Sivut

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

KESKEN JÄÄNYT KUVAVIIKKO JA MUITA KUULUMISIA


Nyt täytyy olla tyytyväinen, että Bloggerin viime päivien tilastokäppyrä ei ole oma sydänkäyräni.
Jos olisi, ei enää meikäläisessä henki pihisisi. Joskin välillä tuntuu, ettei pihise nytkään, vaikka periaatteessa ihan elossa olenkin. On vaan niin kertakaikkisen tööt- olo, koska loma ei näytä alkavan i k i n ä, vaan tuntuu, että koko kesä valuu käsistä.

Samoin näyttää valuneen muutama viikko sitten aloittamani, mutta kesken jäänyt kuvaviikkopostaus, jonka kaivelin luonnoksista. Tuleepa kerrattua itsekin, mitä kyseisellä viikolla tapahtui. Tai siis paremminkin, mitä ei tapahtunut, koska ei näytä olleen mitään ihmeellistä ilmassa silloin(kaan).

***

Perjantaina kävin kallonkutistajalla. 

Tai siis siltä se tuntui, vaikka kyseessä oikeasti olikin fysioterapeutti, jonka kallonpohjakäsittelyn jäljiltä pää ei enää tuntunut yhtään omalta (mikä tässä tapauksessa lasketaan pelkästään plussaksi..). Jotenkin niin erikoinen tunne, kun yhtäkkiä pää kääntyikin molempiin suuntiin ilman, että pitää kääntää koko ihmistä.

Urheilu oli siltä illalta kielletty, joten läksin ihan vaan kävelemään kameran kanssa kentälle. Mutta siitä tulikin jo kuvaraporttia aiemmin laiteltua, joten ei aiheesta sen enempää.

Illalla tutustuin itselleni ennestään tuntemattomiin kukkiin. Hyvää oli.






Lauantai-aamuna ajattelin, että olisi kiva lähteä käymään jossain tai tehdä muuten vaan jotain muuta kuin olla kotona tai mennä pelaamaan. Eikähän tarvinnut tälläkään kertaa vaivautua lausumaan ajatuksiaan ääneen, kun mies töistä aamupäivällä tultuaan ehdotti ihan samaa "johonkin" lähtemistä.

Suunnaksi valittiin Hämeenlinna, jossa käytiin ihan vaan käppäilemässä ja poikettiin terassikahveille Aulangon kauniissa puistomaisemissa. 

Pikkupokkari oli matkassa mukana ja tarkoitus oli ottaa kuvia Aulangolta, mutta tulikin harvinainen sovituskoppiselfie Kauppakeskus Goodmanin Anttilasta, joka tietysti on juurikin se kaikkien muotitietoisten ostospaikka :D. 





Raidallinen Nanson mekko/tunika oli niin mahtavan pehmeää puuvillaa ja niin mukava päällä, että en vienyt kassalta takaisin henkariin, vaikka hinta vähän yllättikin. (Niinkuin tyypillistä on, luulin, että oli tarjouksessa, mutta olikin sitten justiin se ainut, joka EI ollut, vaan kaikki ne muut saman tangon vaatteet. Mutta jos tuotelappusen tiedot pitävät paikkansa ja kangas tosiaan on kudottu ja värjätty ja vaate valmistettu Suomessa, niin maksankin mieluusti).

Muotituomari Makunen (ukkeli) istuskeli koppien ulkopuolella ja jakeli pisteitä. Kuulemma muillekin kuin meikäläiselle, mutta onneksi en ollut näkemässä :).


Sunnuntaina innostuin keittelemään raparperijuomaa.





En ole moista koskaan kokeillut, mutta ystävältä saamieni maistiaisten perusteella oli kyllä hyvää. 

Alkuperäiseen ohjeeseen kuuluneita vanilja- tai kanelitankoja ei kaapista löytynyt, mutta heittelin sitruunoiden sekaan oman Kekkilän minttuja (kröhöm) ja ripottelin raparperinpalojen päälle vaniljajauhetta (ei sokeria, vaan sitä mustaa jauhoa) ja kanelia ja ajattelin, että josko niistä jotain makua irtoaisi. Harmikseni kotona ei ollut tuoretta inkivääriäkään, jota olisin ehdottomasti halunnut käyttää, mutta en viitsinyt sen takia lähteä kauppaan. Ripottelin siis jauheena palojen päälle.

Valkoisen sokerin tilalta käytin Intiaanisokeria ja vähensin ohjeen mukaista määrää desillä.

Keitokset vein kellariin pariksi päiväksi tekeytymään. Kun oli valmista, join yliannoksella vatsani kipeäksi, kun en tajunnut, että olikin ikäänkuin tiivistettä, jota olisi pitänyt laimentaa... 


Maanantaina maalasin terassin ruokapöydän tuolit toiseen kertaan, mutta  lopputulos ei mieltä lämmittänyt. Jos eivät ihan susirumat ole, niin en voi kyllä kauniiksikaan kehua. Haaveena kun oli tasaisen valkoinen lopputulos, mutta tuli tuollainen enempi kuluneen oloinen, joka on sinällään ihan kiva juu, mutta ei tässä tapauksessa miellytä, koska ei ole sitä, mitä halusin. 

Kuvakin on ruma, kun ei huvittanut ottaa parempaankaan. Olin niin tympääntynyt.





Maalina käytin Annie Sloanin "Old White"-sävyistä kalkkimaalia, jonka valitsin ekologisuutensa ja hengittävyytensä takia. Ja siksi, että halusin kokeilla sitä johonkin. Vaan ei syntynyt rakkautta ensimaalauksella, mutta se ei ollut maalin vika, vaan kohteen. Luonnonmateriaalista punotut tuolit eivät olleet ihan nappivalinta tähän kokeiluun. 

Mutta että jos nyt joku on juurikin tällaisa tuoleja vailla, niin Torista varmaan kohta löytyy..

Myöhemmin heitin ekologisuuden nurkkaan ja maalasin terassin pöydän liuotinohenteisella ulkokalustemaalilla ja ostin tuoleihin päälliset. Mutta siitä joskus toiste. 

Tämän pidemmälle en ollut raporttia kirjoittanut, eikä mitään havaintoa, mitä tiistaista eteenpäin tapahtui, joten hypätään tähän viikkoon ja siihen, että ei pidä ottaa kesäkissaa, mutta ei pidä ottaa myöskään kesäkukkia, jos ei ole rahkeita niitä hoitaa. En vaan kertakaikkiaan selvinnyt edes kesäkukka-amppeleiden riittävästä kastelusta, joten kaksi niistä lensi juhannusviikonlopun jäljiltä kuivuneina käppyröinä kompostiin. Ei voi mitään. Jäljelle jääneet valkoinen petunia ja miljoonakello kukoistavat senkin edestä. Samoin kuin Kekkilän yrttilaatikko, joka työntää satoa enemmän kuin laki sallii.

Myös ulkoterassilla ihan vaan taivasalla tapahtuu, mitä en olisi ikinä uskonut. Tässä kuitenkin todistusaineistoa:





Sydäntomaatit tosiaankin näyttävät pieniltä sydämiltä ja viihtyvät ulkona, jossa nojailevat muurikivialtaaseen, johon keksin istuttaa tulipalon tuhoamien sinikatajien tilalle kesäkurpitsan ja patikokurkun taimet ihan vaan koemielessä.





Patiokurkku päätti paleltua, mutta ehti tehdä yhden kurkun, joka näyttää vieläkin kasvavan, vaikka taimi ympärillä onkin muuten mitä on. En ole raskinut tuota vielä irrottaa ja mietin tarkkaan, miten sen käytän. Varmaan vähintään johonkin juhlasalaattiin, koska on sen verran harvinainen tapaus, etten viitsi arkisesti näkkärin päälle siivuttaa.

Kesäkurpitsaa näyttää tulevan ihan tavan kanssa. Oli hankalaa työntää kameraa viidakon sekaan, mutta siellä niitä alkuja tosiaan on.






Harmi vaan, että olen nyt ihan oikeasti niin väsynyt olemaan aina ja aina vaan yksin töissä, etten jaksa oikein edes ilahtua noista vihanneksistakaan. Ja että vielä saisi vähän väännettyä ruuvia korvien välissä tiukemmalle, ollaan saatu riesaksemme lasikuistille miljoona pörriäistä, jotka kuulemma ovat kukkakärpäsiä, joita tulee aina vaan lisää kosteasta ja lämpimästä mullasta. (Huomattu on).





Ei ole mitään kyseisiä kärpäsiä vastaan, jos pysyvät omissa hommissaan kukkien parissa, mutta oikeasti se pörinä kuistin katossa on siinä määrin hermoille käyvää, että oli pakko ottaa Raidin ikkunateippi käyttöön, että saadaan rauha maahan.





Homma on tässä kuvassa vasta aluillaan, mutta eilen illalla totesin, että pörinä on lakannut ja johdan kukkakärpästaistelua 600-0. (Tarttuvalla liimalla varutsettuja teipinpätkiä on katossa 8 kpl. joihin on keskimäärin takertunut semmoiset 75 kärpästä kuhunkin..)

Pelkäsin, että ovat lähtöisin Kekkilän yrttilaatikon mullasta, mutta siellä oli kyllä ihan hiljaista, joten lienevät lentäneet ulkona trooppisilla keleillä lionneista kesäkukkaruukuista tai jostain.

Että pahoittelut vaan kaikkien niiden puolesta, jotka eivät tekisi pahaa kärpäsellekään, mutta ei ole reilua sekään, että 600 kärpästä käy joukolla parin ihmisen kimppuun. Ja ihan reilusti jäi vielä porukkaa sinne kukkien ympärille pörräämään.

Että semmoista täällä.

Kolmen viikon loman alkuun on vielä kolme viikkoa aikaa ja vaikka kuinka koitan ajatella, että kesä on silti kesää ja tehdä kaikenlaisia erilaisia pikku juttuja, niin väsy on väsy, vaikka muuta väittäisin. Mutta en ajatellut sen enempää ruikuttaa, vaan otan päivän kerrallaan. Ja olen myös päättänyt ennen lomaa järjestää itselleni pientä luksusta ja käydä kampaajalla, hieronnassa, säärien sokeroinnissa ja varpaankynsien geelilakkauksessa. Ja vuosien harkinnan jälkeen varasin ajan myös kulmien kestopigmentointiin. Hui. Vähän jännittää, mutta on onneksi sama tekijä, joka on kulmiani värjännyt jo vuodet, joten tietää kyllä, millaiset niistä pitää tulla. Eikähän pigmentointi kuulemma pysy kuin pari vuotta, joten ei ole pelkoa siitä, että sitä mukaa kun kasvot muuttuvat (eivätkä valitettavasti enää parempaan suuntaan), kulmat pysyisivät samanlaisina vuodesta toiseen ja todennäköisesti alkaisivat näyttää epäluonnollisilta.

Mutta se on moro nyt. Iloista kesää ja lomaa ja kuulumisiin taas joskus!




63 kommenttia:

  1. Oi, kiva kun kirjoitit olenkin miettinyt mitä sinulle kuuluu. Toivottavasti saat virtaa paistavasta auringosta ja ehdit jossain vaiheessa tulevaa viikonloppua ottamaan tauon ja levähtää vaikka aurinkotuolissa. Lukija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että miten kiva kommentti. Kiitos todella!

      Olen jotenkin nyt niin semmoisissa "koko muu maailma lomailee ja minä vaan homehdun toimistolla"-marttyyritunnelmissa, että lämmittää tosissaan mieltä, jos joku oikeasti muistaa mun olemassaolon. Kiitos vielä <3. Ja kiva kun jaksat lukea, vaikkei mitään tapahdukaan.

      Viikonloppuna lupaan pötköttää mitään tekemättömänä terassin sohvalla ja tuijotella katon läpi taivaalle. Ilman surinaa :)

      Poista
  2. Voih. Nyt on kyllä selkeesti havaittavissa väsymystä siellä suunnalla!! Tiedän, että on tosi tekeminen odottaa sitä lomaa, kun olis loman tarpeessa just nyt eikä sit joskus... mutta kyllä se sieltä tulollaan onneksi kuitenkin on. Kun nyt jotenkin jaksaisit nämä kolme viikkoa vielä... tsemppiä!!! Nauti noista ihanista hoidoista ja hemmotteluista, mitä sulla on tuloillaan ja koita jaksaa!! ♥ (Mulla on tämän kesän loma ihan kohta, mutta ensi vuonna loma onkin sitten niin, että se alkaa joskus siinä elokuun ekan viikon jälkeen samoihin aikoihin kun lapset menee kouluun.. ihan hanurista, ja muutenkin ihan kauhee ajatella, että oon koko kesän töissä ja loma on sitten syksyn alussa vasta!!)

    Kukkakärpäset on joku tämän kesän juttu, meilläkin on niitä kauheesti enkä ole koskaan ennen huomannut samaa. Harmittomia, joo, mutta meilläkin oli kyllä ulkoeteisessä melkonen surina aurinkoisina päivinä, kun ovi sinne oli levällään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää vuosi on ollut jotenkin erityisen väsyttävä ja vaikka meillä aina on ne omat lomaviikot viikoilla 31 ja 32, niin nyt niitten ajoittuminen vasta elokuun alkuun tuntuu jotenkin ihan hirveän kaukaiselta. Ja vaikkei meillä kouluikäisiä enää olekaan, niin kyllähän se, että loma alkaa samoihin aikoihin, kun joka paikka on täynnä koulureppu- ja pallokrysanteemimainoksia, vähän latistaa sitä tunnelmaa. Mutta jos vaan kelit vähänkään suosii, kaikki tuska unohtuu, kun sinne tuttuihin lomamaisemiin päästään. (Pari vuotta sitten tuli räntää, mutta yleensä on aina ollut hyvät ilmat. Kopkop. Se on meidän tapauksessa niin oleellista, kun joka päivä pelataan ja vaikka kuinka sanotaan, että "loma on lomaa keleistä huolimatta", niin ei se ole sama asia. Mutta lopeta ruikutuksen än yy tee nyt, koska se alkaa kyllästyttää jo itseäkin :)).

      Toivottavasti kerkiät kesälomalla nauttia uudesta puutarhapaviljongista :). Vaikka usein itse se tekeminen ja suunnittelu on loppupeleissä parasta.

      Surina on hermoja raastavaa silloin, kun haluaisi olla ihan vaan rauhassa ja hiljaisuudessa. Hyvinä päivinä sellasiin ei kiinnitä mitään huomiota. Ja äsken kun kävin kotona syömässä, totesin, että kukkien ympärillä käy edelleen melkoinen pöhinä, joten eivät kuolleet sukupuuttoon, vaikka osa päätyikin teippeihin. (Kokeilin myös niitä perinteisiä kärpäspaperirullia, mutta niistä ei kukaan ollut kiinnostunut).

      Rentouttavaa lomaa jahka se alkaa <3. Ja voihan se olla, että ens vuonna onkin ihan eri kuviot.

      Poista
  3. Täällä ollaan kuule eikä mihinkään ole sua unohdettu <3
    Kiva taas sun kuulumisia lukea ja kauniita kuvia ihastella. Vaikka väsy rivien välissä kuultelee, jotenkin tässä oli myös positiivista hirtehistä virettä.
    Ja olethan saanut paljon aikaiseksi. Tuolit näyttävät tänne asti ihan kelpo tuoleilta. Mitä jos annat niille vielä mahdollisuuden. Ettei tartte lomalla sitten katua kun terassin lattialla istuu ;)
    Jos yhtään lohduttaa, omalla toimistollani minäkin vielä lomaa odottelen. Ainoana paikalla - pöh! Pari viikkoa vielä, sitten loma. Ennen lomaa mehut ovat kyllä vähissä, tiedän.

