Sivut

tiistai 13. kesäkuuta 2017

EKAA KERTAA EKOKAMPAAMOSSA


Sanotaan, että hiukset ovat naisen kruunu, joten siltä(kin) kantilta katsoen meikäläinen on varsin kaukana kuninkaallisista. Ja vaikka kuinka haluaisin uskoa korkeilla ohimoilla jo nuorena miehenä varustetun viisan isäni vakuuttelua siitä, että järki ja tukka eivät viihdy samassa päässä, ei auta, koska tunnen niin monta fiksua paksutukkaista ihmistä.

Hiuslaatuni on siis aina ollut harmillisen ohut, ja tuntuu iän myötä ohenevan entisestään. Enkä edes oikein käsitä miten, koska hiuksia ei varsinaisesti mitenkään näkyvästi irtoa, vaan ne vaan jotenkin mystisesti katoavat. Ikääntymisen ihmeitä vissiin. Joskin osansa ihan varmasti kaikilla aiemmilla rankoilla käsittelyillä, joista näin jälkiviisaana jättäisin muutamatkin väliin. 

Myös päänahka on heittäytynyt jotenkin herkäksi, ja koko ajan tekee mieli niskasta raapia. Tai siis nyt kun tätä juttua kirjoitan, pitää korjata tuo muotoon "teki mieli...", vaan ei tee enää, koska ei tarvi.

Apu asiaan löytyi yllättäen paikallislehdessä olleesta pikkuilmoituksesta, jossa Ekokampaamo Luonnonkaunis mainosti tarjousta, joka sisälsi intialaisen päähieronnan ja hiusten&päänahan puhdistushoidon mielestäni varsin kohtuulliseen hintaan.



Ovikylttinä vanha piipunpelti


En ollut kyseisen kampaamon olemassaolosta aiemmin tiennyt, joten ilahduin mainoksesta ihan tosissani ja varasin ajan samantien. Äitienpäiväviikolla muistaakseni.

Kampaamon ovesta leijaileva tuoksu (tai pikemminkin ehkä haju) oli sen verran voimakas ja erikoinenkin, että vähän ensin jännitin, minkälaiseen hippiluolaan tai suitsukkeiden keskelle olen päätymässä, mutta onneksi turhaan :)


Kuvassa kampaamon omistaja Jaana, jolla itsellään on ihan valtavan paksu ja pitkä ja kiiltävä tukka, 
joten on kyllä kelpo malli kampaamolleen. Nuttura vaan kätkee kutrit. 


Tila olikin varsin valoisa ja avara ja seesteinen. Ei luolasta tietoakaan. Ja jännää, kuinka se tuoksukin lakkasi vähän ajan päästä ikäänkuin kokonaan olemasta. Varmaan siksi, että ei ollut peräisin mistään keinotekoisesta, vaan täysin luonnonmukaisista aineista.




Olen ollut intialaisessa päähieronnassa aiemminkin joskus vuosia, vuosia sitten, ja siitä on jäänyt päällimmäisenä mieleen oikeastaan pelkkä hiusten tukistelu, joten odotin tälläkin kertaa jotain vastaavaa, mutta Jaanan käsittely olikin ihan erilainen.

Istuin nurinperin tuohon kuvassa olevaan tuoliin (joka ensin siirrettiin pois seinän vierestä) ja hieronta alkoi selästä siirtyen sieltä käsivarsien, olkapäiden ja niskan kautta vasta viimeksi päänahkaan. Eikä kyllä jäänyt yhtään sellainen olo, että olisi tukisteltu ollenkaan. Ennemminkin sellainen vähän hämmästynyt, koska hieronta oli kaikessa kummallisuudessaan ihan tositosi mukava. Tai siis se tunne, joka siitä jäi. Sellainen hyvällä tavalla pöllähtänyt.



Hymyilytti tuo "Hoito tehdään istuallaan vaatteet päällä", koska pisti pakosti miettimään, 
kuinka tukala kokemus olisi olla kampaajalla ilman vaatteita :)


Ennen hierontaa Jaana levitti päänahkaan rosmariiniöljyä, joka vilkastuttaa päänahan verenkiertoa. Siitä tuli raikas tunne. Ja ylläolevasta tekstistä voi lukea kelpo perustelut päähieronnan hyödyllisyydelle. Jaana itse kertoi suosittelevansa sitä tehostamaan hieronnan jälkeen tehtävää puhdistushoitoa.





Tässä näitä ekokampaamossa käytettäviä luonnonmukaisia aineksia. Tyhmänä kysyin, onko Jaana kenties kasvatellut niitä itse, mutta vastaus oli ei, koska kaikkien raaka-aineiden on oltava sertifioituja, joten kotipelloilta ei voi mitään purkittaa, vaikka kätevältä kuulostaisikin.

Omaan puhdistushoitooni Jaana valitsi päänahkaan valkosaven, ja hauraisiin hiusten latvoihin merilevän. Saven tilalta vielä parempi olisi kuulemma ollut turve, mutta pelkäsin, että väri tarttuu raidoitusten jäljiltä huonokuntoisiin hiuksiin, enkä halunnut lähteä kampaamosta korppikotkana kotiin. (Sekin on aikanaan kerran koettu, kun en osannut vissiin oikein selittää, mitä tarkoitin sävyllä "tuhkanvaalea"..).




Siinä syntyy sopiva seos


Käytännössä puhdistushoito tehtiin levittämällä/hieromalla valitut seokset päänahkaan ja hiuksiin, ja sen jälkeen niiden annettiin vaikuttaa tiukkaan käärityn hupun alla muistaakseni puoli tuntia.

Ja varmaan nyt kuulostaa siltä, että valehtelen, mutta en vaan kertakaikkiaan pysty olemaan hehkuttamatta sitä ihan älyttömän kevyttä ja raikasta tunnetta, joka päässä hoidon jälkeen oli. Ehkä paras kuvaus sille olisi "päätön", koska tuntui ihan siltä, että pää oli niin kevyt, että lakkasi kokonaan olemasta. Ja kutinakin loppui kuin seinään.

Ja mikä ehkä kaikkein kummallisinta, nukuin hoitoja seuraavana yönä kuin tukki heräämättä kertaakaan. Kerrassaan ihme homma, joka todistaa, että Intiassa ilmiselvästi tiedetään, mitä tehdään. Ja puhdistushoito varmaankin vaikutti siihen, että jo ei-toivotuksi perinteeksi tullutta yöllistä pään hikoamista ei esiintynyt.





Jaana on erikoistunut tutkimaan hiustenlähtöä, jonka syyt voivat olla varsin moninaisia. Stressi on yksi ja mm. huono ravinto toinen mahdollinen syyllinen. Kaikkien muiden jäljelle jäävien lisäksi.

Stressi kolahtaa omalla kohdallani, mutta huono ravinto ei, koska oikeasti syön sitä mitä olen täälläkin mainostanut syöväni. Mutta Jaanan mukaan hyväkään ravinto ei pelasta, jos hiustupet ovat menneet tukkoon vaikkapa synteettisten shampoiden ja hoitoaineiden silikoneista. Ja niinhän sitä näytti juurikin omalla kohdallani käyneen, kun päänahka kuvattiin 200-kertaisesti suurentavalla mikrokameralla. Milenkiintoista, mutta samalla suorastaan melko ällöä katsottavaa. Myös hiukset itsessään olivat mallia "stressaantunut".



Asiakaspaikkoja on vain yksi, ja Intialaisen päähieronnan ajaksi Jaana laittaa lapun luukulle, jotta rauha säilyy.
Asiakkaana arvostan.


Halusin kokeilla myös Jaanan suosittelemaa, hiusten kuntoa parin hoitokerran jälkeen parantavaa väritöntä kasvivärjäystä. Vissiin siinä samalla olisi voinut valita värinkin, mutta itse halusin testata tuota väritöntä, joka tehtiinkin heti seuraavalla viikolla.

Siitä ei vaan valitettavasti tullut sellaista samanlaista "Wau"-fiilistä kuin päähieronnasta ja puhdistushoidosta, joiden jäljiltä myös hiusten oma väri selvästi kirkastui. Mutta ehkä se johtui enimmäkseen siitä, että odotin liikoja. Tai peräti ihmeitä, joita ei hetkessä tietenkään tapahdu.

Tukka oli ennemminkin jotenkin entistä karkeamman ja kuivemmankin oloinen, mutta se on kuulemma tyypillistä, kun siirrytään synteettisistä aineista luonnonmukaisiin. Kestää aikansa ennenkuin alkavat vaikuttaa. Ja nyt, kun aikaa ensimmäisestä käynnistä ja senjälkeisestä kahdesta muusta on kulunut noin kuukausi, huomaan hiuksissani ihan selvän eron. Näyttävät ja tuntuvat paljon terveemmiltä ja jotenkin pehmeämmiltä ja paksummiltakin. Ja kiiltäviltä, mikä on omalla kohdallani jotain, mihin en ole todellakaan tottunut.





Kaikki Ekokampaamossa myytävät tuotteet ovat sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.

Itse en ensimmäisellä kerralla ostamani shampoon hiustuntumasta tykännyt, mutta Jaana ystävällisesti vaihtoi sen toiseen, joka tuntuu sopivan paremmin.

Hoitoaineen lisäksi ostin testikäyttöön tuon vasemmassa nurkassa näkyvän "Phytonutrient hairroot serumin", jota olen nyt käyttänyt ohjeen mukaan säännöllisesti muistaakseni kolmisen viikkoa. Voi olla, että hourailen, mutta olen melko vakuuttunut siitä, että pakeneviin ohimoihin on alkanut ilmestyä sellaista pientä untuvan oloista kasvua. Ja muitakin hyviä vaikutuksia aineella on ollut, mutta kirjoittelen niistä erikseen kunhan olen ensin käyttänyt putelin loppuun ja varmistunut siitä, että tuntuma ei ole pelkkää mielikuvituksen tuotetta. Meinaa muutenkin taas venyä tämä teksti ihan liikaa, mutta ei voi nyt mitään, kun olen niin positiivisesti vaikuttunut.

En ala tässä nyt muita tuotteita mollaamaan, mutta kyllä aika järkyttyneenä luin Jaanan hiustenlähtöä käsittelevää lopputyötään varten keräämiä tuotetietoja muutamien hiustenlähdön ehkäisyyn tarkoitettujen synteettisten tuotteiden osalta. Niistä kahta olen itsekin käyttänyt (ilman mitään näkyviä tuloksia), ja pisti kyllä mietityttämään ainesosien mainitut mahdolliset haittavaikutukset. Melkoisia myrkkyjä, joista toinen on myynnissä mm. apteekeissa.





Niinkuin kaikessa muussakin, se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi kaikille, mutta halusin kirjoittaa tämän jutun ihan omasta vapaasta tahdostani sillä mielellä, josko siitä vaikka olisi iloa tai hyötyä jollekulle muullekin.

Ja vaikka kampaajan vaihto aina tuntuu jotenkin ihan hirveän vaikealta ja pahalta ja suorastaan petturimaiselta, olen nyt kuitenkin päättänyt, että syyllisyydentunto on heitettävä nurkkaan ja mentävä oma pää edellä. Omalla kohdallani se tarkoittaa päätöstä alkaa luonnonkauniiksi :).

Ekokampaamo Luonnonkaunis sijaitsee Forssassa, ja voin sitä oman tähänastisen kokemukseni pohjalta lämpimästi suositella, mutta jos tänne on pitkä matka, muitakin hyviä varmasti löytyy omilta kotiseuduilta. Ja Jaanan kotisivuilla on paljon omasta mielestäni hyödyllistä ja mielenkiintoista muuta asiaa mm. jo mainitsemastani hiustenlähdöstä ja muustakin. Jos haluat lukea, sivut löytyvät täältä (klik) ja Facebook-sivu täältä.

Iloista kesäkuuta itse kullekin!


t. Annukka

52 kommenttia:

  1. Hmmm... pitäisikön suunnata auton keula tuota kampaamoa kohti? Jaana voisi kertoa, mihin kaikkeen epäpuhtauteen on kroppani ja hiukseni joutuneet entisessä työpaikassani. Tuntuu vieläkin kropassa...
    Eilen huomasin kaupassa, että minun luottoshamppoota ( ei sisällä silikoneja ym parabeleja)
    ei enään myydä, joten vaihto edessä, mutta mihin?
    Siis jos innostun nyt tästä jutusta, niin voi olla että joudut keittämään kahvit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että sun päätä ja kroppaa :(.

      Jos sulla vaan on jossain kohtaa sopiva väli, käy kurkkaamassa niitä Jaanan sivuja, koska siellä oli ainakin mun mielestä paljon hyödyllistä tietoa. Ja ihan varmaan voit hälle vaikka soittaa ja jutella ennakkoon, voisiko käynnistä ihan oikeasti olla apua. Sitä puhdistuskäsittelyä Jaana suositteli alkuun kuuriluontoisesti. Olen nyt itse käynyt kaksi kertaa ja varmaan tässä menen kohta kolmannen. Sillä oli ihan oikeasti ihan tuntuva vaikutus, mutta kaikki myrkyt (vaikkapa nyt ne silikonit) ei ekalla kertaa lähde.

      Ja kaikki myytävät tuotteet on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, eikä mitään näennäistä sellasta.

      Mulle ainakin tuli tästä uutta toivoa näitten ohenevien hiusteni ja ärsyttävän päänahkani kanssa. Ja taas muutenkin uutta piristävää sisältöä elämään.

      Että jokos mää laitan sen kahvipannun tulille :)?

      Poista
    2. Ilmoitan ajankohdan, kun voit laittaa pannun tulille :)
      Laitoin Jaanalle viestiä.....

      Poista
    3. Selvän teki :). Mutta niinkus tiedät, leipoa en osaa ;). Vaan täällä on onneksi hyviä kahviloita. Ihan Jaanan kampaamoa vastapäätä mm. sellanen, josta saa raakakakkua ja kaikkia muita ihania luomuherkkuja.. Yksin ei tule käytyä, mutta nythän ois oiva tilaisuus, kun olis kivaa seuraakin. Jään odottelemaan ajankohtaa ja pistän peukut pystyyn, että mulla on silloin hetki vapaata. Yleensä ei ongelmaa.

      Poista
  2. Päähieronta on aivan ihanaa! En ole koskaan ollut intialaisessa päähieronnassa (kun en ole sellaista kotonakaan saanut :-D), vaikka monesti olen ajatellut meneväni. Päähieronta on tullut vahingossa muun hieronnan sivutuotteena, mikä on varmasti aivan eri asia kuin oikea päähieronta. Mutta hyvältä tuntui sekin!

    Mua muuten epäilyttävät suuresti sellaiset kampaajat, joiden omat hiukset ovat kuin käenpesä. En ikinä uskaltaisi mennä sellaiselle kampaajalle. Vaikka harvoinhan ne kampaajat kai omia hiuksiaan leikkelevät. :-)

    Tajusin muuten vasta tätä lukiessani, että olen käyttänyt nyt vajaan vuoden pelkästään luonnontuotteita hiuksissa. Kampaajani käyttää myös yksinomaan luonnontuotteita, ja kun kerran olen sieltä hiustuotteeni ostanut, niin niin olen kai sitten minäkin. :-) Alkuun oli kyllä melkoinen totutteleminen shampoihin ja hoitoaineisiin, kun ne olivat niin erilaisia markettien vastaaviin verrattuina. Tuoksuivat (haisivat) aivan erilaiselle ja koostumuskin oli täysin erilainen. Mutta hiukset ovat nykyään todella paljon paremmassa kunnossa kuin aiemmin (ei niitä oikeastaan edes samoiksi tunnistaisi), joten totutteleminen on todellakin maksanut vaivan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se (päähieronta) on kyllä just niin ihanaa, että toivois, ettei se ikinä lopu. Välillä aina haikailen niitä aikoja, kun olin Thaimaassa töissä ja siellä oli ihan tavallista käydä kampaajalla pelkässä päähieronnassa. Se vaan oli niin erilaista kuin mihin oli tottunut, kun se hierontapaikka oli sellainen, jossa maattiin selällään ja pää oli lavuaarissa :). Ei venynyt niska yhtään niinkuin usein kampaamon pesupaikkojen tuoleissa. Joskin intialainen hieronta tosiaan tapahtuu ihan normituolissa istuen (ja onneksi ne vaatteet päällä :D).
      Samoin oli ihan taivaallista, kun sen värittömän kasvivärjäyksen jälkeen Jaana kuivatti hiukset pelkästään harjaamalla niitä niin kauan, että olivat kuivat. Ei siis käytetty fööniä ollenkaan. Sekin oli sellasta, että toivoin, ettei lopu ikinä. Ihan eri asia kuin itse harjaaminen, jota kyllä olen nyt viime aikoina alkanut harrastaa myös, kun ostin kunnon luonnonharjaksilla varustetun harjan. Tuntuu, että sekin saa hiukset kiiltämään.

      Ja mulla on kanssa jo ennen tätä ollut aika pitkään käytössä luomushampoo, jonka olen ostanut ihan marketista (Sante- merkkinen) ja josta olen tykännyt, mutta lisäksi olen käyttänyt sellasta synteettistä suihketta, joka saattaa olla syyllinen siihen päänahan kutinaan ja rikkoontumiseen. Mutta nyt joutaa kaikki sellaset nurkkaan, koska olen tässä kuukauden sisällä kyllä jo huomannut ihan selvän positiivisen muutoksen. (Jaana muuten ohjeisti ravistamaan kaikkia luomutuotteita ennen käyttöä. Luonnonmukaiset aineet kun saattaa sillälailla kerrostua, että välttämättä koko koostumus ei tule pullosta ilman ravistelua ulos).

      Nauratti toi käenpesä, kun koitin miettiä, millanen se on :D. Eikös ne oo juurikin käkiä, jotka käyttää muitten pesiä? Mutta koitan minäkin vältellä käenpesäkampaajia. Ei vakuuta :D.

      Poista
  3. Minähän vaihdoin jatkuvat blondaamiset tähän omaan väriin. Eipä ole tullut värjäiltyä enää hiuksia ja kyllä täytyy myöntää, että päänahka kiittää. Ennen kutitti jatkuvasti, mutta nyt siitä ja hiustenlähdöstä on päästy, huh. Tuollainen päähieronta kuulostaa aivan ihanalta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kyllä kaikin puolin fiksu liike Outi. Ja mun mielestä sulle sopii toi oma väri ihan älyttömän hyvin. Ehkä sitä luonnon omaa valintaa pitäis enemmän kunnioittaa, kun selvästi osaa valita oikeat sävyt :).

      Päänahan jatkuva kutina on kyllä ihan hirveää, kun koko ajan tekee mieli raapia, mutta samalla tekee pahaa, kun varsin hyvin tietää, ettei pitäis. En melkein enää uskonut/muistanut, millanen tunne se on, kun ei muista koko pää(naha)n olemassaoloa. Ihan huippua. Musta tuli kyllä kertalaakista ekokampaamofani.

      Siellä teilläpäin on varmasti vaikka kuinka paljon kaikkia mahdollisuuksia, joten kantsii kyllä käydä kokeilemassa sitä päähierontaa. Se on jotenkin samaan aikaan kummallista, mutta just siksi varmaan niin kivaa, kun ei yhtään tiedä, mitä odottaa ja lopputulos palkitsee.

      Poista
  4. En tiedä miten omat blondaamiset onnistuisi ekoaineilla, mutta aivan järjettömän paljon kiinnostuin, koska herkkä ja kutiseva päänahka ja vielä atooppinen. Eli sitä joutuu miettimään päätään vallan tavattomasti ja päätäänhän ei tulisi joutua miettimään vaan se pää miettii meidän puolesta. Joten voin kuvitella, että tuo päätön olo vastaa juuri sitä olotilaa, kun kaikki merkillinen herkkyys ja kutina on päänahasta poissa ja kirsikkana vielä tuo intialainen päähieronta, joka ei ah ollutkaan sitten pelkkää tukistamista, joka on mielestäni himppasen outoa meinaan.

    Kiitos tästä Annukka ja mahtia, että tuli hyvät unetkin vielä, meinaan viime yönäkin valvoin 4:n ja nukkunut 3t, että jokin aivorentoutus päättömyys nyt tarttisi toteuttaa.

    Nuo Less is Moren hiustuotteet on muuten sitten ihan älyttömän hyviä ja osa niistä tuoksuu ihan mangolassille. <3

    Muiskis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi oli kuule Tiia niin just nappiin sanottu, että päätä ei pitäis joutua miettimään ollenkaan. Samaa mottoa olen käyttänyt vatsan suhteen. Silloin kun koko mahan olemassaoloa ei muista (eli ei ole ähkypahaolo, eikä tarvi koko ajan kokeilla vatsamakkaroita), olo on hyvä, mutta heti kun siihen pitää kiinnittää yhtään huomiota, ei ole kivaa. Ja se on ihan just niin sama asia päänahan kanssa. En vaan olis sitä itse hoksannut noin muotoilla.

      Teillä on siellä varmasti vaikka mitä mahdollisuuksia, joten kannustaisin kyllä ihan vaikka vaan mielenkiinnosta tai kokemuksena kokeilemaan tollasta puhdistushoitoa. Olen ihan varma, että kokisit sen positiivisena, jos on yhtäänkään samanlaista kuin tuo Jaanan mulle tekemä. Ja varmasti on, jos on aito ekokampaaja kyseessä. Jaana suositteli ottamaan niitä hoitoja kuuriluontoisesti alkuun ja olen nyt käynyt kolme kertaa ja ajattelin kohtapuoliin varata vielä neljännen ajan, koska koin sen hyödyn niin konkreettisesti. Ja ennen kesälomaa aion kokeilla myös savivaalennusta. Sillä voi vaalentaa pelkän tyven, kaikki hiukset tai tehdä raitoja ja siinä on se ongelma, kun en ole osannut päättää, minkä niistä valitsen. Ehkä tyven tai raidat. Vaalentaa kuulemma tehokkaasti (mutta hellävaraisesti) ja erona normivaalennukseen on paitsi se luonnonmukaisuus ja hellävaraisuus, myös se, että vaalennus häipyy tasaisemmin, eikä tule sellaista jyrkkää tyvikasvua. (Olen nähnyt kuvia Jaanan tekemistä savivaalennuksista, joten uskon niihin).

      Unettomuus ja jatkuva yöheräily on mulle niin rasittavan tuttua, että tiedän, miltä susta tuntuu. Siksi se oli niin ihmeellisen ihanaa nukkua yhtäkkiä yksi yö kuin puulla päähän lyöty. En melkein uskonut, että heräsin aamulla virkeänä ja niin, että tuntui, että silmätkin on ihan auki.

      Ja hauska huonio toi mangolassi. En meinaan tiedä, mille tuoksuu, mutta jos tuoksuu yhtään samalle kuin mun Less is Moren hoitoaine, niin siinä tapauksessa tykästyisin varmasti myös mangolassiin :).

      Poista
  5. Enpä ole ekokampaamossa koskaan käynyt, mutta voisi olla hyvä ajatus, minulla kun myös esiintyy ajoittaista päänahan kutinaa ja punoitusta. Muuten hiukseni ovat kyllä hyvässä kunnossa. Mietityttää vaan se, että aina on suihkautettava hiuslakkaa jos haluaa hiusten pysyvän mallissaan. Ilman lakkaa ne latistuvat hetkessä ja rasvoittuvat nopeasti. Hoitoainetta en voi ajatellakaan laittavani, koska siitä hiukset tulevat littanoiksi ja liukkaiksi ja sellaisen tuntuisia hiuksia inhoan yli kaiken. Unelmoin aina karkeasta hiuslaadusta.
    Varmaan ihanalta tuntui tuo hieronta ja aika pitkän ajan hieronta kesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun oli pakko lopettaa hiuslakan käyttö (jo varmaan pari vuotta sitten) justiin sen takia, että siitä aiheutui sitä päänahan kutinaa. Ja samalla vaihdoin shampoot luomuversioon (ihan marketista ostettuun tosin), kun tuli kampaamon shampoista myös varmaan jotain allergisia oireita. Ikävä kyllä, juurikin niistä kaikkein kalliimmista kaikkein eniten. Mutta varmaan mun hiustupet oli jo ehtineet mennä niin tukkoon, että ei päässyt se luonnonmukainen shampoo kunnolla vaikuttamaan. Vaan nyt kun tavallaan ihan sattumalta (tai siis sen lehtimainoksen ansiosta, joka kuulemma sekin on vanhanaikaista, mutta sopii mulle, kun olen itsekin vanhanaikainen :)) tuonne Jaanan kampaamon puhdistushoitoihin, olen kyllä nyt kuukauden sisään huomannut ihan konkreettisen eron. Äskenkin oli ihan pakko katsoa peilistä, kun tulin tihkusateesta sisälle ja tukka oli mennyt latvoista sillälailla nätisti mutkalle, eikä sellaiselle sotkuiselle syherölle niinkuin ennen :). Ihan ihme juttu.

      Itse olen myös käyttänyt joitain liian hoitavia hoitoaineita, jotka on latistaneet tukan. Siinäkin on ero synteettisten ja luomujen välillä. Luonnonmukaisia kun voi käyttää koko hiuksen mitallakin, eikä pelkästään latvoissa ilman, että latistaa. Mutta tietysti pitää valita oikea tuote ja siksi olenkin niin tyytyväinen, kun ammatti-ihminen teki valinnat mun puolesta.

      Jos vaan teilläpäin on mahdollisuus kokeilla tuollaista ekokampaajan tekemää intialaista päähierontaa ja puhdistushoitoa, olen ihan (tai ainakin melko :)) varma, että tykkäisit.

      Poista
  6. Oih, päähieronta on ihan parasta. Siihen nukahtaa. Intialaisessa en ole koskaan ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta :). Intialaiseen ei tosin oikein pysty nukahtamaan (ainakaan ekalla kerralla), kun siinä tapahtuu niin paljon kaikenlaista, joka pitää hereillä. Mutta joku ihme rentoutustaika siinä kyllä on, koska oikeasti nukuin seuraavana yönä paremmin kuin naismuistiin.

      Poista
  7. Kertaalleen kokeillut päähierontaa, enkä muista tukistelua ollenkaan. Tosin öljyn kanssa läträämisen jälkeen muistan olleeni kauhuissani miten pääsen autolle ettei kaikki kansalaiset näe "likaisia" hiuksiani....

    Tuo kuulosti kyllä vallan mainiolta ja tosi houkuttelevalta. Pistän harkintaan. Täältä Vorssaan kun ei ole niin mieletön matka. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti oikein miettiä, että käytettiinkö mulla silloin vuosia sitten siinä ekassa kokemassani päähieronnassa öljyä ollenkaan, kun tosiaan muistan vaan sen tukistelu, mutta totta turiset, oli tosiaan aika rähjäinen se kuontalo käsittelyn jälkeen :). Tässä ekokampaamon tapauksessa hieronnan jälkeen tehty puhdistushoito pelasti.

      Olen "tuntenut" sut vasta niin vähän aikaa, etten ole mielessäni tullut hahmottaneeksi sulle kotipaikkaa, mutta ei tosiaan millään voi olla ihan hirmu kaukana, kun osasit tuon kaupungin nimenkin kirjoittaa oikein ;).

      Jos päätät kokeilla, kerro multa terveisiä ja olisi kiva kuulla, mitä tykkäsit. Itse aion ennen kesälomaa kokeilla savivaalennusta. Ehkä raitoina vaan, kun kumminkin vähän jännittää se lopputulos.

      Poista
  8. Päähieronta kuulosti aivan ihanalta. Olen kerran kokeillut intialaista päähierontaa kylpylässä, mutta tuo hiusten hoidon yhteydessä olisi hyvä.

    Minulla on paksu ja karkea hiustyyppi, sellainen ei-suomalainen. Olen perinyt sen sekä isän että äidin puolelta. Mutta noita luonnonmukaisia hiusten väri- ja hoitoaineita kannattaisin ilman muuta, jos vain löytäisin sopivan paikan. Vaikka mitään ongelmia ei hiuspohjassani olekaan, niin ei sitä koskaan tiedä. Nyt käytän raitaani (yksi iso) sellaista suoraväriä, jossa ei ole niitä myrkkyjä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä hieronnassa oli muutama sellainen omituinen vaihe, jotka ei sinällään tuntuneet erityisen miellyttäviltä (mm. olkapäiden nostelu, kun on taustalla vanhoja olkapääongelmia), mutta se lopputulos oli kyllä ihan superi. Ja kaikkein viimeiseksi pää nostettiin ikäänkuin pois paikaltaan :). Sillälailla ylöspäin, ja sitä osuutta toivoisin voivani tehdä useammin, koska niska menee niin kyssään tässä koneella istuessa, mutta on vähän hankala omin käsin "irrottaa" päänsä ja olla samalla rento. Hassua, mutta tehokasta.

      Ollapa itselläkin paksut ja karkeat hiukset, mutta ei ole. Perheen kolmella miehellä sensijaan on ja tuntuu jotenkin epäreilulta, että tuskailevat hiustenkasvun kanssa siinä, missä meikäläisen haivenet senkun ohenee. Mutta jotenkin mulla on nyt toiveikas olo sen suhteen, että josko ne hiusjuuret näillä ekokäsittelyillä saataisiin siihen kuntoon, että alkaisi tukka saada pitkästä aikaa ravintoa ennenkuin ehtii kokonaan kupsahtaa.

      En olisi minäkään tietoisesti tullut tällaista paikkaa etsineeksi, mutta koska olen muinaisjäänne, joka lukee paikallislehdestä ilmoitukset (paitsi ruokakauppojen) tarkkaan, tuli tämä tilaisuus vähän niinkuin puskista kohdalle ja olen siitä iloinen.

      Poista
  9. Olen kerran käynyt intialaisessa päähieronnassa ja tuntuihan se hyvältä!
    Minulla on nykyään todella herkästi kutiseva päänähka, joten varmaan kannattaisi kokeilla jotain luonnonkosmetiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidin joskus koko intialaista päähierontaa ihan huuhaahommana, mutta viimeistään nyt olen kyllä valmis kääntämään takkini, koska sillä oli oikeasti niin hyvät vaikutukset. Ja kun tehtiin se puhdistushoito siihen perään, ei jäänyt tukkakaan sellaiseksi räjähtäneeksi kuin pelkän hieronnan jäljiltä :).

      Minäkin uskon, että luonnonkosmetiikka voisi olla sulle hyväksi. Itse vaan olen mennyt joskus (varmaan monestikin) sellaiseen halpaan, että olen luokitellut jonkun tuotten luonnonkosmetiikaksi, vaikka todellisuudessa on ollut jotain ihan muuta. Jaanalla oli aiheesta hyvä tekstinpätkä sivuillaan. Kopioin sen tähän suoraan, koska uskon, että on tässä tarkoituksessa sallittua: "Ole kriittinen ja varo viherpesua! Eli sitä, että tuotetta markkinoidaan luonnon-tuotteella, esimerkiksi Aloe Veralla, vaikka todellisuudessa tuote saattaa sisältää Aloe Veraa alle 1 % ja muut ainesosat ovat synteettisiä. Jos haluat olla varma, että käyttämäsi tuotteet ovat ekologisia ja luonnonmukaisia, tutustu Pro Luonnonkosmetiikka ry:n sivuihin, joista löydät aidot luonnonkosmetiikan tuotesarjat.". Sivut löytyy osoitteesta www.luonnonkosmetiikka.fi
      Josko sieltä löytyisi joku kiva sarja, jota on teilläpäin helposti saatavilla? Meillä täällä on usein se saatavuusongelma, kun ei ole mitään isoja kosmetiikkaosastoja tässä meidän muuten mukavassa kotikylässä.


      Poista
  10. Pelkää hieronnan kuvauksen lukeminen sai olon tuntumaan hyvältä, alkoi tehdä mieli Jaanan käsittelyyn. Olen kuukausia sitten lopettanut shampoon käytön ja pesen hiukset vain vedellä. Piti kokeilla tätä uutta trendiä. Uskomatonta, miten paljon paremmin hiukset voivat nyt kun ne toimivat luonnonmukaisesti. Ei kuivuutta, ei takkuja. Ensimmäiset pari viikkoa olivat vaikeammat, hiukset tuntuivat likaisilta, mutta sitten ne tasaantuivat ja vesipesu on riittänyt hyvin. Jos on jokin juhla tai muu tärkeä meno, olen pessyt hiukset luonnonkosmetiikkashamppoolla, jossa on hoitoaine samassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No o-ou. Kuulostaapa jopa vähän uskomattomalta, että pelkällä vedellä pysyisi hiukset ja pää puhtaana, mutta pakkohan se on uskoa, kun kerran sanot, koska tiedän, että suhun voi luottaa.
      Ja olihan sitä joskus sellainen (shampoo)mainoskin kuin "Hiukset ovat kuin sadevedellä pestyt" ja ainakin muhun tollanen mielikuva vetoaa.
      Meillä vaan on tässä kaupungissa ihan hirmuisen kalkkinen ja kova vesi ja välillä tuntuu, että se on osasyyllinen siihen, että tukka kuivuu. Josko pitäisi alkaa sitä sadevettä keräilemään :).

      Oli kyllä tosissaan kiva kokemus se päähieronta&puhdistushoito-yhdistelmä. En muista, milloin pää olisi tuntunut niin kevyeltä. Ihan superia. Ja nyt on onneksi tiedossa paikka, mihin voi aina palata, kun siltä tuntuu.

      Poista
    2. Hyvä näkökulma tuo veden laatu, sitä en ole koskaan tullut huomioineeksi kun tästä asiasta on keskusteltu. Minulle tulee vesi omasta porakaivosta ja se on hyvälaatuista ja käsittelemätöntä. Helsingissä asuessa vesi kuivatti ihoni aivan korpuksi, jos en rasvannut sitä ahkerasti. Täällä ei ole sitä ongelmaa. Kaupunkivedessä on tietysti myös kemikaaleja ja kaupunkiympäristö likaa hiukset ihan eri tavalla kuin täällä maaseudun raikkaissa tuulissa.

      Poista
    3. Arvelinkin, että sulla on varmasti puhdasta ja raikasta vettä omasta takaa.
      On kyllä niin vissejä eroja veden laadussa. Täällä meillä vesi ei ikävä kyllä edes maistu hyvälle, vaan ennemminkin sellaiselle "raudalle", kun taas esimerkiksi meidän kesäkodissa Vuokatissa vesi on ihan taivaallisen hyvää. Aina hamstraankin sitä mukaan, kun loma loppuu, niin saa edes hetken lomankin jälkeen nauttia raikkasta juomavedestä.

      Joskus ostin sellaisen "Nanopadin", jonka tarkoitus oli poistaa vedestä juurikin niitä haitallisia aineita ja tehdä siitä puhdasta juotavaa, mutta se oli niin hitsin hidasta se suodattaminen ja säiliökin niin pieni, että ei mun kaltaisella veden suurkuluttajalla kestänyt pinna odotella sitä lirumista, vaikka muuten kärsivällinen olenkin :)

      Poista
  11. Hirmuisen mielenkiintoinen postaus! Tiedän, että tämä tumma väri, jota päähäni on jo vuosia laitettu, on aikamoista myrkkyä...Välillä, kun mulla oli silmäluomessa toistuvasti ihottumaa (ilmeisesti alllegialääkkeestä johtuvaa!) käytti kampaajani jotain vähemmän myrkkyä, ei kuitenkaan mitään varsinaisia ekotuotteita. Saapa nähdä, joudunko jossain vaiheessa vaiheessa jättämään yli 20 vuotta käyttämäni kampaamon ja kampaajan...
    Näyttää tosi kivalta paikalta tuo kampaamo!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua on alkanut viime aikoina mietityttää aika monikin asia. Että kuinka paljon kaikenlaista haitallista sitä tulee iholleen levitettyä sen kummemmin ajattelematta. Viimeisimpänä aurinkovoiteita, joista on tullut aika järkyttävää tutkimustietoa siitä, kuinka vaikuttavat mm. hormonitoimintaan ja meriin ihmisten iholta liuetessaan saavat korallit kuolemaan yms. Ei kuulosta kovin terveelliseltä ja teinkin tässä sellaisen liikkeen, että heitin kylmän viileästi kaikki aurinkorasvat roskiin niitten ostohintaa miettimättä ja vaihdoin tilalle fysikaalisen suojan, joka vaan heijastaa auringonsäteet pois, muttei sisällä mitään lisäaineita.

      Ja tosissaan, se tumma väri (tai vissiin sen musta ainesosa?) taitaa olla melkoista myrkkyä. Olin aika järkyttynyt, kun näin ohjelman, jossa esiintyi naisia, joille oli tullut värin käytöstä ihan hirveitä seuraamuksia. Sellaisia, etten itse ainakaan kuuna päivänä olisi osannut yhdistää hiusväriin, mutta niin vaan oli. Ja samaa väriä käytetään myös kulmien värjäyksessä ja mun luottokosmetologi on tosi tarkka siitä, kuinka usein väriä suostuu laittamaan. Juurikin niitten haittavaikutusten takia.

      Hyvä ja pitkäaikainen kampaajasuhde taitaa olla vähän niinkuin parisuhde, ja tuntuu tosissaan ihan pettämiseltä, jos joutuu syystä tai toisesta vaihtamaan. Mutta mun on nyt pakko ihan vaan siksi, että hiuspohja ei enää kestä niitä synteettisiä tuotteita.

      Jaanan kampaamo on paitsi itsessään kiva, myös koko rakennus on. On itsessään vanha puurakenteinen kaupungintalo, jossa on puutalon rauhallinen tunnelma. Siellä on myös rentoutuskeskus, kosmetologi ja kalevalainen jäsenkorjaaja. Ainakin..
      Ja jännään, vaikka on ihan kadun varressa, sisätiloihin ei kuulu mitään häiritseviä ääniä. Eikä kukaan pällistele ikkunoista sisään :). (Mua välillä häiritsee se, että istuu kampaajan tuolissa ja kadulta näkee suoraan sisälle).

      Poista
    2. Jep, luin kerran erään naisen kokemuksista, jolle jatkuvan hiusten värjäämisen seurauksena viimeinen pisara oli jonkun "feikki" tatskan ottaminen faestareilla. Oli tullu kaameat allergiset oireet ja tämä nainen oli aika paljon tehnyt selvitystyötä ennen jutun kirjoittamista. Hän päivitteli sitä, että siellä tatskajonossa oli ihan kakaroitakin ja aika moni muksu värjää hiuksiaan jo pienenä, aikuisten avustuksella tietenkin!
      Tiedän myös kampaajan, joka on työssään allergisoitunut niin, että on vaihtamassa ekokampaajaksi, koska on pakko, muuten on edessä alan vaihto. Aika kova juttu, jos osuu omalle kohdalle.:/

      Onneksi mulla on käytetty tätä vahvempaa väriä vastan muutama vuosi, ja voipa olla, että musta vielä tulee joskus blondi.;D Talvella sitä jo väläytin Kati-kampaajalleni. Hän ei ollut valmis.:P Niin, meillä on suhde, joka on kyllä ihan ystävyyssuhde, ja olisi hyvin, hyvin vaikea vaihtaa kampaamoa! Tässä talvella olen jo "jättänyt" hierojani, jolla olen käynyt 20 vuotta. Sekin tuntuu tosi pahalta, mutta kun veljeni opiskelee hierojaksi, ja tekee sitä opiskelihinnalla (hyvin), niin näin sitten kävi...

      Poista
    3. Hui kamala. Mulle ei kyllä tulis mieleenkään mennä ottamaan tatuointia festareilla. Kääk. Ei olis kyllä minkään valtakunnan luottoa sellaiseen, vaikka kuinka vakuuteltaisiin, että on asiallinen tekijä ja puhtaat neulat ja kaikki. Hui.

      Meidän(kin) pojilla oli jossain vaiheessa sellanen kausi, että halusivat värjäyttää hiuksiaan. Ja aina nimenomaan tummemmiksi kuin ne omat. Muutaman kerran annoin luvan, mutta sitten, kun yhden poikain kaverin tukka alkoi monien värjäysten seurauksena lähteä päälaelta (ja kyseessä siis oli ikä 10-15 v muistaakseni), se säikäytti ja värjäykset jäi siihen. Ja taisi se "muotikin" yleisesti loppua.

      Mutta oletpas ollu edelläkävijä hieronnan suhteen, jos on jo 20 vuotta takana. Itse olen alkanut hakeutua hierojalle vasta muutama vuosi sitten ja se onkin ikuinen ongelma, kun en oikein koskaan tiedä, mihin menisin. Taidan olla vähän pöllö tai muuten vaan erityisen estoinen, kun haluaisin löytää hyvän naishierojan mieluummin. Ukkelin siskonmies on oikein pätevä hermoratahieroja, mutta jotenkin musta tuntuu vaikealta se vähäpukeisuus. Vaikka ihan hyvin tiedänkin, että hieroja itse ei sellasia edes ajattele, kun on kumminkin työstä kyse. Mutta joskus osaan tehdä asioista itselleni turhan vaikeita.

      Poista
    4. Ja siis tuskin siellä festareilla niitä feikkitatskoja neuloilla tehtiin, mutta silti.

      Poista
  12. Mielenkiintoista. Mähän olen tosi allerginen hiusväreille ja en olekaan vuosiin värjäillyt. Kerran oli lopputuloksena kauhea ihottuma ja otsa alkoi turvota! Puhhuh! Pienesti olen miettinyt kasvivärejä vai mitä näitä nyt on, että uskaltaisikohan semmoisilla kokeilla värjäystä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui! Kuulostaapa aika hurjalta tuo reaktio. Voin hyvin kuvitella, että säikäytti.

      En ole mikään asiantuntija, mutta jotenkin tuntuisi, että jos on vaikkapa kovin taipuvainen heinä- tai siitepölyallergiaan tai on allerginen jollekin ruoka-aineelle vaikka, niin kasviväreistäkin saattaisi tulla allerginen reaktio, jos sisältää jotain sellaista, jolle olisi luonnossa allerginen muutenkin. Vähän kökkö kuvaus, mutta voisin kuvitella, että noin on. Mutta samalla ajattelen, että kasviväri on pakosti kuitenkin parempi vaihtoehto. Ja myrkytön. Toisin kuin mikään keinotekoinen.
      Kaikkein viisainta se olis varmaan itsekin ollut jättää ihan kaikki vaalennukset ja raidat vuosin varrella ottamatta, mutta jäi päälle siinä kohtaa, kun oma luonnostaan vaalea tukka alkoi tummua ja sitä oli vähän ihmeissään. Joku identiteettikriisi vissiin :)

      Poista
  13. Kuullostaapas ihanalta kampaajakäynniltä ja tuo hieronta, sitä tarttis kyllä kokeilla! Mulla on pari työkaveria, jotka on käyneet luomu-kampaajalla jo pidemmän aikaa ja ovat kyllä tyytyväisiä. Mulle tekisi hyvää tuo puhdistus ja jotakin tarttisin kiiltoa lisäämään, hiukset kun on jotenkin nykyään ihan kiillottomat... Eihän meiltä nyt ihan hirveän kauaa Forssaan ajaisi... Saakohan tuonne aikoja miten hyvin, tämä työkavereiden käyttämä kampaaja on nimittäin ihan ylivarattu, seuraava aika pitää aina varata edellisen käynnin yhteydessä tai muuten sitä ei saa, eli seuraavat 6-8 viikkoa on aina täynnä... täytyypäs miettiä asiaa...
    Kivaa kesäkuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse kun olen muutenkin niin luomuun päin kallellaan, niin oli kyllä ihan hirmu kiva löytö tämä. Ja kampaamo on sen verran uusi (vaikka Jaanalla itsellään kokemusta onkin), että olen kyllä saanut ihan mukavasti aina ajan seuraavalle viikolle haluamalleni päivälle varattua. Ja vielä mukavasti työpäivän jatkoksi (paitsi että vähän olen kyllä töistä aiemmin noina päivinä livahtanut ;)), kun päiväsaikaan ei oikein ole mahdollisuutta. Että uskaltaisin kyllä veikata, että viikon-parin sisään hyvinkin ajan saa. Ellei nyt sitten asiakasmäärät käänny ihan hirmuisen nopeaan kasvuun, mikä yrittäjän itsensä kannalta tottakai olisi varsin toivottavaa, mutta me asiakkaathan aina toivotaan, että päästäisiin tuoliin heti, kun siltä tuntuu :).

      Se hieronta&puhdistus oli kyllä ihan super-yhdistelmä! En muista, milloin olis pää tuntunut niin kevyeltä. Joskin vaatii kyllä useamman käynnin ennenkuin pääsen kaikesta vanhasta eroon. Mutta hyvällä alulla on homma. Ja ennen kesälomaa (johon siis on enää seitsemän viikkoa, huuuuuh) ajattelin kokeilla savivaalennusta. Vähän se jännittää, mutta toisaalta kun sekin on luonnonmukainen, niin haalistuukin sillälailla tasaisemmin, ettei tule mitään jyrkkää tyvikasvua. Muut vaalennukset ja raidat mun on jo pakko ymmärtää jättää väliin. Ei vaan hiukset kestä. Menivät jossain kohtaa ihan napsahtaen poikki, mutta nyt niistä on tullut ihan huomattavan pehmeät. Jopa hauraat latvat, jotka oli ihan kuin paperia, taipuu nyt nätisti mutkalle ihan itsestään. Ihme homma.

      Jos päätät tähän suuntaan lähteä, niin katsokkin sitten, ettet tuu multa salaa, vaan ilmoitat ennakkoon :)

      Poista
  14. Kävin vuosia Suomessa hurmaavassa ekokampaamossa nimeltä 'Huvila'.
    Vaaleanpunainen mansardikattoinen vanhanmallinen talo kuin karamelli Helsingin vanhassa Tapanilassa.
    Kattilassa kiehuivat yrtit ja muut kasvit, takassa loimusi tuli ja raakasuklaata maistellessa kyseltiin mitä teetä kuppiini saisi laittaa.
    Täydellistä!
    Suosittelen lämpimästi!
    Minulle ei kemialliset aineet käy, joten edelleen täällä Espanjassakin turvaudun kasviväreihin ja kiikutan ne kampaajalleni itse keitettynä kattilassa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan samanlainen fiilis on täälläkin. Hyvin kuvailit :).

      Jaanalla oli tarjolla itsetehtyä siemennäkkileipää ja yrttiteetä. Piristävä poikkeus. Ja juurikin se on niitten kattilassa kiehuvien yrttien tuoksu, joka sieltä ovenraosta tulee.

      Mun tuskin tulee täältä lähdettyä Helsinkiin asti, mutta kiitos vinkistä! Osa lukijoista kumminkin on siltä seudulta, joten tiedän vinkata edelleen.

      Ja sun toimenkuvaan ja olemukseen tosiaan sopii tuo, että keittelet kasvit väreiksikin tosta vaan suitsait. Hauskaa. Ja tuntuu, että muualla onnistuu niin moni asia tosta vaan, kun täällä koti-Suomessa vedetään aina joku laki tai pykälä esiin, joka estää vaikkapa justiin nyt tollasen, että kampaaja voisi käyttää asiakkaan omia aineita. Välillä ihan hävettää kaikki meidän turha byrokratia ja säädökset.

      Poista
  15. Muhun kolahti kyllä tämä postaus. Tuollaisen päänahan putsauksen tarttisin aivan varmasti. Täytyypä etsiä ekokampaamo ja kokeilla!
    Lopetin kyllä hiusten raidoittamisen (oli varmaan sitä samaa identiteettiongelmaa värin muutoksesta) melkein parikymmentä vuotta sitten (ihokeliakia alkoi silloin oireilla päänahassa). Olin tosin aina suhtautunut epäluuloisesti hiusväreihin, kun olin nähnyt mitä ne olivat tehneet kampaajien käsille. (Ehkä ovat hellävaraisempia ja hoitavampia nykyään, mutta tuskin aivan vaarattomia vieläkään.) Aivan hullua on se, että mun hiukset näyttävät edelleen raidoitetuilta - rupesivat siis itekseen käyttäytymään niin. Kampaajani moittii mua aina huonoksi asiakkaaksi sen takia ;)
    Olipas kiva lukea sun juttuja taas. Ikävä ollut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No olet kyllä kiva, kun aina huomaat, kun on ollut pidempi tauko <3.
      Monta kertaa on tässä viime viikkoina tehnyt mieli kirjoittaa, mutta en vaan kerta kaikkiaan ole jaksanut, kun aika on mennyt erinäisissä liikennevälineissä istuessa työmatkojen puitteissa ja palautuminen kestää nykyään niin hitsin kauan.

      Ja tiedätkö, että mulle on käynyt kanssa niin, että hiuksista on tullut luonnonraidalliset :). Tai ainakin sellaset sekaväriset, ettei enää tiedä, mikä se mun oikea oma väri nykyään edes on. Mutta kohta se on "viimeinen väri tukassa" (harmaa :)) niinkuin mun miehellä on tapana sanoa.

      Luulen, että mun hiusjuuret on menneet eniten tukkoon siitä, että vaikka olen jo pitkään käyttänyt luomushampoota, olen siinä välissä pidentänyt pesuvälejä käyttämällä ihan marketin kuivashampoita.

      Siellä teillä Turussa on ihan varmasti asiantuntevia ekokampaajia, mutta jos ei löydy, niin tervetuloa tänne Jaanan ja mun vieraaksi :). Matkaan ei mene tuntia kauempaa.

      Poista
  16. Ihan mahtavan oloinen kokemus! Kauan tämä luonnon mukainen väri kestää - oliko siitä puhetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Anu. Mulle tehtiin väritön hennakäsittely (mikä kuulosti mun mielestä hassulta, kun olen itse aina jotenkin yhdistänyt hennan nimenomaan punaiseen väriin), mutta vilkaisin Jaanan sivuilta ja siellä mainittiin, että suositeltava värjäysväli kasviväreillä on 4-8 viikkoa. Ja voisin kuvitella, että jos ensin tehdään se puhdistuskäsittely, pysyy pidempään kuin ilman sitä.

      Olen iloinen, että tuli tollanenkin "löytö" ihan puskista eteen. Uutta mielenkiintoa taas.

      Iloista kesää!!

      Poista
  17. Eipä tuota postausta jaksanut kokonaan lukea, mutta kiva että sait apua ongelmaasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin, mutta kiitos kun kuitenkin jaksoit kommentoida.

      Poista
  18. Hyvä postaus asiasta. Olen kuule miettinyt, et pitäisikö siirtyä luomukampaajaksi. Asiaa täytyy tutkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olit mun mielessä, kun kirjoitin tätä, koska toivoin, ettei sulle tule sellasta oloa mahdollisesti tän lukiessasi, että tuomitsen nyt tältä istumalta kaikki "tavalliset" kampaamot ja tuotteet. Se ei ollut ollenkaan tarkoitus, koska varmaan suurin osa ihmisistä ei saa mitään oireita niistä ja tukka kiiltää ja päänahka voi hyvin. Mutta mun oli nyt pakko keksiä jotain muuta tilalle, koska se jatkuva ärsytys hiuspohjassa on ihan hirveetä, kun tekee mieli raapia koko pää ruvelle ja samalla kuitenkin tietää, ettei kannata. Nyt se on ihan rauhallinen ja tuntuukin ihan sellaselta "tasaiselta". Ja vaikka ne luomutuotteetkin tuoksuu aika voimakkaille, eikä välttämättä ollenkaan aina hyvälle, vaan kummalliselle, niin ne ei silti yhtään ärsytä hengitystä niinkuin mulla on alkaneet vaikkapa lakat tai just ne hiuksia vahvistavat suihkeet, joita olen aiemmin kokeillut (ja joissa näyttää olevan vaikka mitä myrkkyjä) on alkaneet tehdä. Ei pääse yskimättä kylppäristä ulos. Tosin lakan käytön olen jättänyt jo varmaan vuosi-pari sitten, joka kyllä ulkonäössä kostautuu, kun menee tukka kosteassa sellaselle syherölle, mutta olen kuitenkin pysynyt päätöksessä ja nyt tuntuu hiuksetkin asettuneen niin, että ne menee kosteassa kelissä sillai vaan nätisti yhtenäiselle mutkalle, eikä syheröidy.

      En yhtään ihmettelisi, jos olisit sinäkin kaikkien vuosien varrella herkistynyt. Olet kumminkin niin kauan tehnyt sitä ihan työksi.
      En tiedä, mitä sun asiakkaat tuumaisi, jos päättäisti alkaa luomukampaajaksi, kun varmaan kumminkin paikan imago siellä on tietynlainen. Mutta ihan sun oman terveyden kannalta musta kyllä tuntuu, että ei ole hyväksi liian kauan jatkaa altistumista. Mutta helpommin sanottu kuin tehty tietysti, joten eipä tästä nyt paljon apua ole, vaikka haluaisinkin niinkus tiät.

      Poista
  19. Tuo oli ihan kuin mun suusta, hiukset senkuin ohenee ja päänahka oli jo ihan ruvella rapsuttamisesta... Kai tää ikäkin (vaihdevuodet auttamatta kolkuttaa) tekee tehtävänsä, mutta nyt kun sun jutun luin, niin intialainen päähieronta on varmasti suunnitelmissa seuraavaksi. Shampoon ja hoitoaineen olen yrittänyt vaihtaa ekoon ja vähän aikaa sitten mutta kun on välillä tehnyt syrjähyppyjä pois niistä niin hiuksetkin on välillä vähän hämillään. Sun kokemuksesta sain kyllä nyt lisää pontta pysyä ekotuotteissa ja nyt on juuri vasta uuden merkkinen ekoshampoo ja hoito kokeilussa. Ja just nyt (kop kop) kutina tuntuu olevan poissa. Sit kyllä suihkuttelen vähemmän ekoa suolasuihketta (yritän huijata itseäni että suolahan on ihan ekoa, vaikka ohessa menee vaikka mitä kemikaalia) pesun jälkeen jotta näihin oheneviin haituviin tulisi jotain rakennetta... Ekosuolasuihke seuraavaksi hakusessa (näin sellaisen Frantsilan sivuilla) Olipa hyödyllinen postaus ja kiva tietää etten ole ainoa joka hakee apua ekotuotteista ja uskoo niiden parantavaan voimaan.

    Ihanaa viikonloppua Annukka<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallaan lohduttavaa kuulla, että sulla on samoja ongelmia, vaikka samalla tietty toivoisinkin, ettei olis. Ihan varmaan on iälläkin osuutta asiaan, vaikka olen edelleen huono mitään sellasta myöntämään. On vaan ollut jo lähdössä niin ohut hiuslaatu, että siinä ei olis paljon menettämisen varaa.

      Musta tuntuu, että pelkällä intialaisella päähieronnalla ei olis ollut sitä hiuspohjaa rauhoittavaa vaikutusta, vaikka se itsessäänkin on jo sellanen omalla kummallisella tavallaan rentouttava. Ja sen tarkoitus oli tehostaa sen puhdistushoidon vaikutusta, joka ihan valehtelematta tuntui puhdistavan pään ihan kirjaimellisesti. Oli niin omituisen kevyt ja sellanen raikas tunne, vaikkei edes käsin kokeillut päänahkaa. Ja tosissaan loppui se kutina ja raapimisen tarve kuin seinään, mutta Jaana kyllä suositteli alkuun ottamaan niitä hoitoja kuuriluontoisesti. Itseasiassa olen tässä ajatellut taas kohtapuoliin mennä. Pari kertaa olen nyt käynyt, mutta kyllä se mikrokamerakuva aikas karmeaa katsottavaa oli. Ja itse olen toiminut vähän samalla lailla "sekakäyttäjänä" kuin sinäkin. Shampoon olen vaihtanut luomuun jo varmaan pari vuotta sitten ja hoitoaineenkin osittain, mutta pesuvälejä olenkin sitten pidentänyt ihan tavallisella kuivashampoolla, joka kyllä toimii siinä hommassa hyvin, mutta ihan varmaan jää päänahkaan kutittamaan. Ja pelkillä luomushampoilla ei kuulemma niitä synteettisiä aineita saa kokonaan pestyä pois, joten nyt en enää aio jatkaa molempien käyttämistä vuorotellen, vaan pysyttelen nyt näissä luomuissa. Ja itseasiassa ostin Jaanalta myös luomuversion suolasuihkeesta. On tuosta yhdessä kuvassakin näkyvästä Less is More-sarjasta "Elderflower saltspray". On vaan niin totaalisen erilainen kuin ne suolasuihkeet, joita olen aiemmin käyttänyt, enkä ole ihan varma, tykkäänkö tästä luomusta vai en. Tai sitten en vaan osaa vielä käyttää sitä. On sellaista "märkää", joten ei toimi niin, että voisi vaan suihkauttaa kuiviin hiuksiin kohottamaan. Ennemminkin latistaa, jos sitä ei kuivaa, mutta siinä on lämpösuoja, joten on kyllä sikäli ok.

      Meinaapas nyt tulla taas pitkästi tätä tekstiä, mutta toivon, että siitä on sulle iloksi ja hyödyksi, koska ilahduin, kun kävit jättämässä viestin.

      Ehti jo viikonloppu taas mennä, mutta on tässä näitä muita kesäpäiviä onneksi jäljellä ja tuloillaan, joten toivottelen iloa niihin <3. Ja valoa kans :)

      Poista
  20. Minulla on ollut jo pitkään aikomus mennä intialaiseen päähierontaan mutta tuosta päänahan puhdistuksesta en ollut kuullutkaan! Tarvetta varmaan olisi, sillä en ole aikoihin edes niitä aineita käyttänyt, jotka putsaavat hiuksista ne muiden aineiden jäämät. Käytän milloin mitäkin shamppoota - yleensä marketin hyllyltä napattua - ja harvoin edes jaksan hoitoaineiden kanssa läträtä, joten käytän hiuksiin jätettävää hoito- ja muotoilusuihketta. Ja lienevät sitten juuri niitä myrkkyjä. Värjäyksiä ei hiuksissani enää vuosiin ole ollut ja raidoitustakaan ei enää pitkään aikaan. Mieluusti kuulisin enemmänkin kokemuksiasi näistä luonnonmukaisista hiustenhoitotuotteista - se vähä, mitä minulla niistä vuosien takaa on, ei kehuja saa;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta sulla on kaikista näkemistäni kuvista päätellen (kun en vieläkään ole sinuun yrityksistä huolimatta onnistunut livenä törmäämään) niin paksu ja hyvinvoivan näköinen tukka, että ei mahda kyllä olla pahoja ongelmiakaan. Joskin varmaan meillä kaikilla niitä jäämiä sinne hiuspohjaan kertyy. Tuossa pykälää ylempänä Sarille justiin kirjoitinkin, että itse olen ollut sellainen luomujen ja synteettisten aineiden "sekakäyttäjä", joka ei tunnu olevan kovinkaan toimiva yhtälö. Mutta nyt koitan orjallisesti pysytellä näissä pelkissä sertifioiduissa luomutuotteissa, joiden suhteen olen jo huomannut positiivisia muutoksia, mutta toisaalta hyvät asiat on tuoneet mukanaan myös joitan häiritseviä juttuja kuten sen, että nyt kun tukka on entistä pehmeämpi ja hyväkuntoisempi, se on myös entistäkin littanampi päältä, kun ei ole mitään kohottavia tuotteita käytössä. Siihen pitäis vielä joku apu saada. En tiedä, onko luomulakkoja olemassa, mutta Sarin vastauksessa mainitsemaani suolasuihkeen luomuversiota en ole oikein saanut toimimaan. Tarttee vissiin ottaa vanhat konstit käyttöön ja alkaa tupeeraamaan :).

      Itseäni ilahdutti, kun löysin jo aika pitkään käyttämäni halvan ja hyvän täällä Prismassa myytävän Santen sarjan Pro luonnonkosmetiikka ry:n sivuilta. Kaikki hyvä ei onneksi ole kallista, mutta jatkossa aion olla entistä tarkempi sen suhteen, mitä päähäni laitan. Kiva, että siihenkin löytyi tollanen osoite, josta löytyy tietoa. Sulle varmastikin ennestään tuttu www.luonnonkosmetiikka.fi.

      Katsotaan, miten homma tästä etenee, mutta uskon, että olen nyt valinnut itselleni sopivan polun, jolla vaan pitää ymmärtää pysyä.

      Kiva, kun kävit ja iloisia kesäpäiviä <3

      Poista
    2. Oikeassa olet siinä, että hiukseni näyttävät hyväkuntoisilta, mutta päänahka välillä oireilee - siihen tosin saattaa vaikuttaa sekin, että jos käytän muotoilutuotteita, olen niille useimmista allerginen. Ja itseäni on alkanut kauhistuttamaan myös se, mitä kaikkea sieltä päänahan läpi imeytyy - näitä myrkkyjä kun ei taida voida millään välttää;)

      Poista
    3. Totta. Sitä on tullut aika huolettomasti leviteltyä ja suihkuteltua iholle vaikka mitä tässä vuosikymmenten varrella, ja elimistöön nekin sieltä ihon kautta lopulta päätyy, mitä ei ole tullut otettua vakavasti tai oikeastaan edes ajateltua sen kummemmin. Ja ehkä se on ihan hyvä, ettei ala nytkään liikaa ajattelemaan, koska minkäpä sille enää mahtaa. Mutta onneksi sitä tässä matkan varrella aina välillä vähän viisastuukin, vaikka vanhoja koiria jo ollaankin. Tai ehkäpä juuri siksi :).

      Poista
  21. luin tunnelukko kirjoitustasi,ja ilmeni sinulla olleen äitipuolen,ja heti löytyi yhteys käytännön kautta toimimiseen,kyllä on todella suuri vaikutus aivopesuun lapsena,siitä kasvaminen ulos on todella hidasta puuhaa,mutta aika tekee tehtävänsä,ja koitahan olla kärsivällinen itseäsi kohtaan.itselläni oli hitler äitipuoli,joka heitti ulos,kun täytin 15,onneksi olen painajaisistani toipunut,ja optimistisena luonteenomaavana ,on kyennyt toipumaan ajansaatossa.kannattaa olla kaikesta edistymisestä kiitollinen,ja hyvää loppukesää teille kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ollaan koneen ääressä taas ja kiitän nyt uudelleen, kun kävit jättämässä viestin, josta tuli samaan aikaan sekä vähän vihainen (koska ei kuulosta varsin reilulta, että 15-vuotiaana joutuu lähtemään kotoa) että toisaalta hyvä olo, koska tunnut päässeen menneisyyden yli. Ja aika pitkälle minäkin, mutta kyllä välillä (etenkin Äitienpäivänä) varsin ristiriitaisia tunteita nousee pintaan.

      Kirjoitin alunperin siihen tunnelukkotekstiini pätkän todellisesta elämästäni lapsuusvuosilta, mutta poistin sen sitten kuitenkin. Se ehti tavallaan tehdä tehtävänsä, mutta koska olen päättänyt ihan isän takia, että vaikenen joistakin asioista niin kauan kuin asianosainen on elossa, ja siitä päätöksestä koitan pitää kiinni. Mutta samalla kyllä olen padonnut sisään paljon sellaista, mistä en usko isän edes tietävän, koska olin aina se alistettu kiltti tyttö, joka nieli kaiken hammasta purren, enkä ikinä valittanut tai "kannellut" mistään isälle, vaikka tiedänkin, että olisi taatusti minua puolustanut.

      Vaikeita juttuja ja vaikka niin täydestä sydämestäni toivon, että olisin saanut oman äitini pitää, ja edes yhden päivän elämässä kokea, millaista oikea äidinrakkaus on, niin koitan ajatella, että ehkä eletty elämä on tehnyt itsestäni sellaisen ihmisen kuin nyt olen, ja siinä olen mielestäni onnistunut enimmäkseen hyvin. Ja todellakin, niinkuin sanot, kaikesta edistymisestä kannattaa olla kiitollinen. Niinkuin niin paljosta muustakin.

      Kaikinpuolin ihanaa kesää myös sinulle ja kiitos!

      Poista
  22. Hei. Kiitos paljon kommentista. Vastaan sinnulle maanantaina, kun olen taas koneella ja paremoien yhteyksien päässä. Mukavaa viikonloppua!!

    VastaaPoista

Kiitos kivasta kommentistasi