HILPEÄ OSTOSREISSU TAMPEREELLE (OSA 2) + ARVONTA

Tänään on vissiin keskiviikko ja korkea aika palailla takaisin maan pinnalle..

Miten se voikin olla niin, että onnistuneen reissun jäljiltä olo on samaanaikaan piristynyt, mutta myös ihan hervottoman väsynyt. Ei meinaa tulla mistään mitään.

Mutta matka jatkuu ja karavaani kulkee.

Seuraavana etappina taukokahvien jälkeen oli vuorossa vanha kunnon INDISKA, jossa tulee aina poikettua, kun sellainen jossain hollilla on.

Etenkin kun nykyisellään valikoima on jotain ihan muuta kuin alkuaikojen suitsukkeita ja batiikkihameita :). (Voi olla, ettei noita ole koskaan ollutkaan, mutta jotenkin sellainen mielikuva on päähän pinttynyt).

Värejä, värejä, värejä

Ja vähän lisää värejä

Herkullista turkoosia

Itselleni mieluisten maanläheisten sävyjen joukossa vilahtelee ripaus sinistä, josta taitaa olla tulossa uusi hitti. Edellisestä kaudesta onkin ainakin omalla kohdallani aikaa (semmoiset parikymmentä vuotta, kääk), mutta muistan kyllä kuinka karkasi ihan tyystin käsistä, enkä sen koommin ole voinut mitään sinistä kotiin kuvitellakaan. Mutta vannomatta paras kai kuitenkin...

Aiai. Tarjotinhullulle paha paikka, kun ei enää kaappeihin mahdu..

Tähdelliset lautaset.

Vaan eipä ollut taaskaan mahdollisuuksia saada kuviin mahtumaan kuin murto-osa tarjonnasta. Ulkopuolelle jäi ainakin vaatteita, asusteita, koruja, kynttilöitä, erikoiskahveja, teetä ja vaikka mitä. 

Kiva kauppa ja kivat hinnat sanon minä. Kiitos kun saatiin poiketa! Ja kiitos myös saamistamme lahjoista, joista omani päätyy jonkun lukijani iloksi arpajaispalkinnon muodossa.

Ja sitten taas Mars matkaan  matkanjohtajan johdolla. "Ylileveä kuljetus"-kyltti olisi ollut tarpeen, koska alkoi kassien määrä osalla olla sitä luokkaa, että kävi jalkakäytävä ahtaaksi. 

Ja kappas vaan. Hetkessä oltiin taas ihan toisenlaisissa tunnelmissa. Aurinkoisen näyteikkunan takaa kun paljastui valoisa DESIGN BOULEVARD

Graafista, selkeää, valoisaa, iloista, skandinaavista...  Huonekaluja, valaisimia, astioita, käyttöesineitä.. Seassa hauskoja juttuja, jotka ainakin itseäni pistivät hymyilyttämään. Kuten nyt vaikkapa ajatus aamukahvipöydästä, jossa seurana olisivat nämä hilpeät veijarit:

:)

Mustavalkoinen on alkanut näyttää omaan silmään aina vaan houkuttelevammalta.

Samoin kuin nämä kuviot. Etenkin tuo keskimmäinen.

Korkkipannunalusista voisin värkätä itselleni astetta pikkuusen rouheammat helmet :)

Tätä valaisinta joutuisin hieman kauemmin miettimään, mutta jostain syystä sekin kuului erityisen hyväntuulisiin esineisiin. Vähän niinkuin suuri fööni, joka puhaltaa isosti valoa kansalle..

Hauska paikka ja niin keskellä kaupunkia, että edes minä en pysty eksymään reitiltä.

Kiitos Design Boulevardille, kun saatiin käydä.

Vaan sitten olikin aika suunnata kierroksen viimeiseen sisustusliikkeeseen, joka tällä reissulla oli HYVÄN TUULEN PUOTI , jonka kivijalkaliike Tampereen Verkatehtaankadulla on avattu tämän vuoden elokuussa.

Puodilla on myös oma verkkokauppa sekä liike Porin K-Raudan tiloissa.

Ja Hyvää tuulta tosiaan oli rutkasti jaossa jo heti ovelta, jossa meidät otettiin iloisesti hymyillen vastaan.

Ja niinkuin arvata saattaa, Puoti oli pullollaan kaikkea mahdollista kaunista ja kivaa. Katosta lattiaan ja seinämetritolkulla.

Alkuun riitti niin paljon sulateltavaa, että meni hetki ennenkuin pystyi kiinnittämään huomiota tarkempiin yksityiskohtiin ja bongaamaan kaiken keskeltä niitä itselle mieluisimpia  juttuja.

Tästä taulusta tykkäsin. Se nyt vaan on jotenkin niin rauhallinen ja kaunis. Ja Peikonpähkinöitäkään ei voi koskaan olla liikaa. (Paitsi miehen mielestä...)

Rakastan nerokkaita kierrätysideioita. Etenkin kun joku on osannut luoda niistä oikeasti toimivia ja samalla hyvännäköisiä käyttöesineitä. Sellaisia kuin esimerkiksi nämä Anna Nygårdin kierrätetyistä sälekaihtimista loihtimat korit, jotka voi pestä jopa astianpesukoneessa. Hatunnosto tulee täältä.

Lasikuplat oli kivoja. Haluaisin nitä ehkä hyllyllisen. Samoin kuin kaikkia kauniita postikortteja, joista taustalla näkyy yksi ja joita tuli itsekin ostettua. Kerrankin on joulukortitkin ajoissa hankittu. Kunhan vaan muistaisin lähettää..

Juu ei pidä luottaa...

Suurikin voi olla kaunista. Ja harmi kun en tullut kysyneeksi, mutta veikkaan, että omaan silmääni ihanan värinen seinä on maalattu Country Frenchin turvallisella, luonnollisella ja hengittävällä jauhemaalilla.

Itse en ole Country Frenchin tuotteita vielä ehtinyt testata, mutta nyt siihen tarjoutuu oiva tilaisuus, kun Hyvän Tuulen Puoti lahjoitti meille yhteistyön merkeissä paketit itse valitsemaamme maalia. Omani on yllätys-yllätys valkoinen :).

Netalla on suunnitteilla joku suurempi maalausprojekti, johon tässä jaetaan arvokkaita vinkkejä . Mervi tarkkailee taustalla.

Etualalla pilkottavasta ostos- ja lahjakassimerestä ehkä noin puolet on Pepin ;). Omiani on yksi. Jos en kovin paljon huijaa kumpaankaan suuntaan.

Kivaa oli ja kuohuvaakin kilisteltiin. Kiitos siitä Hyvän Tuulen Puodin väelle.  (Lasillisen jälkeen koitin maksaa ostokseni toiseen kertaan, joten kuohari voisi kyllä toimia ihan kelpo myynninedistäjänä :)).

Ja mitäs sitä sitten muuta täydelliseen päivään kaiken tämän jälkeen kuuluu kuin hyvää ruokaa.

Ja sitähän meille ja kaikille muille nälkäisille oli tarjolla KAKSIO:ssa (2 h + k)

En ole mikään ravintolahaukka, mutta  hyvän tunnelman tunnistan kyllä heti ovelta ja täällä se oli juurikin sitä, eikä mitään muuta. Kerrassaan ihanan viihtyisä paikka punaisine tiiliseinineen. Ja ihan keskustassa. Olisin voinut vaikka muuttaa asumaan sinne.

Kuvauskierrokselle en uskaltautunut, koska paikka oli täynnä ihmisiä, joten tämä on otettu nostamatta pehvaa penkistä. Ja nyt kuvaa katsoessani vasta hoksaan, että meidän pöydälliselle oli kyllä valittu ehdottomasti oiva paikka. "Exit" lähistöllä ja kassiparkki kulmauksessa :)

(Pepin)

Ja taas hemmoteltiin kuoharilla heti alkuun. Ei ainakaan vähentänyt puheen ja naurun määrää ja välillä jo kävi mielessä, että mahdettiinko jo olla häiriöksi viattomille rauhallista kynttiläillallista nauttimaan tulleille. Toivottavasti ei kuitenkaan.

Tästä sitten vaan lehtiä kääntelemään ja valikoimaan. Slurp. Vähän ihmettelin hintoja, jotka olivat mielestäni varsin edullisia ravintolan sijaintiin ja annosten kokoon nähden. Mutta en missään nimessä valita :)

Itse söin Halloumisalaatin ja hyvää oli.

Pari meistä valkkasi Kanacaesarsalaatin

Mirstaakkelin jättikatkaravut ja Aioli.

Mervin parilaleipä oli niin suuri, ettei mahtunut kuvaan ja Bikken ja Tainan pippuripihvit oli tässä vaiheessa varmaan jo syöty ;)

Crème Bruléet jälkkäriksi katosivat parempiin suihin, mutta itse kun en makeista jälkiruuista  niin piittaa,  pysyttelin hyväksi havaitulla kahvilinjalla

Mitenkäs se nyt noin vinoon..

En voi muuta sanoa kuin että jos olette hyvää ruokapaikkaa vailla Tampereella, niin ei muuta kuin Kaksioon. Mutta sen verran suosittu kuulemma on (enkä todellakaan sitä yhtään ihmettele), että pöytävaraus kannattaa tehdä hyvissä ajoin. 

Kuva(aja) on tärähtänyt, mutta tarjoilijan hymy on justiin niin aito kuin koko paikka. Suosittelen.

(Kuvaamiseen ja kuvan käyttämiseen sain luvan).

Kiitos koko iloiselle Kaksion väelle hyvästä ruuasta ja palvelusta!  

Huoh. Ihana päivä, jonka aikana kirjaimellisesti naurettiin ja itkettiin. Ensimmäistä huomattavasti enemmän ja jälkimmäistä ihan pienesti vaan. Mutta aiheesta sekin. 

Kiitos vielä kaikille asianosaisille ja nyt sitten niihin arpajaisiin, joissa palkinnoksi lähtee Indiskasta lahjaksi saamani pussillinen itämaista teetä ja tuoksukynttilä sekä Hyvän Tuulen Puodin lahjapussista löytyneet hauskat pöllöservetit ja iloisen vihreät tuikut sekä kolme samaisesta puodista ostamaani kaunista postikorttia.

Arvontaan voivat osallistua kaikki, jotka ovat jaksaneet tämän jutun loppuun asti kahlata ja jättävät ilokseni kommentin. Arpoja tasapuolisesti yksi per hölö.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin päätän raporttini Tampereelta. Kiitos ja näkymisiin ja huhhuh :)