    Jaksamista ihana Annukka ja aurinkoisia kesäpäiviä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, että nyt kyllä lohdutti kuulla, että sullakin on vielä lomaan matkaa :). Ei tietty pitäis semmosesta ilahtua, mutta nyt on kyllä vertaistuki paikallaan toiselle ainoana paikalla olijalle. Että kiitos siitä ja olemassaolon muistamisesta muutenkin <3.

      Tuoliprojektista ei tullu kuin satasen maalilasku ja harmaita hiuksia :). Mutta sen jälkeen kun maalasin pöydänkin valkoiseksi, ei tuolit näyttäneet enää ihan niin pahalta. Vielä olis samanmoinen punottu, auringossa haalistunut sohva projektina, mutta se saa nyt odottaa parempia aikoja. Tai vaihtoehtoisesti lähtöpasseja.. En ole vielä päättänyt.

      Kiitos, kun kävit jättämässä viestin. Se ilahdutti. Ja tsemppiääääää viimeisiin kituviikkoihin <3

      Poista
  4. Kyllä se loma sieltä sinutkin saavuttaa. Minusta tuolit ovat ok, tokihan se tummuus väkisin vähän näkyy tuossa materiaalissa.

    Raparperijuoma, kiitos vinkistä, en ole pitkään aikaan tehnytkään. Minulla on siihen hieman toisenlainen ohje, mutta on on pässyt unohtumaan. Sitruunamelissaa kasvatan ja sillä aion maustaa.

    Hyvää kesän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nyt jotain positiivista tässä koittaa keksiä, niin on se kumminkin luojan lykky, että tässä ryytyneessä olotilassa voi ajatella, että loma on edessä eikä takanapäin. Huh. Jälkimmäinen olis kokoloppu.

      Tuolit ei näytä enää niin rumilta, kun maalasin pöydän valkoiseksi. (Oli vaalean tammen värinen, mutta pilasin itse aikanaan sen pinnan jättämällä pöydälle maljakon, jossa oli vettä, joka ensin yhtenä pakkasyönä jäätyi ja halkaisi maljakon ja sittemmin suli siihen pöydän pintaan ja irrotti lakan..).

      Raparperijuoma oli aika kivan raikasta. Vaikka ihan raakana joinkin :). Ohjeita tuntuu nyt olevan paljon liikkeellä. Tai siis oli... Tosta on jo kuukausi aikaa, kun sitä tein. Niin kauan kuvat maatui luonnoksissa.

      Hyvää kesän jatkoa myös sinne teille! Äsken pikaisesti kävinkin lukemassa kuulumisia.

      Poista
  5. Kesä on mennyt luvattoman äkkiä. Täällä lomaan vielä 2,5 viikkoa aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu. Jotenkin tuntuu, että koko kesä on tähän asti ollut pelkkää välivaihetta ja meinaa jo vähän iskeä paniikki sen suhteen, että jääkökin semmoiseksi.
      Kohtalotovereita siis ollaan. Tsemppiä (meille molemmille) töihin ja toivottavasti rentouttavaa ja aurinkoista lomaa jahka sen aika viimein koittaa!

      Poista
  6. Kyllä se aika nopesti kuluu siihen kun lomasi alkaa ja aika huonoja kelejä on nyt ollut lomalaisille, yritä lohduttautua sillä:)
    Noita pörriäisiä on varmaankin joka puolella mutta hyvä että huolehdit niiden hävityksestä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua jotenkin heti helpotti, kun kirjoitin tän tekstin, vaikkei siinä mitään sisältöä ollutkaan. Muistui vaan taas mieleen, kuinka mukavia ihmisten kanssa saan olla tekemisissä edes näin virtuaalisesti. Ei ahista enää yhtään niin paljon :)
      Parhaillaan istuskelen kuistilla ja nautin hiljaisuudesta, kun katossa ei enää surise. Ehkä raakaa se teippailu, mutta oman mielenterveyden kannalta pakollista..

      Poista
  7. Mullakin jotenkin huonolla hoidolla olleet nuo amppelit tänä kesänä. Paria kyllä hoidin suurella hartaudella,kun ne olivat hääpaikan koristuksena..Mutta muut ovat saaneet selvitä tilkalla vettä silloin tällöin..ja siltä kyllä näyttävätkin.Lähipuutarhalalla alkoi alet,nyt saisi isoja amppeleita kymmenellä eurolla.Nyt ei vaan nappaa yhtään,kait tämä jatkuva vesisade tekee tehtävänsä,ettei pihailu innosta.Ja varmaan pitäisi nyt olemassa olevat lannoittaa kukoistukseen :D Täällä meillä ollut aika epävakainen kesä,jospa sua sitten onnistaa että lomallasi olisi lämmintä ja aurinkoista.Ihania hoitoja sulla tulossa..ai että.Heti tuli olo,että pitäis kans varata muutama aika ;) Koita levähellä vapaa-ajalla,ettet olisi ihan poikki loman alkaessa..Mutta voi kait senkin aloittaa muutaman päivän huilaamisella,jos ei ole heti reissusuunnitelmia.Kivaa keskiviikko-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua vähän (paljon) omatunto soimaa, kun osa amppeleista kuivui. Ihan vaan siksi, että sain ne kaikki kivalta pelikaveriltani lahjaksi, mutten kyennyt pitämään hengissä, vaikka joka päivä sen 10 litran kastelukannun ja lannoitteiden kanssa heiluin. Taisivat vaan olla liian paahteisella paikalla. Mutta jäljelle jääneet kukoistaa senkin edestä. Ehkä kukkakärpästen ansiosta, en tiedä... Näyttävät niin hyvin viihtyvän toistensa seurassa. Mutta yhtään sen enempää ei tosiaan pihahommat nappaa. Kevään alkuinnostus on aina kova, mutta kuihtuu, kun kesä etenee. Se on niin omalla kohdallani nähty juttu, vaikka kuinka koittaisin muuttua. Yrtit kylläkin on olleet mieluisia ja ahkerassa käytössä.

      Meillä on aina viikot 31 ja 32 lomaa Vuokatissa. Muuta ei sitten olekaan. Paitsi mulla muutama päivä ennen sitä. On jotenkin tärkeää, että saan rauhoittua ja olla ihan erakkona hetken ennenkuin lähdetään sille varsinaiselle lomalle, joka on kyllä aina ihan niin täydellistä lomaa kuin olla voi. Paitsi, jos sataa räntää niinkuin pari vuotta sitten.

      Mies on aina viimeisen työpäivänsä jälkeen heti täynnä virtaa ja valmis lähtemään, mutta itse tarvin aina sen välivaiheen. Toistaiseksi on kivasti järjestynyt.

      Teillä on siellä ollut taatusti ikimuistoinen viikonloppu. Ihanaa ja haikeaa yhtäaikaa veikkaisin <3

      Poista
  8. Mä tykkäsin noista tuoleista ja en ole ennen kuulutkaan mistään sydäntomaateista :D

    Täällä muuten sama homma, kolme viikkoa vielä kolmen viikon lomaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enpä ollut minäkään kuullut moisista sydämistä ja mietin ne pelikaverilta saadessani, että miksiköhän niitten nimi on se mikä on, mutta kyllä se nyt on tullut selväksi. Ihan sydämen mallisia näyttävät olevan. Ja hyviä ja makeita. Ja todellakin helppoja tapauksia. (Olen aina luullut, että tomaatit ei kasva kuin kasvihuoneessa...)

      Mua jotenkin ihan hirveästi helpottaa, kun on selvinnyt, etten olekaan ainut ihminen maailmassa, joka aina vaan odottaa lomaa. Kohