Sivut

torstai 28. elokuuta 2014

TUNTEET NURKKAAN JA VALOT OMENAPUUHUN

Kyllä osaa olla ihmisen mieli kummallinen. 

En pysty edes selittämään mitään sen tarkemmin, mutta huomaan muodostaneeni jonkun ihmeellisen tunnesiteen vanhaan blogiini, vaikka sen keväällä varta vasten ja vapaaehtoisesti taakseni jätin, että voisin tehdä tilaa uudelle.

Tunne tuli eteen ihan puusta tällä viikolla, kun koitti kauan odotettu hetki ja tulipalossa (en edelleenkään oikein kestä koko sanaa) tuhoutuneen tilalle kesän mittaan nousseeseen uuteen piharakennukseen saatiin sähköt, joiden ansiosta pääsin taas sytyttämään valot yhteen pihamme omenapuista.

Siinä yhteydessä tuli mieleen käydä kurkkaamassa, mitä vanhaan blogiini viime syksynä otsikolla "Valaistunut omenapuu" kirjoitin, mutten pystynytkään. Ihan hullua, mutta niin se vaan on.




Itseasiassa en ole palannut blogiin kertaakaan jälkeen huhtikuun, jolloin tunsin suurta helpotusta, kun sieltä "lähdin". Ja nyt kun se tuli ensimmäisen kerran mieleen, en vaan pystynytkään klikkaamaan linkkiä.
Sinne kun kumminkin jäi niin paljon kaikenlaisia ajatuksia ja tuntoja sellaisen puolitoistavuotisen ajalta, jonka aikana elämässä tapahtui paljon odotettua ja odottamatonta. Lisänä kaikki ne pitkät ja antoisat keskusteluketjut, joita kaikkien teidän matkassani kulkeneiden ja edelleen kulkevien tärkeiden blogiystävieni kanssa  käytiin. Välillä oli iloisia, välillä henkeviä ja välillä ilman järjen häivääkään olevia aiheita, mutta aina yhtä kivaa ja palkitsevaa. Siksipä koenkin olevani erityisen onnekas, kun perinne on jatkunut täälläkin. Kiitos siitä teille kaikille kivoille ihmisille, jotka aina jaksatte kommentoida niin ajatuksella.

Mutta tunteet nurkkaan ja järki käteen.

Olen päättänyt, että blogi nyt vaan oli jonkun sortin ensirakkaus, jota ei enää saa takaisin. Tai siis saisi, mutta uudelleen lämmitettynä ei mikään tunnu samalta.

Ja ollakseni rehellinen niinkuin tapoihin kuuluu, osasyy haikeuteen on se, että uusi alku ei mennytkään ihan niinkuin olin pienessä mielessäni ajatellut. Enkä nyt tarkoita pelkästään samaiselle huhtikuulle sattunutta onnettomuutta, vaan ihan näitä omia toimiani.

En vaan kertakaikkiaan näköjään osaa olla missään määrin laskelmoiva tai suunnitelmallinen.
Kimpoilen vaan aiheesta ja mielenkiinnon kohteesta toiseen, enkä osaa edelleenkään pysyä asiassa. Että se niistä virallisista kotisivuista :)

Mutta jos oikein itseään puolustelee järjellä ajattelee, niin niinhän se on, että oli ala tai aihe mikä hyvänsä, sitä mieluummin kumminkin asioi ihmisten kuin kasvottomien yritysten kanssa.
Että kaiken järjen mukaan, jos on kaikki korttinsa liiankin avoimesti läväyttänyt pöytään, niin eipä ainakaan ole mahdolliselle asiakkaalle epäselvää, millaisen ihmisen kanssa on tekemisissä. Ellei sitten ole heti  kortit nähtyään pötkinyt pakoon.

Mutta nää on just näitä mietteitä, joista hädin tuskin saa itse tolkkua, joten parempi vaan laittaa pari lisäkuvaa samaisesta ihanasta puusta myöhemmin illalla kuvattuna.


Huomasin kyllä, kuinka meille vähän tuntemattomaksi jäänyt takarajanaapuri raotteli sälekaihtimia, kun häärin puun alla, mutta laittoi ne äkkiä takaisin kiinni, kun heiluttelin iloisesti. Ei vissiin ollut ennen omenapuukuvaajaa nähnyt.


Tässä kohtaa oli jo niin pimeää, että meinasi lähteä säikähdyksestä henki, kun joku iso lintu lehahti yhtäkkiä oksat kahisten kohti tummaa taivasta. Hui. Kipaisin äkkiä takaisin sisälle BB:n ääreen, joka omasta mielestäni tuntuu tänä vuonna olevan täynnä niin outoa sakkia, että taitaa jäädä seuraamatta.

Mutta siis jos sattuu lojumaan nurkissa osittain rikkinäisiä jouluvalosarjoja, niin tässä niille oiva hyötykäyttö.

Että näin. Siinähän sitä taas oli asiallista asiaa kerrakseen.


45 kommenttia:

  1. Selittämättömät ovat tunteiden tiet.
    Ryhdynkin kaivamaan olisiko meillä vanhoja jouluvaloja. Omenapuita kyllä riittää. Tarkoittaa, että kysyn mieheltä, sillä on joku arkistointijärjestelmä päässä näissä romuasioissa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, ei tässä näköjän pysy millään omien aivoitustensa perässä..

      Oletpas onnekas, jos sun miehen päässä on arkistointijärjestelmä. Musta tuntuu, että mun miehellä on sillä paikalla silppuri :). Hänellä kun on tapana jemmailla mm. työkaluja mitä omituisimpiin paikkoihin (ettei kukaan vaan hukkaa niitä) ja sitten kun niille olis käyttöä, niin kappas vaan kun onkin jemmat olleet niin hyviä, ettei enää löydä itsekään.

      Sen verran olen jouluvalojen saattohoitolaani siivonnut, että siellä ei enää ole kymmeniä "ei tiä, jos joskus tarttee"-muuntajia niinkuin ennen :)

      Poista
  2. Jos osaa ottaa näin hyviä fiilistelykuvia ja kirjoittaa noin hyvin, kuin sinä, niin millään muulla ei liene väliä :-)
    Niinhän se on, että ensirakkaus on aina jotain mullistavaa, uutta ja ihanaa. Aika kultaa muistot. Niin blogeissa, kun tosielämässäkin. Ei kannata palata tai haikailla vanhaa. Senhän toki jo sanoitkin. Hengenvahvistusta täältä päin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonni. Rouva Kivitikka puhuu asiaa. Unohdetaan vanhat ja keskitytään uuteen. Ei siitä kumminkaan yhtä lämmintä suhdetta enää syntyis. Mutta siitä huolimatta hengenvahvistus otetaan kiitollisena vastaan. Se on paljon parempi kuin hengenahdistus :).

      Mutta jos sittenkin ryhtyisin kirjailijaksi...
      Tänä kesänä kun on ollut aika monta muutakin haaveammattia mielessä. Päällimmäisenä niistä ehkä luontokuvaaja :). Mutta kiirettä pittää, jos meinaa kaiken keritä.

      Poista
  3. Kiitos kuule Sinulle kaikista hienoista keskusteluista! <3 Sekä täällä, siellä vanhassa osoitteessa, että muissa paikoissa <3 Sinä se olet kertakaikkisen hieno ihminen. Ettäs tiedät :)

    Teidän naapuri oli vaan kateellinen, niin kivat on nuo itsevalaisevat omppupuut. Kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kun mulla aina sydämessä läikähtää, kun näen ton sun profiilikuvan. Siitä saa aina jotenkin lisää uskoa tulevaisuuteen. Niin siellä kuin tälläkin suunnalla <3.

      Ja ite kuule oot ihana. Ja ihailtavan sitkeä sissi. Että pieniä on valot omenapuussa sen rinnalla :)

      Ja mitä siihen meidän naapuriin tulee, niin uskallan täällä kirjoittaa, että on enimmäkseen omituinen. Että siinä mielessä ei haittaa, vaikkei alvariinsa kipaise raja-aidalle turisemaan :D

      Poista
    2. <3

      Tjaah, enpä tiedä siitä sisseydestä, nimimerkillä katolta on jo monesti tehnyt mieli hypätä. Mutta eiköhän se tästä, niin täällä kuin sielläkin <3 <3

      Heh, naapurithan on pääsääntöisesti omituisia :D (siitä voikin miettiä, että mitähän meidänkin lähimmät naapurit ajattelee. varmasti juurikin niin :D eikä vähiten siksi, ettei olla toisen naapurin kanssa koskaan vaihdettu sanaakaan..)

      Poista
    3. No et varpilla mee hyppäämään tai minä hyppään perässä. Ja se taas ei vetele, koska sitten meidän naapureilla ei enää olis omituisia naapureita, joiden kanssa voi olla puhumatta mitään :).
      (Oikeesti en usko, että kellään on niin montaa niin outoa naapuria kuin meillä. Mutta ei yksityiskohtia, etten joudu kaiken päälle johonkin syytteeseen..)

      Toivottelen täältä omppuvalolandiasta niin hyvää viikonloppua kuin ikinä mahdollista <3

      Poista
  4. Nuo omenapuukuvat ovat upeita!
    Ja kyllä se niin vain on, että se rehellinen omana itsenä oleminen kantaa pitemmälle kuin se, että yrittäisi muokkautua joksikin muuksi - sinä olet ihana juuri tuollaisena. Aitous näkyy - ja ihminen itse - ja ainakin minä asioin mieluummin ihmisen kanssa kuin jonkin persoonattoman firman kanssa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lady, mutta puu on kyllä vielä paljon kivempi livenä. Ihan naurattaa ne julkaisematta jääneet kaukaa otetut myöhäisen illan kuvat, joissa on 98% sysimustaa ja loput pienen pieniä valkoisia pisteitä. Ei tiedä onko kyseessä Otava vai mikä :)

      Ja vaikka kuinka toivoisin, että joskus edes voisin pikkasen kauemmin miettiä, mitä tänne päästäni syydän, niin kyllähän tästä iästä (unohdetaan se etuliite "keski-" ;)) se(kin) suuri ilo on, että sitä voi vapautuneesti olla ihan oma itsensä. Ja se on mun mielestä ihan parasta :).

      Asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat :). Kiitos Lady viisauksista ja olemassaolosta ♥. Ja niistä kuosihousuista... :). Meni uudelleenharkintaan.

      Poista
  5. Sitä nyt niin kamalan asiallinen aina tartte olla.....kysy vaikka keneltä kuukauden päästä sunnuntaina :)
    Minä oon aika ajoin kaivannut vanhaa blogiani, sitä mummun huushollia, mutta kun ihminen on oikein fiksu, niin se menee ja hukkaa sen kokonaan. Nimimerkillä siinäs sitten kaipailet.
    Monta, monta Lillan alkuhetkien kuvaa ja ihanaa tarinaa ja ja ja ....mutta onneksi kaikkinainen hulluus on uusiutuva luonnonvara, että ei tämä ilo kesken lopu! :D
    Uusia tarinoita ja jupinoita tehdään koko ajan!

    Ja yhdeltä tulevalta lauantailta me sitten vasta tarinoita tehdänkin.... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei tarttekkaan, mutta joskus edes vois kirjoittaa edes jotain niistä asioista, mistä tänne alunperin aikoi ruveta kirjoittelemaan :). Mutta aika köyhäksi on jäänyt sisustusrintamalla, kun aina tulee jotain muuta mieleen. Vaan mikäpäs tässä kiire valmiissa maailmassa.

      Ja uskotko, että mua on jo etukäteen naurattanut se meidän turnee :D. On siinä oikein sortinsakki liikenteessä, että toivon todella, ettei niissä liikkeissä odoteta mitään asiallista jakkupukuporukkaa järjestelmäkameroineen :D. Siitä tulee kivaa. Paitsi että näyttää siltä, että eka paikka menee multa ohi, kun täältä ei pääse mitenkään järkevästi siihen aikaan paikalle. Mutta se on sen ajan juttu se.

      Ja onpa harmi homma, että Mummun huusholli otti ja katos :(. Mutta oot kyllä semmoset tuhannen ja yhden yön tarinat kirjoitella sen jälkeenkin, että niissä riittää rinsessoillekin keinutuolissa luettavaa <3

      Poista
  6. Oi miten suloisia kuvia. Näistäpä intoutuneena päätinkin kaivaa valosarjat esille ja virittää ne meidän syyshortensiaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oolalaa. Jos oikein muistan, niin teidän syyshortensia ei ollu ihan siitä pienimmästä päästä :)
      Kivaa.

      Muista laittaa kuvia näkösälle :). Vai joko kerkisit ;)?

      Poista
  7. Voi Annukkainen ihanainen,just siks täällä on mukva käydä kun sä olet mun ja varmasti monen muunkin mielestä niin kiva ja ihana ja aito ja rehellinen ja varsinainen sanaseppo,eiku siis -sanna ja ja ja kaikkee etkä tippaakaan "missään määrin laskelmoiva tai suunnitelmallinen"♥

    PS. Mielelläni sinut "palkkaisin" ja valotkin on kivat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin siis lause kuuluitai ainakin piti kuulua, mielelläni sinut palkkaisin tekstiesi perusteella,tais taas ajatus olla nopeempi,tai hitaampi kuin sormet:)

      Poista
    2. Sovittu :). Milloin voin aloittaa :D?

      Eikähän tässä omana hölmönä itsenään olossa muuten mitään vikaa, mutta kun mun aika menee kaikenlaiseen toisaikaiseen puuhasteluun ja jos nyt vaikka joku sattuis kysymään, että onko mulla jotain kuvia kohteista, joihin oon tehny suunnitelmia, niin joudun vastaamaan, että öööö tota, ei ole, mutta käviskö parit sekalaiset tarinat :D.

      Kiitos kiva Kirsi kaikista kirsimäisistä jutuista ja mun on tässä pitänyt jo monta kertaa pyytää, että laittaisit mulle sun osoitteen. Vaikkapa viestinä siellä FB:ssa, jossa mun siis ei pitäis olla ollenkaan, jos en olis niitä sanojani syönyt...
      Selviää sitten myöhemmin miksi sen osoitteen tarttisin :). (En aio ilmestyä oven taakse, joten ei huolta sen suhteen ;)).

      Poista
    3. No sää näät sen osoitteen sitten sen paketin päältä minkä oon sanonu lähettäväni,heti kun saan aikaiseksi näiltä kaikenlaisilta toisaikaisilta puhasteluiltani:)
      Ja hei,ainahan sä voit esitellä asiakkaille niitä luontokuvia,kertoo aika paljon kauneudentajusta kuitenkin,ehkei kuitenkaan käytännöllisyydestä;) Ei ku kertoohan ne siitäkin,mikäs sen käytännöllisempää kuin kaks kärpästä ns, yhdellä iskulla:)

      Poista
    4. No nyt iski hirmu pakettijännitys :)
      Tarvii varmaan lieventää sitä ja lähteä luontoon vähän kuvailemaan kärpäsiä ;). Ja neliapiloita ja sen semmosia.



      Poista
  8. Aijai,miten herkullisia omppupuita! Jokohan pitäis etsiä iteki noita j..syysvaloja, :) jotta saisivat lehteen kommentoida, jotta jouluvaloja täällä joku polttaa liian aikasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ilman muuta! Johan sitä muuten loppuu lehdiltä jutun aiheet :)

      Värillisiä vilkkuvaloja ja etenkin sellasia "jingle bells"-tyyppisellä äänellä varustettuja en ihan vielä suosittele tai voi olla muitakin kuin lehtimiehiä oven takna :D

      Poista
  9. Upealta näyttää omenapuu valaistuna. :) Mullakin on Ikean aurinkokennovalot omenapuussa mutten oo saanut siitä otettua järkevää kuvaa. Kun en noista kameran astuksista mitään oikeen tiedä... Pitäis perehtyä, liian vaivalloista...
    Melkoinen sakki sinä eräänäkin tulevana lauantaina liikkeellä juu, saas nähdä mihin sillon viä päädytään. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No vaikeuksia oli mullakin tossa kuvaamisessa, vaikka halpa ja hyvä kamera onkin :). Mutta siis livenä paljon kivemman näköiset kuin kuvissa. Nyt ne siellä jo taas tuikkii vaikka on vasta ihan pienesti hämärää.

      Ja älä muuta sano siitä lauantaisakista :D. Ei tiä jos vaikka lauantaitansseihin..
      Paitsi että mun pitää lähteä ajoissa bussilla tai junalla kotiin, kun n Living & Roomin esittely heti sunnuntaina ap. Plääh.

      Poista
  10. Kuka sitä laskelmointia kaipaakaan?:) Kirjoitat niin hienosti, että kirjoituksesi on pakko tulla heti lukemaan, vaikka blogilistani on hirmuisen pitkä ja nimekäs, enkä nyt tarkoita, että omasi olisi jotenkin nimetön! Nytkin kirjoitit minusta täyttä asiaa mielen kiemuroista ja tunteista.
    Oikeasti ärsyttää jatkuvat "yhteistyöpostaukset", jos juuri muuta sisältöä ei enää ole. En myöskään osallistu mihin tahansa arvontaan, jotta saisin lisää krääsää kotiin. :) En tiennytkään vanhasta blogistasi. Mitenkäs sitä pääsisi lukemaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kivoista sanoista Taina :).
      Jätin tarkoituksella linkin vanhaan blogiini laittamatta, kun olin tehnyt sen vakaan päätöksen (ja näitä sanoja en syö... ;)), että täältä ei ole polkua sinne. Mutta sulle voisin sen jollain toisella konstilla laittaa. Ihan vaan siltä varalta, että jos sulla on jonain päivänä ihan kaikki vähänkään järkevä tekeminen ja lukeminen lopussa :D

      Sen verran avaan tätä, että suoritin siis sisustusalan ammattitutkinnon keväällä ja koska mulla on sivutoiminen sisustusalan (suunnittelun) yritys, niin mulla oli vakaa aikomus tehdä tästä uudesta blogista enempi sellainen virallinen kotisivu- tai ainakin vähän enemmän aiheessa pysyvä blogi, jonka osoitteen kehtais antaa eteenpäin. (Eikä tarttis miettiä, että jos nyt vaikkapa joku sukulainen tahi muu tänne päätyy, niin törmää ensimmäisenä johonkin hirmu luurankoihin..)

      Mutta siis metsään meni :D. Kun on himokirjoittaja, niin on himokirjoittaja ja ajatukset laukkaa sinne tänne, niin milläs tässä missään asiassa pysyy :)

      Ihanaa kumminkin, kun mulla on ilona teitä kivoja ihmisiä täällä :).

      Poista
  11. ja omenapuu valoineen, sekä puutarha näyttää kauniilta!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3. Tosin puutarhakuva vähän hämää. Ei ole ihan niin siisti miltä näyttää. Mutta ehkä jonain päivänä taas... (Tulipalo poltti osan kasveista ja nurmikosta)

      Poista
  12. Vaikka tunnustaudun täysin kaupunki - ja kerrostaloasujaksi , tässä kohtaa toivon , että olisi oma omenapuu , jotta voisin sen yhtä kauniisti valaista <3 !
    Pohdiskelujasi on aina yhtä mukava lukea , oli sitten asia tai se asian viereinen ;) Hyvää viikonloppua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaupungissa määkin asun Anneaulikki :D. Vaikkei sitä aina itsekään muista..
      On tää sen verran maaseutua.

      Ei muuta kuin omenapuu parvekkeelle tai olohuoneen nurkkaan :). On oikeasti aika kiva, mutta ilo tosin loppuu heti siihen paikkaan, kun puusta tippuu omput ja lehdet. Kaljulla rungolla ei näytä enää miltään.

      Ja kiva, kun käyt täällä lukemassa ja kommentoimassa näitä mun asiattomia aivoituksia :).
      Ihanaa viiikonloppua sulle kans <3

      Poista
  13. Täällä toinen kiinnostunut kysyu va han blogin perään. En siksi, ettenkö pidä uudesta vaan siksi, etten tahdo saads tarpeeksi jutuistasi. On se ihanaa, kun jollekin on suotu tuollainen kirjoittamisen lahja yhdistettynä hyvään tyyppiin ja me tavikset saadaan nauttia kynäsi jäljestä ihan ilmaiseksi. Kiitos siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt mää jo pyörryn täällä :D. Voi että miten osaatte tehdä ihmisen iloiseksi <3. Tulee heti vähän (paljon) vähemmän harmitus tästä asiasta toiseen kimpoilusta.

      Jos löydän s-postin sun blogista, käyn laittamassa linkin sinne.

      Ja kiitos ihan hirveän paljon sulle itselles, kun tulit tänne :) <3

      Poista
  14. Miksi sinun pitäisi olla laskelmoiva ja suunnitelmallinen! Itse uskon, että tunteita seuraamalla saavuttaa enemmän oman näköistä, aitoa ja laadukkaampaa (=rakkaudellisempaa). Sinulla on ihan tarpeeksi järkeä ollaksesi tunteiden ja intuition johdattama. Et kait halua mitään tylsää elämää. Tylsistyisit itsekin.
    Ihanat valaistut omput!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No laskelmoiva oli ehkä väärä sana, koska sellainen ei varmaan oikeasti kukaan halua olla, mutta vähän enemmän olisin kyllä voinut pysyä suunnitelmassa :). Sen kummemmasta kun ei kumminkaan ollut kysymys kuin että piti tässä uudessa blogissa keskittyä vaan, tai ainakin enimmäkseen, sisustusjuttuihin, mutta eihän se näköjään onnistunut, kun aina on olevinaan jotain ihan muuta asiaa :)

      Ja tylsistyä en halua missään tapauksessa. Sen takia valaisin nuo omenapuutkin :)

      Iloista viikonloppua Irene!

      Poista
  15. No siis blogin perusteella sä oot niin hurmaava tyyppi että mä ainakin haluaisin palkata sut! :D Sellaiset kylmän laskelmoidut "ammattiblogit" jää niin etäiseksi että kuka sellaista jaksaisikaan seurata, en mää ainakaan.
    Eihän se että on huippu tyyppi jolla on sana hallussa ole pätkääkään sun ammatitaidosta pois!
    Valot omppupuussa näyttää oikein hyvältä!
    Hyvää viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsit, mutta osasitpa kalauttaa oikealla kalikalla Taina. Kiitos siitä :)
      Että vaikka on vähän pöllö, niin voi silti olla hyvä työssään. Just näin! Eihän Teuvo Lomankaan mikään asiapentti ole ja silti se on hirmu taitava. Enkä usko, että olis puoliksikaan niin suosittu, jos ei olis niin kaheli.
      Mutta en nyt sentään tässä ihan Teuvoksi Teuvon paikalle havittele :)

      Kiitos paljon kannustuksesta ja kauniista sanoista ja kohta päästään ihan livenä tapamaan ja käyttäytymään asiallisesti :D. Kivaa <3

      Poista
  16. Ihmiset on paljon mukavampia kuin anonyymit. Anonyymi on usein ärsyttävä tai ärsyttäjä. Anonyymi on myös pelkuri, joka ei uskalla seisoa sanojensa takana. (No voi se olla myös sellainenkin joka ei osaa luoda omaa profiilia)

    Aidot ihmiset on paljon mukavampia kuin ihmiset. Aito ihminen pystyy olemaan kiukkuinen tai väsynyt siten, että se ei tartu muihin. Aidon ihmisen kanssa on mukava tehdä yhteistyötä ja vain aito ihminen ripustaa jouluvalot omenapuuhun elokuussa :)

    Ja nyt kyllä tuli sellaista hepreaa etten itsekään ymmärtänyt mitä kirjoitin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D :D :D
      Nyt oli pakko nauraa ääneen ja se on paljon se. Yleensä näet olen paitsi asiallinen, myös hillitty ;)

      Että seuraavan kerran kun joku kysyy, minkä takia meillä on omenapuussa valot, niin vastaan, että "Koska minä olen aito ihminen" :D.

      Ja en kyllä oo ihan varma minäkään, että ymmärsinkö kaiken, mutta siitä huolimatta kommentti oli (jälleen kerran) just niin sallamaisen aito, että elän sillä taas pitkään. Kiitos siitä :)




      Poista
  17. Voi itkunplitku kun löysimme toisemme vasta vähän aikaan sitten. Olisi ihanaa löytää sinut jo vanhan blogisi aikana. Rohkea päätös. <3 Nämä kuvat ovat niin ihania ja aivan loistava idea laittaa valot maailman kauniimpiin puihin eli omenapuihin.

    Ihanaa sunnuntaita. <3

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä kuule mutta viserrä (siis siitä löytämisestä), mutta parempi myöhään kuin ei ollenkaan :). Ja onhan tässä vielä aikaa vaikka mihin, kun ollaan VASTA keski-ikäisiä, hehheh :).

      Blogin taakse jättäminen tuntui enempi luuseriudelta kuin rohkeudelta, mutta se oli vaan pakko. Ja onhan se siellä edelleen, että kyllä sinne pääsee koska tahansa, mutta koitan nyt kumminkin sinnitellä, ettei tule mitään enempiä ahdistuksia, jos käyn jotain lukemassa ja joudun miettimään, että pitikö tänne nyt tämmöinenkin kirjottaa :)

      Mutta omenapuut on ihania. Niin kauan kuin ne on. Sitten kun lehdet ja omput on tippuneet, ei näytä valotkaan enää miltään.

      Sunnuntai ehti jo ikävä kyllä mennä, mutta iloitaan nyt vaikka työviikosta <3

      Poista
  18. Eikä! Tiedän tarkkaan mitä tarkoitat, koska itse myös aloitin blogitaipaleeni toisella blogilla ja vaikka en sitä enää haluaisikaan pitää - vaan nykyistäni - jotenkin kumma haikeus siihen liittyy. Ihan ihme juttu!! Lapset vielä tietämättään joskus vääntävät puukkoa haavassa, kun mainitsevat vanhan blogini nimeltä ja kysyvät että miksen enää kirjoita sitä. Höh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt mun tarttee sanoa, että Eikä! Hauska sattuma :).

      Ja kai se on aika tavallista, ettei se ensimmäinen blogikyhäelmä jää viimeiseksi, mutta jotenkin nyt vaan iski hirmu haikeus. Vaikka tiedän kyllä, että ei tarvis kun käydä vähän kuvia selailemassa siellä, niin poistuisin varmaan aika äkkiä samaa reittiä takaisin :)

      Ja voin niin kuvitella noi lasten viattomat kysymykset :). Mutta aattele kuinka kivaa, että sanovat noin, eivätkä niin, että "Onneks et enää kirjota sitä vanhaa" :).

      Rattoisaa työviikkoa! Taitais paistaa peräti aurinko.

      Poista
  19. Minusta sellaiset ihmiset ovat ihania, jotka kirjoittavat suoraan sydämestä mitä mieleen tulee - ja ovat aitoja. Ja sinä olet just sellainen. ♥ Tai siis enhän minä sinua oikeasti tunne, mutta jotenkin sinusta välittyy aitous. :-) Minusta ajatuksenjuoksuasi on ihana lukea, vaikka en nyt viime aikoina ole tänne kovin usein ehtinytkään (toivottavasti jatkossa useammin). Ja olen ihan ehdottoman samaa mieltä siinä, että parempi vaan läväyttää heti koko korttipakka pöytään - siinä se toinen osapuolikin punnitaan. ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuule ihan samat sanat sulle Satu :). Taas kerran.

      Paljosta olisin jäänyt paitsi, jos en olis Kukkapilliä koskaan löytänyt. Olis jäänyt monet nyökyttelyt nyökyttelemättä ja hymyt hymyilemättä. Että kiitos sulle kun olet olemassa kaikkine niine aitoine juttuinesi <3.

      Pidetään me kortit oikeinpäin pöydillä ja ollaan mitä ollaan. (Ja tähän taas kerran sopii se "Asialliset hommat hoidetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat").

      Iloista ja stressivapaata viikkoa sulle Satu :)

      Poista
  20. Ihan on samat mietteet kuin muillakin. Aitous ja suora selkeä puhe (tässä tapauksessa kirjoitus) ovat niin mieleeni...! Ihana omppupuu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiva Anne :)

      Ollaan mitä ollaan, eikä yritetäkään muuta <3.

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi