Sivut

torstai 19. lokakuuta 2017

KIVA, KAMALA, LEMPPARI, INHOKKI...


On tehnyt jo monesti mieli kirjoittaa tänne jotain päässä risteilevistä aiheista, mutta tuntuu, että olen viimeiset viikot ladannut kaiken käytettävissä olevan aivokapasiteettini niin totaalisesti töihin, että ei ole jäänyt kotiinviemisiksi järjen hiventäkään. 

Siispä ilahduin, kun muutamassakin blogissa törmäsin otsikon mukaiseen haasteeseen, joka on omiaan tällaiseen tyhjäpäiseen tilaan. Kiitos siis haasteen alkuperäiselle keksijälle ja teille tutuille, joiden ansiosta tähän törmäsin.  

Kuvitukseen ei nyt rahkeet riittäneet, joten vanhoilla mennään.


Herkku- ja inhokkiruokani..

Syön kaikkein mieluiten tuoreista raaka-aineista tehtyä monipuolista kasvispainotteista ruokaa, josta tulee itselleni hyvä ja energinen olo. Varmaan sitä voisi kuvailla sanalla vihreä, vaikken mikään pelkkä kasvissyöjä olekaan. Vastaavasti välttelen sellaista, mistä itselleni tulee joko väsyttävä tai ähkypahaolo. Menee kategoriaan valkoinen (valkoinen riisi, valkoinen pasta, valkoinen sokeri, vehnä, maito, kerma, perunamössöt....)



Harvemmin kuvailen ruokia, mutta tämä kesäisellä terassilla nautittu salaatti oli niin nätti, että oli pakko



Kahviherkku, jolle sanon kyllä, on pala tummaa suklaata tai pikku siivu jotain ihanan raikasta marjaisaa juustokakkua.


Kahviherkku, jolle sanoin ei..

ykköspainajaiseni on pulla, jolle vertoja vetävät myös erityisesti kermaiset täytekakut ja makeat leivokset.


Telkkariohjelma, jota katson..

Sohvaperunat, Tähdet tähdet, Haluatko miljonääriksi, Remppa vai muutto ja tämänhetkinen tiistai-iltojen suosikkini Junior Master Chef, jossa on vaan niin kertakaikkisen positiivinen, kannustava ja aito meininki, että olen ihan liekeissä, vaikka onkin ruokaohjelma. En voi käsittää, miten vasta 10 ikävuoden molemmin puolin olevilta lapsilta löytyy niin paljon tietoa ja taitoa.

Telkkariohjelma, jota en katso..

En katso mitään, mikä tuntuu vähänkään tekohauskalta (en vaan kertakaikkiaan näe mitään hauskaa vaikkapa siinä, että Pirkka-Pekka Petelius ampuu Viivi Pumpasta jättimäisellä ritsalla persauksiin), väkisinkeksityltä tai aiheuttaa muuten vaan myötähäpeää. 

Inhokkisääni on ehdottomasti ukonilma, koska pelkään ukkosta ihan kamalasti. Alan hermoilemaan jo siinä vaiheessa, jos sitä luvataan säätiedotuksessa.

Lempisääni on oikeastaan ihan mikä tahansa muu sää, jos vaan on päällä säähän sopiva vaatetus niinkuin yleensä kyllä on, koska vietän liki kaiken vapaa-aikani mieluiten ulkona. Mutta jos valita saa, niin tyyni, aurinkoinen tai pilvipoutainen sopivan lämmin tai kylmä (kesällä +20 ja talvella mieluiten -5) keli pitää mielialan parhaiten korkealla ja mahdollistaa monenlaista mieluisaa tekemistä.






Tästä menetän hermot...

Kun naapuri käynnistää kovaäänisen ruohonleikkurinsa sillä samaisella hetkellä, kun itse tulen töistä ja kaipaisin hetken ihan vaan täydellistä rauhaa ja hiljaisuutta. Ärsyttää ihan suunnattomasti, koska tiedän, että on päivät pitkät kotona ja aikaa leikkuuseen olisi muulloinkin.

Vielä kovaäänistä leikkuriakin enemmän tosin hermostuttaa vuosisadan turhake eli lehtipuhallin, joka sekin useammaltakin naapurilta löytyy. En vaan kertakaikkiaan näe mitään järkeä siinä, että ensin tuntitolkulla huudatetaan painavaa bensankatkuista puhallinta, että saadaan lehdet siirrettyä yhteen kasaan (josta tuuli sitten parhaassa tapauksessa heittelee ne takaisin), kun saman asian voisi hoitaa äänettömästi ja myrkyttömästi ihan vaan haravoimalla. Grrr. Perinteet kunniaan ja mölysaaste kuriin sanon minä, vaikkei haravointi lempparipuuhiini kuulukaan.

Tästä rauhoitun...

Kesälomasta, järvenselälle tuijottelusta, laineiden liplatuksesta, metsäkävelystä, siististä kodista, kiireettömyydestä, valinnanvapaudesta..






Kamalin ja paras aika vuorokaudesta. 

Kamalinta on yö, jolloin haluaisi nukkua, mutta valvoo. Tai päivä, jolloin haluaisi olla virkeä, mutta väsyttää. Parasta on päinvastainen eli levolliset yöt ja virkeät päivät.

Huonoin ja paras mieliala..

Huonoin on väsymyksestä ja/tai stressistä johtuva kärttyisyys. Ja paras on sellainen, kun tuntuu, että on innostusta ja energiaa vaikka mihin. Tai kun on hoitanut jonkun mieltä painaneen asian pois päiväjärjestyksestä ja olo on huolivapaa ja levollinen.

Kodin turhake on omasta mielestäni ukkelin kilpapyörä. joka oli pakko saada, mutta joka enimmäkseen majailee tallissa, koska pyöräilykeleillä ukkeli on golfkentällä ja muun aikaa vuodesta onkin sitten talvi.. Kesälomalla pyörä tosin liikkui 1200 kilometriä. (Auton kattotelineissä lomapaikkaan ja takaisin)

Kodin paras tavara on liian vaikea kysymys. Äkkiseltään tuli mieleen jääkaappi, jota ilman olisi vaikea tulla toimeen,  mutta se ei taida olla tavara.

Vaate, jota en suostu laittamaan päälle on pusero, josta näkyy läpi.

Lempivaatteeni ei kiristä, eikä purista, vaan on mukava päällä, mutta näyttää silti nätiltä. Kaapistani löytyy enimmäkseen vain kolme ensimmäistä kriteeriä täyttävää.



Kuva on perua kokolailla vuoden takaisesta haastepostauksesta, mutta voisi hyvin olla tältä aamulta, 
koska sattumoisin oli tänään töihin pyöräillessä täsmälleen samat vaatteet päällä ja kengät jalassa. 



Haju, jota en kestä, on autokorjaamon haju, joka on yhdistelmä moottoriöljyjä, pakokaasua ja kumia. Juontaa juurensa vuodesta -93, jolloin meinasin pyörtyä yhteen korjaamoon. Ei ollut korjaamon syy, mutta yhdistyy edelleen se haju niin vahvasti pahan olon kokemukseen.

Parhaita tuoksuja on perinteinen vihreä Sunlight-saippua, alkuperäinen Erittäin hieno suomalainen shampoo, kielo, syreeni, tuore puu, ulkona kesätuulessa kuivatettu pyykki ja vastaleikattu ruoho aikaisena kesäaamuna golfkentällä.

Kamalin luonteenpiirre ihmisellä on itsekeskeisyys, epärehellisyys, ahneus, häikäilemättömyys. 

Paras luonteenpiirre ihmisellä on luotettavuus ja ystävällisyys.   

Siinäpä se. Oli kiva aivoton tuokio. Ja huomenna on kiva perjantai, koska päätin pitää sen vapaata. Tulee tarpeeseen. Ja työantajani ovat niin reiluja heppuja, että heille käy aina kaikki. Toivottelevat vaan hyvää vapaapäivää, eivätkä kyseenalaista. Arvostan.

Iloista viikonloppua! 

47 kommenttia:

  1. Pistähän Annukka vähän tuota sun reippautta ja terveellistä ruokavaliointoa pussiin ja postita tänne mulle :D Mulla on ruokailut taas ihan retuperällä: saattaa mennä montakin päivää, etten syö oikein mitään (en edes niitä herkkuja). Sitten taas maistuu muutaman päivän ihan kaikki ja ihan liikaa. Ja jotenkin vaan tuo takapuoli tuppaa jumahtamaan tähän sohvannurkkaan, vaikka nytkin paistaa aurinko niin ihanasti. Onneksi yleensä käsissä on sentään kudin, joten saan edes jotain järkevääkin aikaiseksi.

    Mutta hei, eihän kilpapyörä voi olla turhake, jos se liikkui kesällä 1200 km :D :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla itsellä on sellainen olo, etten ole mitenkään erityisen reipas. Ulkoilen kyllä paljon, oli keli ihan mikä hyvänsä, koska olen niin riippuvainen raittiista ilmasta. Ilman sitä ei tule mistään mitään. Pää vaan hajoaa. Että jos jotain voisin sinne pussiin sulle laittaa, niin se olis varmaan justiin se raitis ilma <3. Se on vaan niin tosi, että auttaa ihan kaikkeen. Ja mitä vähemmän sitä jaksaisi lähteä ulos, tai mitä vähemmän se huvittaa, sitä enemmän se palkitsee.

      Ja mitä tohon syömiseen ja sohvan nurkkaan tulee, niin ymmärrän sua oikein hyvin. Tai ainakin ajattelen niin, että se on sun kohdalla nyt työn tilapäisestä päättymisestä johtuvan välivaiheen aiheuttamaa. Tavallaan on hetkellisesti sellaisessa jossain tyhjiössä (korostan tota tilapäistä ja hetkellistä, koska tiedän, että joku kaunis päivä tilanne taas muuttuu ja uusia ovia aukeaa), josta ei ole ihan helppo ponnistaa ylös. Tai niin ainakin mulle kävisi. Ja siinä ei silloin jaksa niin hirveästi miettiä, mitä tulee syötyä vai tuleeko mitään, ja siitä taas tulee sellainen kierre, että mitäs tässä on väliä sillä, mitä syön, kun on jo ennestään paha olo. (Puhun edelleen niistä tunteista, mitä itse olen joskus kokenut). Ja sitäpaitsi syksyn sanotaan muutenkin olevan sellaista aikaa, että silloin ihan suositellaan otettavan rennommin ja rauhallisemmin, joten ei huolta. Jonain päivänä sitä taas jaksaa ja jos ei, niin pussitan itseni ja tuun tekemään sulle vaikka herkullisia smoothieita piristykseksi ja terveydeksi <3.

      Peukut kutimille! Minä taas en saa mitään tollasta aikaiseksi. Poljen mieluummin vaikka sillä ukkelin pyörällä :D

      Poista
  2. Tämä olikin kiva postaus. Autokorjaamot haisee kamalilta, mutta bensa haisee hyvältä. Okei, toi ei oikein kuulostanut hyvältä :D
    Ihanaa iltaa ja ihanaa huomista lomapäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin joskus bensaa nuuhkineena tiedän hyvin, mitä tarkoitat :D. Tulee mieleen lapsuus, kun joskus nähtiin asfaltilla sellaisia sateenkaaren värisiä lätäköitä, joihin piti laittaa nenä kiinni ja haistaa, mistä on kysymys :D.

      Ajatus huomisesta vaparista tuntuu ihan taivaalliselta. Olen paiskinut viime ajat hommia siinä määrin, että koen sen ansainneeni.

      Kiitos Outi ja ihanata viikonloppua <3

      Poista
  3. Tää on kiva aihe. Kyllä mun pitää itsekin tehdä tämä.

    VastaaPoista
  4. Joo, toi lehtipuhaltimen ääni on kyllä ihan kammottava. Toisaalta välillä kyllä kaipailen semmoista, tuntuu että syksyisin haravoitavaa on ihan liikaa...

    Kivaa viikonloppua Annukka, ihana, että saat pidettyä kolmepäiväisen semmoisen. Lungisti ottaminen tuntuu näin syksyllä tosi ihanalta, terveisiä vaan syyslomalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse ajattelin vetää haravoinnit yhden pysähdyksen taktiikalla, eli odottaa, että ihan kaikki lehdet on tippuneet maahan, ja sitten hoitaa homman kertarysäyksellä. Ellei lumi ehdi ensin :).

      Ei ole montaa asiaa maailmassa, joita en voi oikeasti sietää, mutta lehtipuhaltimen ääni kuuluu niihin. Ja jotenkin tuntuu, että kun yhdessä naapurissa ulina lakkaa, seuraavassa alkaa. Olen joskus harkinnut, että jaan kaupungin tai jonkun virallisen tahon nimissä kaikkien postilaatikoihin viralliset ruohonleikkuu- ja puhallusajat, joita on sakon uhalla noudatettava :D. Tiedän sitten itse pysyä pois kotoa sen aikaa.

      Hassua, miten äkkiä sellainenkin asia kuin syysloma unohtuu, kun perheessä ei enää ole syyslomaikäisiä. Mutta sikälimikäli olen ymmärtänyt, niin sulla se on vähän niinkuin työn puolesta. Kuulostaa ihanalta ja ansaitulta, joten terkkuja vaan lomalaiselle <3

      Poista
    2. Ai että, kun pystyisikin vetämään noi lehdet yhden pysähdyksen taktiikalla! Meillä on kuitenkin sen verran iso tontti ja paljon isoja puita (joiden kaatamista harkitsen aina ihan vakavissani tähän aikaan vuodesta...), että ei vaan pysty. Hih, toi ensilumi olisi kyllä myös ratkaisu tähän... paitsi että ei sittenkään :) Ei vielä!

      Poista
    3. No juu. Ehkä ei tosiaan onnistu toi laiskan naisen taktiikka, jos lehtiä on paljon ja laajalla alueella. Meillä on enää oikeastaan vaan omenapuut omalla tontilla, mutta naapurin puolelta tulee senkin edestä koivun ja vaahteran lehtiä (mikä myös on ärsyttävää, koska menee kaikki räystäät aina niistä tukkoon).

      Iloista viikonloppua!

      Poista
  5. Kiva lukea näitä ja miettiä mitä kirjoittaisi ja huomata että aivot lyö tyhjää tai ei oikeasti ole mitään kerrottavaa tai voisin vastata vain yhdellä sanalla...
    Meillä mies rakastaa kaikkia koneita ja härpäkkeitä; ruohonleikkuriin ei koske tai jos koskee, niin saan heti perään leikata ruohon uudestaan ( minä ehkä liian perfektionisti ton ruohonleikkuun -kin suhteen), mutta lehti puhallinta hän rakastaa ja minä vihaan sitä hel'''tin meteliä, hajua ja sotkua....ukko nauttii peltorit päässä ja piippu suupielessä ;) Tuossa männä viikolla huomasin, että masiinaa ei näy varastossa, kunnes mies kauvoi sen auton takaluukusta...oli ollut mukana maalla...ja alkoi metelöidä pihalla :/
    Minullakin on kolmipäivänen viikonloppu näin aluksi...ei taas sovittu työpaikan sisäilman kanssa samaan kammariin, jouduin luovuttamaan :(
    Nautinnollista viikonloppua vaikka siellä lehtiharavan varressa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ukkeli kiertää kaikki pihahommat kaukaa, eikä yhtään pistä pahakseen, että olen varannut ruohonleikkuun ja lumien kolaukset itselleni :). Paitsi siinä kohtaa mun on pakko luovuttaa, jos lumikinokset kasvaa niin korkeiksi, etten enää ylety työntämään uusia niitten päälle.

      Mutta naapurissa sen sijaan asuu mies, joka rakastaa lehtipuhallintaan yhtä paljon kuin sun mies :). Ja talvella vaihtuu puhallin ihan yhtä kovaääniseen lumilinkoon. Ja niitähän on molempia pakko käyttää justiin silloin, kun itse kaikkein kaikkein vähiten toivoo.

      Mun tulee kyllä niin paha mieli tosta sisäilma-asiasta :(. On se kyllä niin kumma ja väärin, ettei niitä ongelmia saada kuriin. Toivon niin, että sulle vielä koittaa työelämässä paremmat ja ennen kaikkea terveemmät ajat <3.

      Ja kiitos paljon. Tämä viikonloppu menee vielä tiiviisti mailan varressa, kun pelataan kauden viimeisiä kisoja, mutta sitten lyön kalikat kellariin ja keskityn taas johonkin muuhun. Jos osaan..

      Poista
  6. Mukava postaus, kiva lukea kun itelläkin on aivot narikassa olo.:)

    Miten multa/meiltäkin voi löytyä niin paljon turhakkeita, jota luulee tarvitsevansa. Ai hitto, jotain mainitakseni mehulinko (hirvee peseminen), kasvikuivuri(hoituu uunissa), leipäkone(hoituu käsin ja uunissa), parsan keittokattila(hoituu isolla paistinpannulla tai uunissa) jne. Välillä miettii, et mitä olleenkaa on miettiny kun tommosia on hankkinu. (Ei siis oo miettiny mitää). Ukkelin ostoksia en viitti edes mainita. Voi pojat, ollaa molemmat samanlaisia. Ja sit ollaa polleina kyselemässä minnehän herra/rouva luulee tota tarvitsevansa... No, onneksi ostokset ei oo kovin kalliita, mutta kuitenkin. Kaapeissa lojuu joutavanpäiväistä tavaraa.(Ei vaiskaa, on pakko mainita miehen tän kevään ostokset: k o l m e kpl erilaisia metallinpaljastimia!! Voi kiesus! Tostakin jutusta tulis tarina. Keväällä sit kaiveli omaa pihaa, löytyi vanha pullonkorkki, taskulamppu, 20 penniä...)Ja minä kiitin!! Pöh!

    Et tämmösiä täällä. Oikein mukavaa viikonloppua! Mulla alkaakin loma, joten voin pitää aivot viikon narikassa. <3


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sais vissiin nauraa, mutta kyllä parsankeittokattila ja leipäkone pakosti toi hymyn huulille :D. Joskin leipäkone oli muistaakseni 80-luvulla itsellänikin.

      Tulee ihan mieleen lahjaksi joskus saamani (nyttemmin jo edesmennyt) monitoimikone, jossa oli sen tuhannen terää ja osaa, mutten ikinä osannut edes koota sitä niin, että olisin pystynyt sitä johonkin käyttämään :D. Tai friteerauskone, jossa olis voinut tehdä ranskalaisia tai munkkeja, jos vaan olis halunnut :D. Tai kananmunien keittoteline tai jostain Ostoskanavalta hommaamani "Easy stripper", joka oli oikea vuosisadan vitsi. Sillä olis voinut hioa melkein mitä vaan metallista mihin lie, mutta kun kerran koitettiin yhtä niistä sadasta eri hiontapäästä kulahtaneen mattotelineen maalinpoistoon, härpäke lähti pyörimään niin vinhalla vauhdilla, että lensi taivaan tuuliin :D. Voihan kiesus sentään, mutta maailma on täynnä kaikenlaista.

      Metallinpaljastin alkoi kyllä vähän kiinostaa :D:D:D.

      Kiitos näistä nauruista ja ihanaa lomaa <3

      Poista
    2. Muakin kiinnosti metallinpaljastin niin kauan enneko pihaa alko ilmestyä eri kokoisia kuoppia. Heh! No joo, kävi mies kesällä monesti mettäs ja pellollaki ettimäs aarteita, mut ei se ny kummempaa löytäny. Tää juttu ny rönsyilee, mut meillä kävi keväällä kaivinkone pihaa kaivamas ja siin ojanpenkalta löytyi ihan oikea 200-300 vuotta vanha tykinkuula! (Eikä tarvittu metallinpaljastinta)Kuulostaa hullulta, mutta me asutaan historiallisesti arvokkaalla alueella. Täältä voi kyl oikeesti löytää aarteita! (no, pieni puolustus ukkelille..)

      Poista
    3. Kääk. Tykinkuula kuulostaa aika hurjalta, mutta sellanen taitaa vissiin olla ihan harmiton kumminkin. Ilman sitä tykkiä... Ellei sitten tartu jonain päivänä ukkelin paljastimeen sellanenkin :)

      Poista
  7. HAhHAh! Noin se menee :) Mäpäs keksin samoihin juttuihin jotain huisin rehellistä kunhan saan itestäni aikaseks.. Uus lääkitys alkoi juur ja siitä kait tuppaa tulee kipeeks :) No tiedän mitä pahimmassa tapauksessa voi odottaa eikäs oo kivaa..Vähän sillai pelottaa..tai paremminkin ottaa päähän kun viikko taas häviää..Himputti! Millais mää nyt taas itsekkäästi eksyin itteeni :)? Ihme muija! Mutta niin nälkä tuli jo ekasta kuvasta että koukutti uppoamaan sinuun jälleen kerran. Ootlove <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän jo valmiiksi, että tulossa on tajunnanräjäyttävän rehellistä settiä, johon pystyy vain "The one and only, Maailman paras Bikke <3". Mutta voihan pylly sentään noita sun lääkityksiä :(. Tai ei niinkään niitä, vaan niistä seuraavia oloja. Ottaisin kuule niin mieluusti itselleni niistä puolet tai jotain, niin sun ei tarttis yksin kärsiä.

      Mun tarttis tulla tekemään sulle viherpöperöitä. Ja silittämään sun untuvatukkaa niin, että kivut unohtuu <3.

      Poista
  8. Näitä oli mukava lukea, niin kuin aina muitakin haastevastauksiasi. <3 Nauratti tuo kilpapyörä. :-D

    Mulla on pienoinen blogijumi, ja innostuin tästä haasteesta sinun ja Tuijan myötä nyt sen verran, että blogijumi saattaa kohta jäädä unholaan - ainakin yhden postauksen ajaksi. :-D

    Mukavaa vapaapäivää! Otahan siitä kaikki ilo irti. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veikkaan, että nyt kun tätä kirjoitan, sun vastaukset on jo ilmestyneet :). En vaan vielä ole ehtinyt käydä muualla, kun on ollut niin toimelias vapaapäivä. Oikein itsekin ihmettelen, miten olenkin nauttinut siivoamisesta ja pyykkäämisestä näin paljon. Varmaan siksi, etten yleensä ikinä saa perjantaisin siivota, kun ukkeli on ominut homman ;). Ei tosin yhtään haittaa, koska töitten jälkeen ei jaksa innostaa.

      Olen kyllä muistanut kuittailla ukkelille kilpapyörästä :). Sen edeltäjän oli lumilauta, jonka ukkeli osti, "koska lautojen vuokraaminen on niin kallista". Suhteellinen käsite sekin, koska sillä omalla laudalla laskemiselle taisi tulla hintaa 500 euroa per päivä :D. Tai ehkä pari päivää korkeintaan. Muuten se oli vaan olemassa. Kunnes pakotin myymään pois.

      Mieluisaa viikonloppua <3

      Poista
  9. Kivaa viikonloppua nyt sitten vaan, tajusin just taas että huomenna tosiaan on perjantai! Vaikka aamulla tajusin, että on torstai ja treffit Tainan kanssa, niin menihän se tämäkin päivä jo samaan läjään muiden kanssa eli siihen mikä-hiton-päivä-tänään-on?
    Tätä se tekee kun ei ole päiväohjelmaa, oman lisänsä teki se kun rinsessat poikeuksellisesti lähtikin viikonlopun vietosta maanantaina eikä sunnuntaina kuten normaalisti 😳

    Antaas kattoo saisinko minäkin tän tehtyä -kunhan nyt ensin reissun saan pihalle- vaikka Tuijalle jo sanoinkin skippaavani 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kuka noita kaikkia päiviä muistaa, kun ei ole pakko :). Ja heti, kun on yksi ylimääräinen vapari, niin menee itselläkin pasmat sekasin. Justiin harmittelin, että huomenna on jo sunnuntai, vaan eipäs olekaan, kun lauantai. Jippii!

      Musta tuntuu, että olette saattaneet Barcelonan reissullanne kävellä parinkin mun myymän talon kulmilla. Kaupunginosa, jossa ne on, on nimeltään Urban Can Güell. Voisin kuvitella, että Park Güell olis aikas lähellä. Olen vaan itse aina ollut työperäisillä reissuilla sillä suunnalla, joten on jäänyt paljon näkemättä. Pakollisia Gaudeja lukuunottamatta.

      Mitä sitä suotta skippailemaan, kun pystyt kumminkin toisella kädellä kirjottamaan samalla kun toisella neulot :D

      Kaunista viikendiä <3

      Poista
  10. Ihanaa viikonloppua Annukka :) Kiva oli lukea sinusta :)

    VastaaPoista
  11. Onpa kiva haaste ja mukava oli tutustua sinuun tämän postauksen kautta. - Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli. Mukava olisi lukea sinunkin vastauksia. Omat tuntuu aina niin tylsiltä. Varmaan siksi, kun sitä tuntee itsensä ennestään jo niin hyvin :)

      Kaunista viikonloppua teille sinne <3

      Poista
  12. Olipa kiva postaus, tämäkin, eihän sulla nyt kyllä muita olekaan! Aika monta samankaltaista vastausta saisi täältäkin, mutta kahvin kanssa mulle kyllä maistuu aikaslailla monenlainen😆. Kivaa, rentouttavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu :). Omat vastaukset tuntuu aina niin kuivakkailta, kun sitä tuntee itsensä niin hyvin, eikä tule enää keksittyä mitään uutta. Mutta oli mukava, kun järjestyi tällainen kirjoitustuokio, josta selviää ilman järkeä :).

      Mun vapaapäivä meni siivoamiseen ja pyykkäämiseen, mutta ihan vapaaehtoisesti. Välillä kivaa, kun tuntuu, että saa jotain järkevää ja näkyvää aikaiseksi. Ukkeli kun on yleensä ominut siivoushommat itselleen. Voin lainata, jos haluut ;).

      Rentouttavaa viikonloppua teidän poppoolle kans <3

      Poista
  13. Mukava juttu. Aloin heti miettiä mikä olisi meidän turhake... niitähän on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmmm. Nyt aloin minäkin miettiä, mitä kaikkea teiltä löytyy.. :).

      Tarja L tuolla vähän ylempänä listasi muutaman aika helmen :D.

      Poista
  14. olipa mielenkiintoinen juttu. Mäkin voisin ottaa haasteen vastaan, mutta en tänään kello on jo melkein kymmmenen illalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ota ihmeessä Tuija, niin päästään lukeamaan sun vastaukset :).

      Leppoisaa sunnuntaita!

      Poista
  15. Ihana postaus. Mun lemppari on pulla, mutta kreemikakut kammotus, tai pulla, jossa on rusinoita. Tän tyylisen jutun vois itekkin toteuttaa joskus... p.s. Mä sain uuden työpaikan, happyyyy! 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa Kati!!! Paljon Onnea <3<3<3. Sulla olis nyt selvästi juhlapullan paikka. Ilman rusinoita :)

      Poista
  16. Ihana lukea aivoton postauksesi :). Tuo ukkelisi harrastusvarustelu piti ihan lukea ääneen tässä vieressä sohvalla maakaavalle. Tuli jotenkin niin mukavan sarkastinen olo jakaa tämä kokemus myös täällä ;)).

    Miten muuten nukkumisesi laita on nykyisin? Muistelen jotain aiempaa pahaa tilannettasi ja tuli mieleen varovainen toive, että ovatkohan unelliset yösi yhtään lisääntyneet...? Toivottavasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilpapyörä on jatkoa lumilaudalle, joka oli myös pakko saada, koska "lautojen vuokraaminen tulee niin kalliiksi"... Mutta ihan halvaksi ei tullut mun laskujeni mukaan kyllä omalla laudallakaan laskeminen. Taisi tulla 500 euroa sille ainoalle laskupäivälle hintaa, koska muuten lauta oli aina liian iso otettavaksi reissuun mukaan :D. Nooo, nyt se on myyty kirvelevällä tappiolla, mutta pyörästä tuskin raskii luopua. Kertoo vaan kaikille, kuinka vaimo kuittailee kilometreistä :).

      Ja kiitos kysymästä. Mieluusti vastaisin, että nukun nykyään paremmin, ja kyllä se osittain pitääkin paikkansa. Siihen on vaikuttanut monikin asia. Se, että töissä on ollut mukavan työntäyteistä ja innostavaa jaksoa ja se, että pojilla on asiat hyvin. Ja se, että olen alkanut viedä makkarin feng shui-projektiani eteenpäin. Hitaasti ja toistaiseksi myös epävarmasti, mutta kaikki on plussaa. Kohta menee kenttäkin pakkasten ja pimeiden takia kiinni, joten ei ole enää pelivaihtoehtoa kilpailemassa kaiken muun kanssa.

      Poista
    2. Miten näistä omista kommenteista tuleekin aina niin pöllöjä. Jälkeenpäin lukiessa vasta huomaa, että eihän tostakaan nyt taas saanut mitään selvää. Mutta siis kenttä ja fengshui-projekti (joka on pitkälti vaatekaapin sisälmysten setvimistä) liittyy toisiinsa sillä lailla, että niin kauan kuin kenttä ja kaappi kilpailee ajasta keskenään, ei kahta sanaa, kumman valitsen :). Kohta sitä mahdollisuutta ei enää ole.

      Poista
  17. Vitsi miten kiva oli ja voihan lentipuhallin, täällä pattiin ottaa maiskutus. :) Nuo tuoksuvastaukset oli niin mukavat, sillä sunlightia ja myös mäntysuopaa ja tosiaan Erittäin hienoa nuuhkuttelemalla voi mennä suoraan omaan lapsuuteen, vähän niin kuin aikamatka. Oma kauhistukseni on nykyään hometalon tuoksu.

    Tämä pitääkin toteuttaa, mutta voihan pulla ja maalaisleipä sentään, rakastan leipää... :( Kutsuinkin Maijua ja mua messuilla Tylleröksi ja Lylleröksi.

    Kivaa viikkoa Annukka, mahtavat ja nokkelat vastaukset, kuten sulla aina <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, maiskuttelu on kyllä ihan hirveää, jos sitä ei mitenkään pääse pakoon ja jos maiskuttelija ei ole niin läheinen, että kehtaisi jotenkin kohteliaasti koittaa saada sitä vähän vähemmälle. Mun painajainen oli joutua kylmiltään yhdellä Kiinan työmatkalla täpötäyteen hotellin aamiaispöytään, jossa oli mun lisäkseni 10 paikallista, jotka kilpaa maiskutteli ja "imi" nuudeleita ja sylkivät sitten normi pöytätapojensa mukaisesti ylimääräiset vielä joko pöydällä olevaan "sylkykippoon" tai pahimmassa tapauksessa lattialle. Huuuuh. Voin sanoa, että sillä kertaa jäi aamupala vähiin, vaikka yleensä kuuluu hotellissa asuessa kohokohtiin.

      Kyllä muakin joskus joku ihanan rouhea maalaisleivän siivu houkuttaa ja maistuukin hyvälle, mutta yleensä kostautuu heti ällöturvonneena olona ja olen niin mukavuudenhaluinen, että mieluummin pidän hyvän olon ja jätän syömättä. Pulla onkin sitten ihan kokokatastrofi. Vehnän, hiivan ja sokerin yhdistelmä on mulle ihan tappava, mutta onneksi pullaa ei ikinä tee mielikään, joten ei tuu paha olokaan :). Paitsi välillä sen hajusta. Mutta olenkin omituinen.

      Kiva, kun kävit ja leppoisaa meininkiä loppuviikkoon <3

      Poista
  18. Olipas kiva lukea sinunkin vastaukset tähän haasteeseen :)
    Tuo on muuten hienoa, että on työnantaja, joka ei niuhota. Minulla on myös sikäli asiat hienosti, että esim. sairaspoissaoloista ei ikinä ole tullut sanomista tai kulmakarvojen kohottelua. Ja jos lomasaldot vaan sallii, niin pelkkä pikainenkin ilmoitus riittää ex-tempore vapaan pitämiseen. Arvostan myös isosti :)

    Mukavaa ja lempeää viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla :).

      Ja totta. En ole koskaan oikein edes kärryillä siitä, olenko pitänyt lomaa oikean määrän, liikaa vai liian vähän :). Todennäköisesti viimeistä, muttei haittaa, jos ei tunnu siltä. Aina järjestyy vapaata, jos on tarvis. Itse tiedän työni parhaiten ja sen, milloin on sopiva väli vapaalle ja milloin en edes halua olla pois, koska jos tiedän, että joku (lähinnä joku mun asiakas) jää sen takia pulaan, pysyn mieluummin töissä kuin stressaan sitä pulaa vapaalla. Puolin ja toisin joustetaan, kun on paikka. Lakisääteisiä ei tarvi silloin laskeskella, kun ei kumpikaan osapuoli tunne jäävänsä mistään paitsi. Ja hyvä niin. En näihin vuosiin enää edes kestäisi mitään kyttäystä tai kellokorttimeininkiä. Huuuuuh.

      Kiitos samoin Tuula ja kiva kun poikkesit <3

      Poista
  19. Olipa kiva haaste.
    Nauroin melkein ääneen kun mainitsit lehtipuhaltimen. Olen vuosia KIELTÄNYT miestä hankkimasta moista syyshelvetinkonetta meille, koska jos ei haravaa saa liikutettua, sitten on syytä muuttaa kerrostaloon... ja niinpä tuo riivattu meni ja sai sellaisen joltain puoli-ilmaiseksi. Eihän sitä nyt voinut olla ostamatta kun halvalla sai (sanoi Sulo Vilenkin ...)

    Monet asiat niin tuttuja.
    Täytyypä laittaa omatkin aivosolut liikkeelle ja pohtia vastaukset noihin.

    Iloista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Syyshelvetinkoneet onneksi vaikeni hetkeksi, kun lumi tuli apuun :). Paitsi että nyt vaan odottelen, milloin naapurissa käynnistää lumilinko, joka menee äänen ja älyttömyytensä puolesta ihan samaan sarjaan puhaltimen kanssa. Etenkin kun molempia pitää vielä säilöäkin kaiken lisäksi. Harava ja lumikola mahtuu aikaslailla kompaktimpaan tilaan kumminkin..

      Viikonloppu jo ehti mennä, mutta toivottelen sitäkin parempaa arkea! Jään odottelemaan sun haastevastauksia ja lähetän tässä samalla terkut Vilenille :D

      Poista
  20. Huvitti lehtipuhallin, meilläkin on. Ei anna olkapää periksi ihan hirveästi haravoida, ennen inhonsin sen ääntä minäkin, mutta olen varmaan vanhemmiten tulossa huonokuuloiseksi, koska ei se enää ärsytä...:))

    Kiva haaste. Tämäkin laskimus voisi siihen tarttua. Kivaa alkavaa viikkoa<<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on omakohtaista kokemusta olkapäähelvetistä (koska sellainen siitä lopulta tuli), joten ymmärrän kyllä oikein hyvin, ettei harava kuulu suosikkityökaluihin. Joskaan ei kuulu mulla vieläkään, vaikka olkapää onkin jo hyvä, kopkop. Jäi tälläkin kertaa viime tinkaan, kun ukkelin kanssa tässä yhtenä iltana kaivettiin työkalut tallista ja hulluna haravoitiin kilpaa myrskytuulen ja ekojen lumihiutaleiden kanssa. Mutta mies on onneksi sellanen tornado, että kun sen johonkin saa yllytettyä, niin kyllä tapahtuu :D. Joskus vähän enemmänkin kuin olis tarpeen, mutta haravoimalla ei onneksi saa mitään vahinkoa aikaiseksi..

      Iloista arkea ja eipä muuta kuin haastevastauksia kyhäämään <3

      Poista
  21. On näitä haastepostauksia vaan kiva lukea! Luojan kiitos, meiltä muutti pois se ainoa naapuri, joka lehtipuhaltimia käytti ja Luojan kiitos, vielä olen saanut meidän isännän pidettyä kurissa, ettei sitä(kin) vempainta ole meille hankittu. Kilpapyörää ei sentään ole, mutta kuntopyörä x2, crosstraineri ja monta muuta härpäketta on. Tähän sarjaan eivät tietenkään kuulu ne minun 5 jumppapalloani, stepperi sun muut huomattavasti pienemmät kuntoilulaitteet;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi kuntopyörää ja crosstaineri :D. Ei puutu kuin soutulaite :D. Sellaisen tosin olen joskus uhannut ostaa ukkelille sängyn alle jemmaan, kun hällä tuntuu olevan välillä liikaa virtaa. Voisi soudella enimmät menemään..

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi