Sivut

torstai 25. huhtikuuta 2019

PÄÄN NOLLAUSTA


Pääsiäinen tuli ja meni, mutta sen mukanaan tuoma tauko oli pääparalle enemmän kuin tarpeen.




Pidin poikkeuksellisesti jo kiirastorstain vapaata ja mielessä oli kaikenlaista, mitä meinasin muka tehdä. Muun muassa siivota, mutta tulin onneksi järkiini ja jätin sen homman odottamaan huonompia aikoja.

Jotain pääsiäissomisteitakin meinasin kaivella esille, mutta jäi lopulta näihin vihertävänkeltaisiin tulppaaneihin, joista tykkäsin kovasti.





Samoin kuin kevään ensimmäisistä orvokeista.

En vaan oikein koskaan ole käsittänyt noita muovisia valmisamppeleita. Siis että miten niissä roikkuvat kukat oikein pitäisi kastella ilman, että kaikki vesi lorottaa pohjareiästä läpi ja sieltä edelleen kastelukäden hihaa pitkin kainaloihin asti ennenkuin ymmärtää väistää.

Laiskuuttani en niitä nyt kuitenkaan siirrellyt ruukusta toiseen, vaan ajattelin, että kukkikoot siinä aikansa. Säästän isommat piharuukut mieluummin muille myöhempien aikojen kesäkukille.




Tässä haluaisin nähdä vaan kauniin sinisen taivaan, mutta ei voi mitään, 
että nykyään mielikuva ilmaa halkovasta hiilijalanjäljestä himmentää tunnelmaa.


Päivä oli tosiaan niin nätti, että siivouksen sijaan päätinkin lähteä suolle. Ei noillä kahdella ihan hirveästi yhteistä ole, jos alkukirjainta ei lasketa, mutta vapaapäivä on vapaapäivä ja silloin saa onneksi tehdä mitä huvittaa.






Suo näyttää kuvissa kuivalta heinikolta, mutta on oikeasti tähän aikaan vuodesta nimensä veroinen, eikä pitkospuilta kannata paljon poiketa, jos ei varsin halua upoksiin.




Nautin näistä maisemista ihan hirveästi, ja Torronsuosta onkin tullut paikka, johon tulee poikettua aika useinkin rauhoittumaan, koska matkaa meiltä on vaan kymmenisen kilometriä.

Talvella täällä on ladut, mutta niin kivat kuin nekin on, ei just nyt tee mieli ajatella hankia.





Tein myös yhden pienen ex tempore-ostoksen ja samalla kun tilasin itselleni Gigantista kuulokkeet, tilasin myös klipsulla puhelimen kameraan kiinnitettävän makrolinssin, jonka käyttöä testailin kotipihalla konttaamalla.

Mielestäni aika hieno kuva tuli linssin avulla tästä pikkuruisesta rikkakukasta, jota ei maasta paljaalla silmällä juuri edes erota. 




Ja hauskalta näyttävät nämä oikeasti kurttuiset pikkuruiset mitkälie marjatkin




Sinällään linssiostos ei kyllä edesauta pyrkimystäni ja haavettani palata enemmän ihan oikean kameran pariin. 


Pitkäperjantaina (vai pitkänä perjantaina?) aukesi meidän lähigolfkenttä, jonne heti tietenkin lähdettiin ja kivaa oli. Tulee taas vähän vaihtelua pelkkään lenkkikävelyyn, kun pelatessa on kuitenkin sitä oheistoimintaakin siinä sivussa.

Ja oheisviinilasillinen kevään ekan kierroksen kunniaksi. Menkööt kuva sitten vaikka sen viimeaikoina puheena olleen keski-ikäisten naisten kyseenalaisen tunnusmerkin piikkiin.





Koska yksinyrittäjäukkelilla on työpäivä aina myös arkilauantaisin, niin myös pääsiäisenä, joten sen kummempaa pidennettyä viikonloppua meillä ei ollut käytössä mihinkään lähtemiseen, mutta päätettiin kuitenkin vähän edes poistua kotinurkista ja valittiin kohteeksi vanha tuttu rauhallinen Ruissalon kylpylä Turussa.

Vaikka sisämaassa aina asuneena tunnenkin oloni kotoisammaksi ja turvallisemmaksi järven rannalla, niin tykkään kyllä ihan hirveän paljon myös kallioisista merenrannoista käppyräisine mäntyineen. On maastona niin erilainen kuin omat lähinurkat, ja siksi aina yhtä ihana. Etenkin, jos meri on tyyni ja aurinko lämmittää.







Mietin, miten joutsen on mahtanut tiensä tuonne kaislojen keskelle raivata, ja jos on laskeutunut suoraan lennosta, niin onko mahtaneet kovat kaislat pistellä mahanalusta. 




Vuokrattiin tälläkin kertaa kylpylästä polkupyörät, joilla pääsee mukavasti kiertelemään ympäristöä kätevämmin kuin kävellen.

Poljettiin muun muassa muutama kilometri takaisin tulosuuntaan, jossa olin aiemmin automatkan varrella nähnyt ihan valtavan sinivuokkomeren, jota halusin lähteä kuvaamaan.

Ukkelillehan aina kaikki käy ja polki kiltisti mukana, mutta ei sitten kuitenkaan löydetty juuri sitä kohtaa, jota ajoin takaa, joten ei tullut kuviakaan. Paitsi tämä yksi aiemmin mainitulla makrolinssillä otettu.




Koko pääsiäisen aikana en stressannut syömisistä, enkä laskenut proteiineja ja niitä ja näitä, vaan söin ihan justiin niin vähän ja harvoin kuin huvitti. 

Paitsi että lauantai-iltana olisin kyllä halunnut syödä vähän enemmän kuin pari postimerkin kokoista  siikapalaa. Oma valintani se tosin oli, mutta harmitti jälkeenpäin, että uskoin tarjoilijaa, joka vakuutti, että annos on ihan "kunnollisen kokoinen".  No ei ollut. Kunnollisen hintainen kylläkin, koska liki noiden parin pienen kalanpalan hinnalla olisi syönyt buffet-päivällisen, jossa oli tarjolla vaikka mitä, mutta joka jätettiin välistä, koska arveltiin, ettei kuitenkaan jakseta syödä "koko rahalla".

Kateeksi kävi ukkelin hampurilaisannos.


Sikakallista siikaa (kurkunpaloihin vertaamalla saa ehkä käsityksen koosta)


Kylpylän iltaohjelmassa oli tanssit ylimmän kerroksen Kapteenin salissa, jonka näkymiä tarjoilija kovasti kehui, eikä suotta. 

Ilta-aurinko peilaa ikkunan kautta kuvaajan ja muuta taustaa niin, ettei valitettavasti tullut maisema niin terävänä kuvaan kuin olisin toivonut, mutta ihan hitsin kaunis ja rauhallinen se tosiaan oli.





Duo Peliveljet (oli kyllä erittäin osuva nimi kaksikolle :D) naputteli mukavaa musiikkia ja vähän harmittelin, ettei olla miehen kanssa tanssi-ihmisiä, koska olisi mukava harrastus varmasti sekin. Tähän kyllä ukkeli korjasi, että mikäs ongelma siinä tanssissa muka on, sen kun vaan pompottelee menemään. Sepä se. On niin nähty, että siinä ukkelin poukkoilussa ei kyllä voi parhaalla tahdollakaan pystyä ennakoimaan, mihin suuntaan seuraavaksi kimpoaa. 

Illemmalla yritin vielä ottaa kuvaa merelle päin rakosillaan olevasta tuuletusikkunasta, josta juuri ja juuri sain ujutettua kädet ulos.




Kännykkäkuva on kovin rakeinen, mutta merellä lipuvan Ruotsinlaivan ja terassin valoista saa kuitenkin käsityksen tunnelmasta.




Sunnuntaina palattiin kotiin, jossa ollaan nyt vietetty mieluisalla tavalla normaalista poikkeavaa viikkoa, kun seuranamme on paitsi kotikonnuille kesäksi töihin palannut vanhempi poika, myös reiluksi viikoksi kylään saatu ihana tyttöystävänsä.

Meidän koti ei ole iso ja tilaa on rajallisesti, mutta hyvin ollaan kaikki sopeuduttu yhteiseloon ja olo on kaikinpuolin luontevaa. Vähän sitä jännitin, mutta onneksi turhaan.

Eipä tässä nyt tällä(kään) kertaa mitään sen kummempaa asiaa ollut. Ja pää on tällä hetkellä sillälailla hyvällä tavalla tyhjäkin, etten sieltä sen ihmeempiä edes yritä kaivella. Joskus toiste sitten taas.

Ihanaa kevätviikonloppua! 

61 kommenttia:

  1. No just tollaista sen nollaamisen pitää ollakin aina silloin tällöin:) Nauttimista asioista joita ei työpäivinä ehdi huomata;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :). Töistä ei voi luistaa, mutta siivoamiseen on koko loppuelämä aikaa, joten parempi käyttää kauniit päivät ihan johonkin muuhun, jos siltä tuntuu. Vaikka hyvä mieli siitä siivouksestakin tok tulee. Tai ainakin siitä lopputuloksesta.

      Poista
  2. Oikein! Kuulostaa olleen just hyvä loma. Ihania maisemia. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Torronsuosta on tullut mun hyvä ystävä :). Ja Ruissalokin tosiaan vanha tuttu ja hyväksi havaittu rauhallinen paikka. Vieraiden keski-ikä on sen verran korkea (veikkaisin hipovan liki kahdeksaakymppiä :)) ja nukkumaanmenoajat sen mukaiset, joten mitään älämölöä ei iltaisin kuulu. Aamuisin kylläkin, mutta sekin lokkien ja valkoposkihanhiparvien aikaansaamaa.

      Leppoisaa viikonloppua <3

      Poista
  3. Hieno pääsiäinen sinulla/teillä ollut. Ruissalon kylpylässä olen käynyt syömässä ja parissa juhlassakin siellä olen ollut, mutta yöpynyt en ole koskaan. Rauhalliselta paikka vaikutti minunkin mielestäni. Ja Ruissalo sitten! Hieno paikka ihan kaupungin lähellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylpylähotelli on tosiaan ihanan rauhallinen. Johtunee majoittujien korkeahkosta keski-iästä, jonka rinnalla voi itse tuntea olonsa lähes tytöksi :). Justiin jututettiin hississä yhtä nätiksi laittautunutta pirteää rouvaa, joka kertoi olevansa 92-vuotias. Siinä sitä on meikäläisellä verkkaripentillä tavoiteltavaa..

      Viereinen leirintäalue näytti olevan suosittu turkulaissperheiden retkipaikka, jonne tulivat keskustan ja Ruissalon väliä suhaavalla bussilla makkaraa paistelemaan ja eväitä syömään. Puitteet on kyllä kohdillaan.

      Poista
  4. Onpas teillä ollut ihana viikonloppu! (Ja ruissalo on upea paikka - suunnittelin, vaan en toteuttanut vielä, pyöräretkeä sinne)

    Kauniita kuvia olet maksolinssillä saanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruissalo on tosiaan kaunis paikka ja kylpylähotelli ihanan rauhallinen johtuen kenties siellä vakituiseen asuvien ja muuten vaan majoittuvienkin keski-iästä, jonka arvelisin asettuvan johonkin 70 ja 80 vuoden väliin. Saa aina itse tuntea olevansa sittenkin vielä kovin nuori..

      Pyöräteillä kylläkin oli vilkasta ja vauhtia. Näytti olevan suosittuja reittejä tosipyöräilijöiden keskuudessa. Siinä sai sinivuokkobongarit olla skarppina, ettei jää maksolinsseineen alle :).

      Viereisen leirintäalueen makkaranpaistopaikat näytti olevan myös kovin suosittuja ja Fölin bussi toi keskustasta perheitä eväskoreineen sinne päivää viettämään. Leppoisaa meininkiä ja ihanat maisemat.

      Toivottavasti sun pyöräretkisuunnittelu jonain päivänä päätyy toteutukseen. On varmasti sen väärtti.

      Poista
  5. Makro-
    Pitäisi varmaan pistää jotkut linssit omalle nenälle, niin näkisi mitä kirjoittaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mukaa kun oma ikänäkö vaan pahenee entisestään, ikälukutaito selvästi kehittyy, enkä todellakaan edes noteeraa mitään pikku lipsahduksia. Macho tai makro, ei oo niin justiinsa :)

      Poista
  6. Kuulostaa varsin onnistuneelta nollauslomalta. Sun vauva on tullut kotiin, ihanaa ja sait vielä extratyttärenkin :)
    Ihanaa loppuviikkoa sulle Annukka ja ai niin, linssi oli hyvä ostos <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lauantaina, kun mies tuli töistä, mulla oli vähän sellainen olo, että no viitsiikö tässä nyt sitten kuitenkaan yhden yön takia sinne Ruissaloon asti lähteä, mutta kyllä kannatti. Pienikin katko normaalista on aina niin piristävää. Etenkin kun keli oli niin nätti kuin oli.

      Ja juu. Mun isompi vauva on nyt koko kesän täällä <3. Ja ihana miniätyttökin vappuun asti. Vähän pahoin pelkään, että ikävä tulee, kun lätee.

      Linssi on vähän tollanen lelu, mutta ihan hauska. Ja kulkee taskussa näppärästi.

      Ihanaa ja toivottavasti rentouttavaa viikonloppua Outi <3

      Poista
  7. On kyllä ihana, kun asutte noin lähellä Torronsuota. Minä ravaisin siellä varmaan jatkuvasti, jos asuisin noin lähellä. Vaikka ei tuo jotain 90 kilsan matka Espoostakaan nyt ihan hirveän pitkä ole, mutta sen verran suunnittelua se tuntuu kuitenkin vaativan, että Torronsuolla tulee käytyä ihan liian harvoin.

    Hienoja makroja! Enpä ole ennen kuullutkaan tuollaisesta makrolinssistä. Mutta toisaalta, en ole kuullut monesta muustakaan nykypäivän jutusta. :-)

    Niin ymmärrän tuon harmistuksesi olemattoman pienestä kalapalasta. Mulle käy usein niin, että ukkelin annos on – tavalla tai toisella – parempi kuin omani. Ukkeli antaa kyllä maistella ja varmaan antaisi syödä koko annoksensakin, jos haluaisin, mutta ei sitä nyt kumminkaan viitsi toisen annosta ryövätä.

    Mukava tunnelma ja hienot maisemat kylpylässä. Mukavaa ja sopuista viikonloppua nuorten kanssa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, suosta on tullut mun suosikkipakopaikka, jonne voin lähteä välttelemään siivousta tai milloin mitäkin. Ei tarvi montaa metriä niitä pitkospuita tallata, kun kaikki muu jo unohtuu. Paitsi että silloin torstaina satuin paikalle sellaiseen aikaan, kun viereisellä tiellä oli kaikki siltä suunnalta töistä palaavat liikenteessä ja autojen ääni vähän pilasi tunnelmaa, kun mulla ei ollut aikomusta muuta kuin mennä kuvailemaan, eikä mihinkään varsinaiselle patikkaretkelle.

      Outo se oli mullekin se makrolinssi, mutta kun sattui silmiin siinä samalla, kun etsin niitä kuulokkeita, niin ajattelin, että olkoot vaikka sitten ihan lelu, niin eipä ole hinnallakaan pilattu, joten ei ole hirveän iso menetys, jos ei toimikaan. Ja siinä mukana tuli myös laajakuvalinssi, jonka saa siihen samaan klipsuun kiinni. (Kameraan olen haaveillut uutta laajakuvaobjektiivia, mutta on kalliimpi kuin mun kamera, joten haaveeksi jää, koska sen hintaista pitäisi sitten jo käyttääkin, eikä vaan hillota kaapin päällä).

      Ukkeli latoi mun lautaselle omasta annoksestaan ranskalaisia, mutta sanoin, etten niitä halua, vaan olisin halunnut sen tarjoilijan mainostaman kunnollisen kokoisen kala-annoksen..

      Kylpylän tunnelma on aika ajoin kuin jostain elokuvasta, kun vanhat rouvat ja herrat tulee aamupalallekin niin huolellisesti hiukset kammattuina ja vekkihameisiin ja pukuihin pukeutuneina. Siinä vähän (paljon) verkkaripenttiä hävettää.

      Kiitos toivotuksista ja kaikinpuolin mukavaa viikonloppua sinne kauas myös <3

      Poista
  8. Ihanan kuuloinen viikonloppu kaikkineen! Ja mä oon niin samaa mieltä siitä, että ulos lähteminen on aina parempi valinta kuin siivoaminen :D Varsinkin jos sää on hyvä, niin siivoaminen on ihan hukkaan heitettyä aikaa. (Ja sen huomaa meikäläisen huushollista, ettei siivous ole lempihommia...)

    Tuonne Torronsuolle haluaisin joskus ehdottomasti. Näyttää niin kauniilta. Ja mulla on muuten sama juttu meri/järvimaisemien kanssa. Järvenrannat tuntuvat kotoisammilta ja siellä on turvallinen ja tuttu olo. Mutta toisaalta ovat kyllä ne merenrannatkin mielenkiintoisia. Miten sen nyt sanoisi... Järven äärellä rauhoitun, mutta meren äärellä helposti iskee selittämätön haikeus ja kaukokaipuu, ja sen myötä vähän alakuloinen olo.

    Tanssimisesta oon monesti miettinyt, että vitsit kun olisi taitava tai edes keskinkertainen tanssipartneri. Mutta miehellä on kaksi vasenta jalkaa, joten en edes ajattele sen pidemmälle :D Joskus nuorempana ravintoloissa (meillä päin) tanssattiin kyllä ja vitsit miten ihanaa oli, jos joku osasi viedä oikein hyvin.

    Hirmuisesti lämpöisiä ja aurinkoisia ajatuksia sinne sister! Ihanaa viikkistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivous on ihan kivaa silloin, kun ei ole ketään muuta kotona (eli mun tapauksessa sieltä puuttuu yleensä kokonaista yksi henkilö :)), iskee yllättäen siivousfiilis ja sen toteuttamiseen on käytössä sellaista aikaa, jota ei yleensä ole. Eli aika harvoin sattuu kohdalle noi kaikki kolme kohtaa kerralla :). Mutta olen sitä mieltä, että elämän käyttäminen pelkkään jatkuvaan siivoamiseen ei tee ketään onnelliseksi, joten parempi suksia suolle, kun siltä tuntuu.

      En ole koskaan siellä Torrolla kävellyt mitään pitkiä reittejä, joten mulla on paljon näkemättä. Tykkään niin tosta alkupätkästä, jonka maisemat on sellaiset ihanalla tavalla karut, mutta talvella kun hiihdettiin pidemmälle, vastaan tuli ihan sellaista normaalia metsää, joka olisi voinut olla ihan missä vaan ja se oli vähän tylsää.
      En myöskään koskaan ole uskaltanut kiivetä näköalatorniin, josta olisi hulppeat näkymät. Lähetin sen sijaan sinne miehen mun kameran kanssa ja pyysin ottamaan kuvia. Ja ottihan se. Paikalla olleista muista ihmisistä (naisista) :D. Toteutui taas kerran vanha tuttu "Anna ukkelille kamera ja mene itse perässä" :D.

      Mies on onneksi itsekin sitä mieltä, että hällä on "rytmi veressä, muttei jaloissa". Ja se on todellakin niin. Joskaan en itse ole sen kummoisempi, kun aikanaan ei kiinnostanut opetella mitään vakiotansseja (onko humpat ja valssit ja muut sellaisia?) ja nyt kun kiinnostaisi, ei enää oikein muka kehtaa tunnustaa, ettei osaa. Meni Duo Peliveljien (vähän kyllä hymyilytti, että täällä me senioritansseissa vietetään pääsiäistä :D) hyvät musiikit ihan hukkaan.

      Meri on mun mielestä pelottava elementti, mutta noista kallioisista rannoista ja käppyräpuista tykkään. Mutta sekin vaatii sen, että on tyyni ja nätti keli. Muuten tulee vaan rauhaton olo.

      Kiitos ajatuksista ja auringosta siskoseni ja ihanaa viikonloppua sulle kans <3. Kivaa, kun oli lyhyt viikko.

      Poista
  9. Ratkaisu kaikkiin tanssiongelmiin: lavis. On ihanaa olla niin mummo, että viis piittaa imagosta ja voi tehdä, mikä kivaa on. Ja lavis on kivaa! Ei tartte miettiä, tallaako joku vai itse jonkun varpaille. Ei tarvi miettiä, miltä näyttää tai mitä pistää päälle tai hakeeko lavalla kukaan. Tuntiohjaajan pitää kyllä olla hyvä, mutta onneks tällä paikkakunnalla on muutama tosi hyvä. Ja sit vaan tanssimaan. Lopputunnista tukasta tippuu pisaroita ja mieli on aina iloinen. En ikinä pelkästään kuuntelisi vapaaehtoisesti lavatanssimusiikkia, mutta lavishurahduksen jälkeen ymmärrän, että kappale voi olla erinomainen tanssikappale, vaikka muuten musiikkina ihan kökkö. Lisäksi saan loistavaa aivojumpaa askelien opettelusta, koska olen täysin noviisi (vaikka vanha :) lavatansseissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni muukin on laviksen ihanuutta kehunut ja varmasti sellaista onkin, jos tykkää sen tyyppisestä ryhmäliikunnasta, mutta se ei ole sitä, mitä itse tuolla tanssitaidon puutosharmituksella tarkoitin. Musta kun olis niin kiva, että silloin kun satutaan miehen kanssa johonkin sellaiseen paikkaan, jossa on tanssit meneillään, olisi kiva mennä mukaan. Mutta silloin kun siitä tanssista ei kertakaikkiaan tule mitään, siitä on hauskuus kaukana :). Olisi pitänyt aikanaan ottaa taitavan tanssijaisäni opit vastaan, mutta olin silloin sen ikäinen, ettei kiinnostanut.

      Joku on joskus sanonut, että jos osaa tanssia, oppii myös pelaamaan golfia, koska molemmissa tarvitaan rytmitajua. Mutta näköjään ei päde toisinpäin. Osaan kyllä pelata, mutta se ei näköjään auta tanssiasiassa yhtään :)

      Poista
  10. Lehtori kieltäytyy lähtemästä kylpylään tai sinne edes syömään, kun siellä kuulemma kaiken ruuan voi ryystää pillillä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ehkä se mun siika-annos olis pillillä ryystettynä tuntunut kokoaan isommalta :D.

      Poista
  11. Samaa mieltä noista amppeleista. Joskus niissä oli kiinni aluslautanen, mutta nykyään ei enää. Voisivat olla myös jonkun muun värisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä itsekin mietin, että mikseiköhän niissä ole kiinteää aluslautasta valmiina. Että ilmassako sellaisen pitäisi pysyä, kun ripustin kuitenkin on kiinni vaan amppelin reunoissa.
      Ja sitäkin mietin, että voisikohan muovin tilalle jo vaihtaa jonkun muun materiaalin, kun varmaan aika moni noista muovisista päätyy roskiin, kun kasvi siirretään toimivampaan ja nätimpään systeemiin.

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  12. Ihanat kevätkuvat! Tulin niin hyvälle mielelle!! Torronsuo pitää meidänkin joskus kokea. Jo pelkkä suon ja etenkin suopursujen tuoksu on kyllä ihan parasta. Täytyy alkaa tarkastella karttaa vähän lähemmin.

    Sinä onnekas olet saanut lapsesi kotiin. Ja vielä tyttöystäväkin mukana. Vaikka kirjoitin tuossa edellä suopursujen parhaudesta, lapsoset menevät kyllä itsestäänselvästi ohi!

    Kivaa viikonloppua koko porukalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiva Leena :).

      Mulla on Torronsuon pitkät reitit patikoimatta, kun tykkään niin tuosta alkupätkästä pitkospuineen ja karuine maisemineen. Osa alueesta on ihan "tavallista metsää", joka ei niin säväytä, mutta en tosiaan ole kovin pitkälle päässyt. Enkä myöskään näkötorniin, jonne en uskalla kiivetä. Tuulalle tuolla ylempänä kirjoitinkin, että lähetin miehen sinne ylös kamerani kanssa kuvaamaan. Olisi vaan vissiin pitänyt vähän tarkentaa ohjeistusta, koska oli maisemien sijasta kuvannut muita paikalla olleita ihmisiä (joista kaikki sillä kertaa naisia), joka ei ukkelin tuntien yllätä yhtään :D.

      Ja juu, kesäisin poika aina (tai ainakin toistaiseksi) palaa kiekkokaukalosta kotiin ja töihin. Ihanaa, kun on sellainen työantaja, joka aina hyvissä ajoin soittelee, että kai sitten taas tulet, kun jäät sulaa.

      Ja miniätyttö (niin toivon, että joskus voisin ihan virallisesti tuota etuliitettä käyttää) on kyllä niin luonnikas ja aito lapin tyttö, että ei voi muuta kuin tykätä. Ja on myös kova jääkiekkofani, joten saa mun mieskin vihdoinkin asiantuntevaa naisseuraa kisakatsomoon kotisohvalle :D. Minä voin sillävälin keskittyä vaikka niihin suopursuihin :).

      Kiitos samoin, kaikinpuolin kivaa viikonloppua sinne myös!

      Poista
  13. Oikein kivalta kuulostaa ja näyttää teidän pääsiäinen ja lomanen!:) Luonnossa liikkuminen on vaan niin mahtavaa, ja onneksi meilläkin on jo metsässä niin sulaa, että sinne pääsee poluille kulkemaan.<3 Sitä mulla on aina talvisin kova ikävä!

    Ai, ai, mulla ihan vesi herahti kielelle tosta sun kala-annoksesta (vaikka pieni onkin), oli nimittäin töissä puuropäivä, eikä mulla ollut eväitä mukana.:/ Josko sitä tänään kokkailisi jotain hyvää ja keski-ikäisen naisen oikeudelle vaikka vähän viiniä.;))) Jätän sitten ne kuvat laittamatta...mutta pakko tunnustaa, että viinilasi vilahti mun postauksessa, vaikka yritin säästää lukijat viinilaseilta.:P Olen vain hiukan pettynyt, kun se parinkymmenen asteen lämpö meni jo muualle, enkä voikaan tänää istuskella Kesähuoneessa tai terassilla iltaa miehen kanssa. No, istuskellaan sitten, kun vapaat ja lämpö taas kohtaa.:D

    Oikein ihanaa viikonloppua!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, vaikkei oltu kuin yksi yö sen lauantaisen työpäivän vuoksi, niin silti se kotinurkista muualle lähteminen aina kummasti piristää, vaikka lähdön hetkellä sitä välillä miettiikin, että mitä jos kumminkin jäätäis kotiin. Onneksi ei jääty.

      Meidän lähimetsä on mennyt niin rumaan kuntoon, että siellä ei enää huvita kuljeksia, kun tulee ennemminkin vaan vähän vihaiseksi siitä, millainen rytöläjä se on. Mutta nyt kun golfkenttä on taas auki, tulee vaihtelua metsälenkkeihinkin. Ja niistä kentän metsistä tulee yleensä poimittua pelin ohella kotiin jotain tuliaisia. Tällä hetkellä valkovuokkoja, joita siellä oli jo yllin kyllin. Eikä mene kauaa, kun on varmaan kielojen vuoro. (Varmaan näitäkään ei sais nyt mainostaa, ettei tule syyte jokamiehen oikeuksien rikkomisesta :)).

      Kala-annos näyttää paremmalta kuin oli. Oikeasti ei maistunut yhtään millekään ja urputin vaan mielessäni, kuinka samalla rahalla olis voinut syödä seisovasta pöydästä sen seitsemää sorttia ja muutamaa päälle. Mutta säästyinpähän ähkyltä.

      Viinikuvaan olisi varmaan pitänyt kirjoittaa, että kyseessä on luonnollisesti pelikaverin juoma, koska itse nautiskelen vaan kylmää piimää tai jotain muuta kunnollista :D.

      Ja joo, lämpöön ehti jo sen verran tottua, että jotenkin sitä kuvitteli, että on nyt pysyvä olotila.

      Ihanaa viikonloppua teille myös ja kiva kun jätit viestiä <3

      Poista
  14. Onpa kutsuvat pitkospuut.

    Pienikin matka piristää. Viikko Muonion mökillä ja kotiin pakattua tuntui, että on ollut ainakin kuukauden pois arkirutiineista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on just niin. Ei tarvi pitkäksikään aikaa lähteä kotinurkista, kun tuntuu, että olis ollut kauankin poissa, eikä käy arkiset asiat mielessäkään. Ja Muonio on niin eri maailmakin, että arki unohtuu väkisin. Ja hyvä niin. Tuntuu ne rutiinitkin taas ihan toisenlaisilta pienen irtioton jälkeen.

      Poista
  15. Unohdin mainita, että tuo siika näyttää hyvältä, noin niin kuin alkuruoaksi. Sitten pihviä päälle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano. Annoskoko oli tosiaan mallia alkupalat, mutta hinta ei :)

      Poista
  16. Ihanat tulppaanit <3 Ja hehe, kuvailit kyllä amppeleiden kasteluongelman mainiosti! Lisäisin siihen vielä kysymyksen siitä, että eikö niistä amppeleista voisi jotenkin saada kauniimpia...?

    Mahtavalta pään nollaukselta kyllä kuulostaa teidän reissu! Ja noi kuvat <3 Piti heti googlata Ruissalon kylpylä ja laitoin kesän "ehkä to do" -listalle. (Pidän semmoista listaa, mihin kirjaan talven aikana ajatuksia kaikesta siitä, mitä kesällä voisi tehdä ja poimin sieltä sitten kesällä ideoita. On osoittautunut aika hyväksi ideaksi, koska ilman listaa en keksi kesällä yhtään mitään.) Jos mennään, pitää kyllä muistaa, etten tilaa siika-annosta - tulisin ton kokoisesta ruuasta niin kiukkuiseksi, että sääliksi kävisi tarjoilijaa...

    Mulla olisi just nyt tarvetta nollata pää monellakin tapaa rankan viikon jälkeen, mutta huomenna on vielä työpäivä (opettajien koulutuspäivä). Sieltä kun pääsen kotiin, meinaan kyllä relata, kokkailla, vähän haravoida ja nautiskella pari lasia hyvää punkkua. Nyt pitää kuitenkin mennä nukkumaan, jotta huomenna jaksaa ideoida ja keskustella tiimeissä koko päivän (huoh...).

    Mahtavaa viikonloppua Annukka-ystäväiseni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sori Emma, nyt on tällä nollapäällä kestänyt vastaaminen..

      Voi olla, että muistan väärin, mutta koska ollaan Ruissalossa käyty suht useinkin ja olen siitä varmaankin kirjoitellut, muistelen, että olisit pohtinut sen pääsyä myös viime kesän mahdolliselle visiittilistalle. Ja minä puolestani pohdin asiaa lähinnä pojan kannalta. Siis että olisiko potentiaalinen viihtyjä siellä. Paikka kun on varsin rauhallinen ja vierailijat (joista osa tosin asuu vakituisesti siellä) aika iäkästä väkeä, eikä lapsia tai nuorisoa juurikaan näy, niin tuntuisko se kenties tylsältä. Mutta sitten taas toisaalta kun tiedän teidän tykkäävään uimisesta, niin kylpylän puolella saa todennäköisesti pitää altaat aikalailla yksityiskäytössä :). Niitä on yksi isompi ja yksi pienempi (jossa on muuten uutuuteena sellainen ihan hauska Hydrohex-laite, jossa virtuaaliohjaaja vetää vesijumppaa) sekä poreallas. Ja meri siinä toki vieressä, jos tykkää meressä uida, minä en.

      Pyöriä tosiaan saa vuokrata ja pyörätiet ja maastot on tosi kivoja. Ja ihan kävelyetäisyydellä on leirintäalue, jossa on yleisessä käytössä olevia kivoja grillauspaikkoja, jos huvittaa grillailla omia eväitä. Näyttivät olevan kaupunkilaisten suosiossa ja sinne tuli bussilla perheitä viikonloppusapuskaa laittamaan.

      Ja joo. En suosittele siikaa kiukkunälkäiselle :). Ukkelin perusvarma hamppari olis ollut paljon parempi vaihtoehto. Tai melkeinpä mikä muu vaan paitsi ne pari pikku kalanpalaa, jotka ei edes maistuneet millekään. Murrr. (Harvoin urputan ruuasta, mutta oli sen verran hintava, että nyt on vähän pakko)

      Koulutuspäivä lauantaina ei kuulosta houkuttelevalta, mutta toivottavasti oli antoisa. Onneksi tulee vappu väliin, niin ehtii henkäistä.

      Sorit tästä vähän hutaisten kirjoitetusta tekstistä. Mua ahdistellaan nyt vähän joka suunnalta, joten tulee kirjoitettua kiireellä.

      Ihanaa vappua ja kaikkea muutakin Emma my dear friend <3

      Poista
    2. Se vielä, että Ruissalon ja Turun keskustan väliä kulkee kätevä Fölin bussilinja monta kertaa päivässä, joten voi piipahtaa kaupungillakin ilman huolta autoilusta tai parkkipaikasta.

      Poista
    3. Joo, nyt mäkin muistan, että tästä kirjoiteltiin jo viime kesänä :) Nää mun kesän to do-listat on semmoisia, että sieltä tulee joka kesä vedettyä jotain juttuja yli ja jotkut siirtyy sitten seuraavalle (tai sitä seuraavalle) kesälle.

      Meillähän ei toi "menon puute" ole pojan kannalta mikään ongelma - ainakaan vielä. Ehkä nyt, kun vedellään viimeisiä kesiä ennen teiniaikaa, niin tämän voisi toteuttaakin. Ja toi, että altaat saisi melkein privaattikäyttöön, olisi meille koko perheelle just sitä parhautta! Kiitos kaikista vinkeistä, laitoin kaikki muistiin.

      Muiskis ja kivaa vappua sinne myös (vastailin just oman blogin puolella) <3

      Poista
    4. No viimeistään sitten, kun/jos koittaa sellainen aika, että poika menee omia menojaan, Ruissalo on oikein mainio kohde rauhallisesta olosta tykkäävälle. Mutta se unohtui mainita, että huoneissa ei ole ilmastointi ja viime kesänä oli kyllä aika tuskaisan kuuma. Joskin niin on meillä kotonakin, kun ei ole ilmastointia sielläkään. Ainut ero se, että auki olevasta ikkunasta saa Ruissalossa kaupan päälle aimo annoksen lokkien kirkunaa ja valkoposkihanhien kaakatusta :).

      Leppoisaa loppuviikon loppua Emma <3

      Poista
  17. Pääsiäiseesi oli todella mahtunut nollaus ja elo-olo. Suokuvat ovat kutkuttavia, tykkään pitkospuista ja siitä kopinasta hiljaisuuden keskellä. On se suuri onni että meillä Suomessa on monimuotoista luontoa niin lähellä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano. Eilen taas mietin, kuinka onnekkaita ollaan, että saadaan asua tällaisessa maailmankolkassa, jossa riittää puhdasta ilmaa ja luontoa jokaiselle.

      Pahoittelut viivästyneestä vastauksesta ja iloista Vappua <3

      Poista
  18. Pienikin irtiotto on iso matka.
    Hitsi mua nauratti toi teidän tanssipoukkoilu :) Ukolla hyvä asenne, Rva. menee nyt vaan ja poukkoilee :)

    Olen itse miettinyt ko. linssiä myös. Täytynee hommata, ei lienet edes kallis ostos.

    Hullun hauskat vaput teille! Kai sie munkit paistat?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Pääsiäinen senioritansseissa oli oikein mainio irtiotto :D. Vaikkei sinne parketille asti päästykään. Oli sen verran pieni se lattia, ettei olis ukkelin muuveille riittänyt. Se on niin nähty se touhu :D.

      Linssi on ihan hauska lelu ja kulkee taskussa mukavasti. Vaikkakin mua vähän harmittaa, että se vie taas sitä oikeaa kameraa askeleen kauemmaksi, vaikka niin haluaisin silläkin kuvailla. On muka niin hankala ottaa mukaan. Ja pah, ei ole. Laiskuutta vaan.

      Siinä Blackeye:n linssipaketissa oli laajakulma- ja makrolinssi (ne vaan pitää aina vaihtaa siihen klipsuun, joita oli vaan yksi) ja maksoi muistaakseni 59,90. Pelkkäa makroa ei ollut saatavilla, vaan oli Gigantin keskusvarastolta tilapäisesti loppu.
      Käy kokolailla kaikkiin puhelimen kameroihin paitsi jos sulla on sellanen hienompi "nelipistekamera" (en oo varma, onko toi oikea nimitys) niinkuin uusimmissa iPhoneissa on. Siihen se linssi ei osu kohdilleen. Sen verran poika mua ohjeisti. (Kiva kun on tota itseä viisaampaa nuorisoa, joka opastaa vanhusta :).

      Mie en munkkeja ossoo paistella, mutta alakerran ravintelista ajattelin ostaa valmiina, kun tekevät siellä itse. Sellasia, ettei kotiin asti kerkiä, kun rasva on tullut paperipussista läpi :).

      Iloista Vappua teille kans!

      Poista
  19. Loma Turussa tekee aina hyvää :) Ärsyttää pettymykset ravintolaruokailussa - sen takia useimmiten valitsen aina ne vakipaikat, joissa tiedän, etten pety (tylsä, mutta tyytyväinen...).
    Kauniita kuvia olet taas ottanut - konttaamalla ja muutenkin...
    Iloista vappumeininkiä teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turku ei petä :). Mutta ravintola kylläkin tällä kertaa. En todellakaan ole ronkeli, mutta jos maksan annoksesta kolmekymppiä ja tarjoilija vakuuttaa, että tulee vatsa täyteen, niin pari postimerkin kokoista mautonta kalanpalaa ei kyllä lämmittänyt mieltä. Ja yölläkin tuli niin nälkä, etten saanut nukuttua ja mietin, että pitäiskö syödä minibaarista joko sipsit tai suklaa... Ens kerralla tilaan pizzaa vissiin sitten, niin voi ottaa loput evääksi :)

      Kiitos kuvakannustuksesta ja iloista vappumieltä sinne teille myös <3. Ostin äsken lounasravintolasta muutaman munkin, joista tuli rasvat paperipussien läpi jo ensimmäisen kymmenen metrin matkalla :D

      Poista
  20. Ihan mielettömän kauniita kuvia, itse kun olen kuvaajista se huonoin, mutta ehkä minä jo 80-v mummona kuvaan hyvin, niin jos käsi ei vapise, tai silmissä oo rähmää, no joo...
    Kiva oli muutenkin lukea postausta.
    Oikein iloista vappua sinne ja lämmintä kevät säätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kuvakehuista Piia <3. Eihän sun kuvissa ole todellakaan mitään vikaa, mutta tunnistan niin tuon, kuinka sitä on niin kovin kriittinen omia kuviaan kohtaan. Useimmiten ihan turhaan, mutta taitaa olla ominaisuus, josta ei pääse koskaan eroon, kun aina sitä vaan haluaisi kehittyä. Mutta hyvin keritään sitten 80-vuotiaina :)

      Vappu jo kerkisi mennä ja lämpimät ilmat näköjään siinä sivussa. Aika hyytävältä tuntui keli tänä aamuna, mutta toisaalta nyt on vasta toukokuun alku, joten vielä kerkiää hyvin kevät tulla uudelleen.

      Hyvää mieltä ja toivottavasti myös oloa sinne!

      Poista
  21. Niin kauniita kuvia, taivaan sini oikein häikäisee <3 Irtiotto, vaikka pienikin, piristää aina. Sulla on sydän paikallaan ja ktse oikeassa suunnassa, nautit elämästä <3
    (Voihan siika, todellakin Mini... )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos Helmi <3

      Ja se on niin totta, että lähteminen kannattaa aina, vaikka usein siinä lähdön hetkellä tekiskin mieli vaan jäädä kotiin. Niin tälläkin kertaa, kun tuntui, että mitä järkeä, kun on vaan yksi vuorokausi käytössä ja muka niin hirveän työlästä pakata se hammasharja ja vaihtovaatteet :), mutta voimaannutti kyllä vähän vaihtaa maisemaa. Etenkin kun on niin erilaista tuolla meren rannalla kuin kotona.

      Hyvää mieltä sulle ja teille sinne <3

      Poista
  22. Pakko myöntää etten itsekään oikein tajua noita muoviamppeleita, höh. Mutta laiskuuttani ne on usein just niihin sitten jääneet ne kukat roikkumaan.

    Oi mitä tuo joutsen poloinen tuolla kaislojen keskelleä pulikoi, toivottavasti kaikki hyvin.

    Ihania maisemia ja ruokaa. Juuri tuolta täällä meilläkin näyttää, kuvat olisivat voineet olla täältäkin otettu.

    Mitä hauskinta vappua, täällä se meinaa ainakin vain simaa ja ehkä vähän suklaata ja ostin itselleni vappupallon, no koska oli Mikki Hiiri. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Villi vappu oli täälläkin. Aattona siivoilin kotona vihdoin ja viimein, kun jäi pääsiäisenä väliin. Ja vein viherkasvit sisältä ulos suihkuun. Wuhuu miten williä! Illalla ajoissa nukkumaan, koska väsytti, ja vappupäivänä pyöräiltiin pipot päässä, pitkät kalsarit ja tuulihousut jalassa ja välteltiin mahdollisia vappua juhlivia ihmisiä :). Ei ollut yhtään sen sortin fiilistä.

      Orvokit on nyt kätevä nostaa siinä valmisamppelissa sisälle pois pakkasten ja lumisateen alta... Joskus laiskuus kannattaa :)

      Näinkin sun hienon Mikki Hiiri-pallon :).

      Iloista loppuviikon loppua <3

      Poista
  23. Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista Tuija ja leppoisaa viikonlopun loppua.

      Poista
  24. Hienoja kuvia olet tallentanut. Mikä ihmeen makrolinssi puhelimessa? Täytyypä googlailla Gigantista.

    Pitkospuut on ihania. Olen aivan hurmiossa aina kun sellaisille satun. Olen monta kuukautta ehdotellut retkeä Torronsuolle, mutta kuulemma ilmat ovat vielä liian kylmät ja lankut liukkaita. Höh, mun mielestä huono syy.

    Kannata tuollaisia vapaapäiviä. Siivota ehtii muulloinkin. Teillä on ollut kivat päivät ja pienikin breikki arjessa rentouttaa. Mulla oli parin viikon loma ja se teki todella hyvää.

    Toivottavasti ne aurinkoiset päivät tulevat takaisin.
    Virkistävää viikonloppua<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Mari ja pahoittelut, kun tulee vastaus vasta nyt. (Pidän tarkoituksella viikonloppuisin koneen kiinni, kun työpäivät menee näytön äärellä).

      Linssi (Blackeye) oli heräteostos Gigantin verkkokaupasta, josta alunperin lähdin tilaamaan kuulokkeita puhelimeen. Paketti, jossa on klipsulla puhelimen kameraan kiinnitettävät makro- ja laajakulmalinssi, maksoi yhteensä 59,90 eur, joten ajattelin, ettei ihan hirveän iso investointi ole, jos en osaakaan käyttää, mutta on kyllä ollut hintansa väärtti se makro, joka mulla kulkee nykyään koko ajan taskussa. On tullut sen kanssa kyykittyä jos minkä rikkaruohon ja kukkasen ja hiekanjyvän kohdalla, kun tulee niin ihmeen tarkasti yksityiskohdat sillä näkyviin. (Oikeasti olisin halunnut tilata objektiivin ihan oikeaan kameraan, mutta ei kestä kantti, koska maksavat enemmän kuin mun kamera ja tulisi vaan stressiä siitä, että pitäisi myös ahkerasti kuvata).
      Sen verran siitä linssistä kuitenkin, jos vaikka innostut, ettei taida sopia uusimpiin puhelimiin, joissa on sellainen kaksi- tai nelipistekamera (en tiedä oikeita nimiä).

      Mulle on tullut yllätyksenä, että Torronsuo tuntuu olevan vähintäänkin nimenä tuttu monellekin pääkaupunkiseudulla asuvalle. Ja ilmeisen suosittu käyntikohdekin, kun aina on parkkipaikka täynnä, menee mihin vuoden- tai vuorokauden aikaan tahansa paikalle. (Siitä huolimatta ei välttämättä ketään näy missään, kun jokainen vaeltaa omaa tahtiaan ja reittejään). Mutta siis liukkaita ei lankut ole. Huonossa kunnossa osin kylläkin, muttei haittaa yhtään. Ja sitä pitkospuuosuutta ei kuitenkaan koko reitin mitalta käsittääkseni edes ole, vaan kuljetaan myös poluilla (en ole itse koskaan kiertänyt koko suota).

      Kiitos taas viestistä ja mahdollisimman mukavaa alkanutta viikkoa <3

      Poista
  25. Jotenkin ihanan rento tunnelma postauksessasi. Ai että, nyt olet sitten hankkinut makrolinssin, josta itsekin haaveilen! En ole kuitenkaan NIIN suuri kuvausharrastaja, että raaskisin investoida. Tiedän, että jossain vaiheessa vaan sen hankin, mutta nyt on vielä pihistelyvaihe menossa - vaikea selittää :).

    Olipa kiva katsella merellisiä saaristotunnelmia ;). Ruissalo on kyllä kaunis...

    Jotenkin vaan niin hassua, että pinnistelet ihan vastakkaisen asian kanssa kuin 99% ihmisistä (kai), eli söisit tosi vähän, jos tekisit niin kuin itse haluaisit. Sitä on niin vaikea ymmärtää! itse olen nyt yrittänyt opetella koko alkuvuoden vähemmän syömistä ilman, että tulee tunnetta kärvistelystä tai nälkää näkemisestä. Jotenkuten olen onnistunut ja paino tippuu, mutta jos en aktiivisesti miettisi asiaa ja välillä kieltäisi itseäni syömästä lisää, tiedän, että annoskoot suurenisivat heti. ihmeellistä tämä ihmisen yksilöllinen fysiologia. Se on kyllä omakohtaisestikin nyt todettu, että ollaan niin yksilöllisiä kaikki, että ei pidä mennä keskivertoratkaisujen mukaan ainakaan, vaan kuunnella itseään ja yrittää ymmärtää, että mikä on parasta itselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tarvii nyt heti alkuun korostaa, että mun linssi on sellainen puhelimen kameraan klipsulla kiinnitettävä "lelu" (Gigantista muutamalla kympillä ostettu Blackeyelens macro), ei suinkaan oikeaan kameraan tarkoitettu :). Jälkimmäisestä kyllä haaveilen, mutta haaveeksi jää, koska pelkkä linssi maksaa enemmän kuin mun kamera, ja voisi tulla vaan stressiä siitä, että pitäisi myös käyttää koko rahan edestä. Ja haluaisinkin toki, mutten siinä suhteessa en kyllä luota itseeni. Tai sitten kävisi niin päin, että innostuisin siitä niin paljon, ettei elämään mahdu mitään muuta.. (kunnes alkuinnostusta seuraa perinteinen totaalikyllästyminen.)

      Ja tarvii nyt näitä omia juttujani siltäkin osin tarkentaa, että kun kirjoitin, että "söin ihan justiin niin vähän ja harvoin kuin huvitti", ei tarkoittanut sitä, että olisin syönyt varsinaisesti vähän, vaan sitä, etten stressannut siitä, että tulee syötyä tasaisin väliajoin ja niin, että varmasti on ne proteiinit sun muut kunnossa. Siitä kun on kehkeytynyt mulle tän mun vuodenvaihteessa aloittamani "serious mass projectin" :) takia jonkunmoinen, eikä ihan vähäinenkään, stressi, josta halusin tietoisesti edes hetkeksi eroon ja siinä onnistuinkin. Muutaman vapaapäivän jälkeen kroppa palautui sellaiseksi, että taas tunnistan sen omakseni.

      Mun oma luontainen, työpäivien rytmiin ja myös mun elimistölle sopiva ruokarytmi on ennen projektia ollut kokolailla ateriat klo 8, 12, 16 ja 20, mutta sen jälkeen kun tajusin, kuinka paljon proteiinia mun oikeasti pitäisi saada enemmän, oli pakko koittaa lisätä vielä yksi "ateria" johonkin väliin ja se oli/on mulle vaikeaa. Samoin kuin se hiilihydraattien lisääminen, tai oikeastaan ylipäätään mukaan ottaminen. Kroppa muuttui ihan tunnistamattomaksi ja koko ajan oli ihan täysinäinen olo, mutta nyt alan siihen jo tottua. Joskin paino on noussut sen verran kuin alunperin oli tavoitteena sitä laskea, joten aina vaan kauemmaksi menee siitä lukemasta, mutta olen tässä myös ymmärtänyt sen, että se on luku, joka mun kannattaa kokonaan unohtaa, olkoonkin, että on ollut henkisesti yllättävän vaikeaa siirtyä kokonaan uudelle kymmenluvulle... Lihasten lisäys on tärkeämpää ja siinä olen kyllä pakosti onnistunut. Sen näkee peilistä ja tuntee jaksamisesta ja kropassa muutenkin. Ainut harmitus on se, että yläselkä on leventynyt sen verran, ettei mahtunut viimevuotinen kevättakki enää niiltä osin päälle :D. Ehkä positiviinen ongelma, mutta koko garderobia ei sentään huvita laittaa uusiksi, eikä toivottavasti tarvikaan. Mahdun sentään housuihini, vaikka farkuista vähän reidet kiristääkin, mutta vyötäröltä sentään sujahtaa päälle niinkuin ennenkin. Mutta JOS seuraava inBody-mittaus, johon ajattelin kuun lopussa mennä, näyttää, että grammaakaan lihasta ei ole tullut lisää, vaan pelkkää rasvaa, olen valmis lyömään
      hanskat tiskiin ja palaamaan vanhaan. Uskon ja toivon kuitenkin, että ei tarvi sitä tehdä.


      Poista
  26. Ihana mitä kuvia ja mikä postaus!
    Toi kameraan paluu, se on kyllä joskus vaikeaa kun kuvat saa niin helposti puhelimella, laatukin on hyvää ja niihin saa vielä kaikenlaisia härpäkkeitäkin kiinni. Silti se jälki on niin erilaista kameralla, että ihan huimaa välillä... vielä kun muistaisi kantaa sen mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mua kanssa harmittaa, kun kamera ei enää oikein koskaan pääse mukaan ja jos pääseekin, jotenkin tuntuu, että kuvat menee sitten kumminkin jollain lailla pilalle tai ei ainakaan ole niin kivoja kuin on yrittänyt. Ja on muka olevinaan niin työlästä se kuvien siirtäminen kamerasta koneelle verrattuna siihen, että puhelimesta ne siirtyy koneelle automaattisesti (kun ensin aikani taistelin sen sovelluksen kanssa, joka homman mahdollistaa).

      Kiitos Satu ja mukavaa viikonloppua <3

      Poista
  27. Ruissalossa pyöräilystä olen haaveillut pitkään ja voi olla, että se toteutuu, kun/jos menen Turku-tytöille kylään. Kaupunkipyörä alle ja lautalla kohteeseen ihastelemaan.
    Makrolinssiä olen pohtinut minäkin ja nyt tästä postauksestasi sain taas vauhtia tutkimuksiini.
    Torronsuolla muistan käyneeni ensimmäisen kerran kaiketi lukiossa, kun bilsan ope vei meidät sinne retkelle. Hitsit, kun ei nyt tule nimi mieleen. Rouvansakin oli lukiollamme opena ja heidän tyttärensä samaa ikäluokkaa kanssani.
    Toukokuun touhuja! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruissalo näytti tosiaan olevan pyöräilijöiden suosiossa ja vauhtikin tosipyöräilijöillä melkoista. Siinä sai sinivuokkoja bongaileva turisti olla varuillaan, ettei jää alle :).

      Mulla on ollut haaveissa ihan sellainen oikea makrolinssi oikeaan kameraan, mutta pahus, kun maksavat enemmän kuin mun kamera, joten ei ole realistinen hankinta se. Ja vaikka periaatteessaa vastustankin pelkkää puhelimella kuvaamista, niin se mun puhelimeen klipsulla kiinnitettävä lelulinssi on siitä kiva, että helposti taskussa mukana.

      Nyt mua kuule mietityttää, että ollaanko me kenties oltu samassa lukiossa samaan aikaan? Meidän bilsan opettajan nimi oli Riitta Ilmen (jos en nyt ihan väärin muista) ja miehensä oli myös lukiossa opettajana, mutten muista minkä aineen. Kenties myös biologian? Ja heidän tyttärensä oli mun luokalla (vuosina -81 - 84). En vaan muista, että me oltaisiin lukiosta käyty suolla. Yläasteen aikaan kylläkin, mutta sen kävin Tammelassa ja opettajana oli Mikko Malinen (vaimonsa oli kielten opettaja). On jäänyt mieleen se, että löydettiin lihansyöjäkasvi kihokki, jolle syötettiin kärpäsiä ja sitten katseltiin epäuskoisina, kuinka kasvi tosiaan ikäänkuin söi ne. Hui.

      Kiitos samoin sinne <3

      Poista
    2. Lihansyöjäkasvia mekin ihmeteltiin! Olen 83 -vuosikertaa, joten muistan ilmeisesti Ilmenin tyttären iän väärin. Isä Ilmen opetti biologiaa, mutta noista ajoista on niin paljon aikaa, että voi olla hänen vieneen oppikoulun aikoina meidät Torronsuolle. Olen siis oppikoulun opetussuunnitelman kasvatti. Luokka vaihtui kyllä ykkösen jälkeen kutoseksi, mutta opet korostivat, kuinka me olimme vielä oppikoululaisia. ;) Voi olla meillä yhteisiä tuttuja, koska näin samaa ikää olemme. Tammelassa asui silloinen hyvä ystäväni Merja Hykkilästä. Oma kotini oli Koijärven suunnalla. Sieltä ajelin pyörällä usein Kaukjärvelle tädin lapsia hoitamaan ja Hykkiläänkin asti kaveeraamaan, kun omalla kylällä ei juuri muita tyttöjä ollut. Oi, miten nostalginen olo tuleekaan muistelusta.
      Ihailen sinun reipasta otettasi eloon! Terveisin Tuija

      Poista
    3. Oppikoulu kuulostaa mun mielestä paljon kivemmalta kuin peruskoulu, johon siirtyvistä me oltiin ensimmäinen ikäluokka. Kai... :)

      Merja Hykkilästä voi hyvinkin olla mullekin tuttu. Hauskaa.

      En ole läheskään aina reipas, mutta nyt kun tiedän sun oman tilanteen, ymmärrän hyvin, että siltä voi vaikuttaa. Terkkuja vielä tätäkin kautta <3

      Poista
  28. Kiva blogi sinulla, löysin tänne sattumalta ja liityin lukijaksi :) Ihania kuvia, tuollaisesta kännykään kiinnitettävästä makrolinssistä en ollut kuullutkaan, hyvän näköisiä kuvia olet sillä saanut! Mukavaa viikonloppua ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas iloinen yllätys tämä. Kiva, kun löysit ja lämpimästi tervetulloo <3.

      Enkä ollut minäkään moisesta linssistä kuullut, mutta kun etsiskelin puhelimeeni kuulokkeita, sattui silmiin myös Blackeyen paketti, jossa tosiaan on puhelimen kameraan ihan vaan klipsulla kiinnitettävät laajakulma- ja makrolinssit, joista jälkimmäinen on kulkenut siitä lähtien koko ajan taskussa siltä varalta, että sattuu joku kiinnostava rikkaruoho tai hiekanjyvänen kohdalle :). Hauska, mutta alkuun vähän haastava lelu, kun yhtään ei saa käsi tai kohde heilahtaa tai tulee vaan pelkkää suttua.

      Mukavaa viikonloppua sinulle myös Virpi (kävin jo kurkkaamassa nimen :)) <3

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi