Sivut

maanantai 4. joulukuuta 2017

JOKAVUOTISTA JOULUPOHDINTAA


Täällä ollaan taas elävien kirjoissa, mikä tuntuu ihan mahtavalta, mutta samalla olo on vähän sellainen pöllähtänyt. Ihan kuin olisin herännyt jostain koomasta tai vähintäänkin horroksesta, ja noussut jostain pimeistä syövereistä takaisin maan pinnalle tajuamaan, että nyt eletään jo joulukuuta.

Elämä kaikkialla ympärillä tuntuu keskittyvän pelkkään jouluun ja sen odotukseen, mutta itse en oikein osaa hypätä samaan kelkkaan. Vai pitäisikö sanoa rekeen. Ja se taas laittoi jälleen kerran pohtimaan omaa joulusuhdettani. Melkein meinasin siitä jo viikonloppuna alkaa kirjoittelemaan samalla kun kuuntelin kuinka sade piiskasi pimeydessä ikkunaan. Vaan koska hullu paljon töitä tekee, viisas (vai sittenkin laiska) pääsee vähemmällä, kaivelin esiin liki päivälleen kaksi vuotta sitten otsikolla "Jouluihminen vaiko eikö" kirjoittamani tekstin, jonka itse muistin vasta vuoden ikäiseksi.

Mikään ei näy noista ajoista muuttuneen. Paitsi että tänä vuonna pilkkopimeillä pihoilla loistavat kausivalot ja kynttilät ovat tuntuneet jotenkin entistä lämpimämmiltä ja tervetulleemmilta. Johtuu ehkä siitäkin, että enää harvemmin (omasta mielestäni onneksi) näkee mitään silmiinpistävän neonvärisiä valokaapeleita, vaan suunta tuntuu olevan ennemminkin luomuun päin kallellaan, joka on sitä, mistä itse tykkään. 

Mutta tässä näitä ajatuksiani parin vuoden takaa (klik). Sieltä saattaa löytyä myös se oma kommentti, josta voi tarkistaa, onko oma joulumieli samanlainen vai erilainen kuin kaksi vuotta sitten.






Toivottelen kaikille mitä parhainta tulevaa Itsenäisyyspäivää!

Meillä keskiviikko kulunee kotisohvalla maagisia Linnan juhlia tölläten. (Hassua, miten ohjelma, jossa ei oikeastaan tapahdu juuri mitään, jaksaa silti omalla tavallaan vuodesta toiseen koukuttaa).


43 kommenttia:

  1. Kävin lukemassa edellisenkin tekstin ja myös oman kommenttini ja hyvon samoilla mennään tänäkin vuonna. Tosin sillä erotuksella, että perheen kuopuksen synttärit juhlitaan poikkeuksellisesti vasta viikkoa ennen aattoa, joka meinaa aiheuttaa vähän stressiä, mutta eiköhän tästäkin selvitä.

    Minä odotan ylimääräisiä vapaapäiviä, töissä kun on ollut kiirettä ja kaaosta ja olemista, toivottavasti olisi lunta ja pakkasta niin voisi ulkoilla syömisen vastapainoksi.

    Ihanaa joulun odotusta Annukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myönnän sulle lukupalkinnon, kun jaksoit lukea molemmat :).

      Sen verran muutosta tässä parempaan tässä on näköjään parin vuoden aikana tapahtunut, että me ollaan sentään kerran oikeassakin elämässä tavattu. Olis vaan aika uusia sekin ennenkuin tässä ehtii taas seuraavat kaksi vuotta hurahtaa ohi.

      Vapaapäiviä näyttää tänään tulevan joulusta varsin niukanlaisesti, kun sattuu aatto sunnuntaille, mutta on siinä sentään maanantai ja tiistai kumminkin. Tapaninpäivänä viimeistään on punttisalikin auki. Jess! Olen nyt reilun parin viikon ajan käynyt ja kyllä tuntuu taas niin mukavalta, että pistää miettimään, mikä siinä oikein on, että tuli taas pidettyä näin pitkä tauko. Mutta nyt on taas virtaa, eikä enää edes pyörrytä.

      Tsemppiä sinne töihin ja synttärijärkkäilyihin ja ihanaa lomaa sitten, kun lopulta on sen aika <3. Lumi on täälläkin toivomuslistan kärkipäässä.

      Poista
    2. Voi jestas noita mun kirjoitus- ja toistovirheitä, mutten ala nyt korjaamaankaan. Luotan sun ikälukutaitoon :)

      Poista
  2. Ihan samoissa tunnelmissa olen ollut pari vuottakin sitten. Tosin nyt tuntuu, että olen väsyneempi...toki myös pari vuotta vanhempi :D
    Ihanaa itsenäisyyspäivää teidänkin poppoolle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei kai me nyt sentään vielä olla vanhoja ja väsyneitä Outi :D. Tai sinä ainakaan. Meikäläinen on jo vähän museokamaa, mutta hengissä ja se on pääasia se :).

      Kiitos Outi ja samoin sinne teille <3. Aion laittaa siniset villasukat jalkaan, kun asettaudun ysikymppiin sohvalle Linnan juhlia.

      Poista
  3. Joulu tulee väistämättä, halausi tai ei, ja jonkinmoinen kanta on siihenkin asiaan hyvä olla. Oikeastaan joulu oli aika maallinen ennenkuin se sai syvällisemmän merkityksen ja nyt olenkin keskittynyt enemmän joulun sanomaan, tunnelmaan ja koittanut jättää turhan hössötyksen pois. Viime joulu oli kyllä huipentuma, sillä vietimme sen Lapissa ja minä en tehnyt muuta kuin hankin kuusen mökkiin ja ruokaa jääkaapin täyteen ja häippäsin töihin juuri avattuun ravintolaamme. No sitä en suosittele kenellekään! Kun tulin töistä, söin vähän jouluruokaa ja avasin ne muutamat paketit. Menihän se joulu niinkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin lukemassa sun parin vuoden takaisen kommentin ja teillä näytti silloin olleen jouluna kaukaisia vieraita :). Ja viime joulun aikaisia omia Levi-aiheisia postauksiasi muistankin. Mulle tuli niistä ihan sellainen olo, että vitsit, kuinka kivaa olisi ottaa leipätöistä lomaa ja lähteä hetkeksi tekemään jotain ihan muuta. Ja häpeäkseni tunnustan, etten ole ikinä Levillä edes käynyt, mutta jonain päivänä ne iglut on pakko tosiaan kokea niinkuin aiemmin krijoitinkin. On ne vaan niin jotenkin hulppeita ja taianomaisia.

      Luin myös oman vanhan vastaukseni kommenttiisi ja se sisälsikin jo sen, mitä nytkin ajattelen. Eli että teillä jos missä muistetaan varmasti sitä joulun ihan oikeaa alkuperää ja tunnelma on taatusti lämminhenkinen ja sydämellinen. Sitä toivon teille tänäkin vuonna <3. Ja ilahduin, kun kävit jättämässä viestiä :)

      Poista
  4. Luin edellisen postauksesi vasta nyt - hui kamala!! Mikä onni, että olet kunnossa ja toivottavasti tuo vaiva ei ole uusiutuvaa laatua! Vaikka kyse ei ollutkaan vakavasta asiasta, varmasti sen verran pysäytti, että voisiko sitä ihminen vähempää jaksaa vohkata joulusta, jos ei siltä tunnu. Tuon kokemuksesi jälkeen sanon, että Itsenäisyyspäivän vietto kotisohvalla tv:n edessä on varmasti myös ihan paras valinta ja joulukin minimivaatimuksin, jos ei inspiraatio iske. Minä innostun nykyisin vain joulun ruuista ja niiden laittelu pari päivää ennen riittää jouluhössötykseksi. Tavallista vähän erikoisempien ruokien valmistus on kivaa silloin, kun on siihen aikaa ja tänä vuonna otan pari lomapäivää ihan tätä varten ennen joulua. On ollut sen verran kiirettä töissä, että oikein odotan tätä, vaikken sentään joulun, vaan itseni, vuoksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, oli siinä määrin painajaismainen kaksiviikkoinen, etten näin jälkikäteen oikein edes muista mitään mistään sellaisesta, mikä normaalisti menee ihan automaattiohjauksella. Niinkuin vaikkapa ihan vaan sitä, olenko muistanut syödä ja jos olen, niin mitä. Ihan pelkkää sumua koko ajanjakso, kun pelkkä pystyynnouseminen oli työn ja tuskan takana, eikä aina edes onnistunut. Sen takia nyt tuntuu ihan kirjaimellisesti siltä, että olisin noussut jostain maan alta takaisin valoon. Tai no. Valoon ja valoon :). Jatkuvaa pimeyttä kun on aamusta iltaan, mutta sekään ei tunnu niin pimeältä, kun olo on muuten normaali.

      Haluaisin olla kärpäsenä teidän joulupöydässä (taitaa tosin kuulostaa aika ällöltä ja varmaan tulisi äkkilähtö :)), koska olen ihan satavarma, että sun erikoisruuat on paitsi ihan hitsin herkullisia, myös hyvistä ja terveellisistä raaka-aineista tehtyjä. Olisinpa itse yhtä inspiroitunut ja tarmokas, mutta mun mielikuvitus ruokien suhteen on tällä hetkellä täys nolla. Joulukinkun sentään perinteisesti voitin pelaamalla (golfia). On aina syksyn viimeisten kisojen palkintoina kinkkuja ja viime vuonna voitettiin ukkelin kanssa yhteensä kolme tai neljä ja kaikki meni :D. Vaihdoin tosin harmaasuolatut valmiiksi paistettuihin ja siivutettuihin, jotka tuli näteissä laatikoissa, joita oli mukava antaa lahjaksi appiukolle ja isälle ja sillai. Ei sentään neljääkymmentä kiloa keskenämme syöty, vaikka vanhempi pojista varmaan pystyis siihenkin :).

      Ja juu. Voin niin samaistua sun tunteeseen parin ylimääräisen vapaapäivän mukanaan tuomasta tarpeellisuudesta ja tervetulleesta vapaudesta. Samaa tavoittelen..

      Poista
  5. Heh, samoilla mennään kuin kaksi vuotta sitten.;) Ehkä olen tullut aina vain rennommaksi vielä tuosta parin vuoden takaisestakin! Sain viime viikolla avata töissä opehuoneen joulukalenterin luukun, ja siellä luki minusta, että "Joulumaailman vakiokulkija". Sellainen mä olen.:)

    Enää reilu kaksi vikkoa, ja valon määrä alkaa lisääntyä. Siitä voi ainakin iloita.:) Näin viime yönä unta, jossa itkin kovasti sitä, että mulla on ikävä aurinkoa.:P
    Iloista viikkoa Annukka!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulumaailman vakiokulkija :D. Ihanasti sanottu :D. Ja niin totta, että sinä ja joulu kuulutten yhteen.
      Ja vaikka itse olenkin tällainen urpo, joka ei edes itse tiedä, mitä mieltä on joulusta, niin silti tykkään seurata sivusta teidän jouluihmisten fiilistelyitä. Paitsi jos ne alkaa jo silloin, kun itsellä vasta on kesäloma tuloillaan. Heti siihen pallokrysanteemien perään :D.

      Mulla on nyt jo sellainen olo, että olisin noussut jostain pimeydestä takaisin valoon, vaikka oikeasti ulkona on yhtä mustaa aamusta iltaan. Mutta ajatus siitä, että ihan oikeasti kohta alkaa päivä pidentyä, on parasta, mitä tähän hetkeen tiedän. Sen lisäksi, että joulunpyhinä saadaan poika/pojat maailmalta hetkeksi kotiin. Se on mun paras lahja. Muuta en tarvikaan.

      Huomenna vedän siniset villasukat jalkaan ja perustan Linnan juhlien pukuraadin sohvannurkkaan. Mies tykkää enempi tunnistaa tyyppejä kättelyjonosta. Itse en koskaan tunne ketään, joten keskityn siihen, mistä jotain älyän. Eli kaikkeen epäoleelliseen.

      Leppoisaa lomapäivää huomiselle <3

      Poista
  6. Itse ryhdyin nyt asiaa meittimään. Luulen olevani jouluihminen, mutta kun nyt katselen ympärilleni, niin meillä ei ole oikein mitään jouluista esillä vaikka kellrin hyllyt pursuavat joulukamaa....Ehkä juuri sää ja kaikki muu häsä tässä viimeaikoina ei le oikein saanut minua joulufiilikseen.
    Joulut ovat pääsääntöisesti olleet meillä miellyttäviä, perhekeskeisiä ja tupa täynnä porukkaa...kuten myös tänäkin vuonna. Lasten ollessa pieniä inhosin mummilasta toiseen kulkemista ja vielä vanha tätikin piti muistaa....olisin mielelläni ollut vain kotona. Nyt en liiku kotoani mihinkään ja lapsille olen sanut, että ihan itse päättävät missä joulunsa viettävät..meillä, appilassa vai kotonaa. Tietenkin olisi kiva saada lapset kotiin jouluksi, mutta onhan se puolisokin jonkun lapsi...
    Hih..just tajusin, että yleensä minulla on jouluruuatkin jo tiedossa ja hankittuna tässävaiheessa, mutta arvaas onko nyt??? Olenko unohtanut olevani jouluihminen vai vain hyväksynyt sen tosiasian, että se joulu tulee ja menee, olitpa varustautunut tai et.

    No kyllä kohta joulu näkyy kodissamme...kunhan se joulutonttu fiiliksineen minua puraisee :)
    Oikein mukavaa itsenäisyyspäivän viikkoa ja sitä itsenäisyyspäivää...meille tulee taas talo täyteen porkkaa juhlimaan....ihan vain vaikka verkkareissa ;)
    Olipas taaas ihana kuulla sinusta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No teikäläinen on sellainen touhupentti, että pystyy järkkäämään joulunkin hetkessä, kun sille päälle ryhtyy. Siinä missä me muut vasta hohhaillaan ja jahkaillaan, että tarttisko tässä tehrä jottain.. :)

      Mutta siis kääk. Justiin tollanen aikataulutettu paikasta-paikkaan-joulu on / olis mun painajainen. Itsekin kun tykkään siitä, että voi vaan olla omalla porukalla kotona ja elää edes jouluna ihan vaan fiilispohjalta omien aikataulujen mukaan. Mutta jokainen tavallaan. Välillä ihan ahdistaa seurata sivusta sellasia hermot piukalla järjestettyjä joulutraditioita (useimmiten jouluruokailuun liittyviä), joita kukaan ei uskalla kyseenalaistaa, vaikka ehkä haluaisikin niistä jo eroon. Tai ainakin muuttaa.

      Mun paras lahja tänä vuonna on, kun saan pojan/pojat kotiin hetkeksi. En muuta tartte.
      Tulee nyt jo sellanen lämmin tunne, kun mietin sitä.

      Tää verkkaripentti vetää siniset villasukat jalkaansa ja toivottaa kotisohvan nurkasta teidän koko poppoolle Iloista Itsenäisyyspäivää <3. Ja kiitos Satu <3

      Poista
  7. Kiva kuulla, että voit jo paremmin. <3

    Minun täytyy tunnustaa, että olen ihan täpinöissäni Linnan juhlista. :-D En halua missata niitä mistään hinnasta. Mitenkään muuten en sitten osaakaan itsenäisyyspäivää juhliakaan, vaikka on juhlavuosi ja kaikkea. Jotain Suomi-torttuja katselin tänään kaupassa, mutta eivätpä nekään jaksaneet innostaa. Oli muuten kauhea määrä ihmisiä jo tänään kaupassa. Ovatkohan ihmiset aloittaneet jo hamstrauksen, etteivät vaan jää itsenäisyyspäivänä ilman ruokaa?!

    Joulukeskusteluun en nyt osaa oikein ottaa kantaa, kun minun jouluni saattaa näyttää tänä vuonna varsin omaperäiseltä, enkä osaa oikein virittäytyä tunnelmaan. Jouluvalot on toki olleet ikkunoissa jo muistaakseni lokakuusta, ja glögiäkin on vedetty vissiin yhtä kauan.

    Tunnelmallista itsenäisyyspäivää! Kättelyjonossa tavataan. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu <3. Olo on tosiaan ihan supermahtava. Elikkäs normaali :)

      Linnan juhlat on kyllä kumma juttu. Että miten sitä tulee joka vuosi samalla mielenkiinnolla istuttua töllön ääressä seuraamassa suoraa lähetystä siitä, kuinka ihmiset pääsääntöisesti vaan jonottaa johonkin :). Mutta samalla sen on jotenkin maagista kaikessa tylsyydessään, mutta kumminkin juhlallisuudessaan. Ja tykkään kyllä Saulista ja erityisesti Jennistä, joka vaikuttaa sydämellisyyden perikuvalta.
      Mutta siinä vaiheessa, kun alkaa tulla eri maiden lähetystöjä, meikäläinen menee yleensä jääkaapille. Mutta voisin kuvitella, että sinä varmaan nauliudut just silloin kaikkein tiiviimmiin ruudun eteen :).

      Ukkelin kanssa katsotaan lähetystä eri näkövinkkeleistä. Ukkelin lempipuuhiin kuuluu tunnistamiensa vieraiden nimien luettelu (itse en koskaan tunnista ketään) ja minä taas bongailen pukuja. Kauneimpia ja kauheimpia. Ja ihmettelen naisia, jotka on lähteneet noin arvokkaaseen juhlaan käymättä kampaajalla, tukka kotikutoisesti hapsottaen. Ja tykkään myös päätellä, kuka on linnassa ensimmäistä kertaa. Näkee yleensä siitä, kuinka katselevat ympärilleen kirjaimellisesti lattiasta kattoon.

      Halvat on meillä huvit, joten ei muuta kuin kättelemisiin :D

      Poista
  8. Juu, edelleen olen minäkin samoissa tunnelmissa ja ajatuksissa kuin pari vuotta sitten... Olis kiva, tai sitten ehkä ei kuitenkaan, jne.

    Tulis ees lunta.....

    Mukavaa joulukuuta, enivei! Ja hienoa, kun oot parantunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kävin lukemassa uudellen meidän kommentit ja naurattaa se "mies on joko sohvalla kumollaan tai sitten autotallissa rassaamassa jotain" :D. Tai "olis kaikenlaista iloista hälinää ja onnellisia ja kauniita ihmisiä ja mistelinoksia ja mitä lienee paukkukarkkeja ja munatoteja" :D. Kyllä siinä aika äkkiä valkotakkiset tulis hakemaan, jos alettaisiin tollasta joulua yhtäkkiä ehdottelemaan ja järkkäämään. Että parempi kumminkin kai olla ihan vaan kumollaan siellä sohvalla. Jotenkin kotoisampaa :).

      Lumi olis tosiaan tervetullutta. Ei tosta jatkuvasta pimeydestä ja sateesta oikein joulutunnelmaa saa parhaalla tahdollakaan rakennettua, vaikka ne kynttilät ja valot vähän auttaakin.

      Ja kiitos! On melkoisen mahtavaa olla "normaali".

      Mukavaa joulukuuta sinne teille kans <3. Ja tänä vuonna sun ei onneksi (kai?) tarvi päivystää kaupalla.

      Poista
  9. Mä oon luullut olevani jouluihminen, mutta jouluvaloja enempää meillä ei vielä ole laitettu joulua. Ai niin, ja havukranssi on ovessa, siinä kaikki. Tämä viikko menee vielä rempatessa, sitten on aika lomailla. Ehkä sen joulun ehtii laittaa sitten jouluviikollakin. Harvinaista meillä, mutta ei tunnu haittaavan.

    Kivaa itsenäisyyspäivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt oot kyllä jo ihan liian kauan pitänyt hulluja remppajännityksessä, kun en yhtään tiedä, mitä teillä siellä tapahtuu... Joskin olen ollut sattuneesta syystä aika pihalla kaikesta muutenkin, mutta silti.

      Havukranssi ovessa on jo paljon. Mulla se(kin) on vielä harkinta-asteella ja vähän veikkaan, että kunhan jonkun aikaa vielä jahkailen, kohta pukkaa jo leskenlehtiä ja pajunkissaa pihalle :D. Oliviipuunkin vein takaisin ulos jo ajat sitten, kun näyttää siellä viihtyvän näillä keleillä niin hyvin.

      Semppiä rempan loppumetreille ja ihanaa ansaittua lomailua <3.

      Poista
  10. Kyllä se joulumieli sieltä tulee! Ihanaa itsenäisyyspäivän aattoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kyllä se viimeistään silloin tulee, kun saan pojat maailmalta hetkeksi kotiin. Parasta koko joulussa.

      Ja kiitos samoin Jaana <3

      Poista
  11. Hyvää 100-vuotispäivää Annukka!

    Meillä ei katsota juhlia, meillä luetaan, poltetaan kynttilöitä ja oleillaan muuten vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Cara! Täällä tapahtui joku ihme ja satoi pienesti lunta täsmästi Itsenäisyyspäivän kunniaksi. Valkoinenmaa näyttää niin paljon nätimmältä, vaikka onkin vaan hetken ilo.

      Lokoisia lukuhetkiä sinne :)

      Poista
  12. Hienoa, että olet palautunut elävien kirjoihin, mahtoi olla hurja kokemus se sun huimaus!

    Mä olen ehdottomasti joulun odottaja! Aina olen tykännyt joulusta tosi paljon ja aikaisemmin tein paljon enemmän sen eteen, mutta nykyjään on ruvennut tuntumaan ihan älyttömältä, että uuvutan itseni sen parin päivän takia - kun kaikille on paljon mukavampaa, että minäkin olen hyvätuulinen ja pirteä. Tykkään joka vuosi toki suunnitella kaikenlaista (suureellista), mutta lähes kaikki yleensä jää ja vanhoilla tutuilla perinteillä mennään vuodesta toiseen.

    Vaikka joulua aina kovasti odotankin, niin mulle on tosi vieras ajatus ruveta koristelemaan taloa jo marraskuussa, tehdä jouluruokia monta kertaa joulukuun aikana ja hössöttää muutenkaan etukäteen (kaikki kunnia toki heille, jotka näin tekevät - se on heidän tapansa valmistautua jouluun). Meillä laitetaan koristeet paikoilleen pari päivää ennen joulua (joskus jopa vasta aattona), syödään jouluruokia aattona, joulupäivänä ja Tapanina ja sitten joulu on ohi. Jotenkin se tuntuu paremmalta ja tunnelmallisemmalta, kun se kestää vain sen pari päivää. Mutta ymmärrän siis toki heitäkin, jotka fiilistelevät jo marraskuusta lähtien :)

    Kivaa loppuviikkoa sulle Annukka! Nyt on alkuviikon juhlat juhlittu ja eilen katsottu Linnan juhlat kotoisasti sohvalla pötkötellen - hauska muuten toi sun kommentti siitä, että vaikka ohjelmassa ei mitään tapahdukaan, jaksaa se kuitenkin vaan koukuttaa. Mulla juhlien katsominen on lapsuudesta lähtenyt perinne, jota ei voi millään jättää välistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Emma ja kiitos kirjeestä :). Ihanaa saada pitkiä viestejä.

      On kyllä melkoisen mahtifiilis, kun olen taas ihan normaali (kopkop). Enkä jää todellakaan kaipaamaan tuota kokemaani pariviikkoista, ja toivon, ettei kenenkään muunkaan tarvi.

      Mutta siis hauskaa, kuinka omasta päästäni kirjoitat. Meilläkin (vai pitäiskö sanoa ihan mulla itselläni, koska miehet ei ole kovin oma-aloitteisia näissä :)) on tapana tuoda kuusi sisälle vasta aatonaattona tai aattoaamuna. (Ja pihalle se lähtee samaa tietä kuin tulikin viimeistään loppiaisena :)). Että sikäli on mulle ihan täydellisen uusi, ja ekaa kertaa vasta täältä blogimaailmasta tullut kokemus, että joillakin kuusi on tosiaan jo viikkoja ennen joulua koristeltuna. Ja muutenkin koti täydessä juhla-asussaan ennenkuin meikäläinen on edes ehtinyt tajuta, että kesä taisi jo mennä :). Mutta vaikka itse olenkin tällainen urpo, niin hauskaa, että on jouluihmisiä, anti-jouluihmisiä ja näiden kahden välimalleja, joihin taidan kaikkein eniten kuulua.

      Oikeasti ne ekat joulut äitinä (ensimmäistä ei lasketa, koska vanhempi poika on syntynyt 27.12) oli ihan karmeita. Ja ihan vaan mun itse itselleni, ja siinä samalla syyttömille sivullisille eli perheelle, aiheuttamistani syistä. Ihan hirveää suorittamista ja hermojen kiristelyä. Siitä oli joulumieli kaukana. Mutta onneksi nää perheen kolme viisasta miestä on saaneet mut tajuamaan, että "ei se oo niin justiinsa"..

      Linnan juhlien oletettu (ihan siis vaan itse olettamani) pukuloisto jäi mun mielestä vähän köyhäksi. Muutama kerrassaan ihana mekko, mutta enimmäkseen sellaista "tavallista". Vaikka eihän asut tietty ole illan päätarkoitus, mutta kotisohvalaiselle kumminkin sellaista "luksushuvia" niitä bongailla. Ukkeli taas tykkää tunnistaa vieraita ja luetella nimiä ääneen, mikä vähän häiritsee mun pukukeskittymistä :)

      Huomennahan se on taas jo perjantai. Oujee. Iloista viikonloppua <3

      Poista
    2. Ihan samoin minäkin tykkään, kun sulta aina tulee niin ihanan pitkiä kommentteja :) Iloista viikonloppua sulle myös <3

      Poista
  13. Ihan riensin tänne toivottamaan hyvää nimipäivää sulle <3 Hyvä, että olet kunnossa <3
    Luin toki postauksesikin - hih, minähän en tiennyt muuten kaksi vuotta sitten blogeista mitään, joten en löytänyt kommenttianikaan sieltä...
    Joulun otan vastaan innolla ja mielellään stressittä. Työ tosin aiheuttaa isohkon stressin aina juuri joulun alla. Kotona sen sijaan on ihanaa - good to be home, aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuu. Kiitos paljon Celia <3. Itse en ikinä omia nimppareitani (ja häpeäkseni tunnustan, etten aina muittenkaan) muista, mutta ilahduttaa, kun joku muu muistaa :). Ja kunnossa ollaan tosiaan, mikä tuntuu ihan supermahtavalta.

      Itsenäisyyspäivänä virittelin vähän valosarjoja pihalle, kun oli juhlafiilis ja maahan satoi ohut kerros täsmälunta juhlapäivän kunniaksi. Mutta äkkiä se lumous haihtuu, kun sataa kaatamalla vettä ja tuulee niin, että loppukin tukka lähtee. Mutta minkäs teet. Näillä (keleillä) mennään.

      Ja totta. Aina on niin Good to be home. Leppoisaa lauantai-iltaa sinne teille <3

      Poista
  14. Kävin lukemassa vuoden 2015 -postauksesi. Ja olinhan minä vastannutkin. Minä näytin silloin pohtivan myös ollako vai eikö olla jouluihminen. Enkä vieläkään ole tuota ratkaisua keksinyt, paitsi nyt, kun luin, että olet kevytjouluihminen! Sellainen minäkin taidan olla. Pidän valosarjoista pimeillä pihoilla. Ja yritän olla stressaantumasta joulusta. Tämä kevytjouluihminen pääsee nykyään helpolla lahjojenkin kanssa... pikkuväen joululahjatoivomuksia tulee whatsappissa kuvina ja minä niitä tilailen verkkokaupasta. Nyt ovat jo kaikki lahjatkin noudettu postista. Ajoissa olen tänä vuonna.
    Kodin puen jouluun aika minimaalisesti. Kynttilöitä ja valkoisia tulppaaneja löytyy, vielä ei muuta. Ehkä sitten lähempänä joulua joitain joulujuttuja kaivan kätköistä.
    Kiitos hauskasta pohdinnastasi. En ole parissa vuodessa tainnut muuttua.
    Hyvää nimipäivää, Annukka <3 Ja mukava lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt täytyy ihan pyytää anteeksi, kun tulee tämä vastaus näin poikkeuksellisen myöhään ja nimpparionnitteluistakin kiitokset jälkijunassa. Oli kiva, kun kirjoittelit.

      Voi että. Tuollainen joululahjojen hankkiminen olisi mullekin mieleen. Tulisi valmiit toivomukset, jotka sitten vaan voi toteuttaa (ja mikä parasta, vieläpä kotoa käsin..). Ei ollenkaan stressaavaa. Meillä on pojat sen ikäisiä, etteivät enää toivo mitään, mutta niin kiva olisi jollain ilahduttaa, mutta on hirmu vaikeaa. Sanovat vaan aina, että "ostetaan mieluummin sitten, kun me oikeasti tarvitaan jotain". Olenkin päätynyt sellaistan "järkilahjojen" kannalle eli lahjakortteja ihan vaan S- tai K-ryhmään, niin saavat sitten ostaa niillä vaikkapa ruokaa tai jotain muuta arkista, mutta tarpeellista.

      Valkoisia tulppaaneja koitin minäkin metsästää, mutta tuloksetta. Oliivipuun juurelle ajattelin laittaa valosarjan koristamaan :)

      Kevytjouluihmisenä on hyvä olla. Vuodesta toiseen :)

      Nyt taitaa siellä teilläpäin tulla ihan kunnolla lunta. Niin täälläkin. Toivottavasti jäisi jouluksi maahan <3

      Poista
  15. Luin tuon vanhemmankin postauksen ja meidän kommentit vielä toisillemme. <3 Edelleen samaa mieltä ja jouluun on sellainen merkillinen kipeä suhde. Kenties siihen liittyy jonkin verran outoja juttuja, vaikka lapsuuteni joulut olivat kyllä onnellisia, mutta niihin liittyi myös nämä isä ja äiti asiat, jotka eivät sitten olleet niin onnellisia. Nuorempana muuttettuani kotoa, vietin joulua yksinkin, kun koin etten kuulu oikein mihinkään ja oikein hyvältä se yksinäinen joulu tuntuikin, oli juuri sitä mitä halusin, omaa rauhaa ja suklaata. ;

    Jotenkin kannan tuota ahdistuksen möykkyä edelleen mukana oikeastaan kaikista juhlahommista, ne eivät vaan ole minulle mieluisia, vaikka sitten kun kaikki on valmista ja on ne rakkaat ympärillä, niin ihanaa on. Joulua olen elänyt lasten kautta toki viimeiset vuodet, mutta nyt kun pienimmätkin on teinejä, niin jotenkin hakoteillä tuon joulun suhteen. Mutta kyllä se sieltä valmistuu se joulu, vähemmälläkin yrittämisellä.

    Sydämellistä uutta viikkoa Annukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ristiriitaiset on mullakin tunnelmat, enkä oikein edes tiedä miksi. Haluaisin niin olla ihminen, joka nauttii kaikenlaisesta järkkäilystä ja kokkailusta juhlien alla, mutta kun en ole. Ennemminkin ahdistun ihan tosissaan, jos vaan tulee vähänkin sellainen tunne, että jotenkin kuuluisi tehdä jotain. tai olla jossain tietyssä paikassa tiettyyn kellonaikaan tietynlaiset vaatteet päällä. Mutta onneksi ei tarvi. Perheen miehet on niin lunkia porukkaa, että ottavat kaulasta kiinni ja sanovat, että "älä ny äiti ressaa, ei se oo niin justiinsa". Kauan on kestänyt, että olen alkanut itsekin uskoa, että niinhän se tosiaan on, että ei oo niin justiinsa, mutta kun lapsena on ollut jatkuvien vaatimusten kohteena ja koko ajan piti tehdä jotain hyödyllistä, niin ei sitä tosta vaan meinaa päästä pois siitä "joutenolo on syntiä"- ajattelumallista.

      Justiin nyt sataa paljon lunta, mikä on ihana asia, mutta sydän on samalla syrjällään, kun tiedän, että nuorempi poika on painavan kuorman kanssa tien päällä liikenteessä aikaisesta aamusta myöhään iltaan (ihan töissä siis). Olen itse niin arka ajamaan huonoilla keleillä, että hermoilen aina muittenkin puolesta, vaikka koitankin esittää reipasta.

      Joulu tulla jollottaa, vaikka Tiia ja Annukka sen kun olla mollottaa :D. (Vanha suomalainen jouluruno, jonka just keksin :))

      Happy days Tiia <3

      Poista
  16. Ei kaikki ole jouluihmisiä eikä onneksi pidä olla. Meillä on vähän koristeita, mutta ei juuri kummemmin mitään muuta ihmeellistä. Joulu tulee meille aika hitaasti, vasta joskus 22 päivä ja poistuu aika pitkälti jo välipäivinä noin koristeiden muodossa. Ehkä tulevina jouluina tilanne muuttuu, mutta toistaiseksi on menty vielä sillä vähemmän joulua kouhottavalla tyylillä kuin tähänkin saakka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa samanmittaiselta joululta kuin meilläkin. Aikaisintaan aatonaattona tuodaan kuusi sisään ja viimeistään loppiaisena se lähtee takaovesta pihalle :). Aina ei kylläkään sitä pidemmälle, vaan joskus on jäänyt hankeen (silloin kuin sellaisia vielä oli..) pystyyn oven pieleen ja joskus myöhään keväällä saadaan viimein huomataan, että jaaniinjuu, se kuusikin tossa..

      Mini on vielä niin mini, ettei joulusta sen kummemmin piittaa, mikä on tavallaan ihan kivakin asia, koska niitä toisenlaisiakin jouluja on luvassa. Nyt saa rauhassa istuskella ja ihailla kuivausrumpua :).

      Poista
  17. Voi kuinka harmittaa, etten pääse blogiisi kuin kännykän kautta. Kommentoinnit tulee kovin viiveellä, mut haluan toivottaa oikein ihanaa joulua teille ja onnea uudelle vuodelle!!!💝

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kun jollain pääset ja jaksat aina käydä.

      Ihanaa joulunaikaa myös teidän koko konkkaronkalle ja kaikkea hyvää muutenkin Tarja <3

      Poista
  18. Tulin toivottamaan sinulle ihanaa joulua! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Katja ja ihan hirmu hyvää ja onnellista joulua koko teidän perheelle myös <3

      Poista
  19. Onnellista ja levollista joulua sinulle ja läheisillesi, Annukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Arja <3. Nyt tulee harmillisen myöhään tämä vastaus, mutta vielä ehdin toivottaa koko teidän perheelle onnellista joulupäivän iltaa ja kaikkia muitakin päiviä siitä eteenpäin <3

      Poista
  20. Tässä vaiheessa voi kai toivottaa hyvää ja entistäkin parempaa uuttaa vuotta, kun joulu meni jo;) On varmasti ollut ikävä kokemus tuo asentohuimaus ja ehdin jo säikähtää postauksia lukiessa, että oletko kunnossa vielä(kään)... Mutta kun näitä vastauksia sitten lueskelin, niin kaikki näyttää olevan ok. Hyvä juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä voi toivottaa ja kiitos paljon siitä Hyvä Mieli :).

      Huimaus oli kyllä sensortin kokemus, etten toivo kenellekään. Olkoonkin, että oli hyvänlaatuista, mutta muuten kyllä varsin kurjanlaatuista.

      Toivon sinulle ihan kaikkea mahdollista onnellista ja hyvää sekä näihin vuoden viimeisiin päiviin että erityisesti tulevan vuoden uusiin <3

      Poista
  21. Linnan juhlia meilläkin pällisteltiin. Joulu meni ihan ok. En ole ollenkaan jouluihminen, mutta tänä vuonna joulu tuntui ihan kohtuulliselta.

    VastaaPoista

Kiitos kivasta kommentistasi