Lueskelin huvikseni muutaman vanhan postaukseni, ja sattumoisin kaikissa urputin omaa aikaansaamattomuuttani ja vetelyyttäni. Tai jotain.
Tuli jo sellainen olo, että olen oikea vuosisadan valittaja, joten päätin pistää äkkiä tekstit sivuun ja keskittyä muihin hommiin.
Olin viime viikolla onnekas ja sain pitää neljä vapaapäivää putkeen, kun helatorstain jatkoksi päätyi yksi viime kesän käyttämättömistä lomapäivistä. Tuntui ihan luksukselta. Eikä vähiten auringon ansiosta. Sitä muuttuu itsekin jotenkin ihan eri ihmiseksi, joka lämmön pehmittämänä päätyy yhtäkkiä vaikkapa lakkaamaan kynnet ensimmäistä kertaa miesmuistiin. Iloinen yllätys oli se, että kotoa löytyi yksi sen verran vetreä kynsilakka, että tuli nätisti pullosta ulos ja levittyikin kauniisti. Siinä sitä sitten kului tovi jos toinenkin, kun vaan ihastelin poikkeuksellisen naiselliseksi muuttuneita käsiäni.
Helatorstaina sain houkuteltua ukkelin kaveriksi ulkoterassin pesuun. Tuli vähän lisää tehoja hommaan. Jopa siinä määrin, että lähti talven likojen lisäksi myös viime- tai toissakesäinen suojaöljy lautojen pinnasta, ja samalla romuttui toiveikas ajatukseni siitä, että tänä vuonna ei tarvitsisi öljyämishommiin ryhtyä.
Kuva ei kerro totuutta haalenneiden lautojen kunnosta. Oikeasti ero öljyttyjen ja öljyämättömien välillä on paljon, paljon suurempi. Ei kaikkein järkevin värivalinta ollut alunperin tuo tummanruskea justiin sen haalistumisen takia, mutta näillä mennään.
Saman kuvan yläkulmassa näkyy vappuaaton puhdehommina kaivamaani, sittemmin täyttämääni kuoppaa. Siihen upposi lopulta 600 litraa multaa, joten toiveita ehkä on, että sillä istuttamani pari pientä marjakuusta pärjäilevät. Hope so.
Tässä alapuolella pari kuvaa vappuaatolta, kun homma oli aluillaan. Jälkimmäisessä tyypillinen näyte meidän tontin maaperästä, joka siis on ihan ehtaa savea. Sellaista, josta lapsena pyöriteltiin käsissä sileitä palloja, kun ensin kasteltiin köntti vedellä.
Seassa oli vanhoja ruusupuskan juurakoita, mutta aika hyvin sain ne kaivettua ylös.
Vaan nyt äkkiä jotain vähän nätimpää tilalle. Esimerkiksi Lidlin espanjalaisia luomumansikoita, jotka oli oikeasti niin hyviä ja makeita, että olisin voinut uskoa, että ovat kotimaisia. Hinta tosin ihan eri maailmasta.
Lasiterassiakin on tullut uusien tuolien ja maton innostamana siivoiltua ja vähän muutenkin uudistettua.
Vanhoille, sekalaisille tyynyille tuli sohvalta lähtö ja tilasin Jotexilta vähän pirteämpiä tilalle. Ei näytä ihan niin haalistuneelta sohvaparkakaan enää, vaikka oikeasti sitä onkin.
Vanhoille, sekalaisille tyynyille tuli sohvalta lähtö ja tilasin Jotexilta vähän pirteämpiä tilalle. Ei näytä ihan niin haalistuneelta sohvaparkakaan enää, vaikka oikeasti sitä onkin.
Orvokille ostin kirppikseltä kaveriksi puujalustalla varustetun lasisen salaattikulhon parilla eurolla. Ei vaan mennyt kauaakaan, kun orvokkiparka nääntyi kuumuuteen ja sittemmin sen tilalle päätyi ehkä pitkäaikaisin ja sitkein haaveeni ikinä, jolle lopulta annoin hinnastaan huolimatta periksi. Päätin, että olen sen arvoinen.
Marimekon suuri ja kaunis, oliivinvihreä Urna-maljakko ei ole jättänyt rauhaan sen jälkeen, kun näin siitä ensimmäisen kerran kuvia Tainan kotoa. Sittemmin olen sitä silitellyt ainakin parissa eri Marimekon liikkeessä, muttei vaan ole luonto antanut periksi ostaa ennenkuin lankesin Finnish Design Shopin 20% alennukseen. Ja lisäksi sain tilaisuuden käyttää aiemmin "tienaamani" 15 euron lahjakorttini samaiseen liikkeeseen.
On se vaan niin kaunis, että ei kyllä yhtään kaduta. Päinvastoin.
Luonnossa ei vielä kasvanut mitään sopivan rentoa, joten kävin kukkakaupasta ostamassa pari Nigellan (?) eli Tarhaneidon (?) oksaa. Justiin tuollaiset kivan reuhut ja hauskan tillimäiset. Kaverina ihan vaan heinää. Näyttää kuvassa vähän sekasotkulta, mutta oikeasti ei. Olen ennenkin todennut, että kukkien kuvaaminen on vaikeaa.
Kesäkukkia en ole hommannut, koska en ole osannut päättää, mitä haluan vai haluanko mitään. Yrttejä sen sijaan olisi jo kova into istutella, mutta vielä ei ole torilla tai puutarhoilla ollut myynnissä kaikkea sitä, mitä olen ajatellut laittaa, joten ei auta kuin odotella.
Kevätmessuilta ostamani elämäni ensimmäiset mukulat (vai juurakoitako ne on?) istutin heti messuviikonloppuna ruukkuun ja jäin odottelemaan, josko mullan pinnalle joskus jotain nousee. Ja nousi aika piankin, mutta halusivat sitten kasvaa tuonne ruukun reunoille, vaikka keskellä olisi ollut hyvin tilaa..
Näistä on tarkoitus tulla isona Sinisarjoja
Äitienpäivä meni perinteisesti matalalla profiililla ilman lahjontaa tai mitään sen kummempaa erityishuomiota. Ukkeli kyllä olisi halunnut jälkikäteen maksaa maljakon, mutten siihen suostunut. Sanoin, että kerron kyllä jos tulee mieleen jossain kohtaa jotain, mitä oikeasti tarvitsen. Paljon parempi niin kuin satsata väkisin johonkin vaan sen takia, että on joku tietty päivä.
Olin vähän ajatellut, että voitaisiin porukalla grillailla kotona, mutta koska olisi tarkoittanut sitä, että joko kirjoitan ukkelille täsmäkauppalapun (rasittavaa) tai käyn vaihtoehtoisesti itse kaupassa, alkoikin laiskottaa ja päätettiin mennä Humppilan lasitehtaalle syömään. Siellä on yleensä tosi hyvä seisova pöytä, mutta nyt kyllä tuli sellainen olo, että hinta suhteessa tämänvuotiseen tarjontaan oli liikaa, vaikka ukkeli koittikin vakuutella, että äitienpäivänä ei lasketa. Itse en vaan voinut välttää laskemasta, paljonko tuli poikain lautasilleen valitsemille lihapullille hintaa per pulla..
Oikeasti siinä pöydässä pitäisi istua puoli päivää, että pystyisi syömään koko rahalla. Jos sittenkään.
Mitään kakkuja en edes yritä leipoa, eikä meillä niistä kukaan onneksi piittaakaan, mutta jälleen yllätin itseni iloisesti tekemällä elämäni ensimmäisen marjatriffelin. Eli siis latomalla ainekset kulhoon... Sopiva vaativuustaso meikäläiselle ja maku mitä mainioin. Joskin sokeria oli liikaa, vaikka vähensin sitä ohjeesta kolmanneksen.
Vielä on puolen kulhoa jäljellä, joten siitä sitten lusikoidaan niin aamu- kuin iltapalallakin.
Auringon ja lämmön myötä arkikin tuntuu jotenkin paljon lunkimmalta. Vähän niinkuin olis lomalla, vaikkei olekaan.
Harvemmin tulee normimaanantaina mieleen grillata itselleen töitten jälkeen makkaraa, mutta eilen se tuntui oikeinkin hyvältä idealta. Ja maistui myös. Ja ilalla vaan istuskelin terassilla lukemassa viime toukokuista lehteä ja söin popcorneja. Taisi siinä lasi viiniäkin mennä sivussa, kun kerran lomalla ollaan..
Olen säilönyt viime vuoden Koti ja Keittiö-lehdet ja kekkasin, että luen niistä aina kuluvan kuun numeron ihan niinkuin olis vasta äsken tipahtanut postilaatikkoon. Oikeasti kiva juttu, koska mikään ei ole vuodessa niin paljon muuttunut, että tuntuisi vanhentuneelta. Enkä toisaalta muista lehtiä niin hyvin ulkoa, että tulisi sellainen olo, että jaaniinjuu, tää on tää.
Aurinkoisena aamuna ei myöskään tunnu yhtään ankealta lähteä töihin, mikä toisaalta tuntuu vähän nurinkuriselta, koska eikös sitä mieluummin viettäisi aurinkopäivän ihan jotenkin muuten.
Kai se on se, että aamupalan voi syödä "ulkona", eikä tarvi laittaa valoja päälle, että näkee lukea lehden. Jotenkin pehmeämpi lähtö.
Kuisti on pohjoisen puolella ja sinne osuu mukavasti sekä aamu- että ilta-aurinko. Päiväauringossa tulisi liian pätsi, vaikka ovet saa koko seinän mitalta auki. Joskin lämpiää se näillä helteillä nytkin päiväsaikaan niin, ettei tule paljon oleskeltua. Tai siis tulisi, jos olisi kotona.
Ihanaa on myös se, että pyörällä voi polkaista töihin ihan just niissä vaatteissa ja kengissä, joissa aikoo päivänsä muutenkin viettää. Ei ole kauaakaan, kun piti laittaa pipo päähän ja sadehousut jalkaan.
Vielä on puolen kulhoa jäljellä, joten siitä sitten lusikoidaan niin aamu- kuin iltapalallakin.
Auringon ja lämmön myötä arkikin tuntuu jotenkin paljon lunkimmalta. Vähän niinkuin olis lomalla, vaikkei olekaan.
Harvemmin tulee normimaanantaina mieleen grillata itselleen töitten jälkeen makkaraa, mutta eilen se tuntui oikeinkin hyvältä idealta. Ja maistui myös. Ja ilalla vaan istuskelin terassilla lukemassa viime toukokuista lehteä ja söin popcorneja. Taisi siinä lasi viiniäkin mennä sivussa, kun kerran lomalla ollaan..
Olen säilönyt viime vuoden Koti ja Keittiö-lehdet ja kekkasin, että luen niistä aina kuluvan kuun numeron ihan niinkuin olis vasta äsken tipahtanut postilaatikkoon. Oikeasti kiva juttu, koska mikään ei ole vuodessa niin paljon muuttunut, että tuntuisi vanhentuneelta. Enkä toisaalta muista lehtiä niin hyvin ulkoa, että tulisi sellainen olo, että jaaniinjuu, tää on tää.
Aurinkoisena aamuna ei myöskään tunnu yhtään ankealta lähteä töihin, mikä toisaalta tuntuu vähän nurinkuriselta, koska eikös sitä mieluummin viettäisi aurinkopäivän ihan jotenkin muuten.
Kai se on se, että aamupalan voi syödä "ulkona", eikä tarvi laittaa valoja päälle, että näkee lukea lehden. Jotenkin pehmeämpi lähtö.
Kuisti on pohjoisen puolella ja sinne osuu mukavasti sekä aamu- että ilta-aurinko. Päiväauringossa tulisi liian pätsi, vaikka ovet saa koko seinän mitalta auki. Joskin lämpiää se näillä helteillä nytkin päiväsaikaan niin, ettei tule paljon oleskeltua. Tai siis tulisi, jos olisi kotona.
Ihanaa on myös se, että pyörällä voi polkaista töihin ihan just niissä vaatteissa ja kengissä, joissa aikoo päivänsä muutenkin viettää. Ei ole kauaakaan, kun piti laittaa pipo päähän ja sadehousut jalkaan.
Työmatkan alkupätkä.
Että semmoista täällä. Vähän niinkuin olevinaan kaikenlaista, muttei kumminkaan mitään ihmeellistä.
Muutakin tosin olen poikkeuksellisesti viime aikoina osteskellut kuin maljakon. Yhtä kaunista puseroa lukuunottamatta en mitään itselleni, vaan kotiin.
Yhtenä tämä simppelin kaunis Hakolan Lempi-hylly, joka päätyi vihdoin ja viimein tässä joku aika sitten uudelleen maalaamaani vintin portaikkoon. Takaseinä kun oli ihan tyhmän ruskea (ihan itse olin värin valinnut ja seinän maalannut) ja häiritsi vuositolkulla ennenkuin sain aikaiseksi tarttua uudemman kerran siveltimeen. Nyt on ihanan valoisa ja pikku viherkasvi ilmavassa hyllyssä justiin riittävä väripilkku. Ja tuolla hyllyn ostolla tienasin sen lahakortin, joka avitti siinä maljakon hankinnassa.
Ja että nyt oikein tulisi kimpoiltua asiasta toiseen, niin ilokseni ja hämmästyksekseni eilen huomasin, että olin saanut muutaman päivän sisällä 3 uutta lukijaa, ja kävinkin heti sen huomattuani kurkkaamassa, josko heillä olisi omaa blogia, mutta koska bloggeri valikoi kai nykyään lukijaprofiiliksi Google-profiilin, en päässyt sen pidemmälle. Ja nyt huomaan, että kaikki kolme ovatkin jo kaikonneet, joten eipä siitä sitten sen enempää. Voi toki olla Bloggerinkin aikaansaannoksia, koska on viime aikoina käyttäytynyt muutenkin erikoisesti.
Joka tapauksessa erityiset kiitokset teille kaikille uskollisille lukijaystävilleni, jotka käytte täällä siksi, että oikeasti haluatte <3
Kauniiksi lopuksi Herra Linssilude toivottaa kaikille iloista toukokuuta!
Tuo Urna on kyllä kaunis <3 Hinta vain suojelee kuluttajaa... Tosin olisin veikannut, että valitsisit kirkkaan maljakon, mutta tuo vihreä on kyllä ihan nappivalinta terassille.
VastaaPoistaNiinhän sitä tuntuu, että tekemistä on vaikka kuinka, mutta sitten kun oikein miettii, niin ei mitään ihmeempiä ole tapahtunut kuitenkaan. Ehkä se on tää ikä, mikä saa tekemään asiat niin hitsin hitaasti, tai jotain...
Iloista toukokuun jatkoa sinnekin <3
Mulle tulee harvoin jos koskaan mitään näin vahvoja "tunteita" mitään esinettä kohtaan, mutta jotenkin tää Urna oli/on poikkeus. Ja nimenomaan vihreänä, joka on paitsi mun lempiväri valkoisen ohella, myös poikkeaa mun kirkkaista perusmaljakoista (joista suuri osa majailee kaapissa, ei käytössä). Mutta kyllä se niin arvokas on, että täydellä hinnalla en olisi ostanut, vaikka kuinka tykkään. Nyt tuli liki 60 euroa alennusta, jonka ansiosta päätin, että näin 53-vuotiaana voin sen ostaa. Merkkilaukut ja kengät ja korut jätän muille, koska niistä en itse piittaa.
PoistaMulla kulkee ajatukset melkeinpä päinvastaista rataa. Aina tuntuu, että mitään en ole tehnyt tai saanut aikaiseksi, mutta sitten kun alan tarkemmin miettimään, niin aika paljon kuitenkin. Joskin tietoisen hitaalla temmolla ihan vaan tän poikkeuksellisen lämmön kunniaksi (ja syystä, koska oikeasti on mulle vähän liiankin kuuma, mutta päätin, etten sano sitä ääneen :)).
Ja kiitos samoin Tuijaliini <3
Voi kun ihana maljakko! Selvää klassikon ainesta, siihen ei varmaan kyllästy koskaan.
VastaaPoistaBlogger tekee nykyään ihan kummia. Koitin alkaa seuraamaan muutamaa uutta blogia, mutta blogger päätti, että haluan seurata niitä nimellä Heikkinen (tyttönimeni). En kerta kaikkiaan keksinyt, mistä se tuon tiedon nappaa, vaikka pengoin asetuksia. Laitoin sitten nämä blogit seurantaan salaisiksi, jotta tuo törppö Heikkinen ei missään näkyisi. Voi siis olla, että uusilla lukijoillasi on ollut samantyyppinen ongelma ja vaihtaneet sitten lukemisen salaiseksi. Saattavat siis edelleen olla seuraajina.
Kiitos Inka <3. Sellainen tunne mulla on itselläkin, että tähän maljakkoon ei kertakaikkiaan voi kyllästyä. On se niin ihana. Joskin myös niin suuri, että en tiedä, mihin sen kesän päätteeksi sijoitan, mutta se on sen ajan murhe se :).
PoistaJa totta. Josko kyse olisi ollutkin bloggerin tempuista, eikä siitä, mitä alunperin kirjoitin. Itsellenikin kun kävi niin, että aidosti ystäväkseni kokemani aika pitkäaikainen lukijani yhtäkkiä häipyi, mutta kun lapsellisuuksissani hälle laitoin viestiä, että siitä tuli paha mieli, hän kertoi, että ei todellakaan ole itse tietoisesti lopettanut lukemista, vaan oli ollut bloggerin tekosia. Ja kun yritti kirjautua uudelleen, ei pystynyt enää liittymään lukijaksi oman bloginsa profiililla, vaan "kasvottomana" omalla nimellään. Ihme hommia. Ja harmillisia, koska tässä ei näköjään voi yhtään tietää, mikä on tahallista ja mikä tahatonta ja tulee vedettyä vääriäkin johtopäätöksiä.
Kiitos viestistä Inka ja ihanaa toukokuuta <3
Ihana tuo maljakko, mä täytän tänä vuonna niitä kuuluisia pyöreitä,pitäisiköhän....
VastaaPoistaHerkullisen näköinen tuo marja-mikä-se-nyt-olikaan, täytyiskin kokeilla.
Nyt on kyllä iömat olleet kertakaikkisen ihanat ja pyöräily töihin niin mukavaa tällaisilla ilmoilla, tosin mulla on eri vaatteet pyöräillessä, kun en malta mennä hiljaa vaan pitää aina paahtaa täysillä niin tuppaa tulemaan hiki😊
Ja ihana on tuo hyllykin, sitä on oikein investoitu, mutta ihaniin juttuihin!
Ihanaa toukokuun jatkoa sinnekin❤
No kyllä pitäis Anu :). Puoli vuosisataa on jo sen verran merkittävä juttu, että silloin voi surutta ostaa tai pyytää itselleen ihan mitä haluaa, "just because you are worth of it" vai miten se meni. Itse myöhästyin kolme vuotta, mutta harkinta-aika oli kyllä niin pitkä, että ei voi olla ihan täysi huti. Ja joka kerta tulen iloiseksi, kun avaan keittiön verhot tai terassin oven ja näen maljakon. On se vaan niin kaunis.
PoistaMarjahässäkkä oli tosiaan paitsi helppo, myös herkullinen (joskin vähemmällä sokerilla). Kerroksittain valmiskakun paloja, mustikkakiisseliä, murennettua marenkia, kermavaahto-rahkaseosta ja marjoja. Siinä se. Helppoa kuin mikä ja sata kertaa parempaa kuin kakku (sanoo kädetön leipuri :)).
Mulla on sen verran lyhyt työmatka, ettei ehdi tulla iso hiki, vaikka täyttä polkisi. Perillä toimistolla sitten ennemminkin, kun ei ole ilmastointia. Tänään sisälämpömittari näytti 27 astetta, joka hidastaa päivän mittaan ajatustoimintaa melkoisen tehokkaasti.
Kaikkea hyvää ja kivaa Anu <3. t. Investori :D
Oi, mä taas rakastan tuota hyllyä! Tosi ihana; keveä ja kaunis <3
VastaaPoistaMuutenkin kaunis ja raikas sohvamiljöö tyynyineen. Tykkään!
Ja hei, huonot omatunnot sun muut heti pois! Jos alkaa laajemmin ajatella noin, ei voi kohta syödään mitään, koska maailmassa on paljon nälkäisiä lapsia... ;)
Nauti kauniista asioista ympärilläsi!
Oot kyllä niin Helmi Nainen <3. Kiitos siitä ja omantunnon kevennyksestä, koska se ehti ihan tosissaan mua jo vaivata. Ja vaivaa pienesti edelleenkin, mutta noin se on, kuinka sanot <3.
PoistaHylly jäi nyt tässä vähemmälle huomiolle, kun maljakko hallitsi, mutta sekin oli jo vaikka kuinka kauan mulla mielessä ja päätin, että JOS ikinä milloinkaan saan sen tuskaiselta tuntuvan maalausprojektin valmiiksi, tilaan hyllyn itselleni palkinnoksi. Ja siinä se nyt olemassaolollaan, mutta samalla näkymättömyydelläämn ilahduttaa aina, kun tulen kotiin ja näen sen eteisen peilin kautta. Yhtään en sitä tunkkaista tyhmänruskeaa kaipaa.
Heti, kun päätät laittaa pystyyn sen keräyksen, värvään kaikki kynnelle kykenevät mukaan. Olet hyvä ihminen <3
Komeita molemmat, maljakko ja mies. Silloin kannattaa hankkia esine kun siitä oikeasti pitää ja haluaa omistaa. Designhan on sijoitus :)
VastaaPoistaYllätyn joka kerta kun astun ulos ja huomaan, että siinä on kotipiha, sillä minusta tuntuu koko ajan kuin olisin ulkomailla. Lämpötilat ovat niin eksoottisia.
Minäkin ihmettelen joskus nopeaa lukijatrafiikkia, mutta se saattaa olla myös jonkinlainen ongelma tai vika bloggerissa.
Mukavia hellepäiviä sinulle!
Kiitos Cheri. Pareen, kun en kerro miehelle tai vastedes on aina siellä, missä kamerakin :). Joskin nyt jo joutuu tämän tästä hätistelemään linssin takaa.
PoistaPoika justiin eilen sanoi samaa, että "ihan kuin oltais jossain etelässä", kun kävi hakemassa rullakebabia. Ja kyllähän tää tosiaan siltä tuntuu. Ei melkein usko aamulla, kun avaa verhot, että niin vaan se aurinko edelleen paistaa.. Toivotaan, ettei tää nyt kuitenkaan ole sitten se koko kesän ainut lämpöjakso. Viime vuonna taisi käydä niin, mutta vanhoja ei muistella.
Bloggeri on tosiaan käyttäytynyt vähän ihmeellisesti viime aikoina. Hiljattain päätti muuttaa kaikki valikot englanninkielisiksi ja sittemmin mulle on tullut tietoon, että lukija (voi toki olla useampikin), joka näytti lähteneen, ei ollut itse ollut lopettanut seuraamista, eikä tiennyt asiasta mitään ennenkuin lapsellisuuksissani kerroin, että tuli vähän paha mieli, kun huomasin, että hän oli lähtenyt (oli sen verran läheinen).
Sulla siellä varmaan puutarhassa kasvaa kohisten. Itse olen toiveikas, josko viikonlopun kukkamarkkinoilta löytäisin niitä haluamiani taimia ja saisin Kekkilän yrttilaatikon viljelmät taas alkuun. Ämpäriperunoista jo vähän varret pilkottaa :).
Ja kiitos samoin sulle!
Ihana toi teidän terassi! Ja maljakko on enemmän kuin nappi-ostos (eikä ukkelissakaan mitään vikaa ;-)). Hyvä, että hankit suomalaista designia, se kestää aikaa.
VastaaPoistaMulla ei ole tällä hetkellä varaa mihinkään sisustushankintoihin, kun kaikki ylimääräinen menee reissaamiseen, mutta aikansa kutakin. Kun palailen täältä maailmalta, on toivottavasti taas varaa investeerata vähän kotiinkin.
Oli taas sellainen hyvän mielen postaus monttuineen kaikkineen. Kiitos ihana Annukka!!
Kiitos Leena.
PoistaTerassi on kyllä yksi parhaita "oheisjuttuja", mitä on tullut tehtyä. Alunperin kun oli vaan suunnitteilla tehdä keittiöstä oviaukko ulos ja sinne sitten ihan vaan perus ulkoterassi, ei muuta. Mutta sitten kun oli se ovi ja talossa tehtiin muitakin (mittaviksi paisuneita) muutoksia, niin tuli sitten suunniteltua siihen tuo lasihommeli samalla. Ihan itse sen piirsin ja puurakenteet (en halunnut alumiinisia niinkuin valmisterasseissa on) ja lasit sitten teetettiin sen mukaan. Tuli maksamaan murto-osan valmisterassien hinnasta ja kaikki on toiminut paremmin kuin hyvin.
Maljakko on kyllä kans ihan superihana (ja mieskin useimmiten..;)). Olen iloinen, että lopulta siihen raskin investoida, koska se on just noin kuinka sanot, että kestää aikaa. On vaan niin iso, että en tiedä, mihin terassikauden jälkeen sijoitan, mutta se on sen ajan pulma se.
Matkustaminen on kanssa hyvä sijoitus. Me ei olla miesmuistiin käyty yhtään missään. Ei oikeastaan sen jälkeen, kun ukkelista tuli yksinyrittäjä, jonka työ on sillälailla "hankala", että se on tehtävä 6 päivää viikossa, oli lomalla tai ei. Ja se luotettavan tuuraajaan saaminen pätkätöihin on aina niin kovan työn alla, että välillä todetaan, että helpompaa, kun unohdetaan matkat suosiolla.
Nauttikaa täysillä matkasta, missä ikinä olettekin. Ja kiitos itsellesi ihana Leena <3
Kaunis koivukuja työmatkan alkajaisiksi, kelpaa polkea ja nauttia kelistä.
VastaaPoistaMeillä on maaperä ihan toisenlainen, mäntykangas, hiekkaa ja kiveä. Toki multaa on kertynyt jo reilusti kompostonnoilla. Mutta kun kuopan kaivaa, voi olla varma, että kiviä nousee.
Carina Seth Anderssonin suunnittelema Urna on minulla kirkkaana, se on kyllä kauniin muotoinen ja kukatkin ovat siinä edukseen.
Koivukujan päästä päähän, kun polkaisee, on neljäsosa työmatkasta jo takana, joten pitkästi ei tarvi ketjua kuluttaa. Pikkukaupungin hyviä puolia nää lyhyet välimatkat.
PoistaHiekka ja kivet kuulostais tervetulleelta vaihtelulta :). Savi on niin mälsää. On justiin ton meidän alueen ongelma. Mutta se lohdutti, kun pelasin kerran erään "vanhan liiton" (elikkäs itseäni iäkkäämmän) puutarha-alan asiantuntijan kanssa kierroksen meidän kotiseuran kentällä, joka niin ikään on perustetu savimaalle, ja hän sanoi, että "Kerran kun saa jotain savimaalla kasvamaan, se on ikuista". Hope so..
Maljakko on kyllä ihan superkaunis. Olen iloinen, että sain sen oston itselleni lopulta perusteltua. Ilahduttaa heti aamusta, kun avaan verhot.
Oi, minä niin kuolaan tuota maljakkoa! Tosin en osaisi päättää, että ottaisinko kirkkaan vai tuon vihreän...Tuon hyllynkin voisi ottaa;)
VastaaPoistaNäyttää kauniilta ja viihtyisältä tuo teidän kuisti. Minäkin haluaisin lasitetun terassin, kun siitä olisi iloa pitemmäm aikaa.
Tällä viikolla on todellakin voinut lähteä töihin capreissa ja villatakissa. Tosin teen työmatkat autolla, mutta ei kaukana ole ne ajat kun piti laittaa kunnolla vaatetta ja auto lämmitysjohdon nokkaan.
Ihanaa ja aurinkoista toukokuuta♡♡♡
Maljakko on kyllä superihana <3. Joskin tilaa vaatii, enkä tiedä, mihin sen sitten saan nätisti mahtumaan (en ainakaan kaappiin :)), kun terassikausi on ohi ja pitää siirtää sisälle.
PoistaTuolla vähän ylempänä Leenalle kirjotinkin, että lasikuisti on kyllä ollut yksi ihan parhaita juttuja, jotka on tullut toteutettua, vaikkei alunperin ole ollut edes suunnitelmissakaan. Eikä tullut myöskään kalliiksi, kun itse sen suunnittelin ja runkopuut ja lasit sitten tilattiin sen mukaan. Ja luottotimpuri varmisti, että kaikki varmasti toimii ja on kyllä toiminut ihan moitteetta jo 12 vuotta. Jatkaa kesää mukavasti molemmista päistä ja voi sateellakin istuskella ikäänkuin täysin ulkona, vaikka oikeasti on katto ja seinät suojana ympärillä.
Hrrrr. Lämmitysjohto kuulostaa kalsealta tässä kohtaa :). Toivottavasti siihen ei tarvi ennen syksyä turvautua. Eikä pipoon, eikä sadehousuihin. Vaikka jos vanhat merkit paikkansa pitää, niin juhannuksena viimeistään noita jälkimmäisiä taas tarvitaan. Viime vuodet kun on pelattu perinteinen juhannuskierros räntäsateessa.
Kaikkea parasta sinne kans <3<3<3
Ihana maljakko! Ihana lasikuisti! Ja ihana tuo linssiludekin on!
VastaaPoistaBlogger on tosiaan tainnut lisätä ja vähentää omatoimisesti lukijoita. Huomasin juuri että en muka ole lukijana Johannan blogissa, vaikka tiedän olevani. Samaten ei häntä enää näy lukijoideni joukossa, vaikka on ennen ollut. Tai voihan tietysti olla että hän on itse päättänyt lopettaa blogini seuraamisen. Mutta sen tiedän etten itse ole hänen lukijoistaan poistunut.
Oikein ihanaa vikkoa sinulle!
Kiitos Kristiina :). Linssilude on välilä vähän rasittava, kun koittaa aina jollain varjolla päästä kuviin mukaan. On nääs itse sitä mieltä, että kamera suorastaan rakastaa häntä :D. Siinä(kin) me ollaan kyllä ihan toistemme vastakohdat.
PoistaMun piti sulle kirjoittaakin, kun kerroit siitä teidän oman valokatteen puhdistamisvaikeudesta, että olisko lasi sille mikään vaihtoehto? Puhdistuu siitepölystä ja muusta sateella itsestään. Riitttävästi kallistusta vaan vaatii (ei tosin kovin paljon), että lumet luistaa alas, eikä jää katolle. Mutta ymmärrän, ettei se vaihto aina tosta vaan käy tai ole edes mikään vaihtoehto, mutta ollaan kyllä oltu todella tyytyväisiä. Eikähän tullut kuisti muutenkaan maksamaan kuin murto-osan valmisterassien hinnasta, kun suunnittelin sen itse ja puurakenteet (en halunnut alumiinisia vanhan puutalon kylkeen) ja lasit sitten tilattiin mun mittojen mukaan. Timpuri toki varmisti, että kaikki varmasti toimii ja on kyllä toiminut jo sen 12 vuotta, jonka on ollut pystyssä. On ihan parhaita alunperin suunnittelemattomia (piti vaan tehdä keittiöstä ovi ulos ja ihan tavallinen ulkoterassi) juttuja, jotka on tullut toteutettua.
Blogger on välillä harmillinen, kun touhuilee omiaan. Ei ole kauaa, kun päätti muuttaa kaikki valikot englanninkielisiksi ja tosiaan multakin oli poistunut lukija (ehkä useampikin, mutta tämä yksi on varma), joka ei tiennyt poistumisestaan itse mitään. Eli ei ollut todellakaan lopettanut omatoimisesti seuraamista, mutta ei myöskään pystynyt enää samalla profiililla kirjautumaan uudelleen, vaan onnistui ainoastaan omalla oikealla nimellään. Tiedä vaikka itsekin olisin muka lopettanut jonkun seuraamisen, vaikken olekaan. En ole käynyt tarkistelemassa.
Jaa niin. Luin vasta jälkikäteen sun pergola-aiheisen jutun ja piti sanoa, että punainen oli kyllä rohkea veto. Hatunnosto sille. Ja ilahduin, kun olitte saaneet terassilaudat puhtaaksi. Jess!
Ihania päiviä mökkiläisille myös <3
Valokatteen poistamista on nyt vakavasti harkittu ja uutta kattoakin on jo suunniteltu, mutta sen toteuttaminen jää kyllä ensi vuoteen. Tänä kesänä on niin paljon muita rahanreikiä ja tekemisiä, ettei millään pystytä nyt tekemään. Lasikatto olisi varmaan kaunis, mutta aikomuksenamme on tehdä hiukan peittävämpi kateratkaisu.
PoistaLasikate otetaan varmaan kuitenkin pois jo tänä kesänä ja katsotaan miltä tuntuu olla ilman sateelta suojaavaa kattoa. Voipa olla että vaikka tykästymmekin siihen. Onhan meillä villiviini "kattona".
Varsinainen tulevaisuuden unelma on varsinkin minulla tuollainen lasiterassi "kaupunkikodin" terassille. Ehkä se vielä joskus toteutuukin, toivottavasti.
Sulla varmaan on blogissa juttua tuon terassin toteuttamisesta, vai? Pitääpä käydä katsomassa.
Hyvää viikonloppua sinulle <3
Kirjoitin "lasikate" vaikka tarkoitin valokatetta.
PoistaJustiin äsken luin lehteä, jossa oli mainos markiisikatoista ja taas tuli teidän mökki mieleen. Että josko se oliskin hyvä vaihtoehto. Mutta ehkä mun kannattais keskittyä omiin hommiin, etten käy kaikkine ehdotuksineni rasittavaksi.
PoistaEn ole terassin toteutuksesta kirjoitellut, kun se on niin paljon vanhempi kuin blogi, mutta jos haluat jotain kysyä ja voin olla avuksi, niin täällä ollaan.
Ihana uusi maljakko ja tyynyt <3 Minusta tuo teidän punottu sohva on aivan ihana! Minulta on lähtenyt lukijoita kolme ja ajattelin heti, että nyt ne on kyllästyneet mun jonninjoutaviin postauksiin...ei vaan ole ollut aikaa tehdä mitään käsitöitä. Mun työt vie aikaa mun vapaa-ajalta :D
VastaaPoistaIhanaa viikkoa sulle Annukka <3
Kiitos Outi :). Olisin halunnut hankkiutua sohvasta eroon, mutta koska ukkeli tykkää siitä, enkä itsekään onnistunut löytämään yhtään sen kivempaa tilalle (siis sellaista, joka ei maksa liikaa), sai jäädä. Ja itseasiassa se näyttää omaankin silmään taas ihan kivalle, kun muu ympäristö muuttui yksinkertaisemmaksi ja vanhat, haalistuneet tyynyröykkiötkin sai lähteä.
PoistaOnkohan bloggerilla nyt jotkut "poista kolme"- päivät meneillään. Harmillista, kun välillä touhuilee ihan omiaan. Ties vaikka itsekin olisin muka lähtenyt jonkun lukulistoilta, vaikken olekaan.
Ja sanopa muuta. Töillä on paha tapa haitata harrastuksia ;)
Ihania aurinkopäiviä sulle kans <3
Ihana tuo Uurna, mä olen siihen myös tykästynyt, mutta puhunut toistaiseksi hyvällä tuloksella (edes kerran) itselleni järkeä, että älä ny mummu hyvä kun joka paikka niin täynnä tavaraa, ettei ovet mahdu kiinni 😅
VastaaPoistaSiihenpä se järki sitten on jäänytkin...
No joo. Siellä tosiaan ehtii monenmoista tulla ja mennä ovesta sisään ja ulos melkoisia määriä samassa ajassa, kun meikäläinen vielä pähkäilee, että raskinko vaiko enkö :). Mutta nyt olen kyllä ihan hitsin tyytyväinen, että päädyin tilaamaan vaasiin, koska se on i h a n a <3. Samoin kuin Hakolan hylly. Ja jos ihan rehellinen olen, niin kävin tosiaan myös siellä Rottingissa ja sieltäkin tarttui jotain mukaan ;). Jahka saan makkarin muuten mallilleen, niin päätyy kuvaan sekin sitten.
PoistaEi sitä aina tartte niin järkevä olla. Itseasiassa mua tää oma liiallinen järkeily välillä häiritsee, mutta onneksi osaan näköjään välillä edes puhua itse itseni ympäri..
Maljakko on todella kiva! Ja blogi myös! Vinkkinä, että Humppilan Lasitornissa on mun mielestä hyvä buffetti eikä ole hinnalla pilattu.
VastaaPoistaKiitos paljon Pia :). Ja hitsit, kun ei olla kertaakaan tajuttu edes poiketa siellä Lasitornissa, vaikka se siinä ihan vieressä on. Jotenkin mulle on varmaan jäänyt alitajuntaan se aika, kun siellä ei vielä ollut mitään. Mutta siis siitä voi ihan hyvin olla vaikka kymmenen vuotta, kun mulla on tää ajantaju nykyään vähän huteralla pohjalla, kun vuodet vaan viuhuu ohi :).
PoistaJälkikäteen vähän kadutti, että tuli tuota Lasikellon lounasta moitittua, mutta hinta oli tosiaan 27,90 / hlö ja sen kun kertoo neljällä, niin tuli tosiaan mun salaattilautaselle ja poikain lihapullille aikalailla hintaa. Eikä siis todellakaan olla ronkeleita minkään suhteen, päinvastoin, mutta en voinut olla ajattelematta, mitä muuta samalla rahalla olis voinut syödä. Mutta en nyt sitä aio tässä enää enempää urputtaa. Syöty mikä syöty, mutta ens kerralla sitten sinne torniin.
Kiva kun kävit ja jätit viestiä. Iloisia aurinkopäiviä sulle!
Ooh ja aah tuota teidän lasiterassia <3 Niin viihtyisän näköinen.
VastaaPoistaNämä kelit on kyllä olleet mannaa sielulle. Ihanaa, kun voi mennä ulos ihan vaan t-paidalla ja capreilla, eikä tarvitse kietoutua eri vaatekerroksiin. Nautitaan!
Ihania kesäisiä fiiliksiä sinne! <3
Terassi on kyllä kiva ja niin on nää kelitkin. Paitsi, että alkaa olla mulle ihan liian kuuma :D. Toimistolla on sisällä 27 astetta, kun museomallin tiiliseinät on keränneet kaiken lämmön itseensä, eikä oo minkään valtakunnan ilmastointia. Mutta en siis valita, koska tää ei todennäköisesti tule olemaan pysyvä olotila.
PoistaVoi tosin olla, että jos nää helteet vielä kauan jatkuu, en enää mahdu capreihini. Eilenkin pyöräiltiin ukkelin kans terassille syömään bataattiranskikset (minä söin, mies ei) ja juomaan lasilliset sen sijaan, että olisin vääntäytynyt salille. Siellä tosin olis ihanan viileää, joten täytyy huomenna harkita. Tänään(kään) ei mahda jaksaa.
Mutta nautitaan ja fiilistellään, kun kerrankin on mahdollisuus. Samat sinne <3
Pyöräilykelit on kyllä ollut mahtavia.
VastaaPoistaIhanan kaunis maljakko, mäkin olisin ostanut, kun oli vähän alennuksessakin ja bonusrahat lisänä.
Toi sohva vetää kyllä puoleensa loikoilemaan, kauniit tyynyt, aah tonne mä uppoaisin.
Päätin, etten sano tätä ääneen, mutta kyllä mun on nyt pakko tunnustaa, että tää helle alkaa hyydyttää meikäläisen :). Öisin on niin kuuma, ettei nukkumisesta tuu mitään ja päivisin meillä on toimistolla 27 astetta lämmintä, kun ei ole minkään valtakunnan ilmastointia. Mutta tilapäistä tää varmaankin on, joten ei auta kuin pistää suu suppuun ja olla tyytyväinen siihen, että kerrankin aurinko paistaa.
PoistaMukavia päiviä sinne!
Oli jo eilen tarkoitus tulla kommentoimaan, mutta väsymys yllätti.;D Tietokone on pysytellyt visusti kiinni, ja sisällä olen käynyt lähinnä syömässä ja nukkumassa.
VastaaPoistaIhanalta näyttää!<3 Tuo teidän terassi on niin raikas ja kutsuva, että mielelläni tulen joskus testaamaan.:)) Seinänkin sait maalattua! Mun uusin maljakkoni on kuule ihan tyhjillään tuossa mun edessäni.:O En ole pystynyt päättämäään, käynkä kukkakaupassa vai hakisinko ulkoa kukkia...Varmaan perjantaina selviää, olettaen, että saan postauksen aikaiseksi.:)
Kiitos Annukka linkittämisestä!<3 Kaunista loppuviikkoa!
Juu eipä ole tullut itsekään koneen kansia availtua, kun elämä on siirtynyt ihan tyystin pihalle. Joskaan en ole siellä jaksanut tehdä oikein mitään. Tai edes yrittänyt jaksaa. (Meillä ei ole toimistolla ilmastointia ja lämpötila hipoo 30 astetta, joten aika veteläksi vetää, vaikkei ole edes lapihommia :D). Just nyt viilenee ulkona aika rankasti, kun alkoi tulla ihan kaatamalla vettä ja ukkostaa. En tykkää, koska pelkään ukkosta ja jäi kotona kaikki johdot seinään aamulla. Ja vähän veikkaan, että sade piiskaa mun pensasmustikoitten ja puolukoitten kukinnot maahan :(. Justiin aamulla iloitsin, että sellasia oli ilmestynyt. Mutta toivottavasti olen turhan pessimisti. Sinällään vesi tulee kyllä enemmän kuin tarpeeseen. Salamoista ei ol mitään hyötyä..
PoistaJa juu. Kyllä sun pitää tulla joskus terassi testaamaan, kunhan kiireet on ohi. JOS hyvä säkä käy, mulla saattais olla juhannuksesta viikko lomaa. Että jos vaikka silloin sitten. Mutta pareen kun ei vielä ala turhan toiveikkaaksi. On tapana mennä myttyyn sellaisten liian suunniteltujen hommien, joten ihan sillai salaa vaan pidän peukkuja, että onnistuu :)
Vintin seinän maalasin itseasiassa jo jonkun aikaa sitten ja Heinolasta palaillut poika sitten ensi töikseen kiinnitti hyllyn paikalleen. On kyllä niin ihana tyyppi, kun pistää aina heti toimeksi, kun jotain ymmärrän ääneen haaveilla. Ja aina voi olla varma, että kaikki tulee millilleen ja siististi tehtyä :)
Eli sulla taitaa siellä Ming odotella täytettä :)? Sekin on tosi kaunis, mutta niinkuin sanoinkin, nyt oli pakkomielle tohon vihreään.
Kiitos Taina ja pirteitä pihahommia <3
600 litraa multaa. Huh huh! Melkoisen kuopan olet kyllä kaivanut. Nostaisin vappumontun kunniaksi ylioppilaslakkiani, jos se olisi kondiksessa. :-)
VastaaPoistaJäin miettimään tuota nigellaa, että onkohan kyseessä sama kasvi, jonka siemeniä syödään Intiassa. Uskoisin ainakin niin. Tosin meidän keittiössä niitä ei hirveästi syödä, kun ukkeli ei oikein tykkää.
Minä olen maailman huonoin Blogger-seuraaja, sillä en ole koskaan oppinut tuota lukijaksi liittymiskäytäntöä. Jos joku siis listautuu minun lukijakseni siinä toivossa, että saisi minusta vastalukijan, hän saa kyllä pettyä karvaasti. :-(
Maljakoista viis, kun on tuommoinen ukkeli! <3 Vaikka tietysti maljakkokin on kaunis. Erityisesti väri miellyttää minua. :-)
Joo, juhlistin vappua kirjaimellisesti työn merkeissä :). Oli oikeasti aika terapeuttista se kaivaminen ja saven irrottelu saappaalla lapiosta. Sai sotkea ja reuhata. Ja 12 kpl 50 litran säkkejä yhteen kuoppaan tuntui mun mielestä aika paljolta, mutta varmaan se on tosipuutarhurille ihan sellanen minimimäärä ihan sellaseen pikku, pikku kuoppaan..
PoistaEi mahda olla sama Nigella kyseessä, koska tosta ei kyllä mitään siemeniä irtoa. Ellet sitten tarkoita sitä, että siemenet syödään ennenkuin niistä ehtii kasvaa kukkia :). Mutta en usko, koska kyllä se vähän oudolta tuntuis. Tai no. Syödäänhän unikonsiemeniäkin. Ja auringonkukan ja vaikka mitä. Että jos sitten vaikka kuitenkin..
Tuo lukijahommeli on vähän sellanen kinkkinen juttu. Tai siis olen siitä itse itselleni sellaisen kehittänyt, kun otan vähän liikaakin paineita siitä vastavuoroisuudesta välillä. Etenkin silloin, jos lukijaksi liittyneellä on omassa blogissaan (siis jos hällä sellainen on) kovin vähän lukijoita ennestään, niin mielelläni itseni sinne lisään, koska itsellekin on niin tärkeää, että joku lukee ja kommentoi. Mutta kyllä sitä toki pitää jotain muutakin yhteyttä tuntea, eikä tehdä asioita loputtomiin ihan silkasta kohteliaisuudesta. Instan puolella olen opetellut vähän "kylmemmäksi" ja lähden vastaseuraamaan ainoastaan, jos kuvat ja aiheet oikeasti on sellaisia, joista oikeasti tykkään. Pelkät vieraiden ihmisten selfiet ja perhekuvat tuntuu vähän sellaisilta, noh, vierailta.. tai jopa kiusallisilta, kun ei tiedä, tykätäkö vaiko eikö tykätä.
Ja totta. Jos pitäisi kahdesta valita, niin kyllä itsekin ukkelin mieluummin ottaisin kuin maljakon, vaikka välillä onkin vähän rasittava, kun tunkee joka kuvaan. En vaan niitä ole liiemmin julkistanut.
Kaikkea hyvää sinne kauas <3
Tosi ihana tuo teidän terassi - niin tilava, että se on oikeasti yksi huone lisää. Loistoinvestointi! Wau, peukut sille, että ostit vihreänä tuon maljan - sehän on kaunis ilman mitään kukkaakaan. Kyllä sille sisältä paikan löydät talven harmautta vihertämään.
VastaaPoistaTuo koivukuja sykähdytti erityisesti - aivan kadehdittava työmatka, ja vielä pyörällä kuljettavissa. Luxusta.
Kuulosti niin mukavalta tuo sun lomanen - kiva kun postasit siitä <3
Kiitos CC <3. Terassi on kyllä kiva. Ja lisähuone tosiaan aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Ehkä kaikkein eniten korostuu silloin, kun ulkona on riittävän lämmin, mutta sataa. Silloin voi istuskella ikäänkuin luonnon keskellä, mutta pysyy samalla kuivana. Ja olen siitä suorastaan ylpeäkin, koska on ihan mun itse suunnittelema/piirtämä ja runkopuut+lasit sitten mun mittojen mukaan teetetty. Ei tullut maksamaan kuin murto-osan "oikeista" lasiterasseista. Mutta nyt menee jo omakehun puolelle, joten äkkiä asiasta toiseen elikkäs maljakkoon, joka on superihana. Ja niinkuin sanoit, niin kaunis ihan ilman kukkiakin. Seuraavaksi siihen päätyy varmaan syreenin oksa pihalta. En raski niitä koskaan montaa katkoa maljakkoon, mutta nyt ei tarvikaan, koska Urna on itsessään niin näyttävä, että on enempi edukseen yhdellä oksalla kuin täyteen ladattuna. Mun mielipide siis..
PoistaKoivukuja ja lyhyet etäisyydet on pikkukaupungin etuja. Meiltä sitten taas puuttuu linnat, vilkas jokivarsi ja monta sellaista toisenlaista kivaa juttua, joita teillä siellä Turussa on.
Kiitos taas kivasta viestistä ja hyvää mieltä viikonloppuun <3
Ihanaa menit ja ostit, muistan, että arvuuttelit ja hyvä, että annoit palaa. Sopii just eikä melkein teidän terassillekin ja ajattele miten paljon iloa tuosta kaunottaresta varmasti saat, kun ihastelet sitä pitkin kesää. Mieletön tuo terassin rottinkisohva muuten. Hauskaa oli nähdä miehestäsikin hieman kuvaa.
VastaaPoistaAh mitkä mansikkaherkut, nam ja Lidlin luomumansut on tosi hyviä.
Ihanaa ja aurinkoista viikkistä Annukka <3
Joo, oli mun mittapuulla niin arvokas hankinta, että piti vuoden päivät varmaan itselleen perustella, voinko uhrata parisataa euroa yhteen maljakkoon, kun sillä sais vaikka mitä muutakin (en nyt äkkiä keksi mitä se muu olis). Mutta nyt tuli liki kuuskymppiä alennusta, joten ei ollut enää niin paha ja sitäpaitsi se on niin kaunis, ettei kyllä kaduta yhtään. (ja nyt huomaan, että edelleen perustelen :)):
PoistaJos julkaisisin kaikki kuvat, joihin ukkeli tunkee (koska on sitä mieltä, että kamera rakastaa häntä :D), niin ei täällä muuta nähtäiskään. On vähän niinkuin meidän vastine Oskulle tai Samulle :D.
Ihan parasta viikonloppua sulle kans Tiia <3. Tänä aamuna ei tullu enää polkiessa hiki. Hrrrr. Ja lumikasakin oli vielä tallessa portaiden pielessä eilisen jäätävän rae- ja ukkoskuuron jäljiltä.
Voi kuinka ihania tunnelmia. Tuo koivukuja on niin kaunis ja ihana on tuo uusi ostos <3
VastaaPoistaKoivukuja ja lyhyet välimatkat joka paikkaan on tän meidän pikkukaupungin etuja :). Puutteitakin toki löytyy, mutta niitä ei niin tule pohdittua. Enkä just nyt edes keksi yhtään, vaikka yrittäisinkin.
PoistaKiva kun poikkesit Maiju. Värikästä viikonloppua <3
Niinpä kuulosti kivalta ja rennolta touhuilulta ( no paitsi toi terdeöljyäminen.) Just sellaista mukavaa duunailua, mitä ihmisellä pitää olla. Ja pikku loma on aina paikallaan...
VastaaPoistaSulla on kyllä raikas värisilmä, hivelevän kaunista ja Ukko kommee kuin mikä :) Jatketaan tästä ja ihanaa kesää sulle Annukka ja koko köörille!
Olipas varsin kiva ylläri nähdä Maketsu ja pikkukoira täällä pitkästä, pitkästä aikaa. Turha kai toistaa, että on ollu ikävä..
PoistaTäällä tuli joku päivä tällä viikolla ihan törkeesti vettä (ja rakeita) ukkoskuuron mukana, ja sateen jälkeen oli niin voittajafiilis, kun vesi vaan helmeili terden pinnalla, eikä yhtään imeytyny puuhun. Tuli ihan sellanen olo, että laudat kiittää. Mutta samalla kyllä näkyi hyvin, kuinka paljon oikeesti on siitepölyä joka paikassa, kun kaikki se keltainen pöly kellu siinä veden mukana. Äkkiä harjasin menemään.
Ukko on sen sortin linssilude, että sitä saa koko ajan hätistää pois kameran tieltä. Välillä aina pakko päästää kuvaan, ettei tuu paha mieli ;). Ja siis ne tuppaa noi huhtikussa kuusneljä syntyneet olemaan kommeita ;). Niinkus tiät, kun peiliin katsot.
Ihanaa kesää sulle kans ja UK:lle ja rähjälle ja pikkukoiralle ja möksälle ja kaikille ja kaikille, jotka sun elämään liittyy.
Toi Urna on ihana! Täälläkin keikkunut haavelistalla jo pitkään :) Ja hyvältä näyttää myös Lempi, on kuin tehty tuohon paikalleen. Tätä oli muutenkin tosi kiva lukea, tuli taas hyvä mieli :D Ihanaa toukokuun loppua <3
VastaaPoistaUrna kyllä ilahduttaa olemassaolollaan joka aamu ja ilta ja päivälläkin silloin, kun on tilaisuus olla kotona. Olen kyllä tyytyväinen, että kerrankin raskin panostaa, enkä aina vaan nuukaile ja jahkaa. Ja Lempi on mun lempihylly :). Eikähän meillä kyllä muita hyllyjä olekaan :).
PoistaMulle tuli hyvä mieli, kun poikkesit. Kaikkea hyvää sinne <3
Onpas upea maljakko. Ja muotokin todella kaunis. Terassin pesu- ja öljyäminen täälläkin edessä. Hieman kaavailimme sitä hommaa ensi viikonlopulle. Siinä se sitten vierähtääkin, mutta saapahan pois alta. Blogger on tosiaan kenkkuillut viime päivinä ja kaikenlaisia kummallisuuksia tullut eteen. Toivottavasti on väliaikaista. Aurinkoista viikkoa Annukka :)
VastaaPoistaMaljakko on kyllä super. Ei ole kaduttanut ostos yhtään, vaikka yleensä olen sellanen järkipentti, joka puntaroi kaikkea vähänkin arvokkaampaa niin kauan, että koko tuote ehtii jo poistua markkinoilta..
PoistaTerassi öljyttiin just viime hetkellä ennenkuin alkoi hirmu siitepölylaskeumat. Päivääkin myöhemmin jos olisin alkanut puuhaan, tuloksena olis ollut keltaista öljypuuroa.
Iloista terassimeininkiä teille sinne uusien kivojen kasvien keskelle!
Tykästyin valtavasti tohon sohvaan ja noihin tyynyihin. Näyttää juuri siltä, että istuisin siinä ihastelemassa kesää vaikka kuinka kauan. Juuri sopiva. Ei sillä, olisihan meilläkin parveke, mutta se on pesemättä tällä hetkellä, joten se siitä sitten niin kauaksi aikaa että rouva täällä saa aikaan.
VastaaPoistaMarimekon maljakko on kaunis, sekin ihanan kesän vihreä. Vihreä on jännä väri, en tykkää pahemmin vaatteissa, mutta menee kummasti kyllä sisustuksessa. Vaan tulin jaarittelemaan tänn kommentoinnin puolelle. Tarkoitus oli sanoa että vaikka poukkoileva postaus niin pidin siitä valtavasti silti ja luin mielenkiinnolla.
Aurinkoista viikon jatkoa! <3
Kiitos Satu, kun tulit poukkoilemaan mun kanssa :)
PoistaSohvalle olisin halunnut jo antaa lähtöpassit, mutta nyt kun toi muu kalustus keveni ja mattokin yksinkertaistua, niin itseasiassa se onkin ihan kiva. Ja täytyy sekin joskus huomioida, että jos ukkeli jostain tykkää (niinkuin nyt tosta sohvasta), ei voi aina toimia ihan vaan oman pään mukaan. On vaan harvinaista, että ottaa mihinkään kantaa, kun yleensä "kaikki käy", mikä on välillä vähän rasittavaakin, kun joskus olis kiva saada joku mielipide johonkin. Siis silloin, jos ei osaa itse päättää. Mutta ei nyt ollut tarkoitus miestä mollata.
Maljakko on superihana, kun siihen osuu sekä aamu- että ilta-aurinko ja vesi siellä sisällä läikehtii nätisti. Ei tarttis periaatteessa edes kukkia. Ja nytkin on vaan yksi pihalta taiteltu tuomenoksa. Hyvin piisaa.
Ei muuta kuin parvekkeen pesuun, niin pääsette nauttimaan <3
Minulla on myös tuo vihreä Urna, joka on nyt vasrastoitu odottamaan uutta elämää ja niitä harvoja esineitä, jotka ehkäpä säästyvät vielä matkassamme. Se on tosi kaunis.
VastaaPoistaAurinkoa sinne <3
Tiedätkö, että kun Urna paljastui paketista, mietin, että se olis ihan sun(kin) näköinen :). Ihan vaan sen perusteella, miten olet kuvaillut itsellesi mieluisia juttuja. Eikä näköjään mennyt pieleen veikkaus :)
PoistaKiitos samoin J <3
No onpa jännä :) Ja vaikka en ole vielä muistaakseni julkaissut yhtään sisustusaiheista postaustakaan... :) Osui veikkaus silti nappiin siis.
PoistaMun mielikuva perustui siihen yhteen kuvaan, jonka olen nähnyt teidän oikeasta kodista, (ruokapöytä tulppaaneineen) ja siihen, miten olet kuvaillut omaa tyyliäsi ja mieltymyksiäsi. Urna sopi mun mielestä niin hyvin niitten jatkoksi :)
PoistaOn kyllä ihana väriyhdistelmä tuo oliivinvihreä, valkoinen ja vaalean ruskea. Sinulla on kyllä silmää. Seesteinen ja mieltä rauhoittava tunnelma lasikuistilla. Tekisi mieli niin kellahtaa lukemaan jotain hyvää kirjaa tuohon sohvalle. Kiitos toivotuksista! ;)
VastaaPoistaMusta on vissiin tullut Täti Ruskean sijasta sittemmin Täti Vihreä :).
PoistaKuistilla on nyt kyllä tosiaan kiva olla, kun sain sen siivottua ja pääsin eroon kaikista koukeroisista jutuista. Paitsi sohvasta, mutta sekin on nyt ihan ok, kun on simppelit tuolit ja matto kaverina. Ja eilen istuttelin Kekkilän laatikkoon yrttejä ja aaaaah, miten nautin siitä elävästä vihreästä. Ja siitä, että kohta saa taas mintut ja muut suoraan keittiön ovelta. Jess.
Toivottavasti sulla siellä työkiireet hellittää ja jää aikaa rentoutua rehkimällää Idurissa :)
Toi vaasi on kyllä just niin sun, että sen nimi voisi olla ihan vaan Annukka.
VastaaPoistaJa tuo Lempi-hylly kukkineen, tosi suloinen.
Todella kaunis ja houkutteleva tuo sohva - niin on nättiä siellä. <3
Mä oon ihaillut sun kaikkia raivaus ja tavaran hävitys operaatioita, ja niistä inspiroituneena vihdoin varannut kirpparipöydän äidin kanssa ens viikolle - tästä se lähtee. :)
Iloisia aurinkoisia päiviä sinne ja terkut linssiluteelle! :)
Kiitti Tanjuska <3.
PoistaMun kirppis- ja muu turhan tavaran hävitys-innostus on tällä hetkellä ihan täys nolla. Ellei peräti miinuksen puolella :). Tai siis lähinnä se, etten vaan saa aikaiseksi viedä mitään mihinkään, vaikka on aika paljon valmiina hillottuna laatikoihin, joihin olen kirjoittanut "kesäkirppis". Ei vaan jotenkaan lähde nyt :).
Mutta terassin siivouksesta ja vanhojen tyhmien tuolien + ihan ok-mutteisitkuitenkaan-mattojen myymisestä Torissa olen kyllä supertyytyväinen. Nyt siellä taas viihtyy, eikä vaan joka kerta ärsytä kaikki koukerot ja haalistuneet tyynyt, kun oven avaa.
Meillä on linssiluteen kans ens tiistaina 25-v hääpäivä. Töissä menee, ettei sinällään poikkea arkipäivästä, mutta toi 25 v kuulostaa ihan siltä, että ollaan 100-vuotiaita. Ja niinhän me kohta ollaankin..
Terkkujaaaaa <3