Sivut

maanantai 2. huhtikuuta 2018

MITÄ MINULLE KUULUU?


Ystäväni Emma Harkituista herkuista lähetti kivan haasteen kyselemällä mitä minulle kuuluu.

Miten voit?

Kiitos kysymästä. Ihan hyvin.

Palailtiin justiin pääsiäisen vietosta Vierumäeltä, ja olo on helpottunut, kun selvittiin lumimyräkästä kunnialla. Miehellä tosin ei ollut siitä epäilystäkään, koska oli kuskina, mutta itse olen vähän säikky, jos en erota tietä pellosta.

Mitä toivot tällä hetkellä?

Että keksisin, miten saisin keittiössä toteutettua haluamani pintaremontin/muutoksen niin, että se ei maksaisi juuri mitään, eikä olisi millään lailla työläs, mutta lopputulos olisi mieluinen. Mission impossible luulen ma. Etenkin, kun en vielä ole keksinyt, mitä tarkkaan ottaen muutokselta edes haluan.

Mitä olet syönyt tänään?

Hotelliaamiaisen ja pari palaa eilisillalta jäänyttä pizzaa, joka oli muuten ehkä parhaita tilaamiani ikinä. Täytteiksi valitsin kylmäsavuporoa, latva-artisokkaa, kirsikkatomaatteja, punasipulia ja rucolaa. Nam. Ei ollut yhtään suolaista, eikä rasvaista. Toisin kuin ukkelin toivepizza, jossa oli salamia, broileria, pekonia ja aurajuustoa. Kuulemma ihanteellinen rasva-suolatasapaino.






Mikä on suosikkihedelmäsi?

Anteeksi tämä, mutta ei mikään.

Kaikki hedelmät tuppaavat olemaan omaan makuuni liian makeita. Ja liian työläitä, koska en tykkää kuorimisesta. Mutta kumpikaan edellämainituista ei tarkoita, ettenkö silti söisi hedelmiäkin. Satun vaan olemaan  vannoutunut marjaihminen, joka tykkää enemmän kirpeistä ja happamista mauista.




Oman pihan puolukoita viime elokuulta.


Mitä ajattelit tehdä huomenna?

Töitä. Kaikki muu on plussaa, mutta yleensä se ensimmäinen pidemmän vapaan jälkeinen työpäivä verottaa sen verran, ettei mitään huomattavaa energiapiikkiä ainakaan ole todennäköisesti tiedossa. Saa toki tulla, jos on tullakseen.

Kenen kanssa nukuit?

Ukkelin niinkuin aina.

Mitä luet tällä hetkellä?

En edes yritä vastata tähän mitään kultturellia tai muuten sivistynyttä, koska huijaisin. Oikeasti en edes muista, milloin olen viimeksi lukenut jonkun muun kirjan kuin jonkun lukuisista selfhelppi-oppaista. Nytkin on pöydällä odottamassa Huonekasvien henkiinjäämisopas hortonomisesti heikkotaitoisille, mutta en ole päässyt vielä alkuun. Ja kasvit voivat ainakin toistaiseksi oikeinkin hyvin, joten ei vielä akuuttia hätää.





Viimeksi katsottu elokuva?

En muista tätäkään, mutta Antti Tuurin Pohjanmaa on parhaillaan meneillään olkkarissa ja aion kohtapuoliin liittyä ukkelin seuraan.

Kuka soitti sinulle viimeksi?

Pikkuvelipuoli.

Kolme viimeksi tullutta tekstiviestiä?

Olisin niin toivonut, että kukaan ei olisi ehtinyt väliin ja olisin voinut tähän kirjoittaa miehen viime perjantaina lähettämän viestin "Voi tulla kotiin. Siivottu on ja viini valmiina. Vain rouva puuttuu". Liitteenä kuva hankeen kannetusta olkkarin apupöydästä, jonka päällä pönöttää viinipullo.






Todellisuudessa kolme viimeisintä ovat paikallisen vaateliikkeen mainos alennuksista välillä 29.3.-2.4., postin saapumisilmoitus tilaamastani Hakolan Lempi-hyllystä ja ukkelin autoa ajaessaan kirjoittama "Ju. Ajan pihaan si".

Mitä lukee viimeksi lähettämässäsi tekstiviestissä?

Tylsäksi käy, mutta tämä on kysymys, johon saamani vastauksen kirjoitinkin jo tuohon edelliseen viimeiseksi. "Käyn käppäileen pienen lenkin. Tuutko mukaan?". (Aamuvirkku ukkeli oli lähtenyt jo seiskalta hotellista kahville läheiselle huoltsikalle ja laitoin viestin, kun itse heräsin reilua tuntia myöhemmin).

Mille nauroit viimeksi?

Pitää olla tosi hyvä juttu, että nauran ääneen. Mikään valmisvitsi harvemmin puree, mutta tilannekomiikka ja tosielämän tapahtumat kyllä. Nyt vaan en justiin muista, mikä viimeksi. (Vähän alkaa jo itseäkin huolettaa, kuinka tylsän  totiselta oikeasti kuulostan).

Viimeisin ostos?

Uudet collegepökät mallia "standard fit" eli justiin sopivat tällaiselle perusjantterille. Meinasi jo iskeä epätoivo, kun kaikki sovittamani olivat liian suikuloita ja moinen malli ei vaan vannoutuneelle lökäpöksylle käy.

Mitä pelkäät?

Aina ja ikuisesti sitä, että jotain pahaa tapahtuu, kun joku perheenjäsenistä on huonolla kelillä liikenteessä (eli lähes joka päivä).

Sen(kin) takia helpotus oli suuri, että Himoksella kiekkokauden päättäjäisiä viettämässä ollut vanhempi poika ajeli kotiin jo eilen aurinkoisella ja kuivalla kelillä, eikä tänään lumimyrskyssä ja ruuhkassa. 

Minne haluaisit matkustaa juuri nyt?

60-luvulle.

Jostain syystä kyseinen vuosikymmen kiehtoo erityisen paljon. Ehkä siksi, että olen 60-luvulla syntynyt, ehkä ei. 

Joskus olen myös miettinyt, että jos pitäisi valita jonkun tietyn vuosikymmenen pukeutumistyyli, se löytyisi nimenomaan noilta ajoilta. Tyylikkään yksinkertainen mekko ja matalat pitkävartiset saappaat olisivat sellaisia, joissa viihdyn ja jotka kokisin omikseni. Ja jotka tiedän omalle kropalleni parhaiten sopivan. Sikälimikäli ei yhtään tarvitsisi miettiä iän ja mekon helman pituuden suhdetta toisiinsa. Mutta haluaisinkin palata sinne 60-luvulle sen ikäisenä, että ei tarvi. 

Tässä kohtaa upppouduin etsimään kuvia edellämainituista ja lumouduin niin, että teksti jäi junnaamaan paikallaan, enkä lopulta osannut päättää, minkä kuvan tänne valitsisin. Ajattelin, että sitähän voisi joskus tehdä jonkun ihan oman postauksen aiheesta. Meikäläinen kun normaalisti on mahdollisimman kaukana muodista, mutta mielikuvitus vielä pelaa ja olisi kiva vähän haaveilla, millainen olisin, jos aika olisi toinen. Ehkä saatan kehitellä siitä ihan oman haasteeni.

Kiitos näistä kysymyksistä Emma <3. Kivan kevyttä ajanvietettä.



Edesmenneiden ilmakasvien pääsiäis-look vuoden takaa


Ukkeli parhaillaan olkkarista huhuilee ensiviikon säätietoja, joissa luvataan peräti plus kymppiä, mikä on sinällään iloinen ja odotettu asia, mutta toisaalta ahdistaa, koska torstaina olen menossa isoon ja asialliseen, ja samalla jäätävän jännittävään asiakastapaamisen, johon itselläni ei ole laittaa päälle mitään keväistä, vaan ainut vähänkään järkevä takkini on villakangasta, joka on viileästä kaukana. Enkähän siis tietenkään aio takki päällä neuvotteluissa istua, mutta sisääntulokin on tässä tapauksessa tärkeä. Aina sama juttu. Olen joka kerralla itseni ja garderobini kanssa samassa pulassa. 60-luvulla kaikki olisi varmasti ollut toisin.  

61 kommenttia:

  1. Huomasin erään toisen blogin sivupalkista että sinulta oli tullut uusi postaus ja hetihän se piti tulla lukemaan. Hyvä kun pääsitte kunnialla kotiin matkaltanne. Jos noin lämmintä tulee mitä on luvattu, niin pulassa olen minäkin vaatetuksen kanssa. Vaikka niinhän minä olen aina, joten ei siinä mitään uutta ole.
    Oikein ihanaa uutta viikkoa ja huhtikuuta sinulle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tulit :)

      Vaatteet on mulle ikuinen stressin aihe aina, kun pitää lähteä johonkin oikeasti ihmisten ilmoille. Työmielessä etenkin. Jos ei muuta, niin vähintäänkin takki- tai kenkäongelma tulee aina eteen, koska en oikeasti ymmärrä, millaisilla kengillä tähän aikaan vuodesta voi lähteä liikenteeseen, jos haluaa näyttää asialliselta ja samalla välttää kenkien kastumisen loskassa. No, tietty aina voi ottaa sisäkengät mukaan, mutta siinäpäs se onkin pulma numero kaksi, kun ei ole järkeviä sellaisiakaan. Voi meitä.

      Kiitos samoin Kristiina <3

      Poista
  2. Samat vaateongelmat täälläkin... Kiva haaste tämä ja tosiaan hyvä, kun selvisitte ehjinä kotiin reissusta. Melkoinen pysy kyllä ollu koko päivän ainakin täällä kaakossa. Hauska muuten toi kirja, sopis varmaan mullekin! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis pyry, eikä pysy...

      Poista
    2. Mua oikeasti stressaa ihan tosissaan, kun vihdoin ja viimein, varmaan parin vuoden etsimisen jälkeen löysin itselleni omasta mielestäni kauniin ja asiallisen villakangastakin justiin näitä tilanteita varten, kun pitää ihan oikeasti pukeutua asiallisesti (tää tapaaminen mm. on yhden tietyn valtion kaupallisessa edustustossa, joten sinne ei oikein voi valkata asua mukavuus edellä niinkuin haluaisin) ja nyt sitten, kun sille oliskin käyttöä, on luvattu niin lämmintä, että täytyy keksiä jotain muuta (en tiedä mitä) tai olen hikinen jo ennen kuin hiostava neuvottelu alkaa :).

      Voi olla, että joudun palauttamaan kirjan kirjastoon ennenkuin pääsen siihen käsiksi. Ei ole nyt riittänyt sen sortin mielenkiintoa kumminkaan, vaikka niin luulin.

      Aurinkoisia päiviä sulle Heli <3

      Poista
  3. Sinulle kuuluu siis ihan perustavaa laatua olevaa elämään. Minun standartien mukaan ihan huippua :D
    Tuo pitsa olis kelvannut minullekin, tosin kumpikin malli ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, oli kyllä ihan mieluisa standardipääsiäinen :). Hiihdeltiin ja pelailtiin tennistä ja syötiin ja juotiin ihan kiitettävästi, eikä piitattu siitä, että "pitäis" syödä lammasta, kun on pääsiäinen. Jos tekee mieli pizzaa, siinä ei paljon lampaat auta :).

      Opiskelun iloa täältä sulle. Ja muutakin iloa tietty <3

      Poista
  4. Kiva postaus Annukka :)

    Taidanpa laittaa tämän luonnoksiin odottamaan. Onneksi pääsitte turvallisesti kotiin. Meillä täällä länsirannikolla ei satanu yhtään lunta!!!!

    Tsemppiä tapaamiseen, kyllä sinä sen handlaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulanneli :). Huomaan, että olin taas oma pöllö itseni, kun en muistanut heittää haastetta eteenpäin, mutta lähetän sen sulle nyt tätä kautta.

      Kuunneltiinkin radiosta siinä lumituiskun keskellä (oikeasti tuuli pyyhkeili lunta siihen malliin, että tie muuttui näkymättömäksi), että Vaasan seudulla ei välttämättä sada ollenkaan. Ja hyvä niin, koska eipä tätä taida kukaan enää kaivata. Joskin torstaina sais kyllä olla lunta ja pakkasta, niin en tuntisi oloani ihan typeräksi lämpimässä villakangastakissa ja saapikkaissa. (Helille tuolla ylempänä kirjoitinkin mun stressin aiheesta).

      Kiitos tsempistä. Sitä todellakin tällä kertaa tarvitaan, koska kyseessä on sen mittaluokan keissi, että vaikka tosissani lähden neuvottelemaan, mietin, että taitaa jännittää oikeastaan enemmän se, että mitä, jos oikeasti toteutuukin..

      Iloista meininkiä sinne Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin :)

      Poista
  5. Mukava lukea näitä :) Ja ihana tuo tekstari siivoukseen liittyen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Katja :). Itsekin tykkään lueskella muiden vastauksia ja siksipä haluaisinkin heittää samat kysymykset sulle näin jälkijunassa, kun en taas näköjään postauksen lopussa muistanut laittaa eteenpäin. Touhusin vaan omiani.

      Olkkarin pöytä hangessa pisti kyllä hymyilyttämään. Eikähän mulla mitään sitäkään vastaan ole, että ukkeli on varannut perjantaisiivouksen itselleen. Sen verran voin hyvin venyä ;).

      Hyvää vointia sulle Katja <3

      Poista
  6. Kiva haastepostaus, näitä on aina hauska lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään itsekin lueskella muiden vastauksia, mutta välillä tulee sellainen olo, että pitää koittaa unohtaa ne ennenkuin alkaa itse vastailemaan samoihin kysymyksiin. Usein kun tuntuu, että joku toinen jo sanoi sen, mitä itsellekin tuli ekana mieleen, mutta niin paljon paremmin, ettei jää enää mitään lisättävää.

      Kiva kun jätit viestiä. Nappaa ihmeessä kysymykset matkaan, jos tulee joskus sellainen olo, että tekee mieli vastailla.

      Poista
  7. Tämä oli kiva ja oijoi mikä pizza ja hui kauhistus, kun eilen hirveällä säällä olette ajelleet kotiin. Onneksi pääsitte perille turvallisesti. <3 Kammoan lumimyräkässä ajamista.

    Niin totta tuo ja käy välillä raskaaksikin aina kantaa murhetta siitä, ettei kenellekään rakkaalle käy vaan mitään ikävää. <3

    Sydämellistä uuden viikon alkua, nyt syöksyn kaivamaan tuon auton lumesta ja sitä lunta on vuori. ;)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei jaksanut raskas pääsiäisbuffet innostaa (koska seisovasta pöydästähän pitää toki syödä koko rahalla elikkäs itsensä pahimman moiseen ähkyyn), joten vaihdettiin lammas pizzaan, joka oli kyllä varsin bueno. Ja aina yhtä kätevä valinta, kun lopun voi pyytää mukaan. (Huvitti, kun tarjoilija oli kirjoittanut pakkausten päälle "kevytpizza" ja "rasvainen pizza". Ei epäilystäkään, kumpi oli kumpi, koska ukkelin pahvista tirsui se rasva jo läpi :D).

      Lumimyräkkä on tosiaan inhottavaa. Ei ollut edes moottoritietä ehditty aurata ja siinä oli melkoiset vallit kasaantuneena. Hrrrr. Ja koska olen muutenkin arka, muhun vaikuttaa sekin, kun nykyään ilmatieteen laitoksen sivuilla ja joka lehden kannessa on niitä maailmanlopun kelivaroituksia. Ja jos Finnair kertoo peruvansa 38 lentoa, niin se ei kyllä yhtään rauhoita. Mutta hengissä ollaan, joten ei hätiä mitiä. Olin kyllä tyytyväinen, ettei oltu mistään Leviltä palailemassa.

      Kyllä se tästä sulaksi ja sitä mukaa iloksi taas muuttuu.

      Iloista mieltä <3

      Poista
  8. Hyvä, että pääsitte onnellisesti kotiin eilisessä lumimyräkässä. Herkullisen näköinen tuo pitsa slice.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei ollut kiva keli ollenkaan, vaikka ukkeli olikin ihan rauhallinen, kun työkseen ajaa muutenkin. Itse koitin hillitä kovin näkyvää käsi- ja jalkatyöskentelyä, vaikka tuntuikin, että tulee penkat päälle.

      Pizzassa oli kyllä tällä kertaa kehumista. Oli kiva valikoima täytteitä listalla. Mutta onneksi ne perinteisetkin, että löysi mieskin itselleen syötävää :)

      Poista
  9. Ihana oli lukea tää :) Tuo pizza oli niin ihanan herkullisen näköinen ja kuuloinen, että alkoi tehdä mieli tuollaista! Ja eväänä ja kotiruuaksi on luvassa jotain ihan muuta ja paljon tylsempää, byää...

    60-luvussa on jotain minuunkin vetoavaa. Ne valuvat tukkatyylit ja kotelo/trikoomekot olisi ihan minun juttuni.

    Kivaa alkanutta viikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :).

      Syötiin edellisiltana grillibuffet ja maha oli niin ähkytäynnä, kun mentiin nukkumaan, että mun ei kyllä tullut nukkumisesta yhtään mitään. Sen takia päätettiin seuraavana iltana keventää ja valkata pizzat. Olkoonkin, ettei ihan se perinteisin pääsiäisruoka olekaan, mutta olipahan ihan hitsin hyvät täytteet. Kivaa, kun listalla on välillä jotain vähän erilaistakin. Tai ainakaan en ole ennen törmännyt vaikkapa nyt tohon latva-artisokkaan.

      Mutta siis juu, mua niin kiehtoisi just noi kotelo- ja trikoomekot. Olis niin helppoa ja mukavaa pukeutumista ja omalle kropalle sopivaa. Ai että. Oikeasti olin ihan liekeissä, kun katselin niitä kuvia eilen ja löysin vaikka mitä ihanaa. Mutta tukan haluaisin laittaa joko sillai siististi tupeeraten :D ja nauhalla/pannalla paikoilleen. Tai sit haluaisin sellaisen massiivisen, samaan aikaan siistin, mutta ei liian pönöttävän nutturan. Ainut probleemi vaan, että ei näistä mun ohuista haituvista saa aikaiseksi kumpaakaan. Paitsi että tietty sillä mun matkalla 60-luvulle mulla olis toki todellisuutta vahvempi tukkakin.

      Kiitos sitä samaa <3. Mulla on maha ihan kouristuksen partaalla torstain takia, mutta enköhän siitä selviä. Joko voittajana tai häviäjänä, mutta hengissä kuitenkin.

      Poista
  10. Olipa kiva postaus. Ihan piti itseltäni katsoa, että mikä on viimeisin viesti jonka olen saanut ja se oli tyttäreltä ja siinä luki, Channing Tatum eroo, pakko mennä sitä jenkkeihin lohduttamaan :D... Äitin tyttö :)
    Villakangastakki ei ole liian kuuma, koska kylmä ilma hohkaa maasta vielä pitkään.
    Ihanaa viikkoa sinulle Annukka mussukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehhee. Eli eronneilla komistuksilla ei syytä huoleen, kun Krimoun pelastava enkelikaksikko kiitää apuun :D.

      Ja kiitos Outi äidillisestä kannustuksesta :). Sait puhuttua järkeä ja voin hyvillä mielin astella leijonien luolaan kuumottavassa villakangastakissa :).

      Iloisia päiviä sulle vara-äiti-Outi (oikeaahan mulla ei olekaan) <3

      Poista
  11. Ukkelin viestit - molemmat - melkein saivat minut nauramaan ääneen ;). Olipa kiva lukea näitä.

    Jostain syystä tätä lukiessani tuli mieleen irrallisena asiana juuri tänään kuulemani fakta, että lapset eivät tätä nykyä enää lainkaan soita puhelimella kellekään (lähettävät asiansa vain viestein) - paitsi äidilleen. Ajattelin jakaa tämän kanssasi :). Ennen kun olin kuullut tätä, olin tänään työpuhelut poislukien saanut vain yhden puhelun ja se tuli toiselta pojaltani. Tämän lisäksi olin itse soittanut äidilleni, joten kai fakta pitää paikkaansa ihan näin empiirisestikin todistetusti. Puhelu veljeltäsi oli siis silkkaa luksusta ja ainutlaatuista huomaavaisuutta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otin ton tekstarikysymyksen kirjaimellisesti ja kelpuutin vaan ihka oikeat tekstiviestit. Niitten lähettäjämäärä on kutistunut tasan postiin, kirjastoon, tohon mainitsemaani vaatekauppaan, Ikeaan ja ukkeliin :). Vähän sama ilmiö kuin aikanaan lankapuhelimen kanssa (joka meillä tosin vieläkin on, vaikken tiedä miksi) loppuaikoina, kun siihen ei enää soittaneet kuin puhelinmyyjät.

      Mutta siis olispa tosiaan veljen soitot ainutlaatuista huomaavaisuutta tai luksusta, mutta ikävä kyllä, ne on aina varsin kaukana siitä :). Aina kun näen, että soittaa, tiedän, että multa tarvitaan apua, tukea tai mielipidettä johonkin elämää suurempaan kysymykseen, jotka on välillä sitä luokkaa, että aina ei meikäläisen terapeutin tai psykiatrin kyvyt meinaa piisata. Mutta yleensä kyllä yritän. paitsi joskus olen joutunut sanomaan, että nyt on omassa elämässä sen verran lastia, että valitettavasti musta ei nyt ole kannattelemaan kaikkia muita.

      Ja vaikka pojatkin useimmiten soittaa mulle päin, kun tarviivat jeesiä, niin ne on yleensä jotain käytännön juttuja (vaikkapa nyt pesuohjelman valintaan liittyviä :) ja tulee vaan kiva tunne, kun voi tuntea itsensä tarpeelliseksi. Ja jotenkin ihan hitsin mukavalta tuntuu myös se, että whatsappiin napsahtelee kummaltakin kuvia tai viestejä silloin, kun heillä on jotain kivaa meneillään. Veikkaan, että on valikoituja snapchat-otoksia. Kaikkea en varmaan edes haluaisi nähdä tai tietää ja sen takia olen katsonut viisaimmaksi pysytellä koko snäpistä erossa (enkä edes tiedä, osaisinko sitä käyttääkään). Mutta siis sun soitto äidille jotenkin lisäsi entisestään mun tän hetkistä äidinkaipuuta. Nousee aina ajoittain pintaan ja mietin, että millaista mun elämä olis ja olis ollut, jos edes hetken tän mun 53-vuotisen elämän aikana mullakin olis ollut äiti. Mutta ei sitä voi koko ajan surra. Ajoittain vaan tunne tulee vahvempana ja välillä taas pysyy taka-alalla.

      Me ollaan kyllä oikeita onnenpilviä molemmat, kun meillä on tollaset kivat pojat, joiden kanssa on hyvät ja mutkattomat välit <3

      Poista
    2. Riipaisevaa lukea Annukka äidittömyydestäsi. Hirveän vaikea sanoakaan siihen mitään, kun ei tiedä, mitä se on, ja tiedän, ettet siihen mitään fiksua odotakaan. Halusin kuitenkin sanoa tämän. Ja toivon, että voit keskittyä juuri noihin ihaniin äidintunteisiin, koska tunne omaan lapseen on jotain, mille ei ole mitään vastaavaa ja yhtä syvää tunnetta maailmassa olemassa! Me onnelliset tosiaan ♥

      Poista
  12. Huikee toi kirja :D Tarvisin kans! Meillä mister A hoitelee kukkien kastelut ja muut, mutta olis kai ihan kiva itekin jotain tietää noista plantuista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta ei kyllä tainnut tulla kirjaviisasta :). En meinaan muista kaikkien mun kasvien (ei sillä, että niitä edes olis montaa) nimeä ja koitin kirjan kymmenistä piirroskuvista tunnistaa, että osaisin katsoa täsmäohjeet, mutta aika huonolla menestyksellä toistaiseksi. Ja heti ekan löytämäni kasvin kohdalla sain tietää, että olen kasvattanut sitä justiin väärällä paikalla ja väärällä kastelutahdilla :). Mutta koska se on myös kaikkkein suurin ja hyvävointisin mun kasveista, aion jatkaa niinkuin tähänkin asti ja kääntää kirjan sivua seuraavaan.

      Mutta kyllä mun on pakko sanoa, että sen jälkeen kun päätin, etten enää halua olla viherpeukalo keskellä kämmentä, se on myös palkinnut. Ja ihan selkeesti mun taannoinen massiivinen tavaranraivausprojekti sai kasvitkin voimaan paremmin. Tuli varmaan puhtaampaa ilmaa hengittää niillekin.

      Poista
    2. Nonni! Raivaus kannattaa aina! Meillä elää semmoset kukat, joita kuuluu kastella kerran viikossa. Lauantainahan meillä kastellaan kukat, tietää Aamukin :D Niillä on joku oma lauantairaditio, josta mä en ymmärrä mitään!

      Poista
    3. Toi on just hyvä, että on joku tietty viikonpäivä, niin sen muistaa paremmin. Ittekin kokeilin ensin lauantaita, mutta tuppas unohtumaan, joten päätin, että K niinkuin Keskiviikko on K niinkuin Kastelupäivä. Toimii, jos vaan sattuu muistamaan, milloin on keskiviikko :).

      Poista
  13. Olipas kyllä mukava lukea sun kuulumisia, kiva että kaikki tuntuu olevan hyvin! Lukaisin taas muutamankin postauksen peräjälkeen, kun ne on silleen hyvällä tavalla koukuttavia! :) On jäänyt tuo blogien lukeminen vähän vähemmälle nyt, mutta joskus se vaan menee niin.

    Hih, ihana tuo Siivottu on, viini valmiina, rouva puuttuu -viesti! :D Ukkelisi oli nähnyt vaivaa, kun oli roudannut sivupöydänkin ulos kuvaa varten!

    Leppoisaa ja aurinkoista kevättä sinulle, Annukka! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna :). Ja arvaan, ettei tosiaan ole blogit tällä hetkellä prioriteettilistan kärjessä, kun sulla on siellä meneillään vaikka mitä. Ja sanon nyt vielä tätäkin kautta, että olet ihan hitsin taitava kuvaaja. Ja ehdit vielä vaikka mihin. Voin sitten kiikkustuolissa patsastella, kun sun valokuvataide on tunnettua meillä ja maailmalla, että joo, ollaan vähän melkein niinkuin sukua :D.

      Ukkeli on kyllä melkoisen nopea käänteissään. Tai sitten itse olen hidas. Ehti siivota ja laittaa viinit kylmään sillä välin, kun kävin ostamassa kukkamultaa :)

      Iloa ja valoa sulle Anna <3

      Poista
  14. Heippa Annukka
    teiän pääsiäinen kuulosti mukavalta - en itse panostanut pääsiäiseen enkä kyl tykkää lampaastakaan. Mutta läheisten kanssa kuitenkin vietettiin aikaa. Mulla on tämä viikko lomaa ja niinkuin joka kerta suunnitelmana olis raivata tavaroita - mutta sitten olen olen yleensä antanut itselleni aikaa... olla vaan

    Mukavaa tätä päivää Annukka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Hanna.

      Pääsiäistä ei meilläkään huomaa enää nykyään mistään. Silloin kun pojat oli pieniä, tuli vielä kasvateltua rairuohoa ja askarreltua kaikenlaista, mutta ei enää. Pari purkkia valmista pashaa ostin kaupasta ja se oli siinä. Mutta pizzahan on mitä mainiointa pääsiäisruokaa :).

      Tavaran raivaus on kyllä sellasta hommaa, että sitä pystyy tekemään vaan silloin, kun tulee sellanen olo, että nyt just on sen aika. Mutta jos etukäteen suunnittelee ajankohtaa, silloin kyllä löytää vaikka mitä parempaa tekemistä. Vaikkapa ihan vaan just sitä olemista, joka on loppupeleissä kumminkin tärkeämpää.

      Toivotan sulle auringonpaistetta ja muutenkin kaikkea keväistä hyvää

      Poista
  15. Uuuh, tuo pizza... Maistuis niin mullekin!

    Remppaaminen helposti ja edullisesti on meidän mottomme aina, mutta ensin toki pitää tietää, mitä haluaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pizza oli kyllä ihan kelpo pääsiäiseväs :). Ja ihan hitsin hyvät täytteet. Kivaa, kun on välillä jotain erilaista, mistä valita, ettei aina ne samat salamit.

      Sama on motto meilläkin, mutta tässä keittiöhommassa päänvaivaa tuottaa mun suunnittelu, joka ei tunnu etenevän, kun ahaa-elämys puuttuu. Mutta luotan siihen, että kyllä se lamppu siitä syttyy, kun muutaman vuoden vielä jahkailen. Pikkuveski tässä justiin valmistui, eikä mennyt kauaakaan, kun just ihan äsken vuoden 2014 syyslomalla sen purin alkutekijöihinsä :). Laitan kuvia jahka keksin, miten saan niitä otettua. Tila on tosiaan niin pieni, että pitää varmaan peruuttaa ulko-ovesta pihalle, että onnistuu.

      Poista
  16. Ihastuttava tuo miehesi upea illalliskattaus vähän parempaan maisemapöytään :D <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on tollanen melko miesmäinen "less is more"-kattaus, jossa keskitytään oleelliseen :D. Kaikki muu paitsi viini on turhaa. Niinkuin nyt vaikkapa lasit :).

      Toivotan nyt jo vähän etuajassa ihanaa viikonloppua Jantusille <3.

      Poista
    2. Nimenomaan ne lasit :D Ovat yhtä turhia kuin lautaset, sanoi siskoni opiskeluaikana, kun suoraan kattilasta söi.

      Ja kiitos samoin sinne, vielä ehtii toivottaa viikonloppua <3

      Poista
    3. Hehhee. Tostahan vois kehittää vanhan suomalaisen sananlaskun :D "Turhia on lautaset, sano sisko, kun kattilasta söi" :D.

      Ja kiitos <3

      Poista
  17. Mies osaa hemmotella sinua! <3
    Leppoisia huhtikuun päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ukkeli on varannut perjantaisiivouksen itselleen. Koitan kestää :). Viini oli ekstraa, mutta voisi kyllä mun puolesta ottaa senkin tavaksi :)

      Kiitos samoin Susanna <3

      Poista
  18. Mä niin arvasin, että sun vastauksia on ihana lukea <3 Kuten just blogin puolella kirjoitin, olen ollut nettilomalla melkein viikon verran, enkä sen takia tullut heti kommentoimaan tänne, mutta nyt olen taas linjoilla.

    Siis ihan ensin - mulla on IHANA mies, mutta kun näin ton kuvan hangessa törröttävästä viinipullosta ja siihen liittyvän tekstiviestin, niin ekaa kertaa ajattelin, että nyt tuota mun sippaa pitää kyllä vähän ruveta kouluttamaan :) Ihan mahtava kuva!

    Oli tosi hauska toi sun matkustuskohde. En ollut itse ollenkaan ajatellut, että voisi tehdä aikamatkailuakin. 60-luku olisi hieno kohde (mulle sopisi ne mekot paljon paremmin kuin nämä nykyajan koltut), mutta itse kyllä haluaisin matkata tulevaisuuteen. Ihan vaan kurkkaamaan, en tiedä uskaltaisinko jäädä sinne... Puhun päivittäin niin paljon kaikenlaista tuomiopäivän paasausta, että haluaisin päästä näkemään, että miten tässä loppujen lopuksi käy. Sanon aina oppilaille, että toivon olevani väärässä (mikä ei ole ihan normaalia opettajan käytöstä!); että toivon heidän muistelevan mua 50 vuoden kuluttua, että voi että miten se vouhkasi kaikesta ilmastonmuutoksesta, monimuotoisuuden häviämisestä ja mittatilausvauvoista. Ja että hyvinhän tässä sitten kuitenkin kävi. On hassua toivoa olevansa väärässä :)

    Ihanaa viikonlopun odottelua sulle Annukka <3 Ja haha toi sun kirja - mulle ihan turha opus, kaikista opeista huolimatta tapan kaiken sisällä ja puutarhassa. Kesää odotellessa siis... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli muuten aika monta että -sanaa... :D

      Poista
    2. Nonni. Nyt olen isolla koneella ja eilisestä stressistä selvinnyt, joten pystyn taas muutaman rivin kirjoittamaan :).

      Nettiloma on hyvästä ihmiselle. Itse kun teen töissä hommia enimmäkseen koneen ääressä, vapaalla pidän mieluiten koneen kannet kiinni. Ja lomalla en edes vilkaise siihen päin. Puhelin on mulle liian pieni ja hankala kapistus muuhun paitsi Instagramin kuvien selailuun. Sillä en jaksa mitään ylimääräistä tihrustaa.

      Ja voin lämpimästi suositella perjantaisiivouksen ulkoistamista ukkelille :). Olen sanonut, että sen verran kyllä pystyn venymään, etten tule perjantaisin etuajassa töistä kotiin ;). Voi vaan olla, että tässä tottuu turhan hyvään ja alkaa odottaa, että aina on viinit kylmässä odottamassa..

      Minäkin toivon, että olet väärässä (vaikka tiedän senkin, että opettajat ei mielellään koskaan ole ;)) tulevaisuuden suhteen ja meidän mahdolliset lastenlapset ja lastenlastenlapset saisivat elää hyvää ja turvallista elämää ja hengittää raitista ilmaa. Ei viitsi edes ajatalla muuta vaihtoehtoa, kun alkaa ahdistaa.

      Mua alkoi se 60-luku ajatuksena niin paljon viehättää, että aloin jo miettiä, että pitäiskö tässä taas palata niihin aikoihin, kun vielä jaksoin ommella vaikka mitä. Valmiita vaatteita kun en meinaa nykyään kaupoista löytää (ehkä auttaisi, jos edes yrittäisin..), mutta itse ompelemalla vois valkata kankaat ja mallit just jämptisti. Mutta harkitsen vielä (jokusen vuoden..). Kaunis ajatus, mutta todennäköisesti päätyy alkuinnostuksen jälkeen kaikkien muiden aloittamista vaille valmis- projektieni lukuisaan ja kirjavaan joukkoon..

      Minäkin luulin, että en ikinä voi onnistua viherkasvien kanssa, mutta kun kyllästyin vääntämään vitsiä omasta viherpeukalottomuudestani, päätin alkaa viherkasvihengettäreksi, joka saa kaiken kukoistamaan ihan vaan pelkällä läsnäolollaan. Ja usko tai älä, se toimii, kun vaan riittävästi uskoo ja yrittää :).

      Että tuota juu, ei haittaa etät mitään. En edes huomannut.

      Luonnikasta viikonloppua <3

      Poista
    3. Kääk, nyt mulla on kyllä ihan mennyt ohi, mikä kauhea stressipäivä sulla on ollut... Joko olen lukenut sun kirjoituksia huolimattomasti (en tunnusta!) tai sitten et vaan ole kertonut aiheesta enempää. Eikä tarvisekaan jos et halua, mutta virtuaalinen tsemppi kuitenkin aiheeseen, oli se sitten mikä tahansa. Että siis jos jatkuu vielä, niin jaksuhali (että mä vihaan tota sanaa, mutta välillä se kyllä on niin osuva).

      Viikonloppua sinne myös <3

      Poista
    4. Ei huolta Emma. Oli ihan vaan työperäinen juttu, mutta sen mittaluokan keissi, että pisti stressaamaan. Sivujuonteena ko. tapaamisen aiheuttama pukeutumisongelma, mutta siihenkin onneksi löysin ratkaisun ihan omasta kaapista ja tunsin oloni kotoisaksi. En yli- enkä alipukeutuneeksi ja se on tärkeää, koska muuten ei pysty keskittymään oleelliseen eli siihen mitä on tekemässä. Hyvin meni siis :)

      Poista
  19. Olipa ihana postaus 💕 Ihan valtavan ihana mies myös sinulla, se on kyllä niin kultaa kun saa siivottuun kotiin mennä.

    Aurinkoista ja rentoa viikonloppua! 💕

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu :). Nappaa tästä kysymykset mukaan, jos vaikka joskus huvittaa vastailla (toivon niin).

      Ukkeli on jo kauan sitten kieltänyt mua tulemasta perjantaisin ennenaikaisesti töistä kotiin, että saa siivota rauhassa (pääsee itse aikaisemmin omista töistään, koska aloittaa niin ajoissa aamulla). Olen luvannut venyä ton verran ;). Viini oli kyllä kieltämättä kivaa ekstraa, vaikka kattaus olikin melko miesmäisen pelkistetty :D.

      Kivaa viikonloppua sulle ja perheelle kans <3

      Poista
  20. Postauksesi sai hymyn huulille ja hippusen nauruakin. Olipa kivaa luettavaa ja nämä tämmöiset ovat mukavia siinäkin mielessä, että ne avaavat hiukan persoonaakin.
    Leppoisaa viikonloppua sinne!
    Maarit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos hymyilytti Maarit ja vielä kivempi, jos ottaisit tästä kysymykset matkaan ja kirjoittelisit vastaukset siihen, mitä sulle kuuluu :). Siis jos joskus sattuu yhtään huvittamaan ja on fiilistä. Ei muuten.

      Ehkä tästä ainakin ukkelin persoona hieman aukeaa. On just tollanen touho. Harmi vaan, kun ei tekstiviesteihin tällä kertaa sattunut yhtään ruotsalaista å:ta tai muuta normaalia. (Meillä on keskenämme muuten samat puhelinnumerot, mutta toisella 0400- ja toisella 0500. Ei vaan aina vastaanottajalle näy, kumpi meistä soittaa tai laittaa viestiä, mistä aiheutuu välillä koomisia tilanteita. Mutta meidäm pojat on sanoneet, että "siitä tietää, että viesti on iskältä, jos siinä on ainakin yks ruotsalainen å" :)).

      Mukavaa viikonloppua Maarit <3. Täällä menee just kohta grilliin parsaa & kyrsää :)

      Poista
  21. Kivoja vastauksia <3 välillä on hyvä pysähtyä miettimään tällaisten kysymysten äärelle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, näihin vastaaminen on sellasta sopivan kevyttä puuhaa, kun ei tarvi käyttää aivoja :).

      Mukavaa viikonloppua Maiju <3

      Poista
  22. Tiedätkö Annukka, sinä olet ihan mahtava tyyppi ja olen niin iloinen kun löysin join aika sitten blogiisi <3
    Minä luin hymy huulilla ja naurun purskahduksin säestämänä tätä sun tekstiä. Ihan mahtavaa!
    Saako udella, että minkäikäinen kiekkosankari teidän perheestä löytyy?

    Ihanaa sunnuntaita sinne, koko porukalle <3 Ai niin mun täytyy näyttää omalle miekkoselle, tuo miehesi lähettämä tekstari,ihan vaan vinkiksi- siis se eka:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tiedätkös sitä Souliina, että itse olet oikea hyvän ilman lintu, joka on ilahduttanut mua lyhyellä aikaa jo monta kertaa. Kiitos ihan todella paljon siitä <3.

      Ja saa toki udella :). Tekstissä mainittu kiekkosankari on 24 v ja pelasi ensimmäistä kauttaan Mestiksessä viime talven. Ja vaikka vanha kausi vasta loppui, uusia sopimuksia jo pitäisi tehdä. Tiivistä on tahti, mutta ihan kivoja kyselyitä on saanut ja vaikuttaa siltä, että mukava talvi on ensi vuonna(kin) tuloillaan. Mutta onneksi välissä on kesä ja saan muutaman kuukauden olla jännittämättä. Ei kestä psyyke :). En vaan koskaan totu, vaikka tässä perheessä on tätä kiekkoelämää eletty jo 80-luvulta asti. Perheen vanhin kiekkomies tosin on nykyään keskittynyt ennemminkin tohon perjaintaisiivoukseen.
      Voin suositella lämpimästi ;). Sen verran olen kyllä joutunut venymään, että olen luvannut, etten tuu perjantaisin etuajassa töistä kotiin. Noooo, ehkä sen verran kestän :).

      Ei muuta kuin kuulumisiin taas ja iloista meininkiä koko teidän porukalle <3

      Poista
  23. Tämä oli kiva. Ja taattua Annukka-laatua! Sinulla on niin ihana tapa kirjoittaa ja niin kiva elämänasenne! Mä kirjoittelin just samantyyppistä kolme hyvää asiaa -postausta. Laitoin sut haastettujen listalle, vaikka toki ymmärrän, jos et heti halua tehdä sitä. Mutta mikäs kiire tässä on, ehtiihän sitä jossain vaiheessa, jos innostut. Ihanaa sunnuntaita ja kevättä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet kyllä aina niin kiltti sanoissas Kati. Kiitos siitä <3. Ja kävinkin lukemassa sun mukavan katimaiset vastaukset äsken. Harmi vaan, kun olin saman haasteen hiljattain tehnyt, joten en taida keksiä mitään uutta sanottavaa siihen. Kiitos kumminkin kun mua muistit.

      Toivottelen sulle stressittömiä aurinkopäiviä <3

      Poista
  24. Tämä oli kiva postaus! Tätä voisi harkita itsekin tehtäväksi.
    Minullakaan ei mitään suosikkihedelmää. Ja sen takia minulla jää nuo hedelmät syömättä, kun olen laiska kuorimaan niitä. Mies taas syö urakalla hedelmiä ja olenkin aina kärkkymässä osinkoa ;)

    Saisinpa minäkin tuollaisen tekstarin! Mutta jos tuollaisen sattuisin saamaan, niin heti epäilisin että siinä on joku taka-ajatus tai jotakin muuta hämärää...

    Leppoisaa sunnuntaita<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpotan harkintaa ja haastan sut nyt näin virallisesti ja toiveikkaasti kertomaan mitä sulle kuuluu :). Vastauksia on aina niin kiva lukea, vaikka omat tuntuukin ihan epäkiinnostavilta, kun itse niin hyvin tietää, mitä omassa päässä liikkuu.

      Ja juu. Voisin mieluusti kanssa syödä vaikkapa kiiwiä ja mandariineja, jos joku kuoris ja pilkkois mulle valmiiksi suupaloiksi. Ihan syöttää ei sentään tarvi, vaikka kyllähän se vois olla kiva olla päivä Kleopatrana, kun adonikset vilvoittelee ja syöttää viinirypäleitä :). Mutta kyllä mulle toi hankeen kannettu viinikin käy oikein mainiosti. Eikä herätä edes epäilyksiä, koska todennäköisesti ukkeli on sillä kuvalla ja viestillä jo kerännyt pinnat monilta muiltakin naisilta, joille on kerinnyt niitä näyttää. Miesten suosiossa ei niinkään ole, vaan muutamakin on kieltänyt ehdottomasti kertomasta heidän vaimoilleen, että joku hullu vapaaehtoisesti siivoaa perjantaisin :D.

      Kiitos sitä samaa <3

      Poista
  25. Kiva haaste - ja sun vastaukset ovat aina mukavia ja viihdyttäviä.
    Eniten tykkään, kun sulla ja ukkelilla on just niin kiva suhde...
    Sellainen kun meilläkin miehen kanssa...
    Ollaan kiitollisia siitä - eikös <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon CC ja sanonpahan tässä nyt samaan kyytiin, että olen tässä viimeaikoina miettinyt, että mitähän sulle mahtaa kuulua, kun ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään. Kerkisin jo vähän huolestuakin, että ei kai vaan mitään ole sattunut, joten kiva kun jätit viestiä, niin tiedän, ettei syytä huoleen.

      Ja ilman muuta ollaan kiitollisia <3. Ei tällaiset mutkattoman mukavat suhteet kumminkaan mitään itsestäänselvyyksiä ole, vaikka välillä sitä omaansa sellaisena ehkä pitääkin. Tai siis tarkoitan sitä, että ei tule koko ajan mietittyä, että on etuoikeutettu.

      Aurinkoisen iloisia ja lämpimiä päiviä Celia my friend <3

      Poista
    2. PS. Kävin tämän jälkeen lukemassa sun oman tekstin ja yritin kommentoida, mutta blogger antaa vaan virheilmoituksen ja pyytää tarkistamaan palomuurin asetukset, joten kopioin aiotun vastaukseni tähän, kun en nyt muutakaan osaa :(

      "Tässä siis selitys pitkähkölle hiljaisuudelle, josta ehdin jo vähän (tai siis aika paljonkin) huolestua niinkuin sulle toisaalla kirjoitinkin. Mutta ihana kuulla, että teidän tiet olivatkin vieneet Roomaan ja että kipukin jäi sille tiellensä.

      Terassikelejä odotellessa <3"

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi