Sivut

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

RYPYT SILEIKSI SUIT SAIT


Nythän on niin, että meikäläinen täyttää piakkoin puoli vuosisataa, mutta on kokonaan unohtanut kriiseillä aiheen tiimoilta. Jotenkin en vaan vissiin käsitä koko asiaa, mikä lienee vähintäänkin lähipiirin kannalta hyvä asia. Pysyy rauha maassa.

Tosin joka päivä välillä tulee ärsyynnyttyä omalle peilikuvalleen. Ei niinkään rypyille, koska niitä ei silmien välissä olevaa rotkoa ja naururyppyjä (ainakin haluan uskoa, että ovat perua paljosta nauramisesta..) lukuunottamatta juurikaan ole. Kai.. Tai sitten en vaan enää näe niitä. Silmienväliryppykin (tai siis lähinnä kanjoni) on kuulemma ollut samalla paikallaan jo pikkutytöstä asti. Mitä nyt syventynyt kaikkien näiden vuosikymmenten varrella. Kai se on alkujaan perua siitä, että hankalan hajataiton vuoksi piti kurtistaa silmiä, että näki kunnolla. Ennenkuin sain ne inhoamani metallisankaiset lasit, joihin aina vaan vaihdettiin uudet linssit, eikä koskaan uusittu kehyksiä. Isä tosin nimitti kyseistä kurttua tehorypyksi, koska siitä kuulemma näki kauas, milloin olin olevinani vihainen.)

Eniten mielipahaa peilissä kuitenkin aiheuttaa entisestään ohenevat ja katoavat hiukset, jotka eivät ole järin paksut olleet koskaan. Rusettikin piti pikkutyttönä laittaa teipillä päähän kiinni, ettei luisu samantien lattialle. Että tasan ei käy hiuslahjat, kun perheessä on kolme miestä, joilla tukka on paksu kuin olkipaali (en nyt keksinyt parempaakaan vertausta) ja kasvaakin sitä tahtia, että pysyy parturi palkoilla. Itselläni sen sijaan menee poikki toisesta päästä sitä mukaa kun toisesta kasvaa.

Mutta en siis aikonut tulla tänne ulkonäkö- tai ikäkriiseilemään, vaan päinvastoin. Sattui nimittäin niin ihmeellinen tapaus, että tulin ottaneeksi  aamulla töihin lähtiessäni itsestäni selfien ihan vaan iloisen arkeenpaluun kunniaksi. (Jos siis selfieksi lasketaan kuulemma ehdottomasti kielletty ja vanhanaikainen peilin kautta kameralla otettu versio). Ja mikä ihmeellisintä, kuva jopa onnistui (omasta mielestäni siis). Sitä voisi jo nimittää vuosisadan tapaukseksi.

Eikähän siinä vielä mitään, mutta samalla kun suoristin ja rajasin hämärissä otetun rakeisen kuvan, painoin koemielessä kohinanpoistonäppäintä (en ole koskaan ennen edes hoksannut moista) ja avot! Ei rypyn ryppyä! Ja ihokin näyttää yhtä kuulaalta kuin joskus kauan sitten.  

Että näin helppoa sitä on huijata paitsi itseään, myös muita :). En vaan ole älynnyt halunnut  moista aiemmin harrastaa.



Mutta ettei totuus unohtuisi, alla alkuperäinen minä. Sellaisena kuin  olen, mutta erityisen positiivisena ja tasapainoisena. Ihmeellistä. Yleensä näytän vähintäänkin vihaiselta vihikoiralta, mutta nyt on ilmiselvästi joulun ajan lepo tehnyt tehtävänsä. (Ja valokynä silmien välissä).



Mutta kai tästä kuvien levittelystä ja itsensä kehumisesta  nyt vähintäänkin seuraa, että liukastun kotimatkalla ja katkaisen jalkani tai muuten vaan tulee muodossa tai toisessa halolla päähän. Toivottavasti ei kovin suurella kumminkaan. Pienempikin klapi piisaa.

Muuten uusi vuosi on lähtenyt kaikinpuolin mukavasti käyntiin. Perinteinen tipaton tammikuu on meneillään, mutta mihinkään  sen kummempaan elämäntaparemonttiin ei (onneksi) ole tarvetta. Pientä hienosäätöä vaan. Ehkä kaikkein eniten kaipaisin  lisää viitseliäisyyttä ruuanlaiton saralla ja skarppaamista pukeutumisen suhteen. Itselleni vaikeita asioita molemmat. 

Loppuvuodesta pääsin tekemään itselleni niin mieluisia suunnittelutöitä parissa kivassa kohteessa, joista toisen kävin yhdessä asukkaan kanssa viimeistelemässä Uuden vuoden aattona. Kunhan saan kuvat perattua, laittelen niitä tännekin, koska ilokseni sain siihen asiakkaalta luvan. Kuin myös seuraavaan, jonka viimeistely on vielä kesken. Ja lisää kivoja tehtäviä on työn alla ja luvassa. Yllättäviltäkin tahoilta. Mukavaa. Vaikka aina samalla jännittääkin, että osaanko.

Kai maar tässä se kriisikin jossain kohtaa iskee, mutta nyt iloitsen tästä olotilasta, koska vielä on yli kuukausi aikaa. Ja jos en ihan väärin muista, niin taisi olla ihan samat fiilikset kymmenen vuotta sitten, kun piti sitä neljääkymmentä kauhistella. Meni edeltävä vuosi ihan hukkaan panikoidessa, mutta sitten kun ne pyöreät lukemat ilmestyivät tauluun, ei tuntunutkaan enää missään. Tai siis tuntui, mutta positiivisessa mielessä, kun huomasi, että eihän sitä muuttunut miksikään. 

Juhla on kivaa, mutta kyllä arki on ihmisen parasta aikaa sanon minä :). Ja nythän sitä taas piisaa.



77 kommenttia:

  1. Oikein hyvä kuva, nätti ja pirtsakka ihminen olet! Et sinä mitään kuvankäsittelyjä tarvii, oot paras ihan omana ittenäs!
    Ihanaa arkea sinne - mä oon nauttinu ihan täysillä kun oon viimein saanu olla kotosalla ihan yksin (no eläimet täällä kyllä on) kun lapset viimein palas kouluun ja mieskin on töissä. Arki on parasta!! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis Heli, mutta mieli jo teki painaa delete-nappia, kun alkoi kaduttaa moinen kuvaintoilu :). Innostuin vaan, kun kerrankin näytin omasta mielestäni ihan itseltäni (siis siltä miltä nyt parhaimmillani voin näyttää..), enkä joltain kärttyiseltä kurtulta niinkuin yleensä.

      Kyllähän toi joulunajan löysäily oli tavallaan ihan kivaa ja tuli tarpeeseen. Etenkin kun sain välipäivinä rauhassa tehdä niitä suunnitteluhommia. Mutta kyllä se vaan on ihmiselle parasta tää arki kuitenkin, että säilyy joku tolkku päivärytmissä.

      Jos en ole vielä kovin montaa kertaa toivottanut (niinkuin en varmaan ole, kun on tullut aika harvakseltaan availtua konetta), niin toivotan nyt mitä parhainta, iloisinta ja onnellisinta tätä vuotta sulle ♥. Ja tsemppiä opintoihin kans!

      Poista
  2. Oo ihana sinä. <3 Vihdoin sun nassusi näen joka on vallan soma, eipä uskoisi viisikymppiseksi ei. Ja jos on kasvot näkyneet aiemmin, niin silloin en ole ollut vielä blogisi matkassa mukana. <3

    Tuo rusetti teipillä, voi että sinua pientä ja vielä perheen miehillä heinäpaalit tukkina, on se niin huutava vääryys!

    Luulenpa että enemmän ukoille tuleekin tuo viidenkympin villitys, me naiset vain seestymme ja mieleltämme paranemme. Olisi kyllä silti kivaa vanheta kuten miehet eli charmantisti. <3

    Jään innolla odottelemaan suunnittelutyöstä kuvia, ihana Annukka. Laitoin instan puolella sulle kuvahaasteen, mutta ei ole mikään pakkopulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ole kasvoja näkynyt ei :). Eikä mahda näkyä tämän hetkellisen älynväläyksen jälkeenkään, kun alkoi sekin heti kaduttaa, vaikka itse alunperin olinkin sitä mieltä, että kuva oli ihan onnistunut. Noinniinkuin mallin huomioon ottaen. Vaikka oikeasti kyllä innostuin tosta, miltä mun iho alkoi näyttää yhdellä napinpainalluksella. Ihan jo tuntui kuin olisin Kukkohovin tuotteilla kiristellyt :D. Ja nyt kun tarkemmin mietin, niin vanhan blogin puolella oli meidän hääkuvia vuodelta 1993, mutta se on taas toinen juttu se. Silloin ei oltu vielä edes kolmeakymmentä, joten ei voi puhua samana päivänäkään. Oi niitä aikoja.

      Mutta siis kiitos kaunis Tiia <3.

      Ukkeli täytti vuosi sitten 50 ja juhlafiilis häipyi kirjaimellisesti savuna ilmaan, kun sattui se tulipalo-onnettomuus samalle viikonlopulle :(. Mutta nyt saatetaan ottaa vahinko takaisin ja lähteä johonkin synttärimatkalle tässä kevään mittaan.

      Huomasinkin haasteen ja osallistun tottakai, jos vaan helposti hoksaan, miten niitä kuvia repostataan. Jos en, niin sitten keksin jotain muuta :).

      Ja koitahan parantua siellä ♥

      Poista
  3. Ihanaa kun pyhät on ohi ja eletään normaalia arkea. Et kyllä tosiaankaan tarvimitää parannuksia, hyvä olet omana itsenäsi. Joten oikein hyvää vuoden 2015 jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitosta vaan kovasti Rantakasvi ja omana itsenään tässä on pakko jatkaa, kun ei muutakaan voi :D. Mutta siis oikeasti en onnistu kuvissa i k i n ä (eikä yhtään lohduta, kun joku loihe lausumaan, että "sellainen kuva, millainen malli" :)), joten intouduin nyt niin tästä ainutlaatuisesta otoksesta, jossa en todellakin näytä siltä, että aion hyökätä jonkun kimppuun (just sen otsarypyn syytä) tai muuten vaan maailma murjoo.

      Kaikinpuolin hyvää ja kivaa ja onnellista tätä vuotta sinulle ja miehelle kans! Ja lintulaudalla teillä näyttääkin olevan vierailla erityisen hyvät oltavat, joten tipuille ei tarvi erikseen toivotella :)

      Poista
  4. Vai vihainen vihikoira :D
    No just juu :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juupa juu :D. Eikös se ole vihikoira semmonen, jolla on roikkuvat posket ja suupielet alaspäin ? Just semmoiselta yleensä näytän kuvissa. Se on niin nähty :)

      Poista
  5. Kaunis Annukka, ihan ilman kohinan poistoakin.<3 Sun hiuksetkin näyttää oikein hyviltä, ja minkäs teet, jos on saanut sen kuuluisan suomalaisen hiuslaadun, joka on ohut ja liukas.;D Itselläni on kauheita jouhia, ja voin kertoa, koska sulle ei ilmeisesti ole harmaita ilmaantunut, että NE ne vasta jouhia onkin. Ala siis toivomaan kiireen vilkkaan harmaita hiuksia!;) Toisaalta miehellä oli ennen ihan yhtä paksu tukka kuin mulla, mutta nykyään se on ihan ohut tuosta päältä...Siinä mun uudessa kamerassa oli muuten valmiiksi asetus, jolla saa ihoa tasoitettua jne..Oli ero aika iso, kun mies nappasi kuvan asetuksilla ja ilman!

    Aiotkos iso kekkerit järjestää? Mä kun jakelen aina neuvoja ilmaiseksi ja mielellään, niin kannatan juhlia joka kerta,kun vähänkin on aihetta.;D Vaikka se arki tosiaan on oikein hyvää, niin juhlia kannattaa, kun siihen on aihetta, ja nythän sulla on!

    Jään odottelemaan niitä sun postauksia sisustussuunnitelmista ja ihan kaikesta muustakin. Ihanaa arkea Annukka!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis Taina, mutta mieluummin katselen tota kohinanpoistolla käsiteltyä :). Ja hiukset näyttää ehkä siedettäviltä, kun on just pesty, mutta ans olla kun tässä pipo päässä kävelee kotiin, niin jo taas on ihan toista maata. (En tiedä muistatko sellaista TV-sarjaa kuin Aki ja Turo, mutta siinä jommalla kummalla oli aina ihan ylirasvainen tukka, jonka kertoi kampaavansa porsaankyljyksellä ja siihen viitaten miehellä on välillä tapana kysyä, että "Kampasitko pihvillä ?" :D).

      Ei mahda mulle tulla harmaita hiuksia, mutta toivottavasti en aiheuta niitä muillekaan, koska sit sitä miehen tukkaa ei leikkaa enää erkkikään :D. On se sen verran paksu eikä harvenemista näy.

      Ja mitä kekkereihin tulee, niin en aio järjestää. Ei oo oikein mun alaa, vaikka kivat juhlat onkin kivoja ja oikealla porukalla sellaiset saa vähälläkin aikaiseksi. Mutta taidetaan sensijaan häippästä miehen kanssa muille maille golfailemaan, kun jäi hänenkin juhlansa viime keväänä juhlimatta.

      Ja juu. Suunnitelmia tuloo tässä lähiaikoina :). Kiitos kun odotat ja kivaa arkeenpaluuta sulle kans Taina <3

      Poista
    2. Totta kai mä Akin ja Turon muistan! Aus tiks!;D
      No, reissu miehen kanssa muille maille kuulostaa kyllä erittäin hyvältä vaihtoehdolta, vanhenemista yhdessä.<3

      Poista
    3. Nyt en kestä :D. Mua alkoi naurattaa toi mielikuva, kuinka lähdetään miehen kanssa reissuun ja tullaan sieltä silminnähden vanhentuneina takas. Ja voihan niin käydäkin, mutta toivotaan kuitenkin, että enempi piristää, eikä rypyt pahasti syvene, vaikka aurinko paistaa :D

      Poista
  6. Kaunis olet, oli sitten suit sait tai ilman! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä yrityksestä Voikukkapelto ;).
      Ehkä hivenen epätoivoista innostua itse itsestään peilin kautta ottamastaan kuvasta, mutta onneksi löytyi toi suitsait-nappi :D.

      Poista
  7. Kaunis sinä <3 Ei tarvitse millään kohinanpoistajalla kuvia säätää!
    Mulla tuli viiskymmentä kesällä täyteen ja odottelen sitä kriisin tynkää, ei ole kuulunut ei, vaikka aina naureskelenkin et kohta sitä pukkaa :))) Enemmän silloin kymmenen vuotta sitten taisi sitä olla, mutta nopsaan meni ohi :P

    Hiukset on varmaan sellainen asia et harva omiinsa on tyytyväinen. Mulla taas on karkea ja paksu hiuslaatu, kampaajan ongelma asiakas, kun mikään ei pysy hiuksissa kuin hetken, nykyisin vaan sitä väriä laitellaan, mutta aikoinaan permanenttia uusittiin useamman kerran kuukauden sisällä edellisestä, kun piikkisuorana jo hiukset sojotti :)))

    Toivottelen tässä vielä hyvää uutta vuotta, kun en ole ehtinyt täällä käymään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olipas kiva ylläri, kun poikkesit ja vielä kerkisit jättää viestinkin :).

      Jos oma kuvasi on yhtään tuore, niin sanonpahan vaan, että näytät kyllä enemmän kolmekymppiseltä kuin ikäiseltäsi. Ettet nyt vaan olis kumminkin erehtynyt syntymävuodesta :D?

      Mutta siis näinhän se menee, että hiukset (joka sinällään ei ole niin kovin tärkeä asia, mutta on kumminkin jonkunmoinen), on tosiaan sellainen ikuinen pulma. (Tuli mieleen yksi meidän ystäväperhe, jossa isällä on paksuimmat ja karkeimmat ikinä näkemäni luonnonkiharat hiukset ja vaimollaan ihan yhtä ohuet kuin itsellänikin. Siellä perheen vanhemmalla tyttärellä on myös luonnonkiharat ja on jäänyt mieleen kuinka tyttö joskus alakouluikäisenä tuskaili tukkaansa, joka ei asettunut mihinkään suuntaan ja kysyi äidiltään, että "Äiti, miks mulla pitää olla tämmöset hiukset ??!", johon hento- ja suorahiuksinen äiti vastasi ykskantaan, että "Emmää vaan tiä. Kysy isältäs". :D

      Tuskin täälläkään mitään sen kummempaa kriisiä tulee. Niitä on osunut pariin viime vuoteen ihan riittämiin. Siis ihan todellisia sellaisia, ei mitään tämmöisiä turhanpäiväisiä.

      Iloist ja kivaa ja onnellista uutta vuotta sinulle myös Tuitiina <3

      Poista
  8. Kaunishan tuota olet ja hiuksetkin ovat kauniit. Tästäpä se selvis miksi en ota itestäni kuvia, tai miksi ne ei "onnistu", kun sellanen tulee kuin on malli. :D Enkä ota kuvia itestäni kuin "salaa", enkä varsinkaan julkaise. Joskus vahingossa satuin kuvaan ja oli lehdessä, niin kyllä aiheutti paljon häpeää :D. Onneksi lehdet menee heti kierrätykseen.
    Eihän nuo vuodet vielä meinaa mitään, vielä on samanverran elämää jaljellä, jos elää vaikka 100 vuotiaaksi, kuten eräs julkkis pappa :) Yks rouva, jolle kävin siivoomassa, ihmetteli, kun "ei tunnu yhtään erilaiselta" vaikka täytti 100 v ennen joulua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eihän tässä sitten mitään, jos satavuotiaskaan ei vielä huomaa, että on tota jokunen vuosi ikää kertynyt :D. Mutta niinhän se oli se linnanjuhlien vetonaula Hannes Hynynenkin niin terävä ukkeli ja sympaattinen kaveri kuin mikä, että ei mitään määrää. Ja vasta perjantaina oli oman isäni 80-vuotisjuhlat, vaikka ihan hyvin olis voinut olla kuuskymppiset. (Työkaverini kysyi isän tässä taannoin nähdessään, että onko hän vielä työelämässä :). Että toivoattavasti tässä pysyy itse yhtä hyvässä kuosissa).

      Tiedän tunteen siitä lehtikuvasta. Hrrr... Etenkin jos tietää siellä olevansa. Melkein meni yhden lehtijutun takia kesäloma pilalle, kun jouduin sitä jännittämään, kun lähdettiin reissuun justiin sinä päivänä kun lehti ilmestyi enkä nähnyt sitä. Onneksi on tää tekniikka nykyään niin näppärää, että isä otti puhelimella kuvan lehtikuvasta ja laittoi mulle, niin pystyin nukkumaan yöni rauhassa...

      Jaa niin. Kiitos sitä mitä sanoit, vaikka hiusten osalta kuva todellakin huijaa :)

      Poista
  9. Ai kohinanpoistonappi ;) - nyt täytyy myöntää, että olen aika tumpelo tuon kuvakäsittelyohjelman kanssa, minulle ihan uusia asia. Nyt minä opin sinulta jotain uutta ;)

    Upeaa, että laitoit kasvosi esille // kaunis ja upea aikuinen nainen // et tarvitse mitään taikanappeja :)

    kivaa viikonjatkoa sinulle annukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos yhtään lohduttaa, niin itse en osaa käsitellä kuvia ollenkaan. Paitsi suoristaa ja rajata, kun aika usein sattuu kuvassa joku menemään vinoon ja sen ympärille sitten eksyy kaikenlaista, mitä en alunperin kuvaan halunnut. Mutta muuten on ihan hepreaa ja olen liian laiskakin semmoiseen. (Senpä takia ilahduin tutun ammattivalokuvaajan sanoista "Kuva tehdään kuvaamalla, eikä käsittelemällä". Sopii mulle. Paitsi että ensin pitäis oppia kuvaamaan ja tuntuu, että tieto on vaan lisännyt tuskaa matkan varrella).

      Mutta siis juu. Taas rupesin jaarittelemaan turhia. En edes muista missä kohtaa ohjelmaa (käytän ilmaista Photoscapea) se kohinanpoisto oli, mutta senkin tein ihan automaattisäädöllä eli valkkasin yhden kolmesta (heikko, vahva tai oletus, en edes muista minkä :)), enkä säätänyt itse mitään.
      Taikanappeja tässä sen sijaan aina välillä tarvis milloin mihinkin :D. Just nyt kävis vaikka lottovoitto sellasen avulla.

      Kiitos kaunis Tuulanneli ja mukavaa loppuviikkoa (koska sehän se vissiin on käsillä) sulle kans <3

      Poista
  10. Oi että mä myös niin tykkään kuvankäsittelyohjelmista :)
    Täällä on samanlainen ohuthapsinen lady. Meillä jälkikasvu on perinyt myös puolison paksun hiuslaadun. Itselläni on sellainen vauvanpehmeä hiuslaatu. Jos pipon laittaa päähän, ei sitä pois kannata ottaa.
    Isekritiikki- pois se meistä - hetimiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä haaveilen jostain oikeasta kunollisesta kuvankäsittelyohjelmasta, mutta sitten kun mietin mitä sillä tekisin, kun en osaa käyttää ilmaista karvalakkiversiotakaan, niin on jäänyt sekin haikailu sikseen :). Ja vaikka kärsivällinen olenkin, niin ei taitais kyllä aika eikä pinna riittää itseopiskeluun sillä saralla. Mutta heti jos tällä kylällä joku innostuu kuvankäsittelykurssin järjestämään, olen ensimmäisenä oven takana :)

      Ja juu. Pipon kun kerran pistää päähänsä, niin se onkin sitten siinä :D. Mutta se hyvä puoli näissä ohuissa hiuksissa on, että ei tarvi kauan odotella, että kuivuu. Yleensä se käy nopeammin kuin haluaakaan.

      Mutta nää nyt on vaan näitä turhanpäiväisyyksiä. Ollaan mitä ollaan ja hyvä niin :)

      Poista
  11. Et sä mitään kohinanpoistajaa tarvii :) Kaunis nainen. Perustetaanko kriisiryhmä, mä täytän kohta 40 vuotta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, hyvä idea!. Voin ruveta sulle vertaistukihenkilöksi, jos alkaa ahistaa :D. Neljänkymmenenyhdeksän vuoden kokemuksella.

      Jotenkin tää 50 vuoden täyttäminen tuntuu lähinnä hyvältä (vai sittenkin huonolta?) vitsiltä. Ei oikein osaa suhtautua koko asiaan.

      Ja kiitos <3

      Poista
  12. Samaa mieltä kuin edelliset, alempi kuva on parempi kauniista naisesta! Ilahduin kun "näin" sinut ja että sinullakin on valkoinen kamera :) Onnellista uutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Marita :)

      Arvaa vaan kuinka usein kuviasi nähdessäni miettinyt, että siinä on kyllä niin kaunis nainen, joka (niin epäreilua kuin se onkin ;)) onnistuu aina niin hyvin kuvassa kuin kuvassa. Olis kyllä niin mukavaa, eikä tarvis aina juosta karkuun, kun joku kaivaa kameran esiin. (Omani muuten paljastui ihan sattumalta paketista sen kaivaessani valkoiseksi, jonka olin halunnutkin, mutta ostaessani se oli olevinaan musta. Pidin sitä jonain hyvänä enteenä, että vaikka paketissa luki "black", sisällä kuitenkin oli toivomani white...)

      Onnellista ja iloista ja reipasta tätä vuotta sinulle myös Marita <3

      Poista
  13. Onpas mukava nähdä kuvasi,hei vaan :) Kaunis olet ..kohinalla tai ilman! Ja hiuksista ei huomaa,että ohuet olisi.Onneksi nykyään saa hyviä muotoilutuotteita.Itselläni taas hiuslaatu iän mukana hieman parantunut.Arvelen syyksi sen,että värjään hiuksia nykyään harvemmin enkä muutenkaan käsittele päivittäin esim.föönilla..Saavat olla välillä luomuna.Voit hyvillä mielin odotella synttäreitäsi,reippaan ja hehkeän näköinen olet Annukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No heippa vaan Anne ja kiitoskauniista sanoista :). (Tässä ei itse oikein ole edes tullut ajatelleeksi, että enhän tosiaan ole pahemmin naamaani missään näyttänyt.. Ihan tarkoituksella kylläkin, kun ei ole tota onnistunutta kuvamateriaalia ihan ruuhkaksi asti kertynyt, mutta onhan se aina kiva nähdä "kasvotusten", kenen kanssa täällä on tekemisissä.)

      Taitaa olla niin, että toppatakin karvakaulus vähän hämää ja vähän sekoittuu noihin ohuina lentäviin hiuksiini (joita tosin on tällä kuvan "paraatipuolella" enemmän kuin toisella). Ja ihan samaa olen ajatellut kuin sinäkin, että nyt pitäis viimeistään ymmärtää jättää käsittelyt vähemmälle (etenkin ne vaaleat raidat, jotka tukan on katkoneetkin) ja tosiaan olla enempi luomuna. Viikonloppuisin olen jo pidempään harrastanut sitä, että tarkoituksella annan hiusten olla pesemättä, vaikka se kyllä pipokauden ulkopuolella vähän rajoittaa ihmisten ilmoilla liikkumista :D

      Olo on nyt hirmu reipas, kun on saanut huilailla. Ja ulkoilituakin tuli jouluna vielä enemmän kuin muuten vaikka ihan kotona oltiinkin.

      Iloista ja onnellista tätä vuotta Anne <3

      Poista
  14. Ihana sinä <3 Mukava saada kasvot kaikille kauniille kommenteille, joita olet jättänyt :) Ja kuten joku jo sanoikin, niin sullahan on elämä vasta puolivälissä, jos vaikka satavuotiaaksi porskutat menemään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua Jossua :). Kiitos kaunis <3.

      Justiin oli perjantaina isän 80-vuotispäivät ja kaikki sisarukset koolla. Isoveli (86 v) ajeli pohjanmaalta ja totesi, että tarttis vähän nopeampi auto ostaa, että pääsis ens kerralla lyhyemmässä ajassa perille. Isosisko (82 v) tuli niinikään pitkän matkan takaa ja perheen "vauva" 72 v olikin sitten ihan omaa kaliiperia, kun on vasta niin nuori. Että jos yhtään isän sukuun tulen, niin ei tässä tosiaan hätiä mitiä :D.

      Iloista ja kivaa ja toivottavasti erityisen seesteistä ja mielenrauhaisaa tätä vuotta Jossu <3.

      Poista
  15. Kaunis kuva sinusta ja kaikkinensa kiva nähdä sinut :) ps. olenkohan minä jotenkin ihan epänormaali tai hiasjärkinen kun en ole oikein ymmärtänyt ikinä ikääni kriiseillä - Minusta on kiva kun ikää tulee -kun vain pysyis terveeenä ja nämä ikälisät tulis sillain pikkuhiljaan eikä kertalaakista - tiedättehän naiset ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis Anne ja ihan samaa mietin silloin, kun taannoin paljastit kauniit kasvosi lierilakin alta :)

      Vähän veikkaan, että tästä ei taida nyt mitään kriisiä tällä kertaa tullakaan, kun on ollut noita oikeitakin kriisejä tässä vuoden-parin sisään sen verran, että tuntuu oikeastaan ihan kertakaikkisen turhalta moinen iän miettiminen. Päinvastoin olen kyllä ihan todellakin kiitollinen tästä ja kaikista tulevista vuosista niin pitkälle kuin niitä piisaa. Toivottavasti mahdollisimman pitkälle. Ja onneksi on ympärillä tuota ihanaa nuorisoa,jonka kanssa toimiessa saa itselleen niin paljon iloa ja energiaa ja hyvää mieltä, että pysyy tolkuissaan :)

      Ja juu. Tiedetään ;). Ja samaa toivon.

      Iloista ja energistä ja kaikinpuolin seesteistä tätä vuotta Anne <3

      Poista
    2. Sitä toivon niin meille kuin teillekin :) ja kaikille <3

      Minä olen itsekin huomannut, että kun on nuorta väkeä ympärillä niin jotenkin se vain tekee hyvää :)) töissä sama tilanne. Yläkouluikäisiä tähtisilmiä :)

      Onhan näissä ikälisissä se etu, että harvoin palelee ;)








      Poista
    3. Totta :). Ei tuli vilu ei :D

      Poista
  16. Mulla oli lapsena sama ongelma rusetin kans :( ja sitten kun haaveilin että hiukset olis saanut letille, niin se letti oli ohuempi kuin pikkusormi. Vauvatukkakin jäi ohimoille ihan koko iäksi.

    Hyvän kuvan olit saanut. Mulle tuo selfien ottaminen tuntuu olevan toivotonta. Joko on silmät ihan kierossa tai kiinni tai sitten on sellainen "katsokaa kaikki: mulla on sieraimet" -kuva. Vaatinee kait vielä harjoittelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos mun tukka olis ikinä kasvanut niin pitkäksi, että siihen olis saanut letin, se olis varmasti ollut just samanlainen ellei ohuempi. Mutta kun mulle aina leikattiin se sama "luukkupää-look" kuten paras ystäväni nimitti isän mulle leikkaamaa pottamallin poikatukkaa, niin ei tullut ongelmaa letistä :D.

      Mutta siis, sulla on sitten pakosti hyvä hovikuvaaja, kun olen nähnyt useammankin onnistuneen otoksen, jossa olet näyttänyt kadehdittavan hyvältä. Erityisesti on jäänyt mieleen sellainen, jossa sulla oli se "otsakoru" tai mikä se nyt onkin nimeltään. No semmonen Kleopatra-juttu kumminkin. Näytit kauniilta.

      En tiedä, mikä päähänpisto tuo kuvan ottaminen edes oli, mutta kun oli kamera sen takia kädessä, että otan sen töihin mukaan, niin tulipahan napattua. Jos puhelimella (jossa ei todellakaan ole sitä selfie-toimintoa) otan, niin mulle tulee oma versioni sun sierainmallista ja se on just se "oletteko muuten huomanneet, että mulla on silmien välissä tollanen sentin syvyinen kurttu?"

      Poista
  17. (¯`'•.¸(¯`'•.¸Hyvä selfie, ihana sinä¸.•'´¯)¸.•'´¯)

    Ite en onnistu kuvissa ikinä, mielummin kuvaan enkä siinäkään onnistu kovin hyvin... Hehhee! Suotta ikäkriiseillä, joka ikä on paras ikä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka ikä paras ikä :). Toi onkin muuten mainio motto! Otan heti käyttöön :).
      (Siitä tuli mieleen ne ne lapsuusaikaiset "japaninkielen" väännökset. Sellaset kuin tarkka-ampuja = joka kuti ohi veti ja mitä niitä nyt oli)

      Mutta siis, taannoisen Tampereen turneen kuvia katsoessa (paitsi etten katso niitä :)) tulee todistettua, miltä 99,9-prosenttisesti näytän kuvissa. Että parempi vaan pysytellä piilossa tai korkeintaan siellä kameran toisella puolella.

      Mutta kiitti kumminkin <3

      Poista
  18. Niin näyttää terveelle, rypyillä tai ilman :) Hah, voiko leidille enää kamalammin sanoa, terveelle. Haloo. Minä siis tarkoitin fressiä ja nuorekasta.

    Ikä on vain numeroita. Niin klishee mut niin totta. Se on varma, että enemmän kolottaa ja sattuu, mutta eiks se kuulu elämään. Annetaan takas ja pannaan vastaan. Kai sie kemut pidät? Suosittelen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä terve on just hyvä :). Että kiitos kaunis siitä, mutta toi "nuorekas" on ihan kauhee sana. Siitä tulee ihan sellainen olo, että on lähinnä säälittävä tapaus :D

      Arvaa vaan olenko tässä muutamankin kerran mielessäni ajatellut niitä sun noin vuoden takaisia ikäkriisipostauksia hymy huulilla, koska ne oli silloin niin totisinta totta, mutta tarinalla oli kumminkin onnellinen loppu, vaikka tuhoa suunnilleen ennustelit :). Kivat pirskeet ja kaikkea ja siitähän se elämä vasta lähtikin huisiin nousukiitoon. Kivaa.

      Olen huono kemuilija, mutta jotenkin tässä on nyt alkanu kutkuttaa sellanen ajatus, että jos järkkäis jotkut pöljät pukujuhlat. Sellaset missä pukeuduttais oman syntymävuosikymmenen mukaisiin asuihin. (Ihan vaan sen takia, että 60-luvun tyyli on just sitä, mitä haluaisin ihan normistikin käyttää, jos nyt ei sattuis oleen vuosi 2014. Simppeli kotelomekko ja säärenmyötäiset saapikkaat. Ja tukka isosti :). Mutta siihen tarvittais vissiin peruukki..)

      Ans kattoo ny. Kiirehän tässä tulee, jos meinaa ehtiä semmoset äkkiseltään pistää pystyyn.

      Poista
  19. Oikein onnistunut otos, ihan käsittelemättömänäkin! Ikäkriisi ei ole kiva asia ja ihan turhakin se on. Olin ihan varma, että mulle iskee ihan hirvee neljänkympin kriisi, mutta ei sitä sit tullutkaan. Nyt oon päättänyt, että en edes mieti sellaista mahdollisuutta, että seuraavilla pyöreillä tulisi joku kriisi.

    Terveisin toinen liuskatukka, joka suurkuluttaa tuuheuttavia shampoita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on just nimenomaan niin turha kuin olla voi, koska kyllähän tässä on paremminkin syytä olla iloinen ja kiitollinen ihan jokaikisestä päivästä ja viikosta ja kuukaudesta ja vuodesta :). Vaikka sattuuhan sitä väliin niitä huonompiakin jaksoja, mutta ilman niitä ei hyvätkään tuntuis miltään. (Vähän sama asia kuin isoäitini sanonta "Aina hieno ei ole koskaan hieno", vaikka liittyikin enempi ulkoiseen olemukseen ja siihen, että jos sitä aina tälläytyisi viimeisen päälle, niin miten sitä sitten erottaisi juhlan arjesta. Mutta sen suhteen ei tällä kotiverkkaripentillä ole kyllä koskaan tullut ongelmaa :))

      Kampaaja "pakotti" mut viime reissulla ostamaan sellaista shampoota ja hoitoainetta, jolla piti yksittäisiin hiuksiin tulla lisää paksuutta (tai siis mielikuva ainakin..), mutta ei tullu muuta kuin rikkimennyt päänahka ja lisää katkenneita hiuksia :(. Päätin että antaa olla. Ja muutenkin luotan kyllä kaikessa enemmän siihen, että sillä mitä pistää suuhunsa, on enemmän merkitystä. Ja yksi, jolla on ihan oikeasti ollut hiuksiin huomattavan parantava vaikutus ja jolla on niitä tullut jopa lisää, on Aloe Vera. (Ja nyt kun tämän tähän kirjoitan, muistan, että eipä olekaan pitkään aikaan tullut sitä litkittyä, joka voi olla osasyy tähän tilanteeseen, joten täytyykin laittaa tilaukseen..)

      Iloista loppuviikkoa ja viikonloppua Inka :)

      Poista
  20. Ihanan kaunis Annukka <3 ihan molemmissa kuvissa, eikä todellakaan uskoisi puolivuosisataiseksi vaan kyllä neljännestä menisit!
    Ei se aina ole kivaa kun on paljon hiuksia ja vielä lyhyt malli: joko käy kerran kuussa kampaajalla maksamassa tai kärsii muutaman kuukauden pitkäksi kasvaneesta pehkosta mitä ei saa millään asettumaan kun se on vielä piikkisuora ja itsepäinen ;) ja olen edelleen kateellinen veljilleni joille on suotu luonnonkiharat suortuvat...
    Mukavaa paluuta arkeen insinöörien seuraan ;) ja niin paljon rutkasti työniloa sisustussuunnittelutyöhön!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puoli vuosisataa kuulostaa ikuisuudelta, mutta ihan hirvittää kuinka äkkiä se on mennyt. Ja koko ajan tuntuu, että aika kuluu aina vaan nopeammin ja nopeammin. Kääk. Tässähän on 100-vuotissynttärit tuota pikaa ovella :D.

      Mutta siis kiitos kaunis, vaikka aika harvoin itse itseni enää kauniiksi tunnen. Joskus sentään onneksi :).
      Ja mitä noihin hiuksiin tulee, niin tasan ei tosiaan taida mennä lahjat niitten suhteen :): Sen paremmin kuin säärten paksuuksienkaan. (Mulla on kaikesta reenistä huolimatta niin ohuet pohkeet, että on todella vaikea löytää saapikkaita, jotka ei näyttäis ämpäreiltä jalassa. Mutta kun tuskailen sitä kenkäkaupassa, niin yleensä saan vastaukseksi, että "Olisit kuule onnellinen, kun yleensä ihmiset valittavat, että ei mahdu saappaiden vetoketjut kiinni". Ymmärrän kauppiaan hyvän yrityksen, mutta ei varsinaisesti mua auta :). Ennemminkin auttaisi, jos tehtäisiin kaikenkokoisille jaloille sopivia kenkiä..

      Ja kiitos ja kiitos :). Molemmat toivotukset otetaan ilolla vastaan. Sitä samaa sulle tuohon ensimmäiseen ja villejä zumbahetkiä tuon toisen tilalle :)

      Poista
  21. Ensimmäinen kuva on utuisempi ja toinen skarpimpi.
    Kaunis ja tasapainoinen nainen.
    Härkäviikot alkoivat, joten sitä ihanaa arkea nyt pukkaa. Paitsi sinulla ne suuret juhlat katkaisevat pahasti hyvin alkaneen arjen. Juu, olen itsekin ihan tyytyväinen omaan arkeeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kaunis Irene :). Ehkä se oli juurikin tuo utuisuus, joka tuossa ensimmäisessä kuvassa viehätti, kun en ole semmoista ominaisuutta aiemmin mihinkään kokeillut. Mutta sen verran epätodellinen lopputulos on, että saa nyt jäädä tähän, ellen sitten joskus innostu jotain satukirjaa (jonka kirjoittamisesta aina välillä haaveilen) kuvittamaan :)

      Taitaa olla niin, että se miltä sisällä tuntuu, näkyy tosiaan päällepäin, koska juuri tuommoinen rauhallinen ja positiivinen olo mulla eilen aamulla oli (ja on onneksi edelleen), joka mielestäni kuvastakin välittyy. Mutta en kyllä toisaalta haluais myöntää, että enimmäkseen sitten vissiin olen hermostunut tai kiukkuinen, koska siltä otsajuonteineni yleensä näytän.

      Teillä on siellä ollut juhlan keskellä sitä ihan parsta lisäjuhlaa, josta saa nauttia arjessakin. Onnea vielä tätäkin kautta suvun uudesta jäsenestä (ja jäsenelle itselleen tietysti myös) <3

      Poista
  22. Nonni, löytyi sitten hiuksienkin suhteen meillä yhteläisyyttä ;) Samat ongelmat nimittäin täällä, että kun kasvaa, niin samantien latvat haurastuu ja katkeilee :( Niin on kaunis "melekein viiskymppinen" siellä kuvassa, ei kyllä uskois alemmastakaan kuvasta, että semmottiset lukemat sullekin mittariin pärähtää! Mukavaa juhlan odotusta, onko isotkin bileet suunnitelmissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt täytyy kyllä sanoa, että tuota yhtäläisyyttä en kyllä ihan heti olis uskonut, koska sun tukka näyttää niin pitkälle ja paksulle ja hyvinvoivalle kuvissa. Ja omaani verrattuna sitä onkin.
      Oma vika (mulla) kylläkin varmasti hyvinkin pitkälle, kun on aina vaan tullut suostuttua kampaajan ehdotukseen siitä, että laitetaan vaaleita raitoja sen sijaan, että värjätään koko tukkaa. Siitähän se sitten on pikkuhiljaa pätkiintynyt pieniksi palasiksi koko kuontalo. Ja ohenee ohimoiltakin sitä tahtia, että huhhuijaa. (Nyt kun vuoden vaihteessa lisäsin taas muutaman jutun entiseen raakaravintovalikoimaani, niin aloitin kokeilemaan mm. MSM-jauhetta, jonka sanotaan auttavan justiin paitsi ihon, hiusten ja kynsien kuntoon, myös (ja erityisesti) nivelongelmiin ja lihasjäykkyyksiin. Mutta nyt on vasta viikko takana ja pitää aloitella pienillä annoksilla, että vielä en osaa kertoa, alkaako näkyä päälle päin, mutta jos alkaa, niin heti ilmoittaudun :)).

      Ja kiitos kaunis kivoista sanoista kans :). Ei ollut bileet suunnitelmissa ensinkään, mutta Maketsulle tuolla ylempänä kirjoitin, mitä olen tässä oikeastaan vasta eilisen ja tän päivän aikana alkanut päässäni hahmottaa. Vois olla aika kiva, mutta ans kattoo nyt. Tarkoitus oli lähteä miehen kanssa johonkin lämpimään golfailemaan, mutta on sekin vielä ajatuksen asteella. Vaan ei se oo niin päivän päälle ja helmikuussa pitäis lähteä turhan kauaksikin, mikä ei sinällään innosta, kun pelaamaan pääsee lähempänäkin, joten ehkä siirretään vähän myöhempään kevääseen.

      Rattoisaa arkeenpaluuta :)

      Poista
  23. ÄÄÄhhh, sulle on käynny samallailla ku mulle: Sun peilit on hajonnu. Mä ku koitan kattoo kuvaani peilist ni sielt kurkkaa vastaan vanha ukko!

    Eivaa, ihan hyvältä näytät, älä turhaa valita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No heti jos munkin peilistä alkaa kurkkaamaan vastaan vanha ukko, niin sit on kyllä jo tapahtunu jotain muutakin kuin peili hajonnu :D.

      Ehkä se otsakurttu, joka tekee musta vihaisen näköisen, näkyy sieltä peilistä erityisen hyvin sen takia, että pitää nykyään entistä enemmän kurtistaa kulmia, että ylipäätään näkee sinne peiliin asti :).

      Mutta en valita. Enkä kai valittanutkaan? Tai en ainakaan huomannu :). Ja kiitti!

      Poista
  24. Ihana ja kaunis nainen siellä kurkistaa, molemmissa kuvissa <3 Täysin samaa mieltä Partapapan kanssa, ei kuule kannata valittaa tai kriiseillä _yhtään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En valita, enkä kriiseile :)

      Mies sanoi kuvan nähdessään, että tollasena hän kuulemma näkee mut suurimman osan ajasta, mutta heti kun kaivetaan kamera esiin, niin tulee joku ihme muikistelu kuvaan, enkä näytä yhtään itseltäni. Ja parempi se kai on näyttää itseltään mieluummin normielämässä kuin pelkissä kuvissa. Tai jotain sinnepäin :)

      Mutta kiitos <3

      Poista
  25. Kaunis nainen molemmissa kuvissa. Työssäni olen poistanut lukemattomia ryppyjä, näppyjä, värivirheitä ja läskiäkin, joten minusta on kaikkein kivointa katsoa aitoja kuvia :) Itse katsoo kuviaan aina kumman kriittisesti ja tarkkailee asioita, joita muut eivät yleensä ollenkaan noteeraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos :)

      Varmaan siihen virheidenkorjailuun tosiaan kyllästyy. Ehkä vähän ontuva vertaus, mutta itse kyllästyin silloin matkaopasaikoina jatkuvaan auringonpaisteseen ja vähäpukeisiin ihmisiin ja oli niin superia tulla välillä käymään täällä loskaisessa ja räntäsateisessa koti-Suomessa, jossa ihmisillä oli paksut talvipompat päällä :). Siinä silmä lepäsi kaiken tirisevän aurinkorasvan ja välillä niin tositosi pahasti punoittavien nahkojen jälkeen.

      Taitaa olla ihan hyvä, etten hallitse kuvankäsittelyä, niin ei tule kiusausta peukaloida joka kuvaa. Suoristaminen ja rajaus riittää mulle, vaikka välillä toki toivoisin osaavani muutakin. Etenkin silloin kun hämärissä sisätiloissa otetusta kuvasta pitäisi saada sellainen, josta on edes pieni mahdollisuus saada jotain selvää.

      Poista
  26. Pitkästä aikaa olen ehtinyt lueskelemaan blogeja, ja täällähän oli vastassa oikein kaunis nainen. :-) Enkä huomaa mitään hisuongelmaakaan - minusta nuo ovat oikein nätit.

    Nyt lähden tutkimaan, löytyisikö minulta tuommoista kohinanpoistonappulaa. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähiin on jäänyt mullakin viime aikoina lukemiset, vaikka olen pysytellyt ihan täällä kotimaan kamaralla. Mitä nyt välillä käynyt amerikoissa nojatuolimatkalla :D. (On muuten ollut kiva lukea niitä sun matkakertomuksia, koska ne on olleet niin satumaisia. Tai siis Satumaisia :)).

      Hiusongelma on todellinen. Siinä kohtaa kuva kyllä valehtelee, mutta näillä se on nyt mentävä, kun ei muutakaan voi :)

      Poista
  27. Toivottavasti et liukastunut, koska sitä et olisi ansainnut! Ja kehua voikin, jos ei ole yhtään ryppyjä niinkuin sulla, normaali iho, joka ei ole kellään täysin tasainen. Sitä paitsi, nyt haluan jakaa yhden ajatuksen, josta olen ihan satavarma, ainakin näin haluan itselleni uskotella: ihminen vanhenee kauniisti, jos haluaa. Kun on jokaisen poimunsa kanssa sinut, niin voi olla hymy huulilla ja aina kaunis!

    P.S. Mulla on aivan sama vako kuin sinulla silmien välissä!!! Kiitos kun kerroit, että se johtuu lapsuuden hajataitosta. Nimittäin sama vika sekin! Se vako välillä ärsyttää, koska monet luulevat, että olen vihainen, mutta kun en vain voi sille mitään. No, sen myötä ajattelen, että pitää olla sitäkin enemmän suupielet ylöspäin kuin muiden ettei antaisi ainakaan vihaista käsitystä itsestään. Ehkä se vaikuttaa myös sitten sisäiseen fiilikseen positiivisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme kyllä en liukastunut, mutta kun kotona katsoin uudelleen peiliin, alkoi heti kaduttaa, että tuli mainostettua rypyttömyyttä, kun tuntui, etten siellä muuta nähnytkään :). (Oikeasti ei ole tapana tuijotella itseäni peilistä. Päinvastoin, on tullut jo pidempään kierrettyä kaukaa aina kun mahdollista).

      Ja mehän ollaan sitten molemmat melkein sukua Sibeliukselle...:). (Jostain luin, että sitä kyseistä juonnetta nimitetään Sibelius-rypyksi). Eikähän siinä muuten mitään, mutta kun se ilmestyy aina kun tekee jotain, mikä vaatii tarkkaavaisuutta (voisin kuvitella, että veneilykin olis sellaista) tai kun silmät väsyy alituisesta näytön tuijottamisesta tai telkkarin katsomisesta tai lukemisesta. Ja huomaan, että nukkumaan mennessäkin joutuu oikein keskittymään, että osais rentouttaa kasvonsa niin, ettei kurttu entisestään syvene. Sitä kun mieluummin tosiaan näyttäis ystävälliseltä kuin vihaiselta).

      Mutta nää on näitä vaan. Hyvänä päivänä ei edes huomaa, mutta huonona tulee välillä keskityttyä epäoleelliseen.

      Ja se on just niin kuin sanot. Hymy kaunistaa aina :). Ihan kaikkia.

      Poista
  28. Ihana nähdä sua taas ♥ kaunis olet ilman kohinanpoistoakin. Mistäs mullekin sellainen saataisiin, mielellään niin, että näyttäis kohinat poistetulta ihan livenäkin ;)
    Mutta ei kannatakaan kriiseillä, nimim. kokemusta on jo muutama vuosi
    Mulla harmina myös tuo hiusten lähtö/oheneminen. Hiukset ovat olleet minulle se mistä olen ollut jopa ylpeä, paljon ja paksut, mutta nyt on ohimoilta alkanut harveta :(. Pelkään muistuttavani pikapuoliin Pelle Hermannia, jos tätä jatkuu ja siksi olen nyt kokeillut Priorin Extra- kuuria, toivottavasti auttaa.
    Ihanaa viikonloppua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan Pelle Hermanni sun kans Anneaulikki :D. Alkoi ihan ääneen naurattaa, vaikkei hiuskato kyllä mitään erityisen kivaa ole. Samat on nimittäin ongelmat näilläkin ohimoilla. Mulla vaan kun on jo ennestään isän suvusta peritty korkea otsa ja ohut tukka, niin täällä ollaan jo mallia Kekkonen siinä vaiheessa, kun teikäläisellä vasta pikkasen otsa pilkottaa.

      Kerro sitten miten kävi sen Priorin Extran kanssa. En ole sitä kokeillut, vaikka usein olen Maria Sidin mainoksen nähdessäni miettinytkin. Mulla on ihan oikeasti auttanut Aloe Vera, jota otin varmaan parin vuoden ajan kulauksen joka aamu. Jopa kampaaja kysyi, että mistäs nyt tuulee, kun on on alkanut ilmestyä kokonaan uusia hiuksia. Jostain syystä se vaan jäi ja nyt täytyiskin taas muistaa metsästää sitä jostain. Ei kampaajaa, vaan sitä Aloe Veraa. Ja toinen juttu, mitä eilen mietin, oli se, että milläs tässä tukkakaan voi kasvaa, kun niskat ja hartiat on niin juntturissa, ettei varmaan ole veri kiertänyt päässä enää aikoihin. Että ehkä sillekin asialle vois tehdä jotain...

      Mutta pelleilemisiin ja mukavaa viikonloppua <3

      Poista
  29. Heippatihei!
    Meillä on pari selkeästi yhdistävää tekijää:
    1) Täytän toukokuussa 50 ja oon ihan omituisen innoissani siitä. Ihana juttu! Olen varannut matkan toiselle puolelle maapalloa välttääkseni sadat onnittelijat kukkapuskineen oveni takana!! Juupa juu:) Matka todellisuutta kuitenkin:)
    2) Vertikaali Sibelius-ryppy kulmien välissä, mullakin on sellainen ja erittäin syvä. Se on ollut mulla varmaan toooosi kauan, mutta huomasin sen vasta 3-4 vuotta sitten, kun oltiin veljentyttöjen kanssa Stokiksen risteilyllä ja teetettiin itsestämme karikatyyrikuvat.
    En ollut ikinä huomannut, että mulla on sellainen!!!! Hauskaa:)
    Mikäs tässä, vanhetessa:) Ajattelen nykyään, että mulla on sellainen 20 vuotta aktiivista elinaikaa jäljellä, otettakoon siitä kaikki ilo irti:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippatihei vaan ja hauska kuulla yhtäläisyyksistä :). Olkoonkin, että sen Sibelius-rypyn olisin kyllä mieluusti jättänyt itselleen Herra Sibeliukselle :)
      Ja nyt kun tässä pari päivää olen asiaa mietiskellyt (kun en ihan oikeasti ole aiemmin tullut ajatelleeksi, että kohtahan tässä ihan oikeasti on ne synttärit, olen tullut siihen tulokseen, että itseasiassa se on ihan hitsin kivaa täyttää 50. Ja samalla alkanut miettimään, että josko sitä sitten kumminkin jotkut pippalot vielä ehtis järjestää. Alunperin kun oli tarkoitus vaan lähteä miehen kanssa golfailemaan jonnekin, missä aurinko paistaa. Ja siis lähdetäänkin kunhan saan aikaiseksi tutkailla tarjontaa. Ajankohdan kanssa kun ei ole ihan niin justiinsa. Myöhemminkin keväällä ehtii.Etenkin kun jäi miehenkin juhlat viime keväänä väliin, niin tulis sitten molemmat siinä samalla lähtemisellä.

      Ja musta tuntuu, että 20 vuotta aktiivista aikaa on liian vähän :). Pistetään siihen yks kymppi vielä päälle, eiks vaan :)?

      Ja iloista tätä vuotta!

      Poista
  30. Kukahan se jokin aika sitten Instassa valitti, ettei ikinä onnistu kuvissa;)
    Hyvä kuva ja kyllä passaa katsoa ihan ilman kohinan poistoa.
    Kaunis nainen<3
    Äläkä ollenkaan kriiseile sen iän kanssa; lohduta itseäsi vaikka sillä, että Ladyllä ei ole kuin 2 vuotta siihen seuraavaankin vuosikymmeneen eikä sekään vielä kriiseile;)
    Muistuta minua näistä sanoista sitten parin vuoden päästä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan tuntea tyypin :). Ja se on ihan totisinta totta, että jos kuvissa joku epäonnistuu, se olen minä. Ja siinä ei ole edes millään erityisen ankaralla itsekritiikillä osuutta asiaan, vaan se on totta. Senpä takia niin ilahduin, kun sattui tuo ohimennen räpsäisty otos näyttämään jopa omiin silmiin ihan kivalta. Varmaan siksi, että oli muutenkin niin hyvä fiilis.

      Ikä on kaikenkaikkiaan niin hassu asia. Koko ajan se on, muttei kuitenkaan ole. Ja raja sille, milloin omasta mielestä joku on vanha, on koko ajan siirtynyt kauemmas ja kauemmas. Ja vieläkin särähtää korvaan, kun mediassa puhutaan 70-vuotiaista vanhuksista, kun omasta mielestä 70-vuotias ei todellakaan ole vanha eikä mikään. Oma isä täytti justiin 80 ja työkaveri kysyi hänet nähdessään, että onko isäni vielä työelämässä. Samaa olis voinut kysyä vanhemmista sisaruksistaan, joiden kesken kuuluivat synttäreillä sopivan, että kyllä sitä ainakin Hannes Hynysen lukemat ohitetaan. (Ja voi että mikä symppis se Hanneskin on <3)

      Sulla on niin levollisen positiiviset kasvot, että niissä ei ikä tule näkymään ikinä. Se on jämpti :)



      Poista
  31. Hyvä kuva! Kävin kerran valokuvauskurssia mutta ei siellä tuollaisesta kohinanpoistosta mitään kerrottu :-( Opin tai ainakin tykästyin vain kuvaamaan heiniä ja risuja :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kiva ylläri täällä odottamassa :). Kiitos kun tulit ja kiitos kommentista myös :)

      Ja ihan samat on mielenkiinnon kohteet mullakin. Heinät ja risut ja oksat ja kaikki mitä luonnosta löytyy on niin kaunista ja mukavaa kuvattavaa. Ja sitäpaitsi voi rauhassa kontata pöpelikössä, eikä kuvattavat juokse karkuun :D.

      Haluaisin osata kuvankäsittelyä, mutta vielä enemmän haluaisin osata valokuvata niin, että se mitä näen, siirtyisi kameraan sellaisena kuin sen olen nähnyt, mutta tuntuu olevan mahdoton tehtävä :).

      Piti oikein vielä uudestaan katsoa, mistä se kohinanpoisto oikein löytyi, kun en enää muistanut itsekään.. Oli "suodin"-valikko ja sieltä sen bongasin otsikolla "kohinan poisto (ihon värin parannus)" ja klikkaus tosiaan teki tehtävänsä, kun alkoi iho näyttää niin paljon paremmalta ja rypytkin läks :D

      Mukavaa viikonloppua ja lämpimästi tervetuloa porukoihin!

      Poista
  32. Hyvältä näyttää! Ja ilmeet, hymy ja olemushan ovat ne tärkimmät, silmien säihkettä unohtamatta!
    Oletko kokeillut suolavettä? Saa kampaamosista ainakin ja varmasti myös marketeista. Itse ohuthuiksisena hurahdin siihen. Saa hiukset irti päänahasta, eikä rasvoitu heti. Ehkä vie vähän killtoa pois, mutta mikäpä olisi täydellistä :-)
    Kiva nähdä, mitä olet tehnyt suunnittelurintamalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaahas. Muuttolintu on lentänyt kotikonnuille. Tervetuloa takaisin maan pinnalle :D

      Ja uskotko, että mulla on tossa kuvassa nimenomaan sitä suolasuihketta tukassa :). En ollut koskaan kuullutkaan moisesta, mutta sisko toi joululahjaksi ihan hervottoman kopallisen Dermosilin tuotteita, joita sitten keskenämme täällä jaettiin. Ja kun kohdalle sattui tuo suolasuihke ja luettiin, mihin se on tarkoitettu, porukka totesi yhteen ääneen, että "Tää menee äitille" :D. No niinpä. Mielenkiintoista tosin olis nähdä, millaset pehkot sillä sais noille meidän miehille aikaiseksi, kun on jo ennestään vähän jämäkämpää sorttia hiuslaatu.
      Ja totta tosiaan, se piti hiukset irti päästä jopa siihen asti, kun tuli töistä kotiin, mikä on jo jonkun sortin ihme. Mutta melko elottoman näköiseksi kyllä vetää. (Ei sentään käyttäjää onneksi, vaan tukan :)).

      Ja juu. Suunnittelujuttuja tulee näkösälle heti kun tästä pistän töpinäksi :)

      Kotoisaa lauantai-iltaa

      Poista
  33. Kaunis olet! Hyvä kuva sekä kohinalla että poistolla. Enpä ole tuota kohinanpoisto kokeillut, mutta pitää kokeilla.
    Olipa kiva nähdä sinut! Useammin kannattaa ottaa kuvia, sinä sovit kuviin!
    Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sua Tuulia :). Kiitos vaan paljon, mutta kyllä taidan jättää nuo selfiet niille, joille ne paremmin sopii.. Ei oikein ole mun juttu, mutta kivaahan se oli, kun kerran sentään puoleen vuosisataan omasta mielestään onnistui... Tai voi olla, että se oli jo toinen kerta, mutta kumminkin :D

      Kohinanpoistoa en olis oikein kuviin osannut yhdistää. Enempi korvien väliin, mutta hyvinpä se toimi niissäkin :)

      Lokoisaa viikonloppua sinulle Tuulia!

      Poista
  34. Ihana sinä! <3 Hyvällä buugiella uuteen vuoteen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä Taina :). Hyvä buugi ja koko ajan paranee :D. Vielä jos Olgalta jonkun ikään sopivan jakkupuvun löytäis, niin johan kelpais :D

      Poista
  35. Ihana kuva! Kohinanpoisto on pop, vaikka et kyllä sitä tarttiskaan :D Munkin tarttis varmaan rohjeta ottaa ittestäni joku kuva blogiin (muutakin kuin se yksi koko ajan esillä oleva), mutta tuntuu niin vaikealta... Onko sulla siis helmikuussa synttärit? Kivaa, pidetään mielessä ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt vasta hoksasin, että täällähän oli vielä lisää viestejä odottamassa :). Kiitos ja anteeks..

      Kohinat olen ennen yhdistänyt vaan korvien väliin, mutta nyt tiedän, että tarpeen tullen voi käyttää kuvienkin fiksailuun :). Mutta jääkööt nyt toi kuva kumminkin ainoaksi tällä mun selfie-saralla. Ellen nyt sit ihan hurjaksi heittäydy ja laita joskus toistakin. Helppoa se oman naaman esittely ei tosiaankaan ole niinkuin sanot.

      Ja juu on ;)

      Poista
  36. Kiva kuva sekä kohinalla että ilman. Kerran se 50 vaan kirpaisee, mutta ykkönen siihen perään tuntuu karummalta. Täytyykin kokeilla tuollaista kohinavinkkiä, jos se auttaisi kriisissä. ;) Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päiville jo tossa ylempänä pahoittelinkin, että mulla oli jäänyt nää teidän kommentit näin pitkäksi aikaa huomaamatta. Olin vissiin jo siirtynyt niin tohkeissani tutkailemaan sitä Living and Roomin kevätkuvastoa.

      Tällä hetkellä se viidenkympin täyttyminen tuntuu oikeastaan ihan kivalta. Vähän siltä pohjalta, että "sitpähän on ohi sekin" :). Mutta ans kattoo ny ;)

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi