Sivut

maanantai 6. kesäkuuta 2016

PUOLUSTUKSEN PUHEENVUORO

Yleensä en kovin suureen ääneen kertoile harrastuksestani, koska en halua profiloitua niihin ennakkoluuloihin ja mielikuviin, joita siihen niin (valitettavan) usein liitetään.

Mutta sen sijaan, että kirjoittaisin puolustuksen puheenvuoron tälle itselleni niin oleellisesti kesään kuuluvalle lajille, päätin antaa kuvien puhua puolestaan. 

Tältä näytti rauhallisen perjantai-illan kävelykierros golfkentällä pikkupokkarin linssin läpi katseltuna:


























































Ja tältä tämä niin harmillisen yleisesti elitistiseksi mielletty "parempien ihmisten kallis harrastus" näyttää omiin silmiini aina muulloinkin.  

Kierroksen reilun kymmenen kilometrin kävelylenkin lisäksi tarjolla on mielenrauhaa maalaismaisemassa ja useimmiten leppoisan mukavassa seurassa. Poikkeuksiakin toki mukaan mahtuu niinkuin muutenkin elämässä. Golfkentällä ihmisten todellinen luonne vaan tulee niin hyvin esiin. Siviilissä reilu on myös kentällä reilu. Ja siviilissä mulkero on myös kentällä mulkero, vaikka alkuun hyvien käytöstapojen nimissä muuta esittäisikin. Onnekseni olen tuohon jälkimmäiseen ihmistyyppiin törmännyt vain kahdesti 16 kesän aikana. 

Tällä kertaa olin poikkeuksellisesti mukana ilman mailoja. Seuranani kameran lisäksi omani ja kolme muuta tuttua pelimiestä. 

Mutta puolustus on nyt puhunut ja toivoo, että tämän kuvasarjan myötä sana "golf" ja sitä mukaa myös oma harrastukseni saisi uuden mahdollisuuden.



50 kommenttia:

  1. Ai oletko saanut otain tylsiä kommentteja harrastuksestasi??? Höh sanon minä! Vaikken itse aktiivisesti pelaakkaan, niin tiedän mistä puhut koka olen ollut ns golf-leski yli 23 vuotta! Maisemat ovat yleensä kauniit ja ainakin täällä voi törmätä kettuun, pupuihin ja kyykäärmeisiin pelin tiimoilta. Ja nyt tarkoitan oikeita eläimiä....ihmisluonteessakin nuo kyllä pelikentällä esiintyy ;)
    Ihania kierroksia kesääsi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä en ole saanut yhtään kurjaa kommenttia, mutta muuten tuohon ennakkoluuloon juurikin siitä, että on jotenkin "parempien ihmisten" harrastus, joka kaiken lisäksi maksaa älyttömyyksiä, törmää oikeastaan aina, jos asia tulee lajia itse harrastamattomien kanssa puheeksi. Enkä aina jaksaisi selittää, että näin ei todellakaan ole. Toki niitäkin kenttiä löytyy, joissa pelaaminen oikeasti maksaa paljon ja parkkipaikoilta ei löydy Audia tai Bemaria halvempaa autoa, mutta ne on niitä harvoja poikkeuksia ja sellaiset kentät mua taas ei kiinnosta yhtään. Veikkaan, että yhden merkkilaukun saisi samalla hinnalla, jolla täällä pelaa koko kauden. Plus että kentällä kuluu niin paljon aikaa, ettei kerkiä sinä aikana tuhlata mihinkään. Eli silkkaa säästöä oikeastaan :D.
      Voisin kuvitella, että kalastus on siinä mielessä samanlainen harrastus kuin golf, jossa sitä on niin keskittynyt sen hetkiseen tekemiseensä ja ympäristöönsä, että vaikka kentälle tai kalaan lähtiessä olis mitä murheita ollu mielessä, ne vaan kertakaikkiaan unohtuu niiden muutamien tuntien ajaksi. Terapeuttista. Eikä muuten tule yhtä usein lähdettyä 10 kilsan lenkille ihan vaan huvikseen kävelemään. Kentällä sekin tulee siinä sivussa ihan itsestään. Mutta mitäpä minä tätä sen enempää selittelen, kun arvaan, että todellakin tiedät mistä puhun. Sitä vaan toivon, että yhtään kyytä ei tule tänä kesänä vastaan. Hrrr.

      Ja kiitos <3

      Poista
  2. Hyvin vertasit tuossa Sadulle kirjoittamassasi vastauksessa golfia kalastukseen. Kaikissa harrastuksissa on aina se hyvä ja huono puoli, jos näin voidaan sanoa. Pääasia tässäkin on, että itse tekijä nauttii tekemisistään. Viis muiden mielipiteistä. Pitäähän joku tätä bloggaamista ihan huuhaana...

    Aurinkoa maanantaihin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puutarhanhoidon vois varmaan ainakin lisätä tohon listalle. Ei ole omakohtaista kokemusta, kun en ole koskaan tuntitolkulla viettänyt kasvien parissa (vielä ;)) aikaa, mutta varmaan on kanssa sellaista terapiaa, jossa ajantaju häviää.

      Enkähän muiden mielipiteistä piittaakaan omien tekemisteni osalta, mutta mua harmittaa, että koko lajilla on niin väärä maine. Ei tietenkään kaikkien silmissä, mutta tuntuu, että suurimman osan. Vähän sama asia kuin 80-luvulla, kun tennis oli "juppilaji" :D

      Mulla on pönttö ihan sekaisin, kun äsken jatkoin epätoivoista terassikalusteiden maalausta kalkkimaalilla ja siitä hajusta (höyrystä) tulee mulle huono olo. Sellanen pyörryttävä :(.

      Mutta aurinko onneks paistaa <3

      Poista
    2. Blogissani olisi sulle haaste ;-) Ei mitään stressiä, teet kun ennätät...

      Poista
    3. Ou. Kiitti! Olen ollut luvattoman huono vastaamaan haasteisiin, mutta sen verran kävin kurkkaamassa, että näytti kivalta ja kiinnostavalta ja sopivan helpoltakin, joten jonain sopivana hetkenä teen ilman muuta :)

      Poista
  3. Upeat kuvat ihanista kesätunnelmista ja maisemista. Itse olen vannoutunut ulkoilmaihminen ja ymmärrän hyvin miksi joku viihtyy golfin parissa kauniissa luonnossa. Sehän on lisäksi sosiaalistakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jess! Itsekin olen niin raitisilmariippuvainen, että heti työpäivän päälle on pakko päästä ulos tai alkaa ahdistaa. Keleistä viis. Ja huomaan, että aina syksyisin, kun golfkausi päättyy (joskin viime talvena pelattiin vielä joulupäivänäkin..), sitä tulee vähäksi aikaa sellainen tyhjiö elämään. Ei sillä, ettenkö pystyis ihan mainiosti siinä vaiheessa jo heittämään mailat nurkkaan, mutta ihan sillä, että on tosi vaikea keksiä mitään muuta ulkoilmatekemistä, jossa neljä tai viis tuntia hurahtaa ihan huomaamatta. Kyllä siihen kaupungin ympärikävelyynkiin taas tottuu, mutta alkuun se tuntuu aina ihan tylsältä puuhalta.

      Sosiaalisuus kentällä on sellasta "hillityn sosiaalista", josta tykkään. Puhutaan kyllä, mutta saa olla myös omissa ajatuksissaan. Enkähän voi väittää, etteikö ne lajiin kuuluvat hyvät käytöstavatkin (joiden siis pitäis olla ihan itsestäänselviä muuallakin) olis mun mielestä plussaa. Harvemmin enää miehet ottaa muuten lippiksen pois päästä siksi aikaa, että kättelevät peliseuransa ykköstiillä.

      Poista
  4. Upeat on kyllä nuo maisemat. Olen kokeillut tuota lajia, mutta se ei minun pirtaan käy, kun en kertakaikkiaan osu palloon (lyön ja lyön ja aina tulee huti ja lopulta paikat on ihan pirun kipeenä :D), vaikka muissa pallopeleissä olen ollutkin kohtalaisen hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maisemat on kyllä mukavan kotoisat. Ihan siksi, että tuo meidän kotikenttä on rakennettu aidolle maatilalle, jonka aitoja rakennuksia nuo kuvien aitat ja muut on. Klubi on tilan vanha päärakennus, mutta siitä ei tullut kuvaa, kun oli terassilla porukkaa, enkä halunnut kuvata ketään lupaa kysymättä.

      Mutta totta se on, että ollakseen kivaa, homman pitää sujua itseään tyydyttävällä tavalla. Muuten se ei ole hauskaa. Olkoot kyse puutarhanhoidosta (joka sulta onnistuu, mutta mulla ontuu :)) tai golfista tai mistä vaan.
      Mulle kävi niin, että kun ei ollut mitään aiempaa pallopelitaustaa (ellei kansakouluaikaista pallonheittoa lasketa :)), ei ollut odotukset kovin korkealla sen suhteen, että saisin golfpallon tosta vaan liikkeelle. Mutta jostain ihmeen syystä se alkoi heti sujua niin hyvin, että innostuin oikeastaan kertakokeilulla. Jos olis vuodesta toiseen ollut pallon maata pitkin kierittelyä, olis into lopahtanut jo ajat sitten. Siinä ei auta, vaikka olis kuinka kauniit maisemat tai kivat pelimiehet seurana :)

      Poista
  5. Tuohan on hyvä harrastus, saa olla ulkona, tulee liikuttua useampi kilometri, saa seurustella samalla ja nauttia kauniista maisemista.
    Melkein kaikki harrastaminen on kallista ja luulen, että golf ei edes ole viiden kalleimman joukossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Ei tulis muuten lähes päivittäin lähdettyä talsimaan vastaavia matkoja, mutta kentällä se 10-12 kilometriä menee niin, ettei huomaakaan. Etenkin jos peliseura sattuu olemaan mallia reilu&mukava :). Niinkuin yleensä aina tosiaan on.

      Sadulle tuolla ekassa kommentissa kirjoitinkin, että täällä koko kauden pelaaminen (huhtikuusta marraskuulle yleensä) maksaa suunnilleen saman verran kuin yksi merkkilaukku ja kun mulla ei oo tapana laukkuja tai muutakan ostella, niin mieluusti käytän rahan tähän liikuntaharrastukseen. Ja aikaakin se vie sen verran, ettei edes kerkiäis tuhlaamaan, joten säästö sekin :). (Ja jos vertaan siihen, mitä me ollaan vuosien varrella maksettu poikien jääkiekkoharrastuksesta, niin samalla rahalla oltais voitu golfata satavauotiaiksi. Ei todellakaan ole kallista täällä. Ja kokonaisen mailasetin (jolla itse pelaan helposti 10 vuotta) saa yhden jääkiekkomailan hinnalla.

      Poista
  6. Kyllä noiden kuvien jälkeen ei olisi enää tarvinnut puhetta. Noissa maisemissa jopa minä voisin innostua golfista😊, mulla ei sinänsä ole mitään mielipidettä suuntaan eikä toiseen lajista, pääasia lienee, että itse tykkää! Itse tulee päivittäin säällä kuin säällä käveltyä koirien kanssa ja joskus kun jostain syystä ei pääse lenkille, niin alkaa kyllä,ahdistaa, eli tiedän mistä puhut. Harmi kun tuonne golf-kentälle ei saa ottaa koiria, hoituis kaks kärpästä samalla kävelyllä 😆

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Ei pitäny kirjoittaa mitään, mutta mulle teki tiukkaa jo se, että maltoin jättää kuvatekstit lisäämättä. Himokirjoittajan ongelmia :).

      Mua ei yhtään haittaa se, mitä mieltä muut on siitä, että pelaan golfia, mutta mua harmittaa se väärä mielikuva koko lajista. Siis just se, että on "parempien ihmisten kallis harrastus", joka on kyllä todella kaukana totuudesta lukuunottamatta muutamia ns. parempia kenttiä, joissa todellakin saa maksaa kierroksista aika hyvät summat, mutta joissa on tottakai puitteetkin sitten ihan toisella tasolla. (Joskaan se ei yhtään lämmitä, jos peli ei kulje :)).

      Koirat ja golfkenttä ei tosiaan oo ihan paras yhdistelmä. Ihan vaan turvallisuudenkaan takia. Siinä voi koiralla käydä äkkiä huonosti, jos osuu mailan tai pallon tielle. Mutta siinä olis kyllä ihan markkinarako perustaa sellanen koira&golf-kenttä :).

      Poista
  7. Upiat on maisemat harrastaa. Minusta tärkeintä on, et ihminen ylipäätään harrastaa. On se sit golfi tai pitsinnypläys. Itsellä ei hermo riitä moiseen, joskaan en ole oikeaa golfia koskaan kokeillut. Riitti se mini sellainen, siinäkin touhu lähti ihan käsistä. Aloin hutkimaan miten sattui... Tykkään tuosta, kun saa olla ulkona ja jos hallitsee hermot, niin varmasti aika rela harrastus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi meidän lähikenttä on niin keskellä maaseutua, että puitteet on kyllä ihan autenttiset, eikä ole vartavasten pykätty mitään hienoa lasiseinäistä klubitaloa, vaan rakennukset on olleet paikallaan ammoisista ajoista lähtien. Tykkään idyllistä. Ja siitä on tykänneet monet sieltä teiltäpäin pelaamaan tulleetkin. Itseasiassa ovat olleet hämmästyneitä, että täältä Kehä kolmosen tältä puolen "keskeltä-ei-mitään" löytyykin ihan oikea kenttä, jossa kaikenlisäksi on niinkin omituista porukkaa, että morjenstavat myös tuntemattomille :). Sitä kun ei kaikkialla ikävä kyllä tapahdu.

      Mutta siis hei, se minigolf on ihan yhtä kaukana oikeasta golfista kuin lehmä kuusta. (En nyt keksinyt parempaa vertausta..). Siinä meneekin hermot, jos lentää pallo yli laidan. Mutta vaikket sitä uskokaan, niin yleensä just ne itseään ennakkoon hermoheikoiksi nimittävät tyypit innostuukin lajista just sen takia, että siellä ei vaan kertakaikkiaan voi hermostua. Ja löytävät itsestään sellaisen uuden puolen, että pystyvätkin pysymään ihan tyynenä tuntitolkulla. On niin keskittymistä vaativa laji. Ja luonnolla on ihmeellinen vaikutus. Mutta ei se silti kaikille sovi. Itse sen parhaiten tietää, kun kokeilee.

      PS. Mua nauratti se "Älä siinä kitise"-kommentti sun ukkelilta. Se oli ihan niinkuin minä, kun mun ukolla pettää hermot tietokoneen kanssa. Ja niin käy aikas usein, kun ei oikein ole miehen alaa se odottaminen, jos heti ei ala ruutuun ilmestyä sitä mitä haluaa :D.

      Poista
  8. Voi Annukka! Nyt se tuli se golfin puolustuspuhe. Maisemat ovat aivan ihanat siellä, niinkuin täällä paikallisellakin kentällä ja ymmärrän tosi hyvin, että tuolla viihtyy tuntikausia. Kynnys mahdolliseen aloittamiseen vaan on niin korkea mulla. Siinähän pitää suorittaa kaiken maailman greengardeja (vai onko sen nimi sellainen) ja nolottaa jo etukäteen että jotkut näkisivät kun minä ensi kertaa yrittäisin osua palloon. Toisaalta jotain harrastusta minun olisi pakko löytää. Jos mieheni nyt lukisi nämä minun kirjoitukseni, niin hän ei varmaan uskoisi todeksi, että olisin edes hiukan kiinnostunut kokeilemaan. Mulla on molemmissa peukalon tyvinivelissä kulumat ja ne ovat usein niin kipeät, ettei koskea kestä eli se ehkä estäisikin golfin peluun, jos muuten innostuisikin.

    Mukavia pelipäiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, jos puolustus vähän edes upposi :). Ja vaikken ole siellä teilläpäin (vielä) käynyt pelaamassa, olen kuullut kentistä paljon hyvää ja satavarmaa on, että maisemat on todellakin kauniit. Ja teillä on se merikin siinä lisänä. Täällä saviseudulla ollaan enempi maalaismaisemassa, jota halkoo kyllä joki (sekin aika savinen), mutta kauneus tulee justiin siitä aidosta maalaisympäristöstä vanhoine aitoine rakennuksineen. Tulee mieleen lapsuusajan Suomi-aiheiset postikortit, joiden kuvat oli kokolailla identtiset tuon meidän kotikentän maisemien kanssa.

      Alku on aina hankalaa joka asiassa, mutta voin vakuttaa, että ne alkuvaiheet on ihan jokaisella pelaajalla omalta kohdaltaan niin tuoreessa muistissa (olkootkin, että on kulunut vuosia ja vuosia), että kukaan ei todellakaan hymähtele aloittelijalle, joka koittaa ensimmäisiä kertoja osua palloon. Päinvastoin. Kannustusta tulee! Ja Green Cardin suorittaminen ei ole vaikeaa, mutta välttämätöntä ja tärkeää se on. On vähän sama asia kuin se, että autolla ajamiseen tarvitaan ajokortti. Ominpäin ei voi rynnätä liikenteeseen tuntematta sääntöjä. On ennenkaikkea turvallisuusjuttu molemmissa.
      En voi muuta kuin tosiaan kannustaa kävelemään kierros miehen matkassa ja vähän nuuhkimaan tunnelmaa. Kyllä se sieltä tulee se tunne sitten, että tuntuuko yhtään omalta vai ei ollenkaan. Mutta mies varmasti ilahtuis jo tuosta mukanakävelystä.

      Kiitos Kristiina! Hyviä kahvihetkiä kasvihuoneelle :)

      Poista
  9. Voi ihanuus miten kaunista teillä on. Olenkin ensimmäistä kertaa blogissasi - todella elämänläheinen ja elämää täynnä oleva blogi sinulla. - Blogissani on arvonta, jossa palkintoina on kolme puutarhakirjaa. Käyhän kurkkaamassa. Kesäterkkuja Pihakuiskaajan puutarhasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Anneli :). Pihakuiskaajan puutarha kuulostaa kivalta. Ja mystiseltäkin. Voisinkin joskus kokeilla kuiskaamista kukille puhumisen sijasta. Jos vaikka toimisi hyvinkin :).

      Olen vähän huono osallistumaan arvontoihin ja Puutarhakirjat mulla tuppaa jäämään hyllyyn, mutta mieluusti tulen muuten poikkemaan.

      Mukavaa ja toivottavasti vähätuulista viikkoa!

      Poista
  10. Nätit maisemat kyllä. Minä en golfaa ja olen jo käsityksessä, että golfista on tullut harrastus, jota harrastavat muutkin kuin hyvätuloiset ;). Tosin on mullakin tuttuja, joilla on "kello kädessä vaihtunut", kun bägi perässä kulkee... Kukin tavallaan. Kai joka lajiin mahtuu kaikenlaista :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just oikea käsitys! Kyllä golf on ihan tavislaji siinä missä muutkin liikuntaharrastukset.
      Alkuaikoina varmaan olikin vähän sama kuin "juppilajiksi" nimettu tennis 80-luvulla, kun kenttiä oli vaan kourallinen ja nekin isojen kaupunkien läheisyydessä. Mutta nyt kun kenttiä on niin paljon ja kilpailu harrastajista kova, on hinnatkin laskeneet ihan tosissaan. Mutta aina on toki heitäkin, joille ne välineet näyttelee yhtä tärkeää (joskus tuntuu, että tärkeämpääkin) roolia kuin itse pelaaminen ja kaikki pitää olla "ylähyllyltä" ja vimpan päälle. Itseäni sellainen ei lämmitä. Keskityn mieluummin taitojen kehittämiseen kuin sävy sävyyn oleviin asusteisiin :)

      Ja näin se on. Kaikkiin yhteisöihin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Suurin osa onneksi mukavia.

      Ilahduin, kun poikkesit ja jätit viestin. Kiitos siitä ja iloista (ja toivottavasti myrskytöntä) kesäviikkoa!

      Poista
  11. Ihana puolustus!<3 Melkein tekisi mieli lähteä golfaamaan, paitsi ettei mun hermot kestäis varmaan yhtään. Oon ihan liian huithapeli.:D
    Tän päivän postaukseen oli muuten tyrkyllä kuva Iitin golfkentästä! Juniori oli siellä kokeilemassa lajia joukkueensa kanssa, ja minä taas kuljin kameran kanssa tienvarsia. Jos poika haluaa aloittaa harrastuksen, niin olen kyllä oikein iloinen, sillä tuo paikka on aivan mielettömän upea! Niin kuin on tuo teidänkin kenttä!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tossa oliskin seuraava aihe kumottavaksi :). Toi hermojen kestämättömyys nimittäin. On siitäkin niin mystinen laji, että pahimmatkin kuumakallet ja tuittuilijat onkin siellä luonnon keskellä kulkiessaan ihan zen :). Peli on niin keskittymistä vaativaa, että hermoilu unohtuu. Ja mahdolliset murheet. Ei kertakaikkiaan ole mahdollisuutta miettiä mitään muuta kuin sitä mitä on tekemässä. Vaikea selittää, mutta näin se on.

      Toivottavasti juniori innostuu ja saa jonkun kaverin mukaansa innostumaan. Se on junnuille tärkeää, että saa pelata ikäistensä ja mielellään samantasoisten kavereiden (eikä äidin ja isän) kanssa. Eikähän lajin miinukseksi voi laskea sitäkään, että siellä hyvät käytöstavat on kunniassa. Nuoriltakin miehiltä lähtee sujuvasti lippis päästä ykköstiillä, kun kätellään pelikaverit lähdössä :). Kuuluu asiaan.

      (Näen jo sieluni silmin, kuinka Taina-äiti koittaa pysyä poikien näkymättömissä ja konttaa pitkin kentän reunoja kukkakuvien perässä :D. Just sitä itse harrastin tän kuvasarjan verran. Piti vaan kiirettä, kun miehillä oli niin kova vauhti, etten ehtinyt kunnolla keskittyä. Meni iso osa kuvista pilalle)

      Poista
  12. Ihan huippu puolustus. Minä olen todellinen amatööri-golffaaja. Halvoilla välineillä kentällä huseeraan (kyllä, siksi sitä voi kutsua). Nauran itselleni kun taidot ovat surkeat, mutta vitsit se on kivaa. Laji, jossa luulin pitkästyväni, mutta kaikkea kanssa. Ja aurinkoisella säällä aivan parasta. Aivan ihania kuvia olet ottanut myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just paras asenne Jani! Ei väliä, kulkeeko peli vai ei. Pääasia, että on yritystä ja hauskaa. Ja itselleen on aina kiva nauraa :).
      Mulle välineet ei kanssa ole se ykkösjuttu, enkä edes näkis mitään järkeä siinä, että heti alkuvaiheessa satsaa kalliisiin mailoihin, kun ei vielä yhtään tiedä, tuleeko siitä pitkäaikainen harrastus vai ei tuu. Mun ekat mailat taisi olla 20 vuotta vanhat, jotka ostettiin käytettyinä yhdeltä vanhalta papparaiselta :). Ne oli jo niin kuluneet, kun mailoja käänteli ylös-alas, kuului, kuinka ne hiilikuidut seilasi varsien sisällä ees taas...

      Kentällä ei tosiaan kerkiä pitkästyä. Touhua piisaa ja askelia kertyy.

      Oli kiva, kun jätit tän positiivisen viestin. Ollaan vähän niinkuin samalla puolella :)

      Poista
  13. Voi miten upeita kuvia, noihin maisemiin haluaisi itsekin harrastamaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltä teidänkin kulmilta löytyy monta kivaa ja nättiä kenttää :). Varmaan jollekin niistä ensi viikonloppuna tullaan pelailemaan. Ellei nyt sitten ihan myrskyksi mene.

      En tiedä, oletko lajia kokeillut tai harrastanut, mutta olen ihan satavarma, että sulta se lähtis sujumaan kertalaakista. Olet niin urheilullinen ja kroppa kontrollissa, joten omaksuisit tekniikan kyllä ihan taatusti tosta vaan :)

      Poista
  14. Tärkeintä on juuri se, että itse nauttii harrastuksesta. Viis siitä mitä muut sanoo. Minä tykkään jostain muusta ja sinä golfista. Piste. Kaikki hyvin. Ja hienosti kuvatut maisemat reitin varrella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sepä se, eikä mua itseasiassa pätkääkään haittaa se, mitä muut ajattelee siitä, mitä minä teen, mutta se mua haittaa, että koko lajilla on niin vääriin ennakkoluuloihin perustuva maine. Ja kun en aina jaksa lähteä sitä korjaamaan, olen mieluummin mainitsematta koko golfista yhtään mitään.

      Olen koittanut miettiä, minkä muun harrastuksen parissa olisin voinut kaikki nää kesät viettää, jos en olis pelaamista koskaan aloittanut. Siis sellaisen vaihtoehdon, joka olis yhtä terapeuttista (no ei ole tämä kyllä silloin, jos mikään ei kertakaikkiaan suju) ja jonka parissa ajantaju ja kävellyt kilometrit häviäisi yhtä totaalisesti, mutta en ole keksinyt. Pysyttelen siis tässä :). Maisemat on liki aina kauniita kentällä kuin kentällä. Ja vastaleikatun ruohon tuoksu on aina yhtä hyvä.

      Poista
  15. Hienoja kuvia. Minä en juurikaan golfista piittaa, mutta en tuomitse sitä harrastaviakaan =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuomitsemattomuudesta Satu :). Välttelen kuitenkin aiheesta puhumista ei-pelaajien keskuudessa, koska tiedän, että se on harvinaisen ärsyttävä aihe. Itse taas tunnen oloni aina ihan ulkopuoliseksi vaikkapa intohimoisten hevosharrastajien keskuudessa, kun en uskalla mennä enää hevosia lähellekään. Ovat niin isoja ja pelottavia :). Pikkutyttönä olisin kyllä halunnut ratsastaa, mutta en saanut, kun oli niin kallista. Maksoi 13 markkaa tunti (eli sellaiset rapiat kaksi euroa..). Mitä lie maksaa nykyään, en tiedä.

      Poista
  16. Ihanalta näyttää golfmaisemanne! Itse en ole koskaan ollut mitenkään ennakkoluuloinen golfin suhteen; se on ollut vain harrastus, jota "jotkut muut kuin minä harrastavat". En ole golfia koskaan kokeillut - hermo menee jo minigolfissakin, kun aina pitäisi voittaa - mutta joskus olisi kiva kokeilla ihan sillä mielellä, että olisiko se oikeasti sellaista kuin olen kuvitellut.

    Ja jos golfkentällä on sellaisia ihmisiä kuin sinä, harrastaisin golfia oikein mieluusti. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No minigolfissa meneekin hermo heti, kun pallo kimpoaa yli laidan tai ei suostu menemään reikään :). Mutta sillä ei olekaan golfin kanssa mitään tekemistä. Paitsi maila ja pallo...

      Ja uskotko, että olis ihan huippua, jos asuttais lähempänä toisiamme ja innostuisit pelaamaan. Olisit just sellainen pelikaveri, jonka kanssa viihtyisin. Kilpailuhenkikään kun ei ole yhtään pahasta. Itse pelaan mielelläni kisoja, koska niissä pääsee haastamaan itseään ja tulee keskityttyä enemmän. Eikähän se voittaminenkaan hullumpaa ole ;). Mutta vaan siinä tapauksessa, että on itse pelannut oikeasti hyvin, eikä niin, että on pelannut huonosti, mutta muut on pelanneet vielä huonommin. Se ei lämmitä.

      Mun peliseurasta varmaan 99% on miehiä, enkä pidä sitä mitenkään kummallisena, koska elän muutenkin niin miesten maailmassa, kun kotona on pelkkiä miehiä, samoin kuin työkavereina ja asiakkaina, joten menee toi harrastuskin siinä samassa. Mutta kivaa olis pelata sun kaltaisen reippaan tyypin kanssa, joka sitäpaitsi varmaan sais pallonkin liikkeelle ihan kunnolla. Että nyt mua ihan tosissaan harmittaa, ettei voida pelata yhdessä <3. Plääh.

      Poista
  17. Golfin elitistinen maine oli minun mielestä joskus 80-luvulla, nyt se on harrastus siinä missä muutkin. Ihmiset harrastavat nykyään niin monenlaisia asioita, että saa olla jotain todella ihmeellistä, että hetkauttaa.
    Ja niinhän se taitaa olla, että jokaista lajia voi harrastaa joko pienellä budjetilla tai sitten elvistellä ihan kunnolla. Kukin tyylillään, laji itsessään on joka tapauksessa aina sama.
    Golfissa tulee ulkoiltua samalla ja täydellistähän on, että pariskunta harrastaa yhdessä, kumpikaan ei joudu olemaan yksin.
    Nautinnollisia pelihetkiä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sitä se tosissaan silloin 80-luvulla olikin, kun kenttiä oli vaan kourallinen ja hinnat sitä mukaa niin pilvissä, ettei ollu taviksilla asiaa. Ja siellä teilläpäin taitaa edelleen olla kentt(i)ä, joiden jäseniksi ei edes pääsee, vaan on suljettu yhteisö. ja saa mun puolesta ollakin, koska ei ole mitään hinkua tunkea väkisin sinne "parempien ihmisten" seuraan :).
      Nyt on kenttiä joka kolkassa ja kilpailu harrastajista kovaa, joten hinnatkin on inhimillisiä ja toiminta muutenkin kaikinpuolin ihmismäisempää. Mutta noin se just on, että on meitä, joille se peli itsessään on se juttu, eikä ne välineet. Ja sitten on heitä, joille ne mailat ja asusteet on pääasia ja peli tulee sitten vasta siinä sivussa. (On jäänyt mieleen, kun ihan vartavasten matkustin Helsinkiin ostamaan ensimmäisiä ihka omia mailojani (siis uusia) pienestä alan liikkeestä, niin nuoren miesmyyjän ensimmäinen kysymys oli, että "Minkä värisiä olit ajatellut?". Olin ihan äimänkäkenä ja mietin, että häääähhhh, pitääkö myyjä mua ihan kesselinä vaan siksi, että olen sattumoisin NAISpelaaja, mutta heti kun ensimmäinen paikallinen rouva astui liikkeeseen ja alkoi valitsemaan sävy sävyyn sopivia (eläinkuosisia...) aurinkolippaa ja pelihanskaa, ymmärsin, että meitä tosiaan on monenlaisia pelaajia. No, sen jälkeen palvelu oli ihan hyvää ja lähdin tyytyväisenä uusien mailojen (synkän mustat miesten mallit..) kanssa takaisin maaseudulle.

      Mutta hehhee. Yhdessä harrastaminen oli meillä ensimmäiset 8 vuotta yksi iso vitsi :D. Ei mahduttu kentälle samaan aikaan, kun aina tuli riita. Mutta viimeiset 8 vuotta on jo mennyt kivasti. Mutta silti pelataan yhdessä lomaviikkoja lukuunottamatta vähemmän kuin erikseen. Tärkeää kumminkin se, että tietää mistä toinen puhuu ja mihin kaikki ne tunnit siellä kentällä hukkuu. Sitä ei voi oikein käsittää, jos itse viettää sen saman ajan kotona ja odottaa.

      Ja kiitti!

      Poista
  18. Suurin osa harrastuksista maksaa. Valokuvaus, matkustus...jopa vaellus jos haluaa kauemmas kotiympyröistä. Tässä joitakin omia mainitakseni...ja rahaa menee liikaakin 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Mutta säästyy sitten toisaalla, kun menee aika harrastaessa :). Ei kerkiä shoppailemaan.. (Ja se ei kyllä multa suju muutenkaan, vaikka välillä yritänkin. En vaan kertakaikkiaan ikinä löydä mitään. Tai jos löydän, en raski kumminkaan ostaa. Että parempi vaan jatkaa sitä kentän kiertämistä peltojen keskellä :)

      Poista
  19. En tiedä, mutta luulisin, että elitistisenä sitä voi pitää ihmiset, jotka eivät ole sitä kokeilleet. Kaikista harrastuksistahan voi lausahdella mitä vaan periaatteessa, tuntematta lajia lainkaan. Tämä tosin pätee moneen muuhuhkin asiaan... En itse harrasta, mutta sen verran olen mukana ollut, että tiedän kierroksen olevan hyvin pitkä ja siellä ei huonokuntoinen taikka huonohermoinen pärjää. Eikä myöskään taitamaton;) Taitolaji sanan varsinaisessa merkityksessä. Hyvä harrastus! Mukavia hetkiä sulle sinne;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kyllä kitetytit homman tosi hyvin! Se on just noin, että kaikesta voi tosiaan lausahdella mitä vaan, jos asia ei ole itselle tuttu. (Tuli mieleen aika, kun olin matkaoppaan Thaimaassa ja kun se kotiin palattuani tuli puheeksi, mua aina niin jaksoi suututtaa, kun koskaan kyseisessä maassa käymättömillä ihmisillä tuntui maasta niin varmaa tietämystä, joka keskittyi aina tasan yhden ja ainoan asian ympärille. Arvaat varmaan. Grrr. Vieläkin meinaan hiiltyä, mutta on nykyään niin yleinen matkakohde, että on tietämys lisääntynyt, eikä enää tarvi arvailla.)
      Mutta nythän tää lipsahti sivuun aiheesta, mutta ei se oo varmaan niin justiinsa :)

      Kiva kun kävit jättämässä viestin. Iloista kesää ja tuulisia terveisiä (hrrr.....)!

      Poista
  20. Ihania kesäkuvia ja hyvin puolustit harrastustasi😊 Mikäs sen mukavampaa kuin talsia luonnossa ja liittää siihen vielä kilpailu😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Iloinen Kulkuri :). Ja viimeaikoina olen onnistunut yhdistämään noihin mainitsemiisi luonnossa talsimiseen ja kilpailuun, myös (ylen)syömisen ja juomisen :D. (Eilen olin pelaamassa kutsukisaa Vanajanlinnassa ja viiden ja puolen tunnin pelikierroksen jälkeen tuli nautiskeltua herkkuja notkuvista pöydistä kaikenlaista niin hyvällä halulla, että illalla teki tiukkaa pysyä kahdeksaa pidempään hereillä :)).

      Rattoisaa viikonloppua!

      Poista
  21. Jos meillä ei olisi tätä saaristoharrastusta, niin luulenpa, että golfkentät kutsuisivat meitä.
    Hieno harrastus! Tutttavapiirissäni on monta golfin pelaamisesta innostunutta. Ja minäkin olen joskus mailatyttönä heidän mukanaan rataa kiertänyt.
    Hyvää golfkesää toivottelen! Mikä on muuten tasoituksesi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Tuula!. Tiedätkö, että jos mua pyydettäisiin arvaamaan, mitä harrastat, olisin veikannut golfia :). jotenkin pitäisin sitä sulle niin luontevana. Mutta totta on, että kahta aikaavievää harrastusta ei oikein kesään mahdu, jos kummastakin tykkää ja kummallekin haluaisi löytää aikaa. Vaan kiva se on kierrellä mailatyttönäkin :)

      Tasoitus seilaa nykyään muutaman kymmenyksen sisällä kauden aikana ja on tällä hetkellä 13,3, joka on varmaan aika kohdillaan, koska olen viimeiset kisakierrokseni pelannut parin lyönnin marginaalilla omaan tasuriini. Katsotaan, josko kesän aikana vähän kehittyisin.

      Kiitos toivotuksista ja ihanaa saaristolaiskesää teille!

      Poista
  22. Ai ihana tuo kuvaus golffareiden luonteista :D Mutta varmasti pitää paikkaansa, mikäpä pahan muuttaisi ja hyvä vaan korostuu tiukissa tilateissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se just on :). Molemmat luonteenpiirteet korostuu kentällä. Etenkin siinä tilanteessa, jos peli ei yhtään kulje, tulee kyllä aika äkkiä esille se, miten ihmisellä on tapana suhtautua epäonnistumisiin (etenkin jos samaan aikaan joku muu tai kaikki muut peliryhmän jäsenet onnistuu). Mielenkiintoista, mutta ei aina niin mukavaa (jos sattuu se M-ryhmän tyyppi matkaan ..)

      Kiva kun käyt jättämässä viestiä. Iloista tätä viikkoa! Näyttäis taas vähän enemmän kesältä.

      Poista
  23. Varmasti ihana harrastus, saat liikuntaa, saat olla luonnossa ja nähdä samalla myös luonnon kauneuden.

    VastaaPoista
  24. Mä just tänään nauroin, että kun mies valmistuu lääkäriksi, me aletaan golffaamaan :D Mutta musta tuntuu, että frisbeegolf on alentanut "golfkynnystä" eikä se enää ole tavallisille tallaajillekaan kaukainen juttu. Mä tykkäisin kokeilla kunnolla nyt aikuisena. Lapsena se tuntui hitaalta ja tylsältä. Nyt juuri sitä arvostaisi.

    Kivempi blogi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä Mrs K :).
      On kyllä niin monella tapaa mukava harrastus, että vaikea olis enää kuvitella, mitä keksisin tilalle. Varmaan joku perhokalastus vois olla vastaavaa :).
      Sitä vaan aina välillä mietin, että olispa päässyt aloittamaan lajin jo nuorena, mutta se ei silloin ollut mikään vaihtoehto (enkähän ollut koko lajista kuullutkaan), kun ei ollut kenttiäkään täällä päin. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Suosittelen lämpimästi.

      Oli kiva kun jätit viestiä. Kiitos siitä ja iloisia kesäpäiviä!

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi