Kristiina oli kehitellyt kivan kolmen kuvan kuukausihaasteen.
Ideana on julkaista kolme kuvaa, joiden aiheet alkavat samalla kirjaimella kuin kuluva kuukausi eli T:llä lähdetään liikenteeseen.
Tässähän toki kävi niin, että tammikuun ekana päivänä mielessä oli sen tuhannen t-kirjaimella alkavaa asiaa, mutta kummasti sitä pää tyhjenee, kun ei mitään asian eteen tee ennenkuin kuukausi vetelee viimeisiään. Siinä vaiheessa ei pahemmin loppiaisena leivotut tähtitortut enää kiinnostele, vaikka niistä omasta mielestäni hienon kuvan otinkin.
TERÄT
Olen täällä aiemmin kertonutkin, että aloitin syksyllä vähän sattumalta uuden harrastuksen eli kalligrafian, joka alkuun tuntui vähän siltä, että onkohan tämä kivaa ollenkaan vaiko kenties liian koulumaista, mutta nyt ollaan päästy siihen pisteeseen, että keskiviikkoiltojen tunnista on tullyt yksi viikon kohokohdista. Tekemisessä on sopivasti sääntöjä, mutta myös luomisen vapautta.
Taustalla näkyy tuorein työni, jonka tehtävänantona oli "piirtää" mikä tahansa kuvitteellinen näkymä lintuperspektiivistä katsottuna pelkkiä kirjaimia käyttäen. Välineinä nuo erilaiset terät, yksi väri ja antikvatyylin kirjaimet, joilla sai kirjoittaa mitä tahansa puutaheinää. Ei meinannut alkuun tulla mitään mieleen, mutta opettaja oli oikeassa siinä, että kunhan vaan aloittaa jostain, homman jatko hahmottuu siinä tekiessä.
Omastani tuli tuollainen kuvitteellinen pihasuunnitelma ja olin siihen loppupeleissä tyytyväinen, vaikka harmittikin, kun osa väristä levisi kämmensyrjän alla.
TOPPATAKIT
Vasemmassa reunassa oleva ohut untuvatakki on ainut uusi takkini eli vasta jotain kolmisen vuotta vanha. Sillä on mittaa nilkkoihin asti ja käytän sitä enimmäkseen pitkän hameen kanssa silloin harvoin kun on hame päällä muutenkin kuin kesäisin.
Tummansininen on ikivanha puolipitkä yleistakki ja tuntuu, että se on päälläni kesät-talvet. Turkoosi tosin taitaa olla vielä vanhempi, siitä on jo vähätkin toppaukset haihtuneet johonkin ja kävi kertaalleen jo pieneksikin, mutta on taas sopiva, joten käytän sitä "lämpimillä" keleillä.
Vaaleanharmaa on myös vanha parinkympin aletankolöytö paikallisesta Intersportista. Väri on harvinaisen tylsä, mutta takki on lämpimin kaikista.
Hailakan vaaleanpunaisesta on vetskari rikki, enkä aio korjata. Kelpaa ihan hyvin lumitöihin.
Reunimmainen sata vuotta sitten Budgetsportista ostamani ohut pinkki takki kävi sekin kertaalleen pieneksi, mutta mahtuu taas ja on suosikkini. Ohut, mutta tosi lämmin ja käytin sitä kovilla pakkasilla myös toisen toppatakin alla. Toimi hyvin.
Oikeasti olen toivonut jo aika pitkään, että joku noista (paitsi hametakki tai pinkki) hajoaisi sen verran pahasti, ettei enää tarvisi käyttää, mutta olen ennenkin todennut, että mitä edullisempi ostos, sitä kauemmin se tuntuu kestävän ehjänä. Pätee myös sukkahousuihin.
TURKOOSI
Törmäsin näihin värjättyihin harsokukkiin Prismassa ja mietin, että jos luonto olisi värittänyt kukat tuon värisiksi, tykkäisin niistä, mutta värjätyistä kukista en piittaa. Pelastivat kuitenkin täyttämällä kolmannen kuvan kokoisen aukon tässä haasteessa.
Kiitos Kristiina tästä kivasta "välipalasta". Parisen viikkoa sitten ihan muista aiheista aloittamani teksti jäi kesken, kun elämä heitti taas vähän uusia kapuloita (tai paremminkin jäitä) rattaisiin ja sain riesakseni myös muutama vuosi sitten ekaa kertaa kokemani kammottavan asentohuimauksen. Tällä kertaa pääsin siitä kuitenkin siedettävällä tahdilla eroon ja kaikki on taas hyvin (kunnes toisin määrätään).
Töissä teen muuttoa ja setvittävää riittää, mutta olen siitäkin hyvillä mielin. Saan miettiä, mitä otan mukaani, kun tila kutistuu kolmannekseen nykyisestä. Teettää vähän päänvaivaa, mutta tykkään sen sortin suunnittelusta.
Hienoa helmikuun alkua!
Voi että saat syntymään hienoa jälkeä noilla terillä! Olet ihan taiteilija; no sekin sopisi tuon kuvan aiheeksi ja alkaa sopivasti T:llä. Toppatakkisi ovat hienosti rivissä ja noista on mukava valita se väri mikä milloinkin miellyttää. Minäkään en ole värjättyjen kukkien suurin ihailija, mutta kyllähän nuo kuitenkin aika kauniita ovat. Nyt kun selvisit tästä haasteesta, voit tehdä tuon aiemmin aloittamasi postauksen valmiiksi, kunhan muuttotouhuiltasi kerkiät.
VastaaPoistaMukavaa kalligrafia-iltaa <3
Välillä terä tottelee, välillä ei, mutta aina voi vedota taiteilijan vapauteen, jos/kun ei ihan tule sitä mitä oli mielessä :).
PoistaToppatakit tungin kuvaa varten kaikki tuohon samalle tangolle. Näyttää tosiaan siltä, että voisi ihan vaan värin perusteella siitä valita, mutta kyllä perusteet on ennemminkin sitä, että täytyy päättää, haluaako palella vai hikoilla ja haluaako että on ehjä vetskari :D.
Meinaa ihan tosissaan olla nyt aikapulaa, kun töitten ohessa pitää toisella kädellä tehdä sitä muuttoa ja iltaisin on liikuntaharrastukset ja pakko päästä ulos tuulettamaan korvienväliä.
Eilen tehtiin pelkkiä tylsiä isoja kirjaimia, mutta jahka viivanvedot ja niiden järjestys jää selkäytimeen, päästään taas vähän rakentelemaan jotain luovempaa niiden ympärille. Sitä odotan.
Rattoisaa helmikuun alkua Kristiina <3
Oi oi miten kaunista jälkeä noilla terillä saa aikaiseksi. Kiinnostava harrastus varmasti. Turkoosi on kaunis väri. Minullekin kukkien värjääminen on vierasta ja ihan säälittää kultamaalilla maalatut mehikasvit , joita on Jouluisin myynnissä. Sain kerran asetelman, josta titi ensimmäisenä poistaa kultamaali jostain kauniista tähtiruusukkeen muotoisesta kasvista (enkulinkäsityöt)
VastaaPoistaKultamaalatut mehikasvit tosiaan, voihan kääk sentään. Ihan säälittää kasviparat, kun eivät pysty hengittämään maalin alta. Vähän sama kuin itseltä maalattaisiin iho umpeen. Hui ja hyi.
PoistaHarrastus on osoittaunut alun jälkeen tosi kiinnostavaksi, kun opettaja on pikkuhiljaa väläytellyt mitä kaikkea kalligrafia voi pitää sisällään. Ei olekaan pelkkiä kirjaimia niinkuin itse kuvittelin, vaan ihan valtavan laaja taiteenlaji (en tiedä onko tuo oikea termi ja vähän tarkkana pitää näidenkin kanssa tunneilla olla, kun kerran jo mokasin kehumalla opettajan tekstiä sanoilla "ihan kuin koneella kirjoitettu", joka on kuulemma pahinta mitä kalligrafistille voi sanoa :D. Olen sen jälkeen pitänyt mölyt mahassani, etten vahingossa loukkaa, vaikka tarkoitus on täysin päinvastainen).
Kauniisti helisevää helmikuuta Enkuli ja kiitos viestistä.
Upeaa jälkeä olet saanut musteella ja terillä ♡ Kalligrafia vaatii hyvää keskittymiskykyä.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikonloppua sinulle!
Kiitos Jenni 🫶.
PoistaKeskittyminen tosiaan on tunneilla sitä luokkaa, että vois varmaan kuulla sen kliseisen neulan tippumisen lattialle, kun muuten on ihan hiirenhiljaista.
On semmoista mukavan maadoittavaa puuhaa ja unohtuu murheet, kun niitä ei pysty samaan aikaan ajattelemaan.
Mukavaa helmikuun alkua ja lisääntyvää lintujen liverrystä 🙋♀️.
T. Annukka
Kauniit kuvat, ja kaunis pihasuunnitelma!
VastaaPoistaKalligrafia kuulostaa kiehtovalta harrastukselta; harvoin taitaa nykymaailmassa päästä noin tiukkaan keskittymisen tilaan.
Kiehtova on just hyvä sana kuvaamaan tätä harrastusta. Kalligrafian mahdollisuudet tuntuu olevan loputtomat, enkä edes yritä hahmottaa enempää kuin kirjaimen ja aiheen kerrallaan. Iskee muuten paniikki :D.
PoistaKiitos viestistä Marika, pahoittelut viiveestä ja iloista oppimismieltä <3
Voi miten kaunista kirjoitusta olet tehnyt ja hienoon kuvioon!
VastaaPoistaTykkäsin aikoinaan myös tästä harrastuksesta mutta sitten tuli se stoppi kun käsi ei enää tehnyt sitä mitä pää ja mieli olisi tahtonut:)
Ihailen takkiesi väririvistöä kun itse ostan yleesäkin vain mustaa tai tuota hailakan punaista:) Eilen kävin kampaajalla ja siinä vieressä on naisten vaatekauppa. Siellä mainostivat tarjouksia ja tietenkin pokkesin katsomaan mitä on tarjolla. Löysin tosi edullisesti kivan takin joka oli väriltään sammaleen vihreä. Jotain muutosta sentään;)
Kukat ovat hienon värisiä mutta en myöskään tykkää enkä ole koskaan tykännyt värjätyistä kukista.
Kiitos Irma, ihme kyllä olin itsekin tyytyväinen tuohon tekeleeseeni. Muttamutta... Tässä lienee kyse siitä kuuluisasta aloittelijan tuurista tai ainakin siitä alkuvaiheen innosta, jossa ei vielä paremmasta tiedä, eikä osaa vaatia itseltään sen kummempaa. Mutta vähän kun tässä (toivottavasti) kehittyy, sitä alkaa jo vähän tavoittelemaan jotain tiettyä lopputulosta, itsekritiikki kasvaa ja sitä mukaa enteilen itsellenikin käyvän just noin, että käsi ei tee sitä mitä mieli mielii :).
PoistaMun toppatakit on niin kyllästyttäviä kuin olla voi (paitsi pitkä ja pinkki), mutta ei niistä näytä pääsevän eroonkaan. Mutta sun sammaleenvihreä kuulostaa ihanalta, koska on sattumoisin mun lemppariväri (eipä ole tuolla kalligrafiassakaan muun värinen petsi kulunut just yhtään kuin vihreä).
Tosi kiva kalligrafiatehtävä, väri on oikein hieno ja tekstuuri mainiota!
VastaaPoistaSulla on mukavan värikäs toppatakkisuora kaapissa :)
Tehtävä oli tosiaan kiva, vaikka alkuun löikin päässä ihan tyhjää ja aika pian alkuun päästyäni mietin, kuinka järkevää oli aloittaa ympyrämäisen muodon kirjoittaminen ulkokaarteesta ja koittaa sitten vältellä osumista märkään tekstiin :).
PoistaMun toppatakit on niin nähty, mutta minkäs teet :D. Mieskin sanoi, että niistä näyttää olevan "venttiilit karannu", kun vähäiset topat kuultaa osassa takeista sieltä vuori- ja päällikankaan välistä läpi, mutta lämmittäjäksi niistä ei ole ollut aikoihin :).
Kaunis turkoosi harsokukkakimppu. T:MaaritKoo
VastaaPoistaKiitos viestistä Maarit.
PoistaTurkoosi on yksi mun lempparikesäväreistä ja harsokukat lempparikukkia tuoreina tai kuivina, mutta tuo näiden yhdistelmä vähän herätti ristiriitaisia tunteita :)
"Haastematkalla" olen - mielenkiintoista käydä kurkkimassa mitä kukakin kuvailee Tammikuun Teenä!
VastaaPoistaUusi näkökylma kalligrafia lintuperspektiivistä - kerrassaan koukuttuva.... ja oli pakko zoomailla suunnasta ja toisesta. Terät tykänneet työskennellä - totelleet!! Mielenkiintoista muutakin - joten palaan varmaan muutenkin kuin vain Kristiinan haasteen myötä! Blogimaailman hiljentyminen - vaiko oma laiskuus seikkailla ja löytää vielä aktiivisia blogeja!! Kiitos - seurassasi oli mukavaa!!
Kiva kun kävit Repolainen. Itseäni harmittaa, kun meinaa ihan väkisin jäädä kaikenlainen seikkailu sivuun. Ei vaan kertakaikkiaan tunnu olevan sellaista sopivan rauhallista tilaisuutta ottaa hyvä asento ja käydä lueskelemassa oikein ajan kanssa. Ja kirjoittamisenkin suhteen tuppaa olemaan niin, että silloin kun tekee mieli kirjoitella, ei ole aikaa ja silloin, kun olisi, tekstiä ei tule päästä ulos. Mutta en luovuta. Ja uskon, että suunta alkaa piakkoin kääntyä taas takaisin blogimaailmaan päin, kun hektisemmät somealustat alkaa ahdistaa.
PoistaMukavaa talvista helmikuun alkua Repolainen!
Voin sieluni silmin kuvitella miten mukava on terävällä kärjellä taiteilla/piirreellä/kirjoittaa.
VastaaPoistaKaunista jälkeä ja luovaa!
Itse, kun kirjoitan vaikka lyijykynällä teroitan sen aina ihan teräväksi. On jotenkin
kivempi kirjoittaa tai piirtää. Myös lyijytäytekynissä kivan terävä pää.
Ihana värien kirjo toppatakeissasi, kiva laittaa erivärinen takki päälle mikä
juuri parhaiten kuvaa sen päivän tilaa.
Katsoin muute kaupassa kanssa värjättyjä oksia, oli vaikka minkä värisiä.
Mukavia hetkiä viikkoosi!
Voi kunpa oliskin aina noin kuinka kuvailet :), mutta totuus on se, että terät tykkää temppuilla ja sadasosamillinkin väärä asento kostautuu sillä, että paperiin ei tule väriä. Oli alkuun ihan tuskaa, mutta nyt jo alkaa sujua, kun uskoo opettajaa siinä, että kättä ei saa liikutella niinkuin normaalisti kirjoittaessa, vaan kämmen ja ranne on ennemminkin lukittu paikalleen ja liike lähtee koko käsivarresta. Vaikea selittää ja vielä vaikeampi oli takoa kalloon, mutta kyllä sitä näköjään vanhakin koira vielä oppii :).
PoistaToppatakkivalintakin menee vähän siltä pohjalta, millä niistä milloinkin on mahdollisuus tarjeta tai olla hikoilematta. Tänään tarvitaan kaksi päällekkäin, sen verran on vilakkaa.
Olen pahoillani Päivi, etten ole kertakaikkiaan ehtinyt lukemaan blogeja viimeaikoina ja arvaan, että olet sillä välin ehtinyt kirjoitella jos vaikka mitä. Mutta olen toiveikas, että jonain päivänä on taas aikaa.
Iloista mieltä <3