Sivut

tiistai 29. joulukuuta 2015

TUHAT JA YKSI KÄPYÄ

Siinäpä ne meikäläisen viimeaikojen tekemiset tiivistettynä.

Päätin nimittäin palkita itseni syksyn mittaan urakoimastani turhan tavaran raivausprojektista ja lahjoin itseäni ostamalla omasta mielestäni hyvin ansaituilla kirppis- ja tori.fi-rahoilla uuden kameran ja puhelimen. Niitä olen sitten vuorotellen opetellut tässä joulunpyhinä käyttämään. Harjoituskohteena enimmäkseen Vanhan Kävyn lempparit eli vanhat kävyt, joita tulee joka vuosi keräiltyä ja käytettyä koristeina siellä täällä.

Varmaan tähän uuteen kameraan kertyneistä kuvista saisi jo kasaan "1001 käpyä"-kuvakirjan, mutta säästän teidät siltä.


Käpyjä porontaljalla


Käpyjä ruokapöydällä


Eikös olekin huisin mielenkiintoista...

Itseasiassa halusin alunperin kirjoittaa menneen joulun tunnelmasta, mutta en osannut. Siinä kun oli tänä vuonna jotain ihan erityistä, jota en osaa pukea sanoiksi ilman, että kuulostaa kliseiseltä. Ja toisaalta en edes halua, koska pelkään, että taika särkyy. Vaalin sitä siis ihan vaan hiljaa mielessäni yhtenä parhaista jouluista ikinä. Ei mitään turhaa, vaan kaikki se, millä oikeasti on merkitystä. 

Muutaman kuvan sentään otin. En tosin niinkään kuvatakseni joulua, vaan ihan vaan sen takia, että olen rakastunut tähän kameraani, joka on varsin kelpo (ja erityisesti helppo) peli ollakseen edullinen minijärkkäri.




Koska joulun keli oli niin kesäinen, ei tehnyt alunperin mieli hankkia kuusta ollenkaan, mutta tein sen hetken mielijohteesta kuitenkin. Vähän (paljon) omaatuntoa tosin kolkutti, kun päädyin tänä vuonna ihan vaan ylivertaisen hinta-laatusuhteen johdosta kotimaisen sijasta tanskalaiseen, mutta puolustauduin sillä, että oli ensimmäinen kerta.

Koristeitten kanssa vaan meinasi tulla tenkkapoo, kun tajusin, että olin myynyt kaiken kirpparilla. Mutta koska kuusi oli pieni, ei koristeitakaan tarvittu montaa, joten lainasin puiset tähdet, kuuset ja sydämet lasikuistin katossa riippuvalta oksalta. Ja valkoiset keraamiset "palmikkoneule"koristeet kaivelin pussin pohjalta, jonne ne olin puolitoista vuotta sitten unohtanut.



Kuusi kuusessa

Ja toinen

Täältä lainasin (kuva viime talvelta, koska katolla on lunta)


Joulun "valmistelut" hoidin muutenkin yhden pysähdyksen taktiikalla. Ruokakaupassa kävin kerran ja kuusi tuli hommattua siinä samalla. Ja lahjat. Ja joulun ainoat kukat.

Paitsi että ei se ihan noin mennyt. Piti käydä toisenkin kerran, koska joulukuusen kynttilöistä oli perinteisesti osa palanut.

Kauppareissulla tuli vastaan muuan tuttu oma kärrynsä ostoksia kukkuroillaan ja totesi, että "Jaahas, sitä ollaan viime hetken ostoksilla", johon vastasin vaan, että "juu" ja toivottelin hyvät joulut samalla kun piilottelin selkäni takana valmista Italianpata-pussia ja kolmea kuusen varalamppua.




Pillihimmeleitäkin innostuin tekemään. Kiitos inspiraatiosta Tuijalle ja kaikille muille himmelinikkareille.




Jostain syystä halusin käyttää himmeleiden tekoon nimenomaan siimaa, koska ajattelin, että se ei näy häiritsevästi. Joskaan en ihan äkkiä keksi, mikä muu materiaali olisi mustien mehupillien läpi paistanut, mutta kun jotain saa päähänsä, niin se on sitten tehtävä niin, vaikka joutuisi kaivamaan siimansa poikien vanhasta kalapakista.

Tässäkin pieni kuvausharjoitus. Ensin tarkennus tuohon siimahässäkkään.




Ja sitten koukkuun..




Sitä en vaan tullut ajatelleeksi, että koska siima on niin kovin näkymätöntä, en näe sitä myöskään itse. Että eipä paljon hankalampaa neulansilmään pujotettavaa tällaiselle ikänäköiselle olisi voinut keksiä.




Harvinaisen kömpelöitähän niistä tuli, koska käytin paremman materiaalin puutteessa ihan tavallisia mehupillejä.


Kuumaliimapistooli näyttää ihan kuulapyssyltä

Himmelit viimeistelin mustilla puuhelmillä ja ripustelin kodinhoito-corneriin, josta on raivausprojektin jäljiltä tullut lempinurkkaukseni tässä talossa. Sieltä vaan ei valonpuutteen vuoksi saa kunnon kuvaa ennen kunnon kevättä. Jää siis tässä kohtaa vaille esittelyä.

Mutta "50-vuotiaat on terveitä kun ne askartelee",  vai miten se meni se vanhan kansan sananlasku.

Eikä pipareiden paistaminenkaan pahasta ole. Etenkin kun lopputulos näyttää ihan 5-vuotiaan tekeleiltä.




Alkoi ihan säälittää koko piparit, koska jotenkin näyttävät ihan hyväuskoisilta reppanoilta, jotka kaiken lisäksi suljetaan pahaa aavistamatta purkkiin. Ihan varmaan alkaa hirmu paniikki purkissa heti, kun ensimmäinen tyyppi syödään. 




Ja jos ei alkujaan huvittanut hankkia kuustakaan, ei tehnyt mieli myöskään kattaa erityisen jouluisasti.

Ajattelin, että olisin ottanut käyttöön kesällä ostamani sinivalkoiset kalakuvioiset lautaset, joilta ei ole syöty vielä kertaakaan mitään, mutta niitä pöytään koemielessä sovitellessani, vanhempi poika kysyi, että "Eiks meillä oo niitä joululautasia?"

No onhan meillä :).



Tässä miesvaltaisessa kokoonpanossa ei kattauksiin ole paljon tullut panostettua, mutta nyt ajattelin vähän yrittää. Joskin katsoin lopulta parhaimmaksi karsia kaikki turhat.

Jos ei ole alkupaloja, ei tarvita alkupalalautasiakaan. Ja kankaisia lautasliinoja ei kukaan kuitenkaan raski käyttää, joten mitäpä niitäkään sitten suotta. Mutta näinkin vähällä panostuksella kattaus oli mukavan juhlava.


Näillä mentiin

Lautasten ja lasien punaista tonttulakkia ja paria pöytäkynttilää lukuunottamatta ei jotenkaan tänä vuonna tehnyt mieli laitella mitään joulunpunaista mihinkään. Edelleen varmaan ikkunan takana vihertävän nurmikon takia. Lumihanki olisi ollut toinen juttu.




Parin punaisen tulppaanin verran sentään taivuin




Muuten mentiin vihreällä kestolinjalla. Ei siis mitään varsinaisia joulujuttuja, vaan ihan vaan vihreitä.







Hyasintit ja metsästä pöllitty minikuusi lasikuistilla. Molemmat vihertäneet jo toista kuukautta ilman kastelun kastelua. Samoin kuin pienen pieni huonekuusi olkkarissa. Voi olla, että hörhöilen, mutta jotenkin ihan oikeasti tuntuu siltä, että kodinraivaus on vaikuttanut suotuisasti myös kasveihin, joilla ennen oli tapana kupsahtaa kohtsillään. Nyt ovat niin nättinä että.




Ja vaikka vähän ennen joulua mollasinkin sohvan nurkassa viltin alla kökkimistä, niin tuli sitäkin harrastettua. Loppujen lopuksi oikeinkin mielellään.


Kappas käpytyynyä :)


Ja voihan enkeleitä <3. Poikien tarha-aikaiset askartelut, joita ilman joulu ei ole joulu


Mutta vaikka sisällä tunnelma olikin talvinen, keli ulkona oli ihan toinen. 




Aatonaaton kauppareissun tein polkupyörällä.



Aattoaamukin valkeni aurinkoisena, mutta vihreänä.

Ja viimeistään aaton aamupäivän lenkillä oli pakko kaivaa almanakka taskusta ja tarkistaa, onko sittenkin pääsiäinen


 Joulupajunkissat

Joulupäivänä satoi lopulta ohuen ohut kerros lunta. Joskin jotenkin ihan keinotekoisen oloista . 

Kesän jäljiltä terassiruukuissa vihertävän muratin taustalla näyttää ihan normaalilta...




... mutta lähempää kuvattuna ihan styrox-palloilta. Ei ole vissiin lumikaan niinkuin ennen.



Mutta parasta kaikessa on se, että päivä on jo monta minuuttia pidempi kuin viikko sitten. Jess! Ei muuta kuin kevättä kohti.


48 kommenttia:

  1. Meilläkin mentiin tosi helpolla ja vähällä kaikella tämä joulu, ja oli ehkä kuitenkin paras joulu ikinä. Ihanat noi piparkakut :D Pajunkissoja mekin bongattiin mökillä kuusen hakureissulla. On tämä kans talvi! En tykkää!

    Mulla ollut uusi kamera jo reilun kaksi kuukautta, mutten ole "ehtinyt" harjoittelemaan sen käyttöä. Mutta olkoon se uuden vuoden tavoitteeni.

    Ihania vuoden viimeisiä päiviä sinulle Annukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan se on niin, että kun ei lataa mitään ihmeellisiä odotuksia (ylipäätään mihinkään, ei pelkästään jouluun), niin usein siitä syntyy just ne parhaat jutut. Vähän sama kuin se, että jos lähtee vaikka johonkin pippaloihin (en muista milloin olisin lähtenyt :D) vastentahtoisesti niin että päällä on tylsät vaatteet ja tukkakin on huonosti, niin usein sellanen ilta onkin paljon hauskempi kuin sellanen, jota varten tälläytyy tuntitolkulla ja lopulta onkin ihan mälsää. No ehkä vähän kaukaa haettua, mutta pakko kyllä omalla kohdalla sanoa, että tolla "valmistelujen" helppoudella oli kyllä varmasti osuutta asiaan. Mutta kaikkein eniten pojilla, jotka oli molemmat koko joulun kotona <3. (Nuorempi lähtee maanantaina armeijaan, joten pikkasen on mulla haikeuttakin ilmassa).

      Mun tarttis nyt vähän hillitä tota kuvausharjottelua. Alkaa tosiaan olla muistikortit täynnä käpyjä :D.

      Ja kiitos samoin sulle Tuija <3

      Poista
  2. Onpa tosiaan erikoisen näköistä lunta, kuin rakeiden ja lumen risteytystä :)

    Kiinnostaisi tietää millaisen kameran ostit, kun minulla on ollut kamerakuume jo jonkun aikaa ja tuo vanha alkaa vedellä viimeisiään. Lähinnä jäin miettimään sitä, että kun sanoit minijärkkäri, niin mitä se kuinka mini? Putket?

    Kauniit joululautaset. Meillä syödään aina juhla kuin juhla sellaisislta sinisiltä kahdeksankulmaisilta englantilainen maisema- lautasilta. Tietänet mitä tarkoitan. Ne ovat noin 40 vuotta vanhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiai. Kamerakuume on paha. Ja se niitten eri vaihtoehtojen välillä pähkäily, kun sitä mieluusti haluais sellasen, jota ei enää tarvi vaihtaa mihinkään. Tai niin ainakin itse ajattelin, että josko sillä sitä sit maailman tappiin tai ainakin lähelle pärjäis.
      Pokkarilla olen tähän asti kuvannut ja vaikka sekin on hyvä, niin vähän kuitenkin alkoi tehdä mieli sellasta, johon voi vaihtaa objektiiveja. Ja ihan oikea järkkäri menee mulla kyllä hukkaan, koska ei vaan pysy päässä ne aukot ja valotusajat sun muut, kun sitä ei kuitenkaan ihan alvariinsa kuvaa, eikä varsinkaan työkseen.

      Kaikkien pähkimisten ja suositusten ja asiantuntijoiden kuulemisten jälkeen päädyin ostamaan Olympus PEN E-PL 6-minijärkkärin ja siihen 14-42 mm 1:3.5-5.6 EZ-linssin, joka oli vähän kalliimpi verrattuna siihen, joka olisi tullut peruspaketin mukana. En tiedä, oliko järkevää vaihtaa sitä vai ei, mutta se perusversio oli muovia ja sellainen, joka ei mee "sisään", vaan vie enempi tilaa. Hintaa tällä yhtälöllä oli 399 euroa. (Black Friday-tarjouksessa oli Rajalassa ollut sama kamera + se perusobjektiivi hintaan 199 euroa, mutta se meni multa ohi, kun en vielä ollut tarpeeksi vakavasti sairastunut tähän "kuumeeseen" :D). Haaveena olis ostaa tuohon sellanen valovoimainen laajakuvaobjektiivi myös, mutta niillä on hintaa sen verran paljon (500-600 euroa), että se ei nyt tähän hätään ole ajankohtainen, vaikka kiva oliskin.
      Voisin tehdä tosta kamerasta oman lyhyen jutun, jos saan tässä aikaiseksi. Ihan vaan siltä pohjalta, että millanen se mun mielestä on käyttää ja miten eroaa uudemmasta ja kalliimmasta E-PL 7:sta. Siis niiltä osin mitä tiedän.

      Ja juu. Pystyn hyvin mielikuvittelemaan ne sinivalkoiset maisemat :). Melko legendaariset ja hienot.

      Poista
    2. Kiitos tiedoista! Alan taas pähkäillä lisää. Tuo kyllä kuulosti hyvältä, eikä paha hintakaan.

      Poista
    3. Samaa ajattelin siitä hinnasta. Ja satasen halvemmalla olisi päässyt, jos ei olisi vaihtanut sitä objektiivia, mutta olen ihan tyytyväinen tähän valintaan.
      Oleellisin ero siihen kalliimpaan ja uudempaan malliin (PL 7) on se, että siinä on kiinteästi Wifi. Eli pystyy siirtämään langattomasti kuvat kamerasta puhelimeen (jos on joku muu kuin Windows-puhelin niinkuin mulla oli), mutta en kokenut sitä niin tärkeäksi, että olisin siitä halunnut maksaa ne lisäsataset. Ja tähän sen ominaisuuden saa Wifi-muistikortilla, jos niin haluaa. Ehkä joskus, mutta nyt ei oo sellaista tunnetta, että tarvisin, kun puhelimessakin on nyt hyvä kamera. Vaan ehkä tässä vielä sekoaa sukkiinsa joku päivä tän tekniikan kans :)

      Poista
  3. Ai hyvä tavaton kun sain kikatella näille sun jutuille, varsinkin himmeliaskarteluille :D
    Ihanat nuo teidän joululautaset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Outi :). Joskin oli kyllä melkoista tuskaa se siiman pujottelu :D. Ei riittäny enää kädet viemään sitä neulansilmää niin kauas, että olisin kunnolla nähnyt. Mutta onneks oli hermot niin löysällä, ettei haitannut, vaan sinnittelin himmelit kattoon asti samalta istumalta.

      Lautasisssa on aika kivat kuviot, mutta niitten aaltoileva muoto on vähän sellainen, mikä ei ehkä ole mun juttu. Mutta samaan sarjaan kuuluu aivan ihanat tonttulasit, joista ei nyt näköjään tullut kuvaa. Sellanen pieni heikkous niissä tosin on, että tarvii käsin tiskata ja se(kään) ei oo oikein mun feivorittihommaa :)

      Poista
  4. Ihania kuvia ja käpyjä! Minä olen ainakin tosi tyytyväinen kameraan ja kauniita kuvia sillä näyttää saavan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanha Käpy kiittää :)

      Kamera on kyllä tosissaan kiva. Ja tilasin siihen vielä sellasen nätimmän olkahihnan (joka tosin näyttää olevan vähän kaikilla muillakin, mutta jostain syystä se ei mua nyt haittaa yhtään, koska tää kamerakin on vähän sellanen "blogikamera":))

      Vähän se vaan jäi sen uuden puhelimen jalkoihin, kun meni sen kanssa säätäessä niin älyttömästi aikaa. Vaihdoin nimittäin Lumiasta Sonyyn ja siinä vaihtui sitten Windows Androidiin ja meikäläisellä meinasi vaihtua hiusten väri kokoharmaaseen :D. Niin työlästä oli pelkästään yhteystietojen siirtäminen systeemistä toiseen. Huuuh. Ennen(vanhaan...) riitti, että osti puhelimen ja alkoi käyttää sitä. (Suurin syy miksi puhelimenkin vaihdoin, oli se, että vanhassa oli ihan surkea kamera. Tässä on nyt ihan tosi hyvä. Pajunkissakuva ainakin on sillä otettu).

      Poista
  5. Kylläpäs kävyistäkin saa hienoja kuvia! :-) Nyt on heti kärkeen pakko kysyä, etten unohda, että minkälaisen kameran ostit? Mä kun olen vähän ajatellut, että saattaisin minäkin voida taipua ja ostaa järkkärin, jos se vain olisi tarpeeksi helppo ja mini.

    Nuo mitään reppanapipareita ole. :-D Mä en tykkää ollenkaan niistä perusruskeista, joissa ei ole mitään päällä; noissa on sentään jotain, ja vielä kaupan päälle hymyilevätkin. :-)

    Teillä oli jotenkin niin ihanan yksinkertaisen kauniit joulukoristeet! Viehättää minun silmääni oikein tosissaan. Ehkä se onkin niin, että enempi ei ole välttämättä parempi. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kävyt ja joulupallo(selfie)t on hyviä kohteita :). Ja noita ensimmäisiä mulla on kauheet varastot, kun joka syksy haluan keräillä uusia, entistä ehompia käpyjä, mutta en aina muista tyhjentää vanhoja jemmoja (koska en aina muista missä ne on...)

      Jos muistat, niin minä matkin aikanaan sua ja ostin samanlaisen pokkarin (ainakin muistaakseni se on ihan sama) kuin sulla on. Ihan vaan siksi, että sillä tuli niin hienoja ja tarkkoja ötökkäkuvia :). Ja olen siitä tykännyt kyllä tosi paljon, mutta nyt alkoi vähän (paljon) tehdä mieli hippasen monipuolisempaa versiota ja kaikkien pähkimisten jälkeen päädyin siihen mihin päädyin. Eli Olympus PEN E-PL6-minijärkkäriin, josta Rantakasville tuolla ylempänä vähän kirjoittelin. Taitaa olla melkoinen "blogikamera", mutta päinvastoin kuin yleensä, tällä kertaa koen tuon blogijutun pelkästään plussana, koska ilman blogeja en olisi saanut siitä niin paljon omiin käyttökokemuksiin perustuvaa tietoa kuin nyt. Ja ihan suoraan bloggaajilta (joita en edes tunne) kysymällä.
      Olen kyllä tosi tyytyväinen siihen, koska hinta oli järkevä ja käyttö riittävän helppoa. Vaikka varmaan sitä nälkä kasvaa kuvatessa, eikä enää lopulta tyydy yhtään mihinkään. Omiin kuviinsa siis. Jahka/jos saan aikaiseksi, saatan kirjoittaa kamerasta erikseen. Jos kävyiltäni kerkiän :D

      Ja kiitos koristekehuista. Tykkään niistä itsekin. Etenkin noista puisista, kun niissä on tuohtakin vielä päällä. On just sellaset "ei se oo niin justiinsa"-tyyppiset, jotka sopii meille. Ainoa miinus, että niistä ei saa niitä joulupalloselfieitä :)

      Poista
  6. Juu täällä tehtiin myös himmeleitä. Rupesin miettimään, että eikö sitä siimaa saanut pujotettua pillin läpi ilman neulaa? Minä yritin langalla ja neulalla ensin sitä työstää, mutta jos olisin niin jatkanut tekisin sitä vielä ens joulunakin...Niinpä älysin, että mullahan on ohutta rautalankaa ja kylläpä rupes lyyti kirjottamaan ja himmeli valmistui ihan ajoissa. Kylläpä piristi taas tämä sinun kirjoitus. Kiitos siitä ja hyvää loppu vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No heippa Piitu ja kiva "nähdä" sua täällä :).

      Mun siima oli vissiin sellasta ihan vaan silakoille tai muille pikkukaloille tarkotettua, kun oli niin ohutta ja vetelää, ettei se menny ilman neulaa edes sen kymmensenttisen pillinpätkän läpi. Yritin kyllä, kun tuskastuin siihen neulansilmään pujotteluun, mutta kun kerran olin päättänyt onnistua, niin ei ollu vaihtoehtoa :). Rautalanka varmaan olis ollut parempi vaihtoehto, mutta ei tullu mieleen. Ja ihan hanuristahan noi oikeasti oli noi köykäset ja paksut mehupillit, mutta tästä kylästä ei jälkeen Tiimarin konkurssin oo askartelukauppaa löytynyt, joten näillä se oli nyt mentävä.

      Mua piristi, kun jätit viestin. Kiitos siitä ja kaikkea kivaa loppuvuoteen ja alkavaan kans, jos ei muuta ehdi ennen sitä kuulua :)

      Poista
  7. Hyvin olet onnistunut tuossa turhan tavaran raivausprojektissa, kun et ole tuonut samaa määrää uutta sisälle. Ja se ilmeisesti vaikuttaa myös siihen, että löytää sen olennaisimman helpommin. Niinkuin esimerkiksi joulunytimen.
    Mekin jatkamme raivaamista. Vähän vaan hengähdetään tässä joulunpyhinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei todellakaan samaa määrää ovesta sisään :D. Huhhuh.

      Vaikka vieläkin on kaikenlaista kesken, niin jotenkin nyt on alkaneet ne raivauksen hyvät vaikutukset näkyä ja tuntua, joiden vuoksi siihen hommaan alunperin ryhdyinkin. On ollut jotenkin kaikinpuolin levollinen olo ja virtaa ja intoa tehdä asioita, joista tykkää ja joita olisin halunnut tehdä jo aiemmin, mutta en vaan jotenkaan ole pystynyt, kun koko ajan on alitajunnassa ahdistanut kaikki se ylimääräinen, mitä tänne on 23 vuoden aikana kertynyt. Nyt se ei enää syö energiaa ja varmaan happikin kulkee täällä paremmin, kun kasvitkin säilyy hengissä :)

      Tsemppiä raivaukseen ja kaikkea kivaa loppuvuoteen!

      Poista
  8. On siinä käpy poikineen, ei sentään selän alla ;D
    Taisi olla eka vuosi , kun en tehnyt itse joululaatikoita joka sorttia ! Ainoastaan perunalaatikon , loput kaupan tädiltä ja valikoima aiempaa suppeampi. Enkä kyllä kaivannut yhtään lisää , ähky tuli niistäkin .
    Oikein onnellista tulevaa vuotta ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei, mutta jalan alla aika usein :D. (Ja tuli tosta sun lauseesta mieleen meidän hääpäivä. Siis se, jona mentiin naimisiin. Kaverit oli käyneet laittamassa käpyjä meidän (vesi)sänkyyn ohuen petarin alle, mutta ukkeli simahti siihen käpypedille suorilta jaloilta ihan kuin ei mittään :D. Pitkä päivä takana.. Itse sentään hoksasin, että jotain outoa siinä nyt on, vaikken mikään prinsessa olekaan :))

      Ei tulis joulu tähän taloon ikinä, jos olis mun itsetekemien laatikoiden varassa. huhhuh. En edes harkitse. Nyt sentään laitettiin vähän ekstraa ja sekotettiin valmislaatikoihin kermaa ja kuvioitiin pinnat ja ripoteltiin korppujauhoja. Näytti ihan itsetehdyiltä..

      Kaikkea onnellista sulle kans Anneaulikki <3

      Poista
  9. Onnea uudelle kameralle! <3 Käpyset on niin ihania <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös me sillai olla todettu, että käpyjä ei koskaan voi olla liikaa... :)

      Kamera on kiva. Joskin paljon on opittavaa ja itsekseen opetellen se on vähän hankalaa. Ei siinä varmaan hirveitä kerkiä, mutta kameran mukana sai Rajalasta ilmaisen digijärkkärikoulun, joka lienee muutaman tunnin opetus yhtenä päivänä. Sen ajattelin hyödyntää ilman muuta, josko siinä vaikka ehtis jotain tarttua muistiin.

      Mukavia loppuvuoden päiviä ja kaikkea hyvää alkavalle vuodelle Pia <3

      Poista
  10. löysit itsestäsi uuden jouluihmisen - ja hyvinhän se meni! kyllä tavararaivaus auttoi - täytyykin tässä terästäytyä itsekin - käytin kyllä kangaslautasliinoja - onhan se vähän ekologisempaa...

    hannah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli tossa jossain vaiheessa ihan sellainen olo, että se tavaranraivaus aiheuttaa enemmän lisäahdistusta kuin vie sitä pois niinkuin oli tarkoitus, mutta nyt on alkanut ne hyvät vaikutukset näkyä niin monella tapaa, että sitä(kin) on vähän vaikea kuvailla. Olo on jotenkin levollisempi ja taas pystyy tarttumaan sellaisiin asioihin, joista tykkää ja joita olis halunnut tehdä, mutta olo on ollut jotenkin lamaantunut kaiken sen turhan tavaran syömän energian takia.
      Ehkä se osittain vaikutti jouluunkin, mutta suurin tekijä oli kyllä pojat (19- ja 21 v), jotka olivat molemmat joulun kotona. Vanhempi kun ehti jo muutaman vuoden asua toisaalla, eikä joulut silloin tuntuneet yhtään samalta. Ja sekin oli ihanaa, että vihdoin ja viimein on mennyt sukulaisille perille se, että me ei ihan oikeasti tarvita eikä haluta yhtään mitään (etenkään niitä kolme kympillä suklaarasioita, jotka jää aina kuitenkin syömättä :)). Ei tullut ahdistusta turhista (pakko)lahjoistakaan.

      Mukavia loppuvuoden päiviä ja kiva kun viitsit jättää viestiä <3

      Poista
  11. Hienoja kuvia! Mä tykkään myös kävyistä ja teen pihalle niistä aina kekoja ja koristuksia (joita koirat sitten käyvät hieman lisäkoristelemassa). Ja kodinraivaus, se on mahtavaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi. Kiitos paljon :).

      Kävyt on kyllä ihan superkivoja monikäyttökoristeita. Etenkin kun pääsee ihan itse valkkaamaan aina parhaat päältä, eikä edes maksa mitään :). (Pitäis vaan välillä muistaa tyhjentää vanhoja jemmoja ennenkuin keräilee uusia. Jos vaan muistaa, mihin kaikkialle niitä jemmoja on kasannut :))

      Kodinraivaus on onneksi alkanut vihdoin ja viimein tuottaa tulosta. Meinas jo iskeä ahdinko ja epätoivo matkan varrella kun tuntui, ettei pysty ollenkaan iloitsemaan siitä, mitä jo on saanut aikaiseksi, vaan koko ajan vaan miettii, kuinka paljon vielä on tekemättä. Huoh. Mutta nyt on alkanut kääntyä voiton puolelle ja on kaikinpuolin helpompi hengittää. Tuntuu tosi kivalta.

      Oli mukavaa kun olit jättänyt viestin. Näistä tulee aina iloinen mieli, joten kiitos siitä :)

      Poista
    2. Jatkan vielä sen verran tänne, että kävin heti kurkkaamassa sun omaa blogia ja siellähän oli juttua itselle(kin) viimeaikoina niin ajankohtaisesta aiheesta. Mielenkiintoista ja hyvä teksti :). Olisin jättänyt sinne kommentin, mutta en hoksannut, miten. Sulla ei vissiin ole kommentointimahdollisuus käytössä vai olenko vaan joulun jäljiltä niin pölö, etten vaan älyä...?

      Poista
    3. Olipa kiva kun kävit kurkkaan blogiani! Joo mulla tosiaan ei ole kommentointi ollenkaan käytössä. Yritän rajata netinkäyttöä, jotta mulla jää aikaa lukea kirjoja... Harmillisesti jään siis vaille tällaista mukavaa ajatustenvaihtoa lukijoiden kanssa. Mutta Suklaalevysoittimen Facebook-sivun kautta voi lähettää yksityisviestin, jos joskus tulee oikein tärkeää asiaa :D

      Poista
    4. No en sitten ihan toivoton tapaus ole :). Ja hyvin ymmärrän sun ajatusta tuosta netinkäytöstä. Se karkaa niin herkästi käsistä.
      Itselläni on aika kausiluontoista tää homma. Välillä menee tosi pitkiä aikoja, etten avaa konetta ollenkaan (koska töissä joudun sitä tölläämään koko päivän), mutta välillä taas tulee roikuttua liikaakin. Vaikka tosi harvoin itse kirjoittelenkin.

      Mutta kiva tietää tosta facebook-sivusta, vaikka se tosin on paikka, jossa en käy oikein koskaan. Se ei ole oikein mun juttu.

      Mutta kiva tosiaan kun jätit viestiä ja tervetuloa aina takaisin. Ja ihanaa uutta vuotta <3

      Poista
  12. Voi sinun kanssas! Kiitos taas hyvistä nauruista;) Lähemmin tarkasteltuna näyttää tosiaan sille, ettei lumi(kaan) ole kuten ennen. Näyttää oikeasti styroksilta;) Mutta säätietojen mukaan ei huolta. Siperian pakkaset hiipii koko ajan lähemnäksi ja lunta tulee kohta ovista ja ikkunoista...
    Kaikkea mahdollista hyvää tulevaan vuoteesi;)
    Ja kuvat näyttää hyviltä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiitos kuule vaan itselles, kun kävit :).

      Ihmettelin tosiaan tota lunta, kun se leijaili taivaalta ihan niinkuin lumi, mutta näytti kumminkin maassa enempi rakeilta. Ja rakeet yleensä tulee sillälialla aika rankalla tahdilla taivaalta, eikä noin kevyesti. Mitä lie uusiolunta tommonen. Mutta sen verran tässä jo ehti tottua noihin keväisiin (pyöräily-&pajunkissa-)keleihin, etten oikeastaan enää olis kaivannut koko talvea. Etenkään Siperiasta. Hrrrr.

      Kiitos toivotuksista ja sulle myös kaikkea hyvää ja kivaa ja onnellista <3

      Poista
  13. Tosi hienoja kuvia! :) Ei sillä, että vanhoissakaan olisi ollut vikaa, päinvastoin. Paljon onnea uudelle kameralle :)

    Hehee, piparit paniikissa purkissa :D Hauska mielikuva :D Oikein kauniita ovat hekin.

    Kaikkea parasta ja onnekasta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan näköjään samaan aikaan toistemme luona vierailulla :). Nyt vasta kävin lukemassa sun ihanat tekstit <3. Viime päivät kun oon tietoisesti pysytellyt ihan pimennossa. Vapauttavaa, kun ei oo tarvinnut konetta avata edes työpostien takia. On saanut rauhassa kekkuloida täällä kaltaistensa eli käpyjen parissa..

      Ihan huvittaa toi mun piparin paisto. Ei ollut sellaista tarkoitus ollenkaan harrastaa, mutta yhtenä päivänä (tasan klo 18, katoin mikron kellosta...) sain päähäni, että jos kumminkin niitä piparkakkuja, että tulis vähän joulun tuoksua tähän taloon. No, pakkasesta löytyi viimevuotinen valmistaikina, jonka sulatin mikrossa ja klo 18.35 (juu, taas katoin kelloa) oli kolme pellillistä valmiina ja mietin, että tässäkö tää oli. (Silloin kun pojat oli pieniä ja yhdessä tehtiin, yhteen pellilliseen meni varmaan kolme tuntia). Ja tota koristekuorrutetta ja nonparellejakin oli viime vuodelta vielä tallessa, eikä ollu parasta ennen-päiväys menny umpeen (enkä ollu myyny niitä kirpparilla :D), joten pakko se sit oli nekin tuhertaa. Säälittäviähän niistä tuli, mutta ei haittoo mittään :). Eiköhän ne syötyä tule.

      En osaa tähän loppuun edes toivottaa mitään. Toivottavasti siitä mun kommentista käy ilmi, mitä ajattelen <3<3<3

      Poista
    2. Aargh. Piparinpaisto on varmaan yhdyssana :). Ei sillä, että pilkkua viilaisin, mutta oikeesti en kestä..

      Poista
  14. Herranjumala, pajunkisssoja!!!!!! Annukka, sä järkytit nyt mun maailmaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I'm so sorry Jossu :D. Oikeesti mulla luki siinä ensin, että olen pahoillani, jos seuraavista kuvista jonkun jouluidylli särkyy, mutta se jäi sit kumminkin pois. Tämmöstä tää on nykyään täällä etelässä. Styrox-palloja sataa taivaalta ja joulukuusen voi korvata kissoilla. Mitähän seuraavaks :)

      Poista
  15. Jotenkin vaan niin ihana henki ja mieli tässä postauksessa… Ihailen isoa raivausoperaatiotasi, joka ilmeisesti tempaisi ihan täysin sinut mukaansa, että menit myymään kaiken - jopa joulukoristeet juuri ennen joulua! Vaan ehkäpä se oli just hyvä, koska tuo minimalistinen kuusi koristeineen näyttää kaikkein kauneimmalta kuuselta, mitä olen kuvissa nähnyt. (Oma kräki meinaa jäädä kakkoseksi). Kyllä kaikesta nyt henkii Annukan seesteinen tyyli ja rauha. Miten hienoa kuulla, että joulun taika tehosi ja sait kokea jotain erityistä. Varmasti jotain todella hienoa ja arvokasta ♥.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Pilvi <3<3<3. (Nyt tuli oikein ekstrapaljon sydämiä, koska mulle tuli tosta sun kommentista niin hyvä mieli.)

      Raivausprojekti (joka ei todellakaan ole valmis, mutta kumminkin niin vahvasti voiton puolella, etten enää ajattele pätkääkään sitä, mitä vielä on kesken, vaan iloitsen siitä, mitä olen saanut aikaiseksi) on kyllä tuonut tosi paljon hyvää tullessaan. Ei pelkästään elävämpiä viherkasveja, vaan niin paljon kaikkea sellaista, minkä takia siihen alunperin ryhdyin. Ajatus kulkee paremmin, mieli on levollisempi ja taas on innostusta tarttua sellaisiin juttuihin, joista oikeasti tykkään, mutta jotka on jääneet turhan tavaran syömän energian takia toteuttamatta. Eikähän nyt jälkikäteen enää rassaa yhtään sekään kirppishärdellikään, koska sen ansiosta pystyin hyvällä omallatunnolla toteuttamaan tän kamera- ja puhelinhaaveeni. Oli jotenkin niin palkitsevaa sekin.

      Ja sulle jo kävinkin pikkasen kirjoittamassa siitä, mikä sen joulun hengen toi. Ei siihen tarvittu muuta kuin noi meidän nuoret miehet. Ja kaikki se pakottomuus ja velvoitteiden puute. Ja jotenkin yhdessäolo oli senkin takia erityisen tärkeää, että nuorempi aloittaa armeijan maanantaina. Haikeaa ja vaikeaa (etenkin tähän maailman aikaan, kun ei mihinkään voi enää suhtautua ihan vaan kevyesti), mutta jotenkin niin ihanaa kumminkin samalla. Uskon vahvasti, että ymmärrät, kun sulla on niitä ihania nuoria miehiä itselläkin.

      Kaikkea hyvää ja parempaa ja parasta Uuteen Vuoteen Pilvi <3

      Poista
  16. Mukavaa,että joulusi oli onnistunut ja siitä jäi ihanat muistot <3 Samoin täällä..Päätin jo aiemmin,etten lataa jouluu mitään odotuksia.Enkä kysele itseltäni"onko annella joulumieli":D En tiedä mikä mieli oli mutta hyvältä tuntui..Ja yllättäen meidän joulussa oli paljon läheisiä ihmisiä ja lämmintä yhdessäoloa..Ilman ennakkopaineita.Siitä tuli onnellinen olo.Ihanaa vuoden vaihdetta ja kivoja asioita sinulle vuoteen 2016 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla Anne <3. Ja noinhan se just usein menee, että kun ei mitään odota, niin kaikki on tavallaan plussaa. Ja päinvastoin.
      Itse suhtauduin koko jouluun ennakkoon vähän nihkeästi, mutta jotenkin siinä matkan varrella tuli hetken mielijohteesta kumminkin tehtyä kaikenlaista (kuten nyt vaikkapa noita taidokkaita pipareita :D), joka toi sitä joulumieltä. Vaikka mikään niistä ei kumminkaan ollut se juttu, joka sen lämpimän hengen ja hyvän mielen toi, vaan se oli ihan täysin meidän poikien ansiota. Molemmat kun oli koko joulun kotona, eikä kellään ollut kiire mihinkään. Varmasti paljon samaa kuin teidänkin joulussa.

      Toivon teille koko perheelle kanssa kaikkea mahdollista hyvää, kivaa ja onnellista kohta alkavalle vuodelle <3

      Poista
  17. Juu, joulu tuli ja varsinkin meni...tänään lähti vähäiset joulukoristeet, kynttelikköä lukuun ottamatta, kun ei enää huvittanut tuo joulu...ei oikeastaan ollut edes joulutunnelmaa ja ehkäpä se tosiaan johtui mainitsemastasi ilmasta ja lumettomuudesta. Mutta ensi vuonna sitten :)

    Mukavaa tulevaa vuotta, jo tässä vaiheessa. Eihän tuohon vuoden vaihtumiseen niin pitkä aika enää ole :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin meni :). Meillä ei täällä ollu muuta jouluisaa kuin kuusi, joka saa toistaseks olla, kun on niin outo yksilö, ettei varise yhtään. Joski tajusin vasta, että jotain muutakin kummallista siinä on ja se on se, ettei tuoksu yhtään kuuselta. Tai oikeastaan yhtään miltään. Että semmosen hinnan siitä tanskalaisuudesta joutu maksamaan..

      Mutta äsken kun kävin käppäilemässä lenkin, olin jo niin kevätmielellä, että teki mieli käydä poistamassa kaikki jouluvalotkin (naapurien) pihoilta ja nopeuttaa kevääntuloa :). Vaan pikkasen näyttää siltä, että nyt se talvi vasta alkaa. Onneks me suomalaiset ollaan niin hyviä tottumaan kaikkeen siihen, mitä meille eteen tulee.

      Kaikkea hyvää ja onnellista sulle ensi vuodelle Kirsema <3

      Poista
  18. Kauniit kuvat olet oppinut ottamaan!
    Minusta on tullut superlaiska ja napsin nykyään kuvia kännykällä, jossa laatu ei todellakaan ole huippua....
    Hyvää Uutta Vuotta teille, toivottaapi: todella Wanha Käpy <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tossa kamerassa on hyvä automaattitoiminto ;).
      Mulla olis niin hirveä hinku oppia ottamaan oikeasti hyviä kuvia. Sellasia mitä milloinkin haluan, eikä sellasia, mitä sattuu tulemaan niinkuin yleensä. Mutta ei se taida näin kantapään kautta itseopiskellen koskaan toteutua. Ei jää vanhan kalloon enää oppi kovin pitkäksi aikaa, kun ei tätä kumminkaan työkseen tee. Mutta ei se oon niin justiinsa nää hommat onneksi.

      Ja älä sää nyt kuule ala itseäsi Wanhaksi nimittämään, kun oot mua vissisti nuorempi :).
      Mutta kaikkea hyvää, kivaa ja vielä parempaa koko teidän sortinsakille <3<3<3

      Poista
  19. Kerrassaan upeita kuvia ja onneksi olkoon uudesta kamerasta, hyvin rahat käytit. Kiitän aivan ihanista ja sielukkaista kommenteista blogiini, osaat vaan aina sanoa oikeat sanat ja kiperätkin asiat huumorilla kuorrutettuna. Olet mahtava pakkaus ja sain vielä ilokseni treffata sinut kaksi kertaa tänä vuonna. <3 Iloista uutta vuotta Annukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sun kanssas Tipsu :). Kiitos <3. T. Plusupöksy

      Välillä (viimeaikoina aika useinkin) mulla jää joku juttu paitsi lukematta, myös kommentoimatta, vaikka haluaisinkin. Ihan vaan siksi, että sulle tulee niin hurjasti vastauksia (mikä on tässä koko jutussa niin parasta), että herkästi tulee jo toistettua jotain, mitä joku muu on jo ehkä kirjoittanut.

      Jatketaan omina itsenämme ens vuonnakin (ja sitä ja sitä seuraavana ja aina). Ja todellakin hassua, mutta kivaa, että ollaan jo pariinkin otteeseen törmätty. Joskin lyhyesti, mutta kumminkin.

      Kaikkea hyvää, parempaa ja parasta sulle ja koko perheelle ja kaikille eläimille ja Disney-tyypeille ja keitä kaikkia teiltä nyt löytyykään <3

      Poista
  20. Kiva kuulla, että joulusi oli onnistunut. Onnittelut uusista vempeleistä ja onnellista uutta vuotta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Cheri ja puuhakasta ja erityisen suotuisaa&satoisaa puutarhavuotta 2016 :)

      Poista
  21. Niin totta - on jouluja - ja on niitä erityisiä jouluja <3
    Oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta sinulle ja perheellesi, Annukka - kiitos, että saan käydä täällä nauttimassa jutuistasi ja nyt vielä entistäkin upeammista kuvista - niin se on, että se tekee, joka osaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan just noin Lady. On jouluja ja on niitä erityisiä jouluja. Eikä koskaan voi etukäteen tietää, kumpi niistä sattuu kohdalle.

      Ja kiitos itsellesi kun viitsit poikkeilla, vaikkei täällä mitään järkevää juurikaan tapahdu :). (Ja mitä noihin kuviin tulee, mun on pakko uskotella itselleni, että ne olis jotenkin parempia kuin vanhalla pokkarilla otetut. Ettei vaan alkais hankinta kaduttaa :)).

      Kaikkea hyvää teille tähän vuoteen <3

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi