Sivut

perjantai 10. maaliskuuta 2017

VIIKKOKUVAKATSAUS


Ajattelin pitkästä aikaa palata jonninjoutavan viikkokatsaukseni pariin, mutta ennen sitä haluan kiittää tuhannesti kaikkia edellistä postaustani kommentoineita. Ketjusta muodostui oikea kaikkien aikojen viestimaratoni, joka todellakin yllätti. Kiitos siitä! 

Kulunut viikko oli sikäli poikkeuksellinen, että aikaa meni muuhunkin kuin jahkailuun ja haaveiluun. Jotenkin ihan hirmu hyvä olo, kun tuli pitkästä aikaa tehtyäkin jotain. Sellaisia pieniä takaraivossa painaneita juttuja.

Ja vaikka päätin, etten enää selittele mitään, niin pakko nyt kuitenkin muka erikseen ilmoittaa, että kuvien ei ole nyt tarkoituskaan olla hyviä, koska en pysty tekemään ja kuvaamaan samaan aikaan. Panostan jälkimmäiseen joskus toiste.

***

Sen jälkeen kun puolitoista vuotta sitten päätin karsia kaikki koti- ja sisustusaiheisten lehtien tilaukseni, joiden paljous aiheutti enemmän ahdistusta kuin iloa, olen alkanut taas aika ajoin poikkeilla kirjastossa. Ja jotenkin siinä on pitkän tauon jälkeen joku erityinen viehätys.  

Perjantain käynnillä mukaani tarttui pari keskenään täysin erilaista viherkasvikirjaa. Alkaa nimittäin viherkasvi-innostus täälläkin nostaa päätään ensimmäistä kertaa jälkeen 80-90-lukujen, eikä huvita enää vääntää vitsiä omasta kehnosta viherpeukalostani, vaan olen päättänyt tehdä asialle jotain.






Monissa blogeissakin esitelty Susanna Vennon ja Riikka Kantinkosken Green Home Book on visuaalisesti todella kaunis, mutta teksti kaltaiselleni ikänäköiselle niin pienellä fontilla kirjoitettu (joskin taitavasti aseteltu sekin), että selailin enimmäkseen kauniita kuvia. 

Toinen lainaamani opus on sensijaan painettu jo parikymmentä vuotta sitten, ja kirjan ulkoasu sen mukainen, mutta aihe viherkasvien sisäilmaa parantavasta vaikutuksesta on kiinnostava.  

Sitä en kuitenkaan olisi uskonut, että kuivakalta vaikuttava teksti NASA:n tekemistä sisäilmatutkimuksista on niin koukuttavaa. Alunperin kun oli lähdetty tutkimaan sitä, miten umpinaisessa tilassa pystytään parhaiten puhdistamaan sisäilmaa, jonka laatu tulee avaruuslennoilla olemaan ongelma. 

Testiä varten rakennettiin mahdollisimman hyvin eristetty umpio mahdollisimman ikävistä rakennusmateriaaleista ja testattiin sisäilman vaikutuksia ihmisiin. Sanomattakin selvää, että kaikki tilassa vierailleet saivat kaikenlaisia ikäviä oireita. Ne kuitenkin lievittyivät merkittävästi, kun umpiossa alettiin kasvattaa viherkasveja. 

Sitä kirja ei kerro, sujautettiinko sukkulaan kaarisulkasaniaisia tai viirivehkoja astronauttien kaveriksi, mutta mm. näillä kahdella kasvilla on NASAn tutkimusten mukaan erityisen hyviä ilmaa puhdistavia vaikutuksia. Ja jotenkin innostuin aiheesta niin, että päätinkin alkaa valita kasveja kotiin noista ilmanpuhdistuslähtökohdista, enkä niinkään pelkän ulkomuodon perusteella. Voi tosin olla, että tämä lento loppuu lyhyeen.

Lauantaina rohkaistuin varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni vaihtamaan vähäisille olemassaoleville viherkasveilleni mullat, kun olin ensin kuusi kertaa katsonut ohjeet Biolanin sivuilta. Ja hyvä oli, että katsoin, koska muuten olisin järkeillyt homman niin, että vaihdan varmuuden vuoksi samantien mahdollisimman isoihin ruukkuihin, että on sitten varmasti kasvunvaraa. Mutta nyt toimin täsmälleen ohjeiden mukaan ja valitsin halkaisijaltaan ainoastaan sentin-pari aiempia suuremmat ruukut. Ja mullankin esikastelin ensin ämpärissä niinkuin neuvottiin, ettei kovetu paakuksi, jos ensin kuivana lisää ja sitten hulluna kastelee. Tätä(kään) en olisi ikinä älynnyt itse.




Arvasin, että sanomistahan siitä tulee, kun valjastin ruokapöydän mullanvaihtoon, mutta kuvan liina ei sentään ole meidän juhlapöytäliina :).  
Tai siis oikeasti oli kyllä jossain kesän pihajuhlissa, mutta sittemmin on toiminut yleissuojana aina kun sohlaan.




Aloe Vera päätti hajota palasiksi, joten sitä en edes yrittänyt pönkätä takaisin multaan, vaan säästin muutaman pätkän ja laitoin maljakkoon. 
Näyttävät ihan hauskoilta niinkin. Heitän pois sitten, kun eivät enää näytä. 



Sunnuntaina oli kaunis, aurinkoinen päivä, mutta kulutin siitä suurimman osan siivoamalla piharakennuksen varastotilaa, jonne olen jo kauan haaveillut nikkaroivani tulipalossa tuhoutuneen höyläpenkin tilalle itselleni jonkunlaisen yleispätevän askartelupöydän, jonka ääressä voisin värkätä mitä huvittaa. Mutta ennenkuin ehdin aloittaa tämä(kin) aloittamista vaille valmiina olevan projektini, helppoakin helpompi ratkaisu löytyi yllättäen sieltä, mistä niin moni muukin yllätys nykyään, eli Lidlistä. Siellä oli myynnissä kolmesta metrin mittaisesta ja 60 cm syvästä taittopöydästä koostuva kokonaisuus hintaan 49,90 euroa.





Ja kas, nyt meikäläisellä on kolme metriä tilaa tehdä ihan mitä vaan. Rakennuksessa on lämmitys, joten pöydän ääressä tarkenee tehdä kaikkea, mitä sisälläkin. Vaikka ommella, jos huvittaa (ei enää nykyään yleensä huvita). Eikä tarvi korjata kaikkea heti pois. Olen iloinen. Paitsi että eihän tuo kevytpöytäratkaisu mikään järin kestävä ole. 30 kiloa per pöytälevy saa maksimissaan ladata painoa, joten ei mitään hirmu moukarointia kestä.


Maanantai-iltana maalasin kolmanteen kertaan ukkelin läppäripöydän, joka alunperin oli Ikean kirkkaanpunainen Malm-aputaso, jonka jo vuosia sitten maalasin vääränlaisella maalilla valkoiseksi, ja josta väri sittemmin rullautui hiirikäden kohdalta ikävästi mytyiksi. Ei mikään varsinainen olohuoneen nurkan kaunistus siis. Mutta koska en ole onnistunut löytämään muodoltaan yhtä simppeliä ja mitoiltaan yhtä täsmästi paikkaansa sopivaa uutta pöytää, päätin vielä kertaalleen poistaa kannesta vanhat maalit ja maalata uudelleen. Ei vaan pari kerrosta riittänyt. Eikä kolmekaan. Jos ei väri nytkään pysy, saa mokoma pahvikasa lähteä.  Ellen sitten teetä siihen lasikantta.






Tiistaina hain postista tilaamani ilmakasvit. Huvitti, kun olin mielessäni varautunut kantamaan kotiin jonkun jättisuuren paketin, mutta se olikin ihan minikokoinen, ja meinasi jo iskeä epätoivo, kun paketin sisällä olleen paperikäärön sisältä paljastui aina vaan seuraava ja seuraava käärö, ja ajattelin jo, että lähetys sisältää sittenkin pelkkää ilmaa, eikä kasveja lainkaan.

Mutta sieltähän ne söpöläiset paljastuivat:







En nyt justiin muista, mitä Tillandsioita nuo keittiön pöydälle tiimalasien kaveriksi päätyneet pikku käkkyrät ovat, mutta on ne vaan aika vekkuleita. Eivät tosiaan tarvi multaa, vaan ottavat ravinteet ilmasta. Ja riittää, kun kerran viikossa upottaa vartiksi veteen, tai vaihtoehtoisesti sumuttelee parin päivän välein. Itse ajattelin tehdä lauantaista kasvien kylpypäivän. Kuivatellaan sitten yhdessä sohvalla ja katsotaan lauantaitanssit :).

Tilasin pari muutakin Tillandsiaa. Vähän isompia kuin nämä, mutta minejä nekin. Että jos jotakuta nämä kiinnostaa, niin ainakin Huone ett Rum-verkkokaupasta löytyy. Sieltä tilasin omani, kun täältä meiltä ei kaupoista löydy.


Keskiviikkona oli Kansainvälinen naistenpäivä, jota en taaskaan olisi omatoimisesti muistanut, Ja jos ihan rehellinen olen, niin valehtelisin, jos väittäisin, että aina kyseisenä päivänä muistan ihan tosissani syventyä ajattelemaan päivän alkuperäistä tarkoitusta ja sitä, että kaikkialla maailmassa ei naisten asiat todellakaan ole ollenkaan niin hyvin kuin täällä meidän turvallisessa Koti-Suomessa. Sitä vaan tulee elettyä tätä omaa helppoa naisen elämäänsä.

Paitsi että ei se sittenkään ihan niin helppoa ole sikäli mikäli tähän oman ukkelini syntymän aikoihin ilmestyneeseen mainokseen on luottamista.






Torstaina tympäännyin kaikkiin talon verhoihin, joita en ole vaihtanut vuosikausiin. Alkoivat yhtäkkiä vaikuttaa kovin pliisuilta, mitä ovat kyllä olleet koko ajan, mutta se on juurikin se syy, miksi olen ne alunperin valinnut.

Tutkailin valikoimia netistä, ja Jotexin sivuilla jumitin katsomaan näitä Bladen-verhoja, jotka jo näin meidän olkkarissa, mutta pitänee nyt kumminkin vähän toppuutella tätä viherkasvi-innostusta. Enkä tietenkään halua, että NASAn vinkeillä kasvattamani aidot kasvit joutuvat kilpailemaan verhokuosin kanssa...






Myös surkuhupaisa betoniruukkujen valmistusprojektini nytkähti vihdoin oleellisesti askeleen eteenpäin, kun sain kaikkien näiden vuosien jälkeen viimein hankittua säkillisen kuivabetonia, joka nyt odottaa tallissa valkoiseksi maalatun pöydän poistumista paikalta. Ennen sitä ei parane alkaa pöllyttämään, mutta nyt on jo ihan sellainen vahva kutina, että kohta pyörähtää ruukkutehtailu käyntiin. Kun on nyt se pitkä työpöytäkin.

Iloista viikonloppua!


87 kommenttia:

  1. Mahtava askartelukeskus sinulla, nyt alkaa varmaankin tapahtua :) Innolla odotan betoniruukkujen syntymistä. Itse olen suunnitellut samaa projektia monta vuotta :D
    Nuo aloet voisi ihan tuolleen tökätä multaan, ne alkavat kyllä kasvaa. Tai sitten voit hoidella niitä ilmakasveina, mutta vedessä ne eivät tykkää lillua, mehikasveja kun ovat.
    Viherrys sisällä on virkistävää ja puhdistavaa. Mkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En enää edes muista, montako vuotta siitä on, kun piti ensimmäisen kerran alkaa niitä ruukkuja värkkäämään, mutta aina vaan on sen hyvän suunnittelun asteella :D. Ja ukkeli on uskollisesti tiskannut turkkilaisia kilon jugurttipurkkeja mun tulevia askarteluja varten jo niin isot pinot, että nyt alkaa meikäläisen uskottavuus aikaansaannosten suhteen horjua, ellen kohta oikeasti kääri hihoja. Se betonisäkin osto tuntui jo puolivoitolta, ja nyt kun on pöytäkin ja siistit hyvät tilat, niin on paikka, missä alkaa sotkemaan :). Ja tätäkin varten löysin kivan kirjan kirjastosta. On tosin mulla lainassa jo kolmatta kertaa...

      Ja kiitos Aloevinkistä. Huomasinkin, että ne ei oikein vedestä piittaa, joten kaadoin sen maljakon pohjalta pois ja nyt näyttävät tosiaan hauskoilta ilmakasveilta nekin. Ehkä en niitä kuitenkaan enää multaan laittele, vaikka mulla onkin nyt tää NASA-projekti(kin) meneillään. Kivaa.

      Mukavaa viikonloppua sinulle myös!

      Poista
  2. Ihana postaus, nousi hymy huulille monta kertaa! ..Enkä minäkään osaa ottaa hyviä kuvia samalla kun touhuan jotain, vaan yleensä lavastan tilanteen ensin ja alan hommiin vasta sitten, koska se ei yleensä ole kaunista katsottavaa! :D

    Haa, tuo ettei tarvitse heti siivota askartelun tms jälkiä pois on samalla ihan parasta, mutta myös turkasen petollista! :D Mutta siis huippua että sait värkkäilyihin oman tilan ja vieläpä noin helposti!

    "Itse ajattelin tehdä lauantaista kasvien kylpypäivän. Kuivatellaan sitten yhdessä sohvalla ja katsotaan lauantaitanssit" - Voin niin kuvitella tän tilanteen, kun kaikki vierekkäin lekottelette jalat (tai juuret) ojossa ja pyyhkeet päässä sohvalla, sekä keskustelette siitä kenellä on hienoin tanssimekko tai kenen muuvit on parhaiten kohdillaan! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna :). Mulla on ollut tällä viikolla hyvä fiilis, kun olen tosiaan saanut noita pikkujuttuja (mullanvaihto ja maalaus) ja vähän isompiakin (se varaston siivous, koska se on aika iso) tehtyä. Ja erityisesti ilahduttaa, kun nyt on siisti työtilakin. Ei tarvi kuin tehdä. Ja toppuutella vähän niitä omia haaveilujaan, kun olen jo suunnitellut, kuinka alan värjäilemään Mandalakuvioisia kankaita sapluunalla, kun en ole onnistunut löytämään mieluisia valmiina. Tai kuinka hommaan siihen jotkut kasvivalot ja alan esikasvattelemaan kaikenlaista. Juu ei tule tapahtumaan ikinä, joten parempi vaan nyt keskittyä niihin alottamista vaille valmiina oleviin betoniruukkuihin. Joskin pahoin pelkään, että kohta mulla on varasto täynnä ruukkuja, enkä tiedä mihin niitä kaikkia tarvin. Mutta se on sen ajan murhe se. Tärkeintä on tekeminen :)

      Ilmakasvit on kyllä vekkulit. Ja oikeesti niitä pitää sen kylvetyksen jälkeen pyyhkeen päällä kuivatella, ettei jää vesi kasvin sisään lillumaan. Että ihan menee nappiin toi sun mielikuva meidän tulevista lauantai-illoista :).

      Iloista viikonloppua!

      Poista
  3. Toi verhokangas on NIIN magee!!! Tee se nainen! Mulla on kauhea väri-innostus ollut jo pitkään enkä oo saanut mitään aikaiseksi sen suhteen... Kuolaan vaan kieli pitkällä värikkäitä ja boheemeja koteja ja mietin, että voi kun itsekin uskaltaisi. Ja nyt vaan betoniruukku tehdas käyntiin, se on yllättävän terapeuttista hommaa :) Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kangas on kyllä tosi kiva, mutta tietäis sitä, että menis ympäriltä paljon muutakin vaihtoon ja se ei just nyt inspiroi, koska hiljattain ostin olkkariin uuden maton (oli pakko, kun ukkeli sattumoisin tuhosi edellisen kaatamalla siihen lasin punaviiniä ja sen jälkeen puoli pulloa fairya..) ja tykkään siitä niin paljon, etten henno vaihtaa. Ja sohvalla olevat tyynytkin on kivat, vaikka niitten vaihtelu nyt tietty on pikku juttu.
      Keittiöön sen sijaan saatan jotkut värikkäät verhot hommata. Josko sillä vaikka välttäis keittiön seinien maalauksen :). Mua niin ärsyttää koko köökki, mutta mukavuudenhalu (ja järki) taitaa nyt viedä voiton, enkä sen suhteen ala mitään sen suurempaa tekemään. Odottelen mieluummin, että pyökki tulee taas muotiin :D.

      Betoniruukkukuvilta ei täällä voi välttyä, jos (tai siis KUN :)) joskus tosiaan pääsen niin pitkälle, että niitä alkaa syntyä. Sitä vaan mietin, että pitäis varmaan ennakkoon vähän järkeillä, minkä kokossia ruukkuja sitä alkaa värkkäämään, että päätyisivät käyttöönkin, eikä vaan sinne varaston siivotuille hyllyille. Vaikka eipä mulla paljon taida olla vaihtoehtoja, kun ukkeliparka on tosiaan tiskannut niitä kilon turkkilaisia jugurttipurkkeja jo varmaan sata :D

      Kivaa viikonloppua! Enää reilu viikko, niin päästään sinne teidän kulmille lomailemaan. Ihan parasta.

      Poista
  4. olipa innoittava postaus - ilmakasveille vinkki täältä -> http://www.oravanpesa.net/2016/04/plants-glass-urban-jungle-bloggers.html -

    hannah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Hannah ja kiitos viestistä ja blogivinkistä. Kävin heti kurkkaamassa ja olikin tosi kivan oloinen blogi, johon pitää tutustua ajan kanssa. Ja näytti olevan ilmakasvien suhteen yhtäläisyyksiä, kun Oravanpesässäkin oli käytössä vakituinen kylpypäivä :). Ja samanlaisia lasipalloja kuin mullakin. Niihin laitoin ne kaksi isompaa kasvia, mutta nuo pienimmät hankin tarkoituksella Tiimalasien kaveriksi lasitarjottimelle, joka kaipasi jotain vihreää, mutta simppeliä. Tykkään ihan tositosi paljon ja toivottavasti en kylvetä niitä hengiltä..

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  5. Näitä sinun postuaksia on aina kiva lukea!

    Kävin muuten kurkkaamassa sinun edellisen postauksen kommentit. Todella mielenkiintoisia kommentteja. Se on hyvä, että aihe herärättää keskustelua ja olet rohkeasti ottanut asian esille ja kerrot suoraan mielipiteesi. Se vastavuoroisuus on vain niin tärkeää myös sen lukulistan suhteen ;)

    Kivaa viikonloppua ja toivottavasti aurinko paistaisi edes pikkasen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Tuulanneli ja kiitos taas viestistä :).

      Vaikken mikään kaksinen kuvaaja ole edelleenkään muutenkaan, niin nyt tuli kyllä mietittyä, että nää ei nyt kyllä kestä päivänvaloa edes omasta mielestä, mutta en vaan pysty alkamaan mihinkään lavastushommiin, jos oikeasti aion saada jotain aikaiseksi. Hiipuu työinto jo siinä kuvausvaiheessa ja taas on kaikki autuaasti rempallaan niinkuin tähänkin asti :).

      Ja juu. Edellisen postauksen aihe tuntui olevan ajankohtainen ja kommenttiketjusta tuli kyllä melkoisen pitkä, mutta mun mielestä myös hirmu asiallinen ja kiva. Ja tuntuu siltäkin, että se sai ehkä myös jotain pientä muutosliikettä aikaan (tai siis en todellakaan ajattele, että yksin tuo mun postaus, vaan kaikki keskustelu aiheesta), mikä on myös tosi kiva. Saattaa toki olla, että jää lyhytaikaiseksi, mutta hyvä näinkin.

      Aurinkoa tosiaan toivotaan. Iloista viikonloppua sinnekin!

      Poista
  6. Kiitos viikkoreportaasista ja erityispeukut toimeliaisuudelle. Hitsi, kohtahan sulla on ne hienot betoniruukut. Eikä mennyt edes kauaa. Mun betoni taitaa olla vielä kaupassa... Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoisen vaatimatonta on tää meikäläisen toimeliaisuus verrattuna aseman tapahtumiin :). Ehkä sellasta sadasosapromillen luokkaa, mutta tyhjää parempi kumminkin. Ja hyvä mielihän siitä(kin) tulee, kun saa edes noita pieniä roikkuvia juttuja aikaiseksi. Ei meinaan ole aikoihin hivellyt silmää se punavalkokirjava pöytä sen enempää kuin iso varasto, jossa on lumikolat ja ruohonleikkurit ja turkkilaiset jugurttipurkit sikinsokin. Vaan nyt on vimpan päälle ja tiedän ihan tasan tarkkaan, missä mikäkin on. (Ja ens kerralla, kun menen kauppaan, en osta taas uutta maalitelaa tai -pensseliä ihan vaan varmuuden vuoksi, koska näytti olevan melkoinen arsenaali jo olemassa. Kaupan kääröissä tosin edelleen...)

      En nyt ihan heti muista, montako vuotta mun ruukkuprojekti on odottanut sitä lopullista inspistä, mutta nyt kyllä näen jo sieluni silmin, kuinka Lidlin kevytpöydät lyyhistyy tulevien ruukkujen painosta :D.

      Iloista viikendiä ja kiva kun kävit!

      Poista
  7. Siellähän on projektit käynnistyneet hienosti. Mitäs betonihommia meinasit tehdä? Itse jaksoin tehdä alle pussillisesta betonia juttuja, sitten innostus loppui :)
    Ompelemista olen taas meinannut aloittaa, mutta kun kukaan ei nosta sitä konetta sieltä kaapista.
    Kivaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua Annukka ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kääk. Nyt ei kuulosta lupaavalta, jos sulta loppui innostus alle pussillisessa :). Tietää sitä, että mun ei mahda inspiraatio riittää edes puoleen. Vaikka sen verran kyllä tarvii antaa rispektiä muotteja ahkerasti putsanneelle ukkelille, että ihan vaikka vaan sen takia tehtailen niitä ruukkuja jonkunmoisen satsin (ja varmaan sitten säilön niitä sinne siivoamaani varastoon, ellei mun NASA-projekti etene riittävän nopeasti :)).
      Ja lainasin kyllä kirjastosta (jo kolmatta kertaa..) sellasen ihanan "Sisusta betonilla"-kirjan, jossa oli vaikka mitä kivoja juttuja. Mutta ihan ei kyllä ole luottoa siihen, että alkaisin esim. betonihyllyjä valamaan, vaikka nekin kyllä näytti kauniilta.

      Ei nappaa ompelu täälläkään. Verhojen helmat voin just ja just viitsiä kääntää, mutta yleensä en enää niitäkään, vaan laahaavat pitkin lattiaa ja ukkeli sitten imuroidessaan ruttaa ne patterien väliin pois tieltä :).

      Kiitos samoin, kivaa viikonloppua Outi <3

      Poista
  8. Ilmakasvit ovat kiinnostavia. En ole moisia koskaan kokeillut, vaan nyt rupesi tekemään mieli. Lähden tutkailemaan ko sivustoa.

    Tavallisia viherkasveja minulla on, ovat vaan osa jo niin suuria, että esim ruukunvaihto on hankalaa ellei mahdotonta. Teenkin niille tänä keväänä vain niin, että kaavin päältä pois vanhaa multaa ja laitan tuoretta tilalle, mutta vasta elokuussa. Kesällä näet melkein kaikki kasvit pääsevät ulos ja syksyn tullen sitten esim marraskuun kaktus puhkeaa kukkaan kuin kiitokseksi, että pääsi takaisin sisään.

    Hyvännäköinen työpöytä. Tuli kyllä mieleen, että jos teet isoja betoniruukkuja, niin kestääkö se? Märkä betoni on tosi painavaa.

    Minulla muuten on tuo kirja Green home jne, en muista mistä sen aikoinaan olen saanut.

    Kiitos ilma-viherkasvivinkeistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No uskon, että sulla on vähän eri mittakaavassa se viherkasveilu kuin meikäläisellä, mutta NASAn innoittamana aion minäkin nyt alkaa satsaamaan siihen, että siirtyisi se peukalo vähän kauemmas sieltä keskeltä kämmentä. Ihan oikeasti kun mua alkoi kiinnostaa ne sisäilmavaikutukset, jotka toki kuulostaa ihan loogisilta, mutta nyt aion ottaa esim. siitä vinkistä vaarin, että pitäis olla omalla "hengitysalueella" joku hyväätekevä viherkasvi. Esim. työpöydällä sopivalla etäisyydellä. Meillä kun on toimistolla toisinaan hyvinkin painava ilma, kun on vanha rakennus ja puutteellinen ilmanvaihto. Ja samaisen kirjan avulla tajusin senkin, miksi mun kurkkua alkaa tietyissä myymälöissä (esim. paikallisessa JYSKissä) kuristaa ja silmiä kirvellä ihan hirveästi. Lienee lastulevykalusteiden ja mattojen pohjien formaldehydien aiheuttamaa, vaikka olen aina ajatellut, että liikkeessä on jotenkin erityisen pölyistä. Että siellä olis hyvä paikka niille kaarisulkasaniaisille, jotka oli formaldehydin poistossa ykkösluokkaa NASAn tutkimuksissa. (Mulla pitää aina näköjään olla jotkut pätevät perusteet kaikelle, mitä teen :)).

      Ilmakasvit on kyllä jotenkin lutuset. En vaan tiedä, kasvaako ne tosta mihinkään vai ei. Veikkaisin, että ei. Mutta päätin ensin kokeilla noilla pienillä ja edullisilla, enkä uskaltanut tilata sitä kaikkein suurinta kasvia, joka taisi maksaa pikkasen alle 30 euroa. Ajattelin, että kylvettelen noita nyt ensin aikani ja jos tuntuvat meillä viihtyvän, niin ehkä sitten. Jos sinne mun avaruuskasviosastolle mahtuu :D

      Ollos hyvä vaan ja kiva, kun kiinnostuit!

      Jaa niin. Juu, en uskalla niitä betonitöitä noitten kevytpöytien päällä alkaa tekemään, mutta saatan niitä tasolle asetella kuivumaan, kun tässä tehtaan käynnistysvaiheessa on suunnitteilla ihan vaan niitä turkkilaisen jugurttipurkin kokoisia pikkuruukkuja ja jotain. Siirryn järeämpiin sitten, kun pystyy taas ulkona puuhaamaan. Tai kattoo ny, jos en vaikka maltakaan odottaa.

      Poista
  9. Mahtava "jokahommanpöytä", eikä ole hinnalla pilattu. Olispa meilläkin täällä Lidl!
    Nuo ilmakasvit ovat jotain ihan käsittämätöntä minulle. Miten joku voi elää ilman multaa???? Hienoilta näyttävät kuitenkin karuista kasvuolosuhteistaan huolimatta.
    Oikein hienoa viikonloppua sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lidl meiltä tosiaan löytyy, mikä on ihan hauskaa, koska siellä on aina välillä tosi helmiä juttuja. Huvitti omat edelliskerran ostokseni, joihin kuului pullojukka, vatupassi, joogapaita ja sipsipussi :D. Yleensä ostan sieltä kaikki vihreät, koska on ainut paikka, josta löytyy yleensä pomminvarmasti mm. pinaattia ja lehtikaalia.
      Sensijaan kaikki muut kivat kaupat lähistöltä puuttuu. Vaikkapa joku Plantagen tai Bauhaus, joissa poikkeaisin ilokseni.

      Ilmakasvit on tosiaan ihmeellisiä, mutta ne on vissiin alunperin loiskasveja, jotka elää kiinnittyneinä puitten oksille ja runkoon (jtai siis niin olen ymmärtänyt ja toivottavasti en nyt kovin paljon valehtele...)

      Kiitos samoin Kristiina <3

      Poista
  10. Kirjoitusta lukiessa tuli tunne että pitääpä tässä itsekin terästäytyä ja aloittaa tekemään suunnittella olevia asioita:)
    Viherkasvien kanssa olen ihan pöllö, pari idioottivarmaa kasvia meillä on kaapiston päällä enkä edes yritä sen enempää kun tiedän että kukkien hoito ei vaan onnistu minulta (kokemusta on). Kuvassa oleva verhokangas sai kyllä mielenkiinnon heräämään. Olohuoneemme ikkunassa on yksiväriset pliisut verhot kuten itsekin mainitsit omistasi. Lehtien kuvia katsellessa huomio on kiinnittynyt värikkäämpiin kankaisiin. Yhden kivan löysin mutta siinäpä oli keltaista jonkin verran ja se kun ei ole värini ollenkaan niin käänsin lehdestä uuden sivun ja unohdin asian. Verhonvaihto on edelleenkin mielessä, sopiva vaan pitäisi löytää ja sehän ei ole helppoa. Jos löytää kivan kankaan ei ole ollenkaan varmaa että se sopii sisustukseen;)
    Meillä on kodinhoitohuoneessa iso kasa kahvipusseja ja maitopurkkeja pestynä odottamassa betonikäsittelyä. Ehkä sitten keväämmällä ryhdyn siihen hommaan.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan, kuinka kauan mulla kesti vaikkapa nyt ton rumaksi ruvenneen pöydän kanssa jahkailu. Mikä siinä onkin, että sitä voi vaikka viis vuotta (no ehkei ihan niin kauan sentään) kävellä siitä monta kertaa päivässä ohi ja miettiä, että hyhhyh, onpas ruma ja tarttis maalata, mutta ei vaan saa aikaiseksi aloittaa. Ja sama homma sen piharakennuksen siivouksen kanssa. Mutta mulla on sellainen olo, että kaikki tää vähäinenkin toimeliaisuus lähti siitä, kun sain tehtyä niitä mua jo ihan hirveän kauan ahdistaneita työperäisiä juttuja. Mm. sen LinkedIn-profiilin, jota tuskailin aiemmin. Se vapautti jotenkin niin paljon energiaa ja tuli ihan sellainen olo, että pystyn sentään vielä johonkin. Ihan voittajafiilis.

      Kuvan verhot kyllä koukutti, mutta ostopäätös jäi tekemättä, koska niitä oli saatavilla vaan 220 cm pitkinä ja ne on meille liian lyhyet. Oikeastaan ihan hyvä niin, koska tiedän, että olisin niihin aika äkkiä kyllästynyt. Tai että olisin tykännyt niistä, mutta sitten olis pitänyt vaihtaa olkkarin mattokin, joka kumminkin on aika uusi (johtuen sitä edeltäneen maton kohtalosta, jonka tiedätkin :).

      Siitä noi nettikaupat on kuitenkin kivoja, että voi kokeilla, miltä kangas kotona näyttää ja jos ei vaan kertakaikkiaan sovi, niin aina on kumminkin se palautusmahdollisuus, jota tosin koitan viimeiseen asti välttää, koska aina tulee huono omatunto, jos jotain vie takaisin.

      Hehhee. Voitais alkaa vaihdella kahvipusseja ja kilon jugurttipurkkeja :D. Meiltä kun löytyy noita jälkimmäisiä vinot pinot.

      Poista
  11. Ihana oli lukea viikostasi!<3 Olet ollut tosiaan toimelias! Itselläni oli varsinkin tiistai- ja keskiviikkoiltana jonkunlainen kooma töiden jälkeen, kevätväsymystä mitälie. Eilen näytin sille pitkää nenää ja kävin lenkillä, niin jaksoin taas paljon paremmin. Odotan niin aurinkoa, ja että tuo lumi alkaisi sulaa...

    Maanantaina sen sijaan olin muuten meidän varastossa betonihommissa!!:D Tiistaina kuorin munia ja tänäänkin olen ihastellut betonisia pääsiäismunia. Tänään ajattelin mennä vielä jatkamaan. Viime aikoina meillä on rikottu kananmunat hyvin, hyvin varovasti päästä kaivertaen.:P Olen muuten muitakin betonijuttuja katsellut Pinterestissä. Nyt kun alkuun on päässyt, niin en taida lopettaa ollenkaan!:D

    Aivan ihastuttavat on nuo ilmakasvit! Mä en muuten ole kertaakaan vaihtanut multia mun rahapuulle, joka on sellaiset 11-vuotta vanha. Hmmm...Uskaltaako sitä tehdäkään? Kuolee raukka järkytykseen.

    Ihanaa viikonloppua!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sulla oli varmaan lomaviikon jälkeistä tilapäistä lamaannusta vaan. Mulla ainakin menee aina sen ekan työviikon illat ihan puolivaloilla. Ei jaksais oikein mitään (paitsi lähteä uudelleen takaisin lomalle :D).

      Irmalle tossa ylempänä kirjotinkin, mistä arvelen mun energiapiikin johtuvan. Ja tosiaan viikonloun tietämissä paistoi niin ihanasti aurinko, että siitä tuli väkisinkin lisävirtaa. Olkoonkin, että vähän oli sellainen olo siellä varastoa siivotessa, että sisälläolo on syntiä tämmöisellä kelillä, mutta palkitsi kyllä se, että hyllyillä on nyt kaikki paikallaan (mm. ne kilon jugurttipurkit :)) ja tiedän, mitä kaikkea meiltä jo löytyy, ettei tarvi aina varmuuden vuoksi kaupasta ostaa uutta telaa tai maalarinteippirullaa..

      Ja voihan kääk. Ymmärsinkö nyt oikein, että oot valanut betonia munankuorten ympärille? Tai sisää? Tai jotain? Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta tarkkuutta vaativalta puuhalta. Ehkä parempi, kun en edes ala Pinterestiä tutkimaan tai iskee hulluus :). On vielä mulla kirjastosta kolmatta kertaa (toivon, että kolmas kerta toden sanoo) lainassa olevan "Sisusta betonilla"-kirjan vinkitkin käyttämättä, vaikka niistä haaveilenkin. Taisin vaan ostaa turhan rouheaa kuivabetonia (S100). Vai mitä laatua sulla on käytössä?

      Enkä kyllä ehkä minäkään uskaltais alkaa rahapuun mieltä järkyttämään mullanvaihdolla, jos noin kauan jo on pärjännyt. Ehkä korkeintaan rapsuttaisin vähän pintamultaa pois ja laittaisin siihen uutta tilalle. Pitänee tosin kysyä tarkemmat ohjeet NASAlta :D

      Ihanaa viikonloppua sulle kans Taina <3. Meillä on taas edessä jääkiekkoa&hotelliyöpymistä

      Poista
  12. Jestas miten touhukas olet ollutkaan - hyvä sinä! Itsellä on ollut kyllä vaisumpi viikko.
    Tuo viherjuttu ja Nasa osuivat kuitenkin sattumalta tällä viikolla itsellekin silmään, kun perehdyin vähän Naavan viherseiniin. Ajatus siitä, että tällainen yks per viherpeukalokin voisi ylläpitää (tai siis viherseinä ylläpitää itsensä) moista ilmanputsaria, kuulostaa napakympiltä. Eikä ole siis mitään allergisoivaa, eikä multaa (mitä inhoan). Jos saan sulta nyt hyviä vinkkejä noiden ilmakasvien ylläpitämiseen, voisin aloitella perässä ensin sellaisilla??
    Leppoisaa viikonloppua teille. Mä meen hetkeksi taistelemaan, josko saisin suostuteltua wordpressin yhteistyöhön taas kuvien siirtämisen kans. En tiä, mikä sitä riivaa ###

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siihen nähden, kuinka kauan olen käyttänyt aikaa esimerkiksi ton susiruman pöydän kansssa jahkailuun (voi laskea vuosissa), nääkin vaatimattomat tekemiset on kyllä melkoinen saavutus :). Välillä kun tuntuu, että sitä ei enää saa aikaiseksi kertakaikkiaan yhtään mitään. Ja varmaan sekin Annukka oli joku ihan muu, joka aikanaan ompeli uudet verhot joka joulu ja pääsiäinen ja kesä ja talvi ... Nyt sitä on tullu jo ihan sokeaksi niillekin. Vaikkakin olen kyllä ajatellut, että ehkä vihdoin olen löytänyt sellaiset, joista tykkään niin paljon, ettei enää ikinä tarvi vaihtaa. Vaan nyt tuli sekin sitten eteen.

      Viherseinä olis kyllä aikas muikea. Ajatus alkoi houkuttaa nyt muakin. Meillä vaan on tosi vähän yhtään mitään ehjiä seiniä. Etenkään millään valoisalla puolella taloa ja valoa sellanen viherseinä varmaan vaatis. Pitääkin kuukkeloida asiaa tarkemmin. Mullasta kun en piittaa minäkään. Oikeesti pelkkä puutarhaihmisten jokakeväinen toive siitä, että "sais multaa kynsien alle" tekee sen, että tekee heti mieli putsata kynnenalusia :D. En tykkää yhtään siitä tunteesta, vaikka kasveista tykkäänkin.

      Ilmakasvit tuskin hirveästi ilmaa puhdistaa, koska ne on oikeasti ihan pikkuriikkisiä. Mutta söpöjä on kyllä. Enkä niitten hoidosta muuta tiedä kuin ton mainitsemani sumutus- tai kylvetysjutun. Ja sen, että hopeanharmahtavat kestää paremmin valoa ja kuivuutta kuin vihreämmät, mutta en oikein noista mun kasveista osaa sanoa, kumpia ne on, vihreitä vai harmaita. Mutta huomenna jokatapauksessa ensimmäinen yhteinen kylpypäivä :).

      No mitäs se WP siellä kiukuttelee? Pidän peukkuja, että taipuu. (Mulle kävi bloggerin kanssa aika alkuvaiheessa niin, että tuli kuvatila täyteen, kun en ymmärtänyt pienentää kuvia, vaan latasin ne monen megan kokoisina sellaisenaan. Onneksi sain vinkkejä viisaammilta tai olis loppunut harrastus lyhyeen).

      Lokoisaa viikonloppua <3

      Poista
  13. Kivoja tällaiset viikkokatsaukset. Mä olen tainnut vaan tehdä päivä kanssani postauksen kerran, jossa sain siinäkin yhten asiattoman anonyymin kommentin. Ehkä siksi en ole enää sellaista tehnyt. Ei pitäisi välittää, mutta kuitenkin..

    Enemmänkin halusin kommentoida ilmakasveja, kuinka kauniita ovat! Mulla ei näytä nyt mikään oikein taas viihtyvän ja kasvikantaa pitäisi reippaalla kädellä uusia. Olen myös tosi paljon miettinyt kasvien vaikutusta sisäilmaan erityisesti, koska tyttärelläni on pahanlaatuisia oireita koulun huonosta sisäilmasta ja jos totta puhutaan, olen hänestä todella huolissani. Lueskelin jostain, että esim. viirivehka ja yleisesti kaikki isolehtiset kasvit putsaavat sisäilmaa reippaasti, joten sellaista olen hänen huoneeseensa suunnitellut. Minulla on tämä viikko ollut aika erityinen, tai siis koko perheellä, koska meillä on ollut puolalainen tyttö vaihto-oppilaana koko viikon. Ihania nuo nuoret! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli viime keväänä ajatuksena tehdä aina perjantaisin sellanen kuvaviikkokatsaus (kuva per päivä) menneen viikon tapahtumista, mutta niinkuin kaikelle mun suunnitelmallisuudelle blogin suhteen yleensä käy, kuoli sauhuun jo 7 viikon jälkeen :). Ehkä siksi, että yleensä tuntui siltä, että en ole tehnyt yhtään mitään yhtenäkään päivänä. Paitsi mennyt töihin ja lenkille ja tullut takaisin. Siitä ei paljon riitä kerrottavaa.

      Sisäilmaongelmat on ihan hirveitä! Just kouluissa ja päiväkodeissa. Vaikka siitä on pitkä aika, on niin tuoreessa muistissa molempien poikien korvatulehduskierteet ja kaikki mahdolliset, jotka aiheutui siitä, että tarharakennus, jossa kumminkin viettivät suunnilleen kuusi vuotta elämästään, oli ihan homeessa. Korjattiin kyllä muka jossain vaiheessa, mutta sillälailla "halvalla", että eipä siitä tainnut juuri apua olla. Että ymmärrän todella hyvin sun huolen. Ja siinä NASA-kirjassa (ei tätä tietoa varmaan ihan avaruudesta asti olis tarvinnut lähteä hakemaan :)) oli tosiaan lista niistä kasveista, jotka puhdistaa mitäkin epäpuhtauksia parhaiten. Formaldehydin (jota nykyään on huonekaluissa, matoissa ja ihan kaikessa) suhteen ykkönen oli kaarisulkasaniainen, ja sellanen hyvä yleispuhdistaja oli justiin toi sunkin mainitsema viirivehka. Ja itse ajattelin ottaa sieltä käyttöön sellaisen vinkin, jossa neuvottiin sijoittamaan ilmaa puhdistava viherkasvi omalle "hengitysalueelle" eli esimerkiksi työpöydälle. Sellasen ajattelin toimistolle hommata ja yöpöydälle kans.

      Ja todellakin. Nuoret on niin kertakaikkisen ihania <3. Olen aina ihan haltioitunut, kun saan viettää nuorison kanssa aikaa. Nauttikaa te siellä!

      Poista
  14. Arvaas kuka tästä ihan hurjana kiinnostui, koska avaruuteenhan olen aina mielinyt ja jos ei olisi perhettä, niin lähtisin heti, jos joku vaan alukselle ottaisi. Eli olen todellakin miettinyt myös tuota avaruusalusten sisäilmaa ja nyt siihen tuli valaistumista. Lisäksi nuo kasvit olisi meillekin loistavia, koska atooppinen ihottuma on niin inha ja tiedän, että koira-allergiaahan se. Eli jos jollain keinolla voisin tuota Samppaa meidän sisäilmasta siivoskella, niin ehkä se auttaisi omaan oloon.

    Olet ollut ahkerana, itse olen kerran maalannut meidän vessan ja oli ihan jättimäinen homma.

    Mahtia viikonloppua ja oli kyllä aivan erinomaisen mielenkiintoinen postaus ja Annukka sun päässä pörrää tosi paljon ja se on hieno piirre. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nonni. Sustahan saankin hyvän koekaniinin :D. Ei muuta kuin Tiia avaruuteen viirivehka kainalossa ja korkeintaan 10 Disney-mukia ja peltipurkkia saa ottaa mukaan :D.

      Mulla vissiin pitää aina olla jotkut erityisen hyvät syyt ja perustelut, että innostun jostain asiasta ja nyt on kyllä pakko sanoa, että NASA osui nyt ihan oikeaan saumaan tässä. Hyvää sisäilmaa kun ei voi olla koskaan liikaa ja mua alkoi ihan oikeasti houkuttaa ajatus siitä, että oliskin joku luonnollinen keino pitää hengitysilma puhtaana. Ja kirjan avulla tajusin senkin, minkä takia mua alkaa joissakin kaupoissa ihan hirveästi ahdistaa. Paikallisessa JYSKissä esimerkiksi alkaa aina ihan hirveästi kuristaa kurkkua ja silmiä kirvellä niin, että on pakko lähteä ulos. Olen aina ajatellut, että on jotenkin poikkeuksellisen pölyistä (varmaan sitäkin), mutta onkin todennäköisesti formaldehydiä, jota on nykyään justiin noissa halvoissa kalusteissa, joka toi meidän susirumaksi heittäynyt pöytäkin on. Ja mattojen pohjissa ja vähän kaikessa. Että ens kerralla, kun ostan sen Ikean koottavan kalusteen, avaan sen paketin ulkona (oikeesti se haju on aina tosi inhottava) ja tuuletan niin kauan, että ei enää haise ennenkuin vien sisälle.

      Mun ahkeruus on luokkaa mini, mutta tuntuu silti ihan hirmu palkitsevalta, kun edes jotain keskeneräistä olen saanut taas valmiiksi. Voittajafiilis :).

      Ja juu. Päässä tosiaan pörrää kaikenlaista :D. Joskus vähempikin riittäis.

      Mainiota viikonloppua <3

      Poista
  15. Sinulla onkin nyt oikein luxuspaikka askarrella. Lidlistä löytyy joskus tosi hyviä ja edullisia juttuja. Viherkasveihin ei meikäläinen ole vielä hurahtanut. Muutamia on, mutten vaan jostain syystä oikein syty niille. Mullatkin on vaihtamatta. Kivat ilmakasvit hankit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tilan puutteesta ei ole tekeminen kiinni, ja mulla on ollut ihan hirveän huono omatunto siitä, että oikeastaan koko iso (ja sitä mukaa myös kallis) rakennus on ollut ihan vajaakäytöllä tallia lukuunottamatta, ja kuitenkin se mun toivomuksesta aikanaan rakennettiin (ja tulipalon jälkeen sitten vielä uudestaan). Mutta sen kanssa on käynyt niin kuin yleensä kaiken "ylimääräisen" tilan, etttä niin kauan kuin sitä piisaa, sinne on niin hyvä heittää säilöön kaikenlaista ja sitten siellä sotkun keskellä ei huvita, eikä edes mahdu tekemään mitään. Mutta nyt on siistiä ja siitä hyvä mieli.

      Mun mittapuulla sulla kyllä ON jokunen viherkasvi :D. Etten sanois jopa satupuutarhan verran, mutta enhän mää oikeasti edes tiedä, mitä viherkasvi tarkoittaa. Oon vaan aina ajatellut, että kaikki kasvit on enempivähempi viherkasveja :)

      Poista
    2. Hih, no en laskenut mukaan noita pihan kasveja. Tiedätkös mitä? Voitit blogini arvonnassa liput Kevätmessuille. Onnea! Laitatko osoitteesi sähköpostiini? myusualdailylife@gmail.com

      Poista
    3. Oioi. Ihan superia! Kiitos paljon :). Laitan osoitteen tulemaan hetimiten.

      Poista
  16. Ootpa ollut ihailtavan ahkera ja aikaansaava!

    Ja mikä intensiteetti noiden viherkasvien kans, vähäks kiva, kun niin paneudut. Oisko kevättä ilmassa, kun tekee mieli touhuta ja laittaa.

    Mie aloitan pakkaamisen ja toivottavasti jossain vaiheessa pääsen laittaa uutta kotia. Ilmakasvia, niitä niin, ovat niin lutusia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nykyään tulee saatua niin vähän yhtään mitään näkyvää aikaseksi, että pitää näitä vaatimattomia puuhiakin täällä esitellä :). Oikeesti kun esimerkiks toi pöytä on ollut ihan susiruma jo vaikka kuinka kauan (pari vuotta ainakin). Mutta nyt on nätti ja lasinkin tilasin siihen päälle, niin saa ukkeli siinä sit taas katella Olavi Virtaa ja Arja Havakkaa juutubesta :). (Oikeesti noi on sen suosikkeja, ja aina välillä epäilen, onko kumminkin syntynyt -46, eikä -64...)

      Mua innostaa nyt noi viherkasvit ja olen päättänyt onnistua. Alkaa kuule sisäilmakin täällä paranemaan kohisten.

      Semppiä pakkailuihin! Musta tuntuu edelleen vähän epätodelliselta, että ihan oikeasti sun koti on nyt myyty. Kivaa ja hassua yhtäaikaa.

      Poista
  17. Tekisi mieli kommentoida kaikenlaista, mutta nyt on kello jo sen verran, että tuntuu, että enää ei irtoa. Mutta ihanan ahkera olet ollut ja saanut aikaiseksi taas kaikkia hienoja juttuja! Nuo ilmakasvit ovat aika jänniä. En ole koskaan kuullutkaan sellaisista. (Olipa uutinen.)

    Ja kuvasi olivat ihanan keväisiä, vaikka kuvissa olikin meikäläisen inhokkia MULTAA. :-D Olen kerran löytänyt multapussista ison ja lihavan madon, ja sen jälkeen olen kammonnut multapusseja yli kaiken. :-D

    Hyvää yötä ja aurinkoista viikonloppua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan on uusi tuttavuus mullekin noi ilmakasvit, joista olen vasta tässä hiljattain lukenut muutamista blogeista, ja viimeiseksi Kotivinkistä, jossa oli niistä ihan sellasia "mun näköisiä" kuvia, että päätin kokeilla, josko minäkin niitten kanssa pärjäisin. Tai siis paremminkin kasvit mun kanssa. Äsken justiin kylvetin ja näyttävät niin freeseiltä että :)

      Multa ei ole munkaan feivoritti. Ainakaan kynsien alla. Yäk. Se on inhottava tunne. Mutta mato multapussissa on kyllä oikeesti hyvä löytö. Ja jos se vielä oli iso ja lihava, niin multa oli taatusti hyvälaatuista. En nyt kumminkaan taida sua kaveriksi mato-ongelle houkutella :). Ja jos itse löytäisin madon vaikkapa jauhopussista, näkisin siitä painajaisia loppuiän. Toivottavasti en koskaan löydä.

      Valoisaa viikendiä sinne kans <3. En tainnut olla enää tohon aikaan hereillä, kun jätit viestin.

      Poista
  18. Auts - mullanvaihto on edessä täälläkin niihin viherkasveihin, mitkä ovat vielä onnistuneet elossa pysymään minun viherpeukaloltani ja Micu-kissan tuhoamisyrityksiltä;)
    Ilmakasvit alkoivat heti kiinnostamaan - ei mullanvaihtoa, ei liian pieniä ruukkuja ja ehkä jopa minä muistaisin ne kerran viikossa suihkautella;)
    Mukavaa viikonloppua sinne - joko aiot korkata upean työtasosi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat ja viherkasvit ei tosiaan taida olla se helpoin yhdistelmä. Paitsi jos haluaa jostain kasvista eroon, mutta ei raski hävittää, niin kissaa vois varmaan käyttää siinä "vahingossa tapahtuvassa" tuhoamisessa näppärästi apuna :).

      Ilmakasvit on tosi söpöt. Mutta ovat niin pieniä reppanat, ettei niitä pitäisi olla melkoinen armeija, että pärjäävät yhdelle isolle viherkasville. Päätin, että kokeilen nyt ensin noilla muutamalla hassulla, miten meidän yhteiselo sujuu ennenkuin uskallan ostaa lisää. Ellei mun NASAkasvio ole siihen mennessä vallannut koko taloa :)

      Työtasoa en ole vielä korkannut. Käynyt vaan varmaan sata kertaa ovelta katsomassa, että se tosiaan on siellä :D. Olen sitäkin niin kauan jahkannut, etten meinaa uskoa.

      Valoisaa viikonloppua <3

      Poista
  19. Oi, jään innolla odottamaan betoniruukku-tehtailuasi!! Betonitöitä on kiva tehdä ja niistä tulee niiiin kauniita! Ja se koukuttaa... ;) Hyvää viikonloppua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun betonityöt on kyllä tosiaan ollut kauniita! Mulla ei oma mielikuvitus vielä riitä muihin kuin ruukkuihin, joista ajattelin aloitella (kun on niitä jugurttipurkkejakin... ), mutta mulla on kyllä (kolmatta kertaa jo) lainassa sellanen "Sisusta betonilla"-kirja, jossa oli kaikkea ihanaa. Pitäis vaan valkata sellasia, millä todella on itselle käyttöä ja mistä itse tykkää, eikä innostua tekemään mitään yltiöpäisen romanttista. (En nyt ihan äkkiä keksi, miltä yltiöpäisen romanttinen betonityö näyttää, mutta kumminkin :D)

      Valoisaa ja iloista viikonloppua <3

      Poista
  20. Voi apuva.. mä en oo ikinä vaihtanut multia kasveille. Ikean ikivihreät elää onneksi ilmankin :D Toki olis ehkä joskus kiva omistaa muutakin kuin ne ja kultaköynnös, joka tuntuu elävän jopa mun hoidossa. Tai no joo, mister A sitä taitaa hoitaa.

    Luin samaan hikeen edellisenkin postauksen ja arvaa mikä on mun syy siihen, etten kommentoi.. jos postauksessa on jo yli paljon kommentteja niin mietin aina etten mä ny enää viitti.. ettei se kirjoittaja ny enää jaksa edes lukea mun jaaritteluja. Toisaalta, ajattelisinko ite kirjoittajana noin. No, en todellakaan. Mulla on tapana aina silloin, kun ehdin istua rauhassa koneen kanssa sohvalla vähän kauemmin, eli yleensä viikonloppuna, selailla blogeja läpi ja silloin jättelen kommentteja. Viikolla tuntuu, että menee kaikki aika omaan kirjoittamiseen. Vastavuoroisuus on kyllä se juttu, niinkuin tuolla kirjoitit.

    Mun blogissa on aina ollut aika vähän kommentointia ja silti jokainen mun tuttu aina jossain vaiheessa kertoo lukevansa. Joskus ajattelee, että vois edes yhden kerran jättää merkin itsestään viiden vuoden aikana, mutta ei kai kaikki edes varmaan osaa.

    Rentoa weekendiä! Hieno tuo työtila!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enpä oo kuule minäkään. Niitä multia vaihtanut siis. Ja oikeesti aloin jälkikäteen miettiä, että mitä se vaihtaminen edes tarkottaa. Itse kun vaan lisäsin sitä uutta multaa tyhjään tilaan, mutta jos olis pitänyt oikeesti jotenkin ensin poistaa se vanha, niin se jäi ny kyllä välistä :).
      Mulla on muuten MR A:sta sellanen mielikuva, että on sellanen kiltti ja rauhallinen tyyppi ja vaatimaton tyyppi, joka tekee paljon sellasia "näkymättömiä" juttuja (vaikkapa just nyt toi sun mainitsema kultaköynnöksen hoito), joista ei tee mitään numeroa. Toisin kuin moni muu mies, jota pitää joka asiasta kehua erikseen. Osuko yhtään oikeeseen?

      Usein ajattelen itsekin niin, että jos kommentteja on tosiaan jo vaikka kymmeniä, niin tuntuu se oman viestin jättäminen enempi sellaselta, että siitä on saajalleen enempi vaivaa. Tai jos kaikki se, mitä olis itsekin ajatellut kirjoittaa, on jo sanottu ja yleensä vielä jotenkin viisaammin kuin mitä itse osais, niin silloinkin saatan jättää kirjottamatta. Mutta silti itse ilahdun ihan kaikista viesteistä mitä tulee, eikä koskaan oo vielä tullut sellasta tunnetta, että ei jaksais ny enää yhtään. Päinvastoin. Paitsi joskus, jos joku kommentoi jotain tosi vanhaa tekstiä, joka käsittelee jotain sellasta aihetta, josta on jo itse päässyt yli ja eteenpäin, niin sillon voi olla vaikea enää palauttaa itseään tavallaan siihen mielentilaan, jossa oli kun sitä kirjotti, että osais vastata kivasti jälkikäteenkin kommentoineelle.

      Meillä on varmasti sun kanssa tosi erilaiset lukijakunnat. Sulla on paljon niitä, jotka tuntee sut muutenkin ja silloin sitä kommentin jättämistä varmaan voi vähän arkaillakin. Tai ajatella, että mitäpä sitä ny tänne, kun näkee sut vaikka seuraavalla jumppatunnilla taas. Ja mulla taas on päinvastoin. Oikean elämän tutut puuttuu, kun kirjoittelen mieluiten ihan "piilossa" vaan. Sikälimikäli se netissä on mahdollista :)

      Tulipas tästä ny vähän pitkä teksti. Ilahduin nääs, kun näin sut täällä. Rentoa viikendiä A-tiimille kans <3

      Poista
    2. Ja kyllä. Mister on just tommonen. Pesee aina liesituulettimen suodattimet ja tyhjää kuivausrummun nukkasihdin eikä koskaan urputa mulle niistä :D

      Poista
    3. Mää niin tiesin :). Terkut arjen sanksrille!

      Poista
  21. Mullat vaihtamatta, eikä yhtään huvittais etsiä uusia kukkaruukkuja. Ilmakasveista olen itsekin haaveillut, mutta meillä ei varmaan voi pitää "vapaana" pöydällä, koska kissa 😂.

    Kivaa viikkistä 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli pikku tauko tähän väliin, kun lähdettiin taas sinne teidän kulmille katsomoon kannustamaan. Meni myöhään, mutta kannatti taas reissata.

      Ja juu. Voisin kuvitella, että kissat tykkäis ilmakasveista, koska ne on just sellasia pikkukeriä, mitä olis kiva tassuilla pyöritellä, mutta kasvit ei varmaankaan olis ihan yhtä iloisia :).

      Itsekin ostin vaan sellaset halvat sisäruukut, jotka oli vähän isommat kuin vanhat ja laitoin ne sit vaan takaisin vanhoihin suojaruukkuihin, kun sinne vielä mahtuivat. Seuraavana on sit vuorossa ne itsevaletut, joten ihan tarkkaan en pysty ennustamaan, minä vuonna seuraavan kerran multia vaihdetaan...

      Iloista vapaapäivää ja hyvää alkavaa työviikkoa! Jotenkin niin kiva, kun voin nyt sulle tota jälkimmäistä(kin) toivottaa :)

      Poista
  22. Eikä! Vähänkö olen kade tuosta työpöytäratkaisusta. Mieletöntä luksusta! Nimimerkillä Hamppufyllingit Kierii Olohuoneessa. No, saaressahan miellä on tiluksia, joten sinne pitäisi kyllä saada joku soppi aikaiseksi, missä värkkäillä omia juttujani. Omaa saamattomuutta tietysti, ettei sellaista jo ole. Mitäs meinaat tuolla alkaa valmistaa seuraavaksi??

    Olen pitkään miettinyt noiden ilmakasvien hankintaa, ne näyttävät tosi suloisilta. Olisi kiva ripustella niitä katosta roikkumaan jonnekin. Pistetään korvan taakse tuo kauppa, sillä se olisikin ollut seuraava ongelma, että mistä niitä saa. Kaikkea sitä kans saa nykyisin netistä tilattu! :).

    Kirjasto on hyvä muistutus. Turha kerätä kaikkea omiin nurkkiin kierimään, kun voi lainata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ollut oikeesti huono omatunto jo vaikka kuinka kauan, kun toi meidän iso piharakennus on ollut ihan vajaakäytöllä (ja lämmitettykin tavallaan turhaan), kun en oo saanut aikaiseksi järjestää sinne kunnon työtilaa, ja mun toivoumuksesta pytinkin kumminkin aikanaan rakennettiin (ja tulipalon jälkeen sitten vielä uudestaan). Mutta nyt siellä on on kaikki hyvässä järjestyksessä, ja jopa tiedän, mitä kaikkea siellä on, ettei tarvi aina "varmuuden vuoksi" ostaa uutta. Ja tota työtasoakin nyt toi kolme metriä, joten ei ole tilanpuutteesta kiinni hommat. Täytyy vaan nyt opetella kävelemään sinne pihan poikki, eikä kasata kaikkea aina keittiön pöydälle niinkuin tähän asti. Että tunnistan kyllä hyvin ton hamppufyllingit olohuoneessa-meiningin :).

      Tänään olis vähän sellanen olo, että voisin alkaa harjoitella sitä ruukuntekoa. Sillai ihan pienesti vaan, ettei heti lyö Lidlin pöydänjalat linkkuun :D

      Ilmakasvit on kyllä jotenkin niin lutusia. Mutta aika arvokkaita, joten en niitä nyt hirmu montaa raskinut kerralla ostaa. Kokeilen ensin, miten tullaan juttuun. Yks mulla roikkuu sellasessa lasipallossa ja yks on maljakossa kuiviltaan ja loput sitten tossa keittiön pöydällä tiimalasien kaverina. Siitä yhdistelmästä tykkään.

      Kirjasto on kyllä niin kiva. Jotenkin ihan juhlallista luksusta mun mielestä.

      Leppoisaa loppuviikonloppua ja kiva kun kävit taas <3

      Poista
    2. Raportoipa sitten joskus myöhemmin, saitko ilmakasvit pidettyä hengissä, ja jos, niin miten, niin en tuhlaa rahojani :).

      Poista
    3. Selevä :). Toistaiseksi ainakin on mennyt kivasti, mutta yhteistä taivalta on vielä aika lyhyesti takana..
      Instassa ihailin "tillandsia"-tägäysten takaa löytyviä kuvia. Oli vaikka mitä kivoja sijoituspaikkoja kasveille. Jos pääsiäiseen asti selviävät hengissä, ajattelin laittaa munankuoriin asumaan :D

      Poista
  23. Tykkään! Kivoja puuhasteluja ❤ Näitä(kin) on niin mukava lukea!

    Omista viikoistani en ole pukahdellut sen yhden kokeilukerran jälkeen, jolloin häippäsi liuta lukijoita. Tilausta ei siis todellakaan ollut :D En tiedä, miksi siinä käy niin, että meidän perus-perus-elosta kertominen kalskahtaa valitukselta ja voivottelulta. Vaikka nimenomaan ei pitäisi, koska rajoitteista huolimatta ei olla suostuttu lakkaamaan elämästä. Noh, sellast se vaan on, ei jatkoon :D

    Mahtava toi sun askartelupöytä. Iloja viikkariin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh! Onpa ihmeellistä touhua sellanen tulkinta. Ihmisten viikot on mitä ne on. Välillä parempia ja välillä huonompia, eikä sitä voi koko elämästä mitään koko elämää koskevia johtopäätöksiä alkaa vetämään. Murrrr.

      Mun viikkokatsaukset olis kaikkein tyypillisimmillään sitä, että tälläkään viikolla en tehnyt, eikä tapahtunut juuri mitään :). Sen takia tarttee nyt tehdä numero näistäkin vaatimattomista aikaansaannoksista, mutta ihan oikeasti niistä tuli kyllä itselle hyvä mieli. Etenkin siitä työtilan järjestämisestä. Mua ahdisti, kun en enää itsekään tiennyt, mitä kaikkea siellä edes on. Ja tila on kumminkin melkoisen suuri. Nyt ei ole tilan puutteesta kiinni hommat. Toistaiseksi olen vaan käynyt ulko-ovelta kurkkaamassa ja varmistamassa, että pöytä on edelleen paikallaan ja hyllyt siistejä, kun en melkein itsekään usko, että nyt ihan oikeasti on :).

      Iloja sinne kans tähän sunnuntaipäivään ja muutenkin<3

      Poista
    2. No olipas taas sekavasti kirjoitettu. Sitä tarkoitin, että ei sitä voi yhden viikon perusteella alkaa koko elämästä johtopäätöksiä vetämään..

      Poista
    3. No juu, siinä oli vaan se tyypillinen dilemma, että aika harva pystyy tai tahtoo vastaanottaa asioita semmoisina kuin ne on :) Tulkitaan valitusta tai katkeruutta, vaikkei sitä olisikaan. En usko, että sen kummempaa. Ehkä (?) osin sitäkin, että esim. bloggaajien edelleenkin haluttaisiin kirjoittavan ainoastaan kivoista ja ihana-jee-jee jutuista. (Tai että miten kaiken saisi kätevästi käännettyä sellaiseksi). Ei mieluusti saa puhua siitä, minkä kanssa on joka päivä elettävä ja toimittava, ellei se ole jotain mikä menee ohi tai on parannettavissa. Vähän samaan tapaan kuin mun omat läheiset, jotka ei oikein kestä kuulla / tietää mitä meille kuuluu. Niinku että omaan kuplaan ei haluta säröjä pyörimään, vaan ne pitäisi olla korjattavissa. Aika kummallista, koska eihän mikään tosiaan ole "koko elämä" kuitenkaan, ellei itse anna käydä niin. Se jos mikä on omasta asenteesta ja itseluottamuksesta kiinni. Valosta, etten sanois :))

      Eniveis, mun juttuna pysynee irrallisista aiheista ja raapaisuista postailu. Se sopii mulle oikein hyvin ;D Mutta jatkathan sä näitä viikkokuvakatsauksia aina kun tuntuu siltä, näitä on niin ilo lukea!

      <3 <3

      Poista
    4. Sepä se. Kevyt "Mitä teille kuuluu?"-kysymys on sellainen, johon mieluiten odotetaan vastattavan, että "Hyvää", että voi sitten huokaista helpotuksesta, kun ei tarvi osallistua minkään ikävän asian käsittelyyn. Tai sitten voi vaihtoehtoisesti alkaa latelemaan niitä omia kuulumisiaan, kun on ensin ikäänkuin hyvien käytöstapojen mukaisesti hoitanut ses kysymysosuuden alta pois. Ja huomaan, että itse olen alkanut valikoida omia vastauksiani justiin tohon Mitäkuuluukysymykseen sen mukaan, kuka kysyy. Sitä kun jo etukäteen tietää, kenelle voi vastata rehellisesti ja kenelle on vaan parasta vastata se "Hyvää", niin ei tarvi jatkaa sen pidemmälle. Nämä jälkimmäiset kun kuuluu yleensä siihen ryhmään, joille kuuluu aina VIELÄ huonompaa tai ainakin tuntevat jonkun, jolle on käynyt VIELÄ pahemmin.

      <3




      Poista
  24. Mullat täällä vaihtamatta. Siihen hommaan pitäisi ryhtyä joku päivä. Tuo on hyvä idea valita kasveja kotiin - ilmanpuhdistusnäkökohdista. Ja nuo postista tulleet ovat oikeita söpöläisiä. Noin syvällisesti en ole aihetta koskaan ajatellutkaan.
    Ja kivannäköinen tuli työpöydästäsi. Kelpaa siinä kirjoitella.
    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen olis kuulemma ollut mullanvaihdon kannalta otollisin hetki, kun kuu oli jossain just hyvässä asennossa :). No, tulipa nyt sitten (kerrankin) oltua ajoissa liikkeellä, mutta voinpahan sitten laittaa kuun syyksi, jos mun vähäiset kasvit ei jostain syystä ymmärräkään mun mullanvaihdon päälle.

      Mua alkoi ihan tosissaan kiinnostaa se sisäilmajuttu. Ja eilen harmitti, kun oltiin liikekannalla ja poikettiin Bauhausin puutarhamyymälässä, jossa olis ollut vaikka mitä ihania viherkasveja myynnissä, mutten enää muistanut, mitä ne parhaat ilmanputsarikasvit oli. Paitsi kaksi, joista kumpaakaan sieltä ei löytynyt. Mutta nyt otin kännykkään kuvan kirjan sivulta, niin pysyy "ostoslista" aina mukana.

      Työpöydän ääressä oliskin tilaa ja rauhaa kirjoitella, mutta meidän langaton nettiyhteys ei piisaa sinne asti, joten tässä sitä istun keittiön pöydän ääressä.

      Aurinkoista sunnuntaita sinne myös ja kiva, kun taas poikkesit!

      Poista
  25. Kasveja jotka eivät tarvitse multaa?? Heh, tuo on mennyt ohi meikäläiseltä, luulen että jos olisivat meidän pöydällä miettisin koko ajan että eikö nyt varmasti raukat halua multaa... Mitä niille tapahtuu jos laittaa multaan? Kuolema? Kasvit täälläkin ruukutettu ja joku koputtelee olkapäälle että tomaatinkylvöaika on jo alkanut... Mukavaa viikonloppua ja hyviä betonitöitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No melko mysteerejä noi ilmakasvit on mullekin, mutta ne on vissiin sellasia loiskasveja (voin nyt kyllä puhua ihan läpiä päähäni), jotka elää oikeasti puitten oksilla tai runkoon kiinnittyneinä. Että melko niukalla ravinnolla vissiin tulevat toimeen, kunhan muistaa kylvettää. Pinnaltaan ne on sellasia aika kovia, joten ehkä ne on sitten kovia pärjäämään kovissa olosuhteissa. Varsinaisia koviksia siis :). Tosin söpöjä sellaisia.

      Jaa että tomaatteja pitäis jo kylvää? Ei mahda onnistua meikäläiseltä. Eikä ihan riitä kärsivällisyys, eikä taidot, eikä valoisat tilatkaan esikasvatteluihin. Vaikka ehdin kyllä jo miettiä, että josko sinne mun työpöydän päälle hommais jotkut kasvivalot, niin sinne sais kyllä melkoisesti taimia kasvamaan. Mutta kuuluu niihin mun kuuluisiin "ei tuu ikinä tapahtumaan"-haaveiluihin :).

      Kiva, kun kävit ja mukavaa sunnuntaita! Toivottavasti sulla on jo parempi olo <3

      Poista
  26. Kiva viikkokatsaus :) Minäkin olen löytänyt kirjaston..ihan uudelta kantilta. Olen aina ollut ahkera kirjaston käyttäjä mutta nykyään viivyn siellä. Enkä vain nopsaa hae jotain tiettyä kirjaa, josta olen saanut vinkin netistä tai jostain lehdestä. Lehtitilauksia olen myös vähentänyt ja luen lehtiä kirjastossa..Rentouttavaa! Meidän kirjastossa on vaihtuvia taidenäyttelyjä,niihinkin ehtinyt syventyä..

    Siellähän on huolellisesti vaihettu mullat. Niin se varmaan pitäisi hoitaa. Mun tulee kukat vaan kipattua ulos prkeista ja kaapeista kattelen jotain sopivaa purkkia. Sinne vaan ja kuivaa multaa perään, kastelu. Hih, siis ihan väärin. Vuoden päästä teen myös ohjeiden mukaan.

    Haluaisin kanssa jotain väriä kotiimme verhojen muodossa. Keittiöön olen haaveillut yhtä värikästä sivuverhoa..vain yhteen siihen sopivaan ikkunaan. Muihin sopisi sitten valkoiset kapat. Mutta saas nähä nyt, jaksanko innostua kuitenkaan.

    Onpa sulla hulppea työpöytä, kelpaa siellä tuunailla ja työskennellä.Vautsi!
    Leppoisaa sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiin samat kirjastofiilikset mullakin. Ei ole koskaan etukäteen mitään sen kummempaa suunnitelmaa, vaan saatan siellä istahtaa siihen hakukoneelle ja miettiä, mikä on päivän fiilis ja alkaa sitten sieltä katselemaan, josko löytäisin jonkun senhetkiseen tunteeseen sopivan kivan kirjan tai kirjoja. Tai sitten vaan kuleksin siellä hyllyjen välissä ja silmäilen selkämyksistä, mikä kuulostaa kivalta (tarvii vaan aina varmistaa, että on sattunut silämalasit mukaan tai muuten ei tule kuin tuskastuminen). Tai sitten lueskelen lehtiä. Jotenkin niin stressivapaata sekin, kun ei tarvi miettiä, että lehti oli niin ja niin kallis ja sen takia se pitää lukea sanasta sanaan, vaikka yleensä vaan pieni osa on sellaista, joka oikeasti kiinnostaa. Ja senkin takia olen niin tyytyväinen, kun tuli peruttua ne omat liian paljoksi käyneet tilaukset. Paitsi Kotivinkkiä tilasin nyt pienen pätkän ja siinä on ollut ihan hirmu kivoja juttuja. Viimeksi justiin noista ilmakasveista, ja sen jutun ansiosta niitä päädyin kokeilemaankin.

      Mulla olis nyt hirmu halu onnistua noitten viherkasvien kanssa ja ajattelin ihan tosissani yrittää pitää niistä huolta. Toistaiseksi on hyvin toiminut mun "Koo niinkuin keskiviikko on yhtäkuin Koo niinkuin kastelupäivä"- muistisääntöni. Ja ilmakasvien kylpypäivä saa nyt olla perinteinen saunapäivä :). Josko sen verran pysyis tässä harvassa päässä homma hallussa.

      Kevät on kyllä siitä pahaa aikaa, kun tulee noita kaikenlaisia väri- ja uudistusinnostuksia, jotka sitten kumminkin ainakin mulla joko jää, jos ei heti toteuta. Tai vaihtoehtoisesti se värikkyys alkaakin näyttää liialliselta sitten, kun ikkunan takana alkaa taas näkyä niitä luonnon omia värejä.

      Ja juu. Nyt ei ole hommat työtilan tai -pöydän puutteesta kiinni. Ei tartte enää kuin keksiä, mitä sitä tekis. Toistaiseksi olen vaan ihaillen silitellyt pöydän puhdasta pintaa :D

      Mukavia ulkoiluja ja kaikkea sinne kauniisiin maisemiin ja kiva kun kävit <3

      Poista
  27. Tuollainen pitkä pöytä olisi ihana...hei minullahan on sellainen tyhuoneessa, mutta taitaa olla aikalailla 'kansoitettu'; ompelukone, saumuri läppäri, piirustusvehkeet jne.... ja kaikkea muuta mitä pitisi korjata/tuunata...

    Kukkien mullat vaihdan epäettisesti vasta kesän korvalla kun voin tehdä sen ulkona. Meillä on ihan liian monta tassua apuna....

    Sisustus on ja pysyy nyt samanlaisena, kun en osaa päättää mitä haluan vai haluanko mitään...

    Itse maalasin pojan Malm-kirjoituspäydän, kaapin ja lipaston parivuotta sitten, eikä mitään maalin irtoilua huomattavissa...minä tosin pistin pojan itse hiomaan ja pesemään soodalla kalusteet ennen maalausta ja maalasin varaan 4 ohuen ohutta kerrosta....kerrankin tein vastoin omia periaatteitani vastaan ja tein kuten maalausohjeissa sanotaan :)

    Mukavaa uutta keväistä viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se taitaa mennä, että mitä pidempi pöytä, sitä enemmän siihen mahtuu tavaraa ja sitä vähemmän siinä on kohta tilaa tehdä mitään :). Tai sitten käy niinkuin mulle nyt näyttää käyvän, että en raskikaan uutta tasoa mihinkään, kun se on nyt niin ihanan siisti ja puhdas ja tyhjä.

      Meillä ei ole kotona tapahtunut pienintäkään muutosta varmaan vuosiin, enkä oo kyllä kaivannutkaan. Kai se on iän tai jonkun mukanaan tuomaa laiskuuttakin, mutta jotenkin haluaisin uskoa, että se on sitäkin, että on riittävän tyytyväinen siihen, mitä on, eikä se muutos enää tunnu niin tarpeelliselta. Mutta verhoja tilasin nyt kumminkin kokeeksi muutamat (joista yhdetkään ei tosin loppupeleissä ole yhtään sen värikkäämmät kuin nykyisetkään :)), mutta ans kattoo ny, päätyvätkö ikkunaan vai takaisin sinne, mistä tulivatkin. Yleensä en kyllä turhaan mitään palauttele, koska tulee aina huono omatunto sellasesta.

      Malmi on nyt hyvä. Vedin kanssa neljä ohutta kerrosta. Toisin kuin ekalla kerralla, kun siitä ei ollut tarkoituskaan tehdä mitään kestävää, vaan sellanen tilapäisratkaisu siihen asti, kunnes löydän uuden yhtä simppelin ja sopivan kokoisen pöydän. Vedin vaan vesiliukoista Helmi-kalustemaalia pintaan, ja sehän oli tuhoontuomittu jo siinä vaiheessa.

      Sooda on kyllä hyvä aine. Ilokseni huomasin varastoa siivotessa, että sitä näytti olevan isö pänikkä yhdellä hyllyllä.

      Leppoisaa sunnuntaita Satu ja kiva kun kävit <3

      Poista
  28. Otin riskin ja ostin tällä viikolla 3 viherkasvia, kun olivat Cittarissa yhteensä 5.90 tai 5.99 euroa. Yleensä kukkaset ja kasvit ei ole ikinä menestyny meillä...ja nyt kun on noi kaksi koheltajaakin. Piti siirtää yksi viherkasveista korkeammalle, kun Mindi kävi sitä olohuoneen pöydältä mutustamassa =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että riskinotto kannatti :). Katselin kanssa cittarin pieniä vihreitä ja olivat tosi hyvinvoivan näköisiä. Ja peukut sille, että kaikissa oli nimi, koska oon päättänyt, että enää en osta pelkän ulkonäön perusteella, vaan haluan tietää, mikä kasvi on kyseessä, että voin kuukkeloida hoito-ohjeet. Haluaisin niin alkaa sellaseksi viherhengettäreksi, joka saa kasvit kukoistamaan pelkällä läsnäololla :D.

      Nelijalkaiset ja kasvit ei tosiaan taida olla se helpoin mahdollinen yhtälö :D

      Poista
  29. Mä en ole vielä ennättänyt betonihommia tehdä, vaikka monesti ollut ajatuksissa. En tiedä, onnistuisiko kesällä. Joka tapauksessa, ihana postaus jälleen. Nuo kasvikirjat olivat itselleni täysin uusia, joten piti ihan käydä googlettelemassa niistä lisätietoja. Viherpeukalo alkaa heräillä meikäläisessä taas eloon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sunnuntaina aloittelin mun ruukkumestarin uraani, mutta pakko sanoa, ettei ihan ollu betonirakkautta ensi kokeilulla :). Meni pieleen kaikki, mikä vaan voi mennä ja vähän enemmänkin. Ens kerralla sit ehkä muistan laittaa mm. ruokaöljypullon korkin kiinni, ettei tarvi käyttää ylimääräistä aikaa kaatuneesta pullosta valuneen öljyn siivoamiseen.. Yllättävän laajalle alueelle semmonen puoli litraa leviää :).

      Uskon, että sulla on viherpeukalo paikallaan, eikä tartte lähteä ihan avaruudesta asti inspiraatiota etsimään niinkuin mun. Mutta nyt aion ruveta kodin pikku viherkeijuksi :)

      Iloista tätäkin viikkoa!

      Poista
  30. Jonninjoutava on hyvä. :) Kivaa uutta viikkoa viherpeukalo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonninjoutava puuhastelija kiittää ja toivottaa sulle kivaa viikkoa kans Katja :).

      Poista
  31. Mulla on aina ollut viherkasveja. Olen/olemme täs vuosien varrella muuttanut paikasta toiseen ja huomannut että tietyt kasvit viihtyy melkein missä vain. Yksi jukkapalmu kasvoi yli kolmemetriseksi ja "aina" sai olla katkomassa. No, sillä oli mainio paikka, oli valoa ja huonekorkeutta. Nyt on kymmmenkunta huonekasvia, joista jokunen kukoistaa paremmin kuin joku toinen. Mua melkein huvittaa, kun netti ym. on pullollaa mullanvaihto-ohjeita ja suosituksia. Mä vaihdan vain silloin kun purkki käy pieneksi. Joskus vaihdoin aina kiltisti vuosittain, enkä huomannut mitään eroa kasvin viihtyvyyteen, joten katsoin sen turhaksi työksi. (toki mullanvaihto voi toimia muilla vallan mainiosti!):)

    Nuo sun mullattomat kukat kuulostaa mukavilta tapauksilta. Enpäs ole koskaan "elävänä" nähnykkää. Varmasti hankin, jos tommosiin törmään. On vähän erilaisia..

    Mä huomasin, et kevät tekee tekstiilihankinnoissa "tepposia". Mä hankin kaktus-ja sammaleenvihreäntyynyn. Sit kun heitin sohvalle ja kattelin ympärille,huomasin et nyt ei toimi. Kasveja ikkunoilla, riipuksessa ja uudella kukkapöydällä ja vielä persuksen takana. Sit on vielä uusi Vallilan kukkapöytäliina keittiön pöydällä. (keittiö, ruokatila ja olohuone samaa tilaa)Oli kyl melkosen levotonta touhuu. No, laitoin kaikki paitsi sen vihreäntyynyn kaapin perälle. Levoton ympäristö tekee munkin ;) siis minunkin levottomaksi. :D

    Betonihommat ei ole mun juttu, koska mä oon niin hiton laiska tekee "sotkuhommia". Meillä on pari pikkukoiraa siin pyörimäs aina jalois, ko pienet mukulat ja sotkis siin mun kans. Eli hyviä tekosyitä olla tekemättä löytyy... Mä ihailen ihmisiä, jotka keksii kaikkia kivoja betonijuttuja ja itse ottaisin sellaisen lahjan ilomielin vastaan.

    Mukavaa viikon jatkoa!



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on selvästi viherpeukalo ihan oikealla paikalla :). Mulla ei ole ollut, mutta jotenkin musta tuntuu, että sen jälkeen (puolitoista vuotta sitten), kun aloitin massiiviset turhan tavaran ja tekstiilien raivausprojektini (olen niistä kirjoitellutkin) ja talosta tosiaan lähti ihan hirmuisia määriä kaikkea, jota en edes halua muistella, koska ahdistaa pelkkä ajatus siitä kaikesta, mitä nurkkiin oli parinkymmenen vuoden aikana kertynyt, niin tuli paitsi ihan kirjaimellisesti enemmän tilaa hengittää, mutta myös viherkasvit alkoi kukoistaa. (Tulipas nyt pitkähkö lause...). Voi olla huuhaata, mutta olen kyllä ihan varma siitä, että nekin raukat oli hätää kärsimässä, kun kaikenlaista pölynkerääjää (eniten niitä sisustuslehtiä) oli kaikki paikat täynnänsä. Mutta nyt ne voi hyvin ja siitä innostuneena ajattelin rohkaistua kokeilemaan hankkia lisää kasveja. Eikähän sitä inspistä nyt välttämättä ihan avaruudesta asti olis tarvinnut lähteä hakemaan, mutta mikä tahansa, mikä innostaa, on hyvästä :).

      Ilmaksvit on kyllä söpöjä. Sellasia vaatimattomia pikku käppänöitä, joita tosin tarvi olla melkoiset määrät, jos haluaisi, että niitten avulla ympäristö näyttää huomattavan vihreältä. Mulle riittää nyt ne muutamat, jotka tilasin kokeeksi.

      Viherkasviverhot meni mullakin hylkyyn. Ja vähän veikkaan, että ei tuu sitä väriä muutenkaan, koska siinä käy todennäköisesti just noin kuinka sullekin. Liian levotonta :)

      Betonikokeilut ei menny ihan nappiin ensiyrittämällä. Meni pieleen kaikki, mikä vähänkin voi mennä, mutta en luovuta. Olin vaan vissiin olevinani liian mestari ja asennoiduin ennalta hommaan niin, että on lasten leikkiä :). Ei ollu.

      Meille järjestyi yllättäen ensi viikolle LOMA, joten meikäläistä ei täällä nyt varmaan vähään aikaan näy. Tällä viikolla pitää saada työpöytä sellaseen kuntoon, ettei tarvi sitä lomalla miettiä.

      Iloisiin kuulumisiin!

      Poista
    2. No, HYVÄÄ LOMAA sit vaa ja NAUTTIKAA viikon vapaasta! :D

      Poista
    3. Kiitos paljon ja ihan varmasti nautitaan :)
      Palailemisiin.

      Poista
  32. Kiva postaus ja pöydästä tuli hieno! Ihanaa viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ja samoin Jaana <3. Täällä tuli nyt vipinää kinttuihin, kun saatiin ensi viikolle yllättäen järjestymään loma ja täytyy saada työpöytä (se ihan oikea, ei kotipöytä) sille mallille, että voi stressivapaasti jättää sen taakseen..

      Poista
  33. Hyvää päivää!! Melko uusi lukija ilmoittautuu.
    Olisi kiva kertoa minkä linkin kautta tänne päädyin, mutta rehellisesti sanottuna en enää muista... tuli klikkailtua noita blogilistoja useammassakin paikassa. =)

    Hurjan kauniita kuvia ja kiitos vinkistä, täytyy loputkin mullat vaihtaa huonekasveihin piakkoin.
    Nuo ilmakasvit vaikuttaa mielenkiintoisilta. Pitänee googlettaa lisää aiheesta. =)

    Jää seuraamaan.

    Vivi verkkojavesilla.blogspot.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvää päivää todellakin ja ihan superia, että jotain reittiä pitkin tänne päädyit. Lämpimästi tervetulloo iloiseen joukkoon!

      Olen nyt vähän haasteellisessa paikassa itselleni haasteellisen kirjoitusvälineen (puhelin) kanssa, joten tulee nyt tällainen kökkäri kommentti vaan. Mutta sen verran tälläkin osasin omaa profiiliasi ja blogiasi kuukkeloida, että ihan kuule vaikutit heti tutulta :). Ei siis ihan oikeasti tutulta-tutulta, mutta sellaiselta samanhenkiseltä. Palaan, kun olen taas "isolla koneella".

      Näkymisiin ja tosissaan kiva kun tänne pöllähdit. Tuli iloinen mieli.

      Poista
  34. Täällä taas hamstraillaan jostain kumman syystä pokkareita ja niitä tuntuu nurkkiin kerääntyvän aivan liikaa, kun ne voisi ihan hyvin käydä kirjastosta lainaamassa. Pitää yrittää ottaa oppia sinusta!

    Olisipa mahtava jos itselläkin olisi ihan oma puuhanurkkaus. Ei tarttisi aina kerätä kaikkia kasaan ja taas lajitella ne takaisin esille kun alkaa hommiin. Tai ei olisi muiden tiellä kun omia pikku hommia tekee. Lucky you! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pokkarit ei vanhene niinkuin sisustuslehdet, joten niistä riittää iloa vielä jollekulle seuraavalle, jos kyllästyt :). Itse tuli hillottua niitä lehtiä ihan liian kauan, eikä niistä ollut enää kuin paperinkeräykseen. Ja niitä oli jo niin paljon, että sama kuin olisin repinyt ison nipun sadan euron seteleitä roskiin. Nyt on niin jotenkin vapauttavaa, kun en enää oo lehtikasojen vanki :). Luopumisesta tuli lisää hyvää energiaa, jota voi kulutella puuhanurkassa :). Betoniprojektin käynnistys ei vaan menny oikein nappiin. Siellä se kuivunut kura nyt on muoteissaan, mutta muotit ei lähde irti, vaikka kuinka kiskois :D.

      Iloista viikonloppua ja kiva kun jätit viestiä ��

      Poista
  35. Upea tila askarteluun. :)
    Itse askartelen lähinnä keittiönpöydän äärellä ja jälki on usein aika hurjaa.
    Ilmakasvi kuulostaa mielenkiintoiselta. En muuten edes tiennyt, että tuollaisiakin on.
    Täällä on mullat vaihtamatta, mutta ensimmäiset siemenet istutin tänään multaa. Vaikka miten lupasin itselleni ja kaikille työhuonetta käyttäville, ettei tänä keväänä lattia täyty purkeista, niin pahalta näyttää. Siemenpusseja on varmaan jo 30. ;) Mukavaa uutta viikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Tiina ja pahoittelut, kun on jäänyt kommenttisi huomaamatta. Ollaan parhaillaan lomalla ja koneen kannet on olleet kiinni, kun on suksittu menemään :). Nyt tulee puhelimella tällainen lyhyt viesti ja mukavan viikon toivotukset <3. Palailen blogien pariin taas, kun arki koittaa.

      Poista
  36. Vau, melkoinen askartelu- ja toimintapöytä! Taikka olishan meilläkin ihan kohtuullinen, mutta kun tuo nuorimies on valjastanut koko pöydän autotarvikkeilleen, milloin siinä on lamppuja ja milloin jarruja ja mitä milloinkin + sitä pikku sälää vaikka kuinka ja paljon!

    Mä en ole vielä vaihtanut multia kukille (osalle en kyllä viimeiseen 10 vuoteen, olisi varmaankin jo aika...), eipä silti, ei mulla montaa viherkasvia olekaan, muutama sitkeä sissi... joskus aikanaan mulla oli vaikka kuinka ja paljon ja rakastin niiden hoitamista, mutta sitten tuli kaikkea muuta tilalle...

    Hauskoja nuo ilmakasvit, enpä ole koskaan kuullut moisista, mielenkiinnolla jään seuraamaan niiden elämää teillä ;)

    Ai verhojen vaihtoakin suunnittelet? Niitäkään en ole vaihtanut vuosiin, meillä on sellaiset pellavaiset laskosverhot, enkä oikein osaa kuvitella muita tilalle, pitäisköhän näin kesällä kuitenkin kokeilla jotain värikkäämpää, hmmm...

    Mulla tahtoo nyt tämä kommentointikin junnata ihan jälkijunassa, kun tuntuu, ettei liikuntaharrastuksen, koirien lenkityksen ja peruskotitöiden jälkeen jää enää yhtään aikaa mihinkään muuhun, anteeksi siitä!

    Toivottavasti teidän loma oli oikein onnistunut ja rentouttava, ilmat on ainakin olleet (täällä) ihan loistavat!

    Ihanaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Anu ja pahoittelut, kun on jäänyt sun viesti huomaamatta. Ollaan täällä lomalla nyt ja aktiviteettia pukkaa siihen malliin, ettei ehdi tukka välillä kuivua :). Palailen blogien pariin taas kun ollaan kotona. Nyt nautitaan, kun työt ei haittaa liikuntaharrastuksia..

      Iloisiin kuulumisiin!

      Poista
  37. Sulla on monta projektia työn alla samoin kuin mulla. Mutta tuo multien vaihtaminen on myös täällä tarpeen. Huomasin, että yksi palmu on muuttanut lehtensä vaaleiksi, ilmeisesti ei saa ravinteita enää mullasta tarpeeksi. Ja on tuo upea pitkä pöytä, mahtuu tekemään vaikka mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Aikku ja kiitos paljon viestistä. Ja pahoittelut, kun en ole vastannut aiemmin. (Ollaan lomareissussa ja koneen kannet on olleet kiinni).

      Mulle kävi kanssa köpelösti yhden palmun kanssa. Oli miehen (joka silloin oli vasta poikaystävä) kasvattama iso palmu (sellainen perus, jonka nimeä en muista :)) ja kun muutin samaan asuntoon, ajattelin sisustaa asunnon lasitetusta parvekkeesta viherkeitaan ja vein palmun sinne. Mutta ei siitä varsinaista keidasta kyllä tullut, koska palmuparka otti ja kuivui paahteeseen samantien :D. Onneksi oli niin tuore suhde kyseessä, ettei tullut isosti sanomista..

      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  38. Heippa tulin tänne uutena lukijana,blogin Satulinnan kautta.
    Laitoin itseni lukijaksi. Sinulla on myös ollut kukkamullan vaihto-operaatio, samoin myös täällä.
    Tutustu minunkin blogiini, ja laita samalla itsesi lukulistalle, voit myös laittaa blogini osoitteen sivullesi, minä laitan sinun osoitteesi.
    Minut löytää Blogit.fi. Kiva tutustua uusiin blogeihin ja samalla ystävystyä blogituttuihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Tuija ja lämpimästi tervetulloo :). Ja pahoittelut, kun oli jäänyt kommentti heti huomaamatta. Mulla kun menee yli kaksi viikkoa vanhojen tekstien kommentit valvontaan, että hoksaisin lukea ne sieltä paremmin, mutta ei näköjään mun kohdalla toimi..
      Vaan parempi myöhään kuin ei ollenkaan.

      Eilen paistoi kauniisti aurinko ja oli ihan kesäkeli ja suunnittelin jo pihalla kaikenlaista, mutta tänä aamuna olikin sitten taas paksu kerros lunta maassa. Plääh. Vaihtui kesäfiilikset lumenlakaisuun.

      Ja totta. On mukavaa löytää uusia blogituttuja.

      Iloista viikonloppua!

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi