima alkaisi tuntua liian rajoittavalta. Mieluummin siis valinnanvaraa, josta voin valita ne itselleni mieluisimmat (eli aina samat :)).

Mekkohankinnoistani tykkään tosi paljon ja olen niitä myös ahkerasti käyttänyt. Olen vaan niin surkea asukuvaaja, että niistä ei nyt tule kuvaa. Ehkä joskus myöhemmin. 

Semmoista sotkua tällä kertaa, mutta onneksi lopulta myös siivoa. Kuvat kylppäristä päätin ottaa uusiksi, kun sattuu sopivasti valoa kohdalle. Edellisistä tuli ikävän pimeitä, eikä se tee oikeutta hyvälle järjestykselle, josta olen edelleen joka aamu onnellinen. 

En kuvittele olevani mikään inspiraation lähde tai varsinkaan esimerkki tällä raivauksen saralla, mutta jos joku vähänkin näistä jutuistani innostuu, niin tulee kyllä tosi hyvä mieli siitä, koska ainakin itselleni nämä suursiivot on olleet suorassa suhteessa omaan korvienväliin. Tuntuu, että pääkoppakin puhdistuu ja ajatuksille on enemmän tilaa. Ja ihan todistettavasti viherkasvitkin alkoi viihtyä paremmin, kun ympäriltä lähti kaikenlaista pölynkerääjää. 



Olkoonkin, että ylimäärä on ollut enimmäkseen kaappien kätköissä, ilma on nykyään paitsi kuvaannollisesti, myös ihan kirjaimellisestikin puhtaampaa hengittää.  Puhumattakaan siitä kuinka paljon elämä helpottuu, kun ei tarvi siirrellä tavaroita paikasta toiseen, vaan voi käyttää aikansa johonkin itselle mieluisampaan.

33 kommenttia:

  1. Paljon olet karsinut kauniita vaatteita pois vietäväksi. Tuo raitajakku on aivan ihana. Mietin vaan että miten mikään voi olla "kippana" (tarkoittaako samaa kuin "kittana" eli pienehkö) sinulle kun olet niin pieni ja hoikka?
    Tyhjin käsin kotiin vaateostoksilta tuleminen on itsellenikin enemmän sääntö kuin poikkeus. Ja pahalla päällä olen kun silloin kotioven avaan.
    Kaula-aukot eivät myöskään KOSKAAN ole sopivia, vaan aina liian avaria. Sitten pitää jonkin huivivirityksen kanssa yrittää niitä saada näyttämään paremmilta.
    Siistiltä näyttää kaapissasi. Henkaritkin olet varmaan mittanauhan avulla laittanut paikoilleen, niin tasavälein ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin pakko sanoa, että mua nauratti tämä sun kommentti, koska se vois hyvin olla totta, että olisin käyttänyt mittanauhaa henkariväleissä :D. Kuvastaa hyvin sitä, että olen joissain asioissa varsinainen millimetripentti, joka tarkistaa mm. aina sohvalle istuessaan, että sohva ja sen edessä oleva matto on suorassa :D (tästä syystä nuorempi poika sanoi, että mua ei vois mitenkään huomaamatta kloonata, koska klooni jäisi heti kiinni siitä, jos istuisi sohvalle ilman näitä tarkistuksia).

      Ja mitä kippanaan tulee, niin kyllä se tuota liian pientä tarkoittaa, vaikka taitaakin olla miehen keksimä se sana. Jakku tosiaan taitaa olla myös sinun näköinen, mutta koko oli XS, joka kyllä oli auki pidettynä ihan sopiva, mutta jos laitoin siinä edessä olevan hakasen kiinni, jakun reunat kääntyi sillä lailla ikävästi, ettei näyttänyt kivalta.

      Käyn todella, todella harvoin vaatekaupassa, jos oikein koskaan, koska tiedän jo valmiiksi, että mitään ei löydy ja pahoitan vaan mieleni. Poikkeuksena paikallinen Intersport, josta löytyy aina jotain mieluisaa, vaikken niin tarviskaan. On eniten omanlaiseni vaateliike :).

      Kaula-aukot on vaikeita ja juurikin liian avara (tai tuommoinen isohko puolipyöreä kuin kuvissa) ei vaan sovi mulle. Pitäisi olla joko pieni pystykaulus tai sopiva V. Muissa näytän lähinnä kuulantyöntäjältä, vaikken tämän isompi ole.

      Poista
  2. No todellakin on parempi hengittää ja kaikkea muuta positiivista ja rauhoittavaa, kun on paikat järjestyksessä eikä tavaroita ole liikaa. Näkee konkreettisesti työnsä jäljen - ja kaapin sisällön kerralla. Hyvää työtä olet tehnyt!
    Koko ajan sitä itsekin löytää lisää karsittavaa vaatekaapista vaikka on tosiaan karsinut jo vuositolkulla. Ehkä sitä tulee aina vain vähemmällä myös toimeen. On tullut ne lempparit ja luottovaatteet ja korona-ajan myötä tilaisuudet/ tapahtumat/ tapaamiset vähentyneet. Kyllä taidan ruveta keräämään taas turhia pois - eli inspiraatiota tuli, kiitos vaan ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olit yksi niistä, joita mietin, kun pohdin kehtaanko laittaa tänne tuon sotkuisen kaapin kuvan :). On edelleen niin hyvässä muistissa postaus, jossa esittelit oman sisitin takki-, kenkä- ja asustesäilytyksesi, jossa oli niin asianmukaisesti vain kyseisen kauden tarvittavat kerrallaan esillä ja nekin kaikki kivasti sävy sävyyn. Just semmoinen kaappi, jota ihailen.
      Ihana siis huomata, ettet juossut karkuun, kun näit millainen sottapytty joissain asioissa olen :).

      Ja tuo on niin totta, että elämä muuttuu ja vaatevalikoima sitä mukaa. Ja niinhän sen on järkevää ollakin. Ja vaikka kuinka välillä ajattelen, että miksi mun pitää aina vetää kotona jalkaan ne samat mukavat lökäpöksyt, kun voisin yhtä hyvin laittaa mukavan mekon ja olla sekä omalle että miehen silmälle vähän kivempaa katseltavaa, niin ei se vaan toteudu. Menee ikäänkuin sen mekon merkitys pilalle, jos se on aina päällä.

      Siinä missä mielessäni on se edellämainittu ulkovaatejärjestyksesi, niin siellä on myös sellainen kuva, jossa sulla oli päällä sininen juhlamekko ja jalassa aivan ihanat suht matalat juhlavat sandaalit. Jäi mieleen ne kengät, koska olisivat myös omaa tyyliäni, mutta en ole missään kaupoissa nähnyt.
      Aikanaan mulla oli vähän samanoloisia useampi pari eri väreissä, mutta se johtui siitä, että olin silloin Thaimaassa töissä (niissä joskus mainitsemissani matkaoppaan hommissa) ja siellä oli edullista teettää kenkiä (ja rannekelloja :)) niin, että oli aina kulloiseenkin silkkimekkoon (joita myös oli edullista teettää) sopivan väriset. Oi että, tuli vähän niiltä osin ikävä niitä aikoja, kun vielä pukeuduin vapaa-ajallakin sievästi.

      Poista
  3. No nyt on kyllä siisti ja ilmava! Voisi hyvin pitää kaappien ovet auki, ihan silmänilona.
    Tosin -köh köh- tuo lähtökuvakin on minun kaappiini verraten siisti. No, osan asiasta varmasti tekee se, että kaappini on puolet pienempi, mutta myös se, että oon supersaita laittamaan pois yhtään mitään! Joku mun päässäni sanoo, että kun on ostettu, niin pidetään. Vaikka sitten koti/mökkivaatteena, jollei maailmalla kehtaa. Ymmärrän itsekin tämän olevan aivan pöljää, mutta silti vaan... saituus minussa ei väisty syrjään. (Kuka muka ajattelee, että kotona tai mökillä voi käyttää epämukavia tai muuten ikäviä vaatteita?? Näköjään minä. Täysin hölmöä, mtta silti teen niin)
    Ymmärrän hyvin näiden kuviesi perusteella, että on helpompi hengittää, sekä sinun, että viherkasvien. Ehkä myös Elviksen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa mulla on aina öisin nuo kaapinovet auki, mutta se johtuu siitä, että fengshuin mukaan nukkujia heijastava peili häiritsee yöunia, enkä halua ottaa riskiä :D.

      Ja voi kuule Helmis, et uskokaan kuinka monia "koti-T-paitoja" sun muita venahtaneita tai kulahtaneita rytkyjä hillosin kaapissa varmaan kymmeniä vuosia, "koska niitä voi ihan hyvin kotona käyttää", eikä tarvi varoa, että sählää vaatteilleen jotain. Kunnes jossain vaiheessa totesin, että ei jumankekka, en halua enää nähdä sitä kymmenien valkoisten t-paitojen myllättyä sotkua, joka pilasi järjestyksen kaikelta muultakin, eikä kaapista tehnyt mieli ottaa kertakaikkiaan mitään päällelaitettavaa ikinä. Saatoin ihan oikeasti avata nuo liukuovet, tuijotella aikani ja laittaa takaisin kiinni (ja ottaa kukkuraiselta tuolin selkämykseltä taas ne iänikuiset samat vanhat luottovaatteet käyttöön).

      Enkähän tietenkään raskinut siinä ensimmäisessä raivauspuuskassani heittää mitään varsinaisesti pois, vaan vei autotalliin "moporäteiksi", vaikkei meillä ole ollut mopoja enää viimeiseen kymmeneen vuoteen. Pakko oli sekin lopettaa, kun alkoi tallissakin jo laatikot tursuta mun vanhoja riepuja.

      Ja jos yhtään lohduttaa, niin toi on vaan yksi kaappi, joka on omassa käytössäni. Vieressä on 8 Elfan lankakoria ja 3 hyllyä. Ja eteisessä mun käytössä on viisi vaatetankoa, vetolaatikko ja pari hyllyä + kenkäteline. Että mahtuuhan niihin :). Joskin niitä kaikkia eteisen varusteita myös käytän jatkuvasti, kun on joka säähän ja lajiin sopivat vermeet. Niitä en edes yritä karsia, mutta tilaa on järjestelemällä tullut sen verran (johtuen asukkaiden puolittuneesta määrästä), että ei ahista.

      Elviksen vaatekaappi on oman entisen kaappini vastakohta. Siellä ei äkkiseltään katsottuna näytä olevan yhtään mitään, mutta kummasti sieltä löytyy aina jotain päällepantavaa. Ja E:n omasta mielestä ainut ongelma on, että joutuu tarkoituksella alipukeutumaan, ettei naiset nappaa :D:D:D.

      Poista
  4. Kiitos Annukka, ihan mielettömän inspiroiva postaus 🤍 palaan tämän ääreen sitten kun järjestelen omaa vaatekaappia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla Jenni :). Ja vielä kivempaa, jos päästään aikanaan kurkkaamaan omaa vaatekaapin järkkäilyprojektiasi, jonka lähtökohdan en millään usko olevan lähelläkään tuota meikäläisen sotkua. Ainakin kuvittelen, että kaikki 12 silkkiaamutakkiakin (jotka edelleen hymyilyttää hyvällä tavalla :)) on sievässä järjestyksessä.

      Poista
    2. Hahaa, silkkiaamutakeista on enää vain muisto mielessä :D

      Poista
    3. No pahus, olis ollut kiva nähdä ne :). Mutta toisaalta, ei ole mullakaan enää viittäkymmentäkahta paria valkoisia varrettomia nilkkasukkia (kai) :D

      Poista
  5. No nyt on siistin näköistä! Tuohon kun itsekin joskus pääsisi (en tule koskaan pääsemään :-D).

    Tuo on kyllä kaikkein pahinta, kun lähtee kauppaan päässä tarkka mielikuva siitä, mitä etsii. Ja yleensä on just tulossa jokin tilaisuus, johon sen vaatteen kiireesti tarvitsee. No ylläri ylläri, eihän semmoista vaatetta todellakaan löydy, ja sitten tulee tehtyä noita hutiostoksia, jotka menettelevät ja jotka sitten myöhemmin kaduttavat. Parasta tietysti olisi, jos kotona olisi valmiina sellainen perusarsenaali, josta löytyy vaate jokatyyliseen juhlaan (kun juhliahan on meikäläisen elämässä pilvin pimein ;-D), eikä tarvitsisi koskaan lähteä etsimään hätäpäissään vaatteita kaupasta. Ideaalitilanne olisi tietysti semmoinen, että samat vaatteet kelpaisivat arkeen ja juhlaan (esim. juuri asusteita vaihtelemalla).

    Aleostokset on mullakin yleensä huteja, ja olenkin nyt muutaman vuoden noudattanut tekemääni periaatepäätöstä, etten enää mene alennusmyynteihin ihan vain sen takia, että on ale. On eri asia, jos ihan oikeasti tarvitsen jotain, mitä alesta saattaisi löytyä. Mutta harvoinpa alesta löytyy juuri sitä, mitä tarvitsisi, jolloin ollaankin taas edellisen kappaleen ongelmassa. :-D

    Mutta kyllä tällaiset siivousprojektit ovat niin palkitsevia. Mulle vaatekaapit on ikuinen murheenkryyni, kun ne ovat aina liian täynnä – ja kuitenkaan mulla ei ole koskaan mitään päällepantavaa. Jokin tässä yhtälössä mättää ja pahasti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No et tosiaan voi mitenkään päästä samaan, koska et omista yhtä tylsiä vaatteita kuin minä :D, vaan kaikkea värikästä ja kaunista.

      Ja se on just noin. Mitä harvemmin on jotain menoa, sitä enemmän tulee sellainen tunne, että olis kiva juhlistaa sitä poikkeuksellista menoa jollain uudella kivalla vaatteella, josta sitten rakentelee päähänsä tosiaan ne tarkat speksit värejä myöten ja se on sitten sitä myöten menofiilis pilalla, kun tulee vaan tuskanhiki siellä paniikinomaisessa, mutta tuloksettomassa etsinnässä, jonka jälkeen tulee todnäk kiire myös myllätä sieltä olemassaolevasta kaapistaan jotain. Huuuuh. Tuli melkein tuskanhiki tuosta lauseestakin :D

      Onneksi olen päässyt eroon siitä "ihan ok"-ostelusta, koska ne vaatteet ei ole i k i n ä päätyneet kaappia pidemmälle (paitsi sinne vaatekeräykseen). Ja alennusmyyntejä en edes vilkaise, koska en halua tehdä mitään sulovilenimäisiä "ostin kun halvalla sain"-ostoksia. Niiden kohtalo kun on ihan sama kuin noiden "ihan ok"-hutien.

      Mun ikuisuushaave on just sellainen vaatekaappi, jossa olisi muutama perusvaate, joiden ala- ja yläosia ja asusteita eri tavalla yhdistelemällä saisi aikaan kivoja käyttökelpoisia kokonaisuuksia, mutta ei toteudu ilman ammattiapua ikinä. Ja pattitilanne on se, etten kehtaisi edes päästää ketään ammattilaista näkemään nykyistä kaappiani :) (eikä siis ole edes tiedossa, mistä tuollaisen voisi palkata ja mitä maksaisi, mutta kunhan pyörittelen päässäni).

      Mulle tuli tästä kirjoittelusta itselle lisätsemppiä jatkaa projektia jossain. En vaan tiedä missä kun kaikki on nyt aikalailla pykälässä. Paitsi että kaikki lehtitilaukset pitäisi taas laittaa katkolle. Olkkarin rahi painaa tonnin, kun olen sinne säilönyt kaikki ne kalliit lehdet, joista en muista olenko edes lukenut ne vai en. Kuvittelen ottavani ne sieltä luettavaksi yksi kerrallaan, muttei toteudu sekään. Se on niin nähty.

      Poista
  6. Ooo, olen mykistynyt! 😳 En pystyisi tuohon ikinä! Mulla on raivattu vaatemassaa lähivuosina vaikka kuinka monta kertaa, mutta silti mulla on edelleen ehkä nelinkertainen määrä (tai enemmän) kuin sun alkutilanteessa.
    Hyvä sä!! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Massa on kyllä erittäin hyvä sana kuvaamaan kaikkia niitä kymmeniä ja taas kymmeniä ellei peräti satoja vaatekiloja, joita omistakin kaapeistani on viimeisten vuosien aikana lähtenyt kiertoon. Huuuh. Ei huvita enää edes ajatella koko asiaa. Tuli vaan vissiin mitta lopultakin täyteen ja päätin, että enää ikinä en halua ajautua setvimään vaatteitani siinä määrin kuin olen useampaan otteeseen jo tehnyt.

      Tuntuu kuitenkin se erilaisten vaatteiden tarve koko ajan vaan vähentyvän sitä mukaa kun elämä kääntyy aina vaan enemmän ja enemmän kotiinpäin. Ja nyt mulla on sentään ne pari mekkoa, jotka on kiva laittaa päälle, jos tulee lähtö johonkin ihmisten ilmoille. Molemmat mukavuudeltaan verkkaritasoa, mutta sievemmät :).

      Ja tuolla ylempänä Helmi Naiselle jo kirjoitinkin, että tämä ei suinkaan ole ainoa kaappini, vaan lisää löytyy, joten ei kannata vielä mykistyä :)

      Poista
  7. Voi miten siisti lopputulos. Miellä on rintamamiestalossa vain yksi pitkä ja melko kapea vinokattoinen komerotila, kuten tämän ikäisissä puutaloissa usein on. Jossain vaiheessa se oli monien tavaroiden säilytyspaikka ja ahtaus oli jäätävä. sitten kyllästyin ja hankin sinne pari ikean korkeaa Malm lipastoa ja se helpotti paljon. Koko ajan on oltava tarkkana. ettei sinne lattialle kerry turhaa tavaraa.
    Kesäisin ollaan melkein mökillä ja siellä käyttövaatteita tarvitaan todella vähän, varsinkin jos on lämmin kesä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Hanne ja olipa kiva nähdä sut täällä. Vähän niinkuin tuulahdus vanhoilta kunnon (aktiivisilta) blogiajoilta :).

      Ja kyllä, tiedän tarkalleen millaista komerotilaa tarkoitat. Meidän talo on rakennettu -55 ja on matalampi versio rintamamiestalosta, mutta muuten hyvin samankaltainen. Joskaan täällä ei ollut niitä komeroita valmiina, mutta asennettiin itse aikanaan liukuovet liki koko talon pitkän sivun mitalta niin, että niiden taakse jäi jättimäinen varastotila, josta kehkeytyikin vuosikymmenten varrella varsinainen kaatopaikka. Sen raivaaminen pari-kolme vuotta sitten oli ihan tappava projekti, mutta sinnittelin ja sen ansiosta voin nyt istua tässä vintin peräkammarin siistissä omassa "toimisto"tilassani kirjoittelemassa, joten lopussa kiitos seisoi.

      Malmit oli varmasti hyvä ratkaisu ja tuokin on järkevää, ettei kanna mökille kaikkia mahdollisia muusta käytöstä poistettuja vaatteita, koska ei sekään ole kiva, jos liiallinen vaatemäärä häiritsee mökkielämää, kun tilaakin yleensä ainakin on vähemmän kuin kotona. Joskaan en toki tiedä, kuinka iso mökki teillä on :).




      Poista
  8. Vähän nauratti tuo kommenntti että henkarien välitkin on mittanauhalla mitattu, siltä se tosiaan näyttää;) Kaapista on kiva valita vaatteen kun se ei ole tupattu täyteen tavaraa. Mulla tahtoo olla ongelma kun monet vaatte on mustia niin siinäpä sitten etsit sitä oikeaa mitä oot just hakemassa;)
    Kaappien siivoukseen innostun kyllä aina silloin tällöin ja olen pitänyt periaatetta jos kahteen vuoteen ei ole käyttänyt niin poistoon vaan sen enempää miettimättä. Joskus on kyllä tullut jälkeenpäin etsittyä sitä hävinnyttä vaatetta;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se nauratti muakin :D ja Kristiinalle vastasinkin, että hyvin voisi olla tottakin. Mutta vaatemäärä oli vissiin just passeli siihen, että käsi mahtuu sopivasti jokaisen henkarin väliin, joka sekin on ihan luksusta vanhaan ahtauteen nähden. Ei paljon kiinnosta kaivella tangolta mitään, jos ensin pitää käyttää voimaa siihen, että saa lliikuteltua viereisiä henkareita niin, että pääsee haluamaansa vaatteeseen käsiksi.

      Mulla ei oikein sellaiset "jos et ole vuoteen käyttänyt"-säännöt toimi, koska menoja on niin harvakseltaan, että hyvin voi olla vaatteita, joille on käyttöä vaan kerran vuodessa, mutta silti sellainenkin vaate on hyvä olla. Ja toisaalta aika kuluu niin äkkiä, etten enää edes pysy kartalla siitä, onko nyt mennyt viisi vai kymmenen vuotta (nuo täällä kuvaamani muutamat vaatekappaleet kuului tuohon ikähaarukkaan).

      Ja joo, ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa, kun on käynyt niin, että liki samantien kun on luopunut jostain, seuraavassa hetkessä tulee tilanne, että sitä tarvitsee tai muka tarvitsee. Pätee muuhunkin kuin vaatteisiin.

      Poista
  9. Ah, ihanaa! Näyttää niin hienolta ja tosi paljon olet karsinut pois! Mitäpä sitä sellaisia säästelemään, joissa ei viihdy tai muuten vaan ovat sellaisia, ettei tule pidettyä!

    Mun on jo pidemmän aikaa pitänyt tehdä vaatekaapin siivous. Mulla ei mitenkään ihan älyttömän hirveästi ole vaatteita, mutta huomaan, että liikaa kuitenkin, tai sitten ovat epäsopivia. Ikävästi vaatteet kutistuu kaapissa..... joka tekee välillä sitten sen, että säästelen jotain sillä ajatuksella, että jos ne kuitenkin joskus vielä mahtuisi.... Olen huomannut, että mulla on aina ne samat vaatteet päällä, joten olenkin miettinyt, pitäisikö ihan radikaalisti vaan poistaa osa vaatteista kokonaan. Olen vannoutunut leggarien pitäjä - kesät, talvet ja siinä välissä - ja jokin aika sitten löysin ihanan tuntuisia ja mallisia korkeavyötäröisiä versioita, jotka hakkaa mennen tullen nuo ärsyttävästi vyötäröltä puristavat mallit, joten ainakin niiden suhteen voisin viimein tehdä jonkun radikaalin ratkaisun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puristavat leggingsit kuulostaa samalta kuin mun säilömät sukkahousut, joiden vyötärökuminauhat ikäänkuin pyörähtää istuessa vatsan sisään ja jättää punaisen syvän painauman ihoon. Blokkaa kaiken verenkierronkin, joten sen verran olen viisastunut, etten niitä enää käytä, mutta silti niitä mulla siellä lankakoreissa edelleen on, enkä tiedä miksi (taidan mennä heti tämän jälkeen heittämään pois). Ja ehkä vielä astetta pöljempää on se, että aikanaan säästin myös rikkinäisiä nailonsukkiksia. Erotuksena ehjistä käärin ne solmuun, että näin heti yhdellä silmäyksellä mitkä on rikki :D. Ihan kuin niitä jalkaani laittaisin, ei mitään järkeä. Kenkien plankkaukseen ja kiillottamiseen ne kyllä kävi ja käy edelleen oikein hyvin, muttei oikein ole sen sortin kenkiä tällä haavaa, että kannattaisi niitä varten säästää.

      Ja jos tästä pistän vielä vähän hölmömmmäksi, niin säästin joskus myös epämukavia alushousuja. Sellaisia jotain inhottavaa kovaa materiaalia olevia "pitsi"alkkareita, joita joskus käytin ja jotka oli silloin sopivia. Säästön peruste oli se, että jos sattuu olemaan kaikki mukavat alkkarit samaan aikaan pesussa, niin voi sitten ottaa niitä epämukavia käyttöön :D. Kaikenlaisella sitä on tullut kaappinsa täytettyä. Ei voi kuin ihmetellä.

      Sulla on ihan varmasti maltillisella mallilla vaatevarastot ja muistan nähneeni kuviakin, mutta kyllä siitä huolimatta kannustaisin luopumaan niistä puristavista. Tehdään yhteispoisto niin, että sulta lähtee leggarit ja multa sukkikset :) .On molemmilla helpompi hengittää :)

      Poista
    2. Harkitsen asiaa 😄 Kun vaan ehtisi asiaan paneutua. Ehkä voisin ne vähäksi aikaa ainakin edes siirtää kaapista pois... ellen sitten saisi vähän kiloja pois... aaaargh!

      Poista
  10. Nyt kyllä saat hatun noston tuosta karsimisesta. Minulla on kaappi täynnä vaatteita, joita en käytä lähes koskaan, mutta jostain syystä olen osaan kehittänyt ihmeellisen kiintymyssuhteen :)
    Pitäisi oikeasti käydä nuo omat kaapit läpi ihan ajatuksen kanssa.
    Ihanaa viikkoa sinulle Annukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kuule erittäin tuttu semmoinen kaappi, joka on ihan tupaten täynnä, muttei ikinä mitään päällepantavaa :). Ja miehellä taas on kaappi, joka näyttää mun silmiin tyhjältä, mutta silti sieltä aina jotain löytyy. Eri asia, ollaanko samaa mieltä siitä, onko aina niin sopivaa :D.

      Olen tehnyt tätä raivaushommaa jo vuosia, mutta aina vaan löytyy poistettavaa. Ja mulle ainakin sopiikin paremmin se, etten haukkaa liian isoa urakkaa kerralla tai hyydyn ja jätän kesken. Ei ole ihan yksi eikä kaksi kertaa, kun olen ajatellut ,että NYT ryhdyn toimeen, mutta kun olen hetken tuijotellut kaappini sisältöä, olen lamaantunut ja laittanut ovet takaisin kiinni. Nyt niitä voisi pitää vaikka jatkuvasti auki, kun on sen verran siistiä :)

      Kiitos samoin Outi ja kohtahan se on jo viikonloppu <3

      Poista
  11. Minunkin pitäisi aloittaa vaatteiden karsiminen ja sitä löytyy paljon muutakin turhaa kotinurkissa joita ei enää tarvitsisi laisinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen raivannut vuoden sisällä niin massiivisia määriä kaikenlaista, että lamaannuttaa pelkkä ajatus siitä, että pitäisi tehdä sama uudelleen. Huhhuh. Siitä huolimatta uskallan kyllä kannustaa raivaamaan vaikka vaan kaappi tai hylly kerrallaan. Ainakin itseäni se motivoi jatkamaan, kun sai jonkun paikan siistiksi ja alkoi viereinen näyttää sen rinnalla kammottavalta.

      Tsemppiä, jos päätät ryhtyä!

      Poista
  12. onpa kaunis ja tyylikäs vaatekaappi!
    Minulla oli vaatevaraston uudistus- ja kaapinraivausprojekti vuodenvaihteessa meneillään, mutta se kyllä kalpenee tämän rinnalla. (mulla on sellainen tapa, että ostan aina useampia vaatteita tarpeeseen, ja pistän kulahtaneita pois.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyyli on kyllä meikäläisen kaapista kaukana, mutta siisti se on nyt, joten kiitos Marika :).

      Muistan oman vaateaiheisen postauksesi ja sen kuinka mietin, etten ole kellään nähnyt yhtä minimaalista vaatevalikoimaa, josta siitä huolimatta tuntuu löytyvän joka tilanteeseen sopiva, koska kaikki on harkittua. Just sellainen olis omakin ihannegarderobini.

      Olen kanssa päättänyt, että jos ostan jotain uutta kulahtaneen tilalle, se kulahtanut saa luvan lähteä samalla, enkä enää jätä mitään ns. kotikäyttöön, koska kotona mulla on myöskin aina ne yhdet ja samat Kuopion rautatieasemalta ostetut mukavat harmaanvihreät joogahousut tai mitkä lökäpöksyt nyt onkaan. Ja kaverina pari vakioyläosaa, enkä todellakaan tarvi kaikkia niitä kymmeniä ex-valkoisia, mutta käytössä tai pesussa kellastuneita tai harmaantuneita T-paitoja, joita mulla oli tapana säilöä.

      Poista
  13. Tuli morkkis!
    Tänään en silittänyt, koska ei ole yhtään tyhjää henkaria koko huushollissa. Uusia ei kannata käydä ostamassa, koska vaatetangoilla ei ole enää rakosta, mihin sellaisen saisi edes tyhjänä, saati vaatteen kera...
    Tänään kävin myös Nansolla, mutta ylpeänä kerron, etten ostanut ensimmäistäkään tunikaa, paitaa tai trikoita. Trikoiden korit ovat niin täynnä, että takertuvat toisiinsa avatessa...
    Helpottaisi, jos kausivaatteet arkistoisi, mutta en ole koskaan harrastanut sellaista. Ehkä pitäisi.
    Ja ihan oikeasti kävin kyllä marraskuussa vaatevarastoa läpi, kun varasin kirpparipöydän. Ja mitään ei kirpputorilta palannut kotiin, myymättömät vein tekstiilikierrätykseen.
    Ehkä niitä vaatteita vaan on ihan liikaa - Mies valittaa samaa. Omistaan.
    Mutta hei, olen järjestänyt vaatteet tangolle värikoordinoidusti - eli ei ihan pelkkaa harmistusta näky aiheuta kuitenkaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä välitä Paula, erittäin tuttua mullekin tuo henkaritilanne :D. Pelkästään tällä viimekertaisella siivousoperaatiolla tyhjeni muistaakseni 70 henkaria... (jotka järjestin siististi laatikkoon, mutta jätin laatikon seilaamaan makkariin eli edelleen ne on tiellä :)).

      Ja nimenomaan, värikoodit ennenkaikkea ja kaikki muu vasta sen jälkeen :). Sanoo Annukka, joka valikoi kirppismyyntivaatteisiin nuppineulat sävy sävyyn :) (siis silloin, kun vielä vein niitä kirpparille, enää en edes yritä, koska mun vaatteet on niin masentavia tai vaihtoehtoisesti aina väärän kokoisia, ettei niitä kukaan halua).

      Miehet meillä on kyllä erilaiset vaatteiden suhteen. Omallani on tyhjä kaappi, mutta silti sieltä aina (kuulemma) löytyy sopivaa päällepantavaa.. Haluaisin kans sellaisen.

      Onnittelut maltillisen Nanso-käynnin johdosta ja kierrätyksestä myös. Ja kiva kun olet linjoilla.

      Poista
  14. Tulin kommentoimaan että seuraan edelleen blogiasi (vaihdoin julkisesta seuraajasta nimettömäksi kaikkien seuraamieni blogien kohdalla) 💕 älä siis ihmettele kun on yksi tippunut lukijapaneelista pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun kerroit Jenni, koska olisin varmasti huomannut a.-kirjaimen puuttumisen <3

      Poista
  15. Uusi yritys, edellinen kommentti on häipynyt avaruuteen.

    Ensinnäkin isot onnittelut mahtavasta urakasta. Minun näkökulmastani olet tehnyt ihmeitä.

    Vaatekaappisi näytti jo alun perin paljon siistimältä ja organisoidummalta kuin omani koskaan, joten lopputulos on aivan ihmeellisen työskentelyn tulosta! 💖

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pahus tuota kommentin katoamista, mutta kiitos kun jaksoit kirjoittaa uudelleen.

      Ja kiitos kehuista, mutta tähän pisteeseen pääseminen on ottanut jo niin monta vuotta, että alkoi tuntua ihan oikeasti ikuisuusprojektilta, jolle ei loppua näy. Enkä edes ymmärrä, miten on mahdollista, että vaikka moneen kertaan raivasin kaapista laatikko- tai kassitolkulla kaikenlaista, määrä ei tuntunut vähentyvän yhtään. Eli kaikkea oli vaan yksinkertaisesti kertynyt liikaa. Esim. kymmeniä valkoisia T-paitoja, joiden ostoperuste on varmaan ollut se, että yhtä ei voi kovin kauaa pesujen välillä käyttää ja sitten taas toisaalta, pitää saada kone täyteen keskenään samassa lämpötilassa pestävää valkoista pyykkiä ennenkuin voi laittaa pyykit pyörimään.

      Nyt kaapissa ja mielessä vallitsee jonkunlainen vaaterauha (keksin tuon äsken ja se tuntui kivalta termiltä) ja tuntuu kivalta, että vaikka siellä on nyt vähemmän kaikkea, siellä tuntuu samaan aikaan olevan enemmän päällepantavaa kuin ennen.

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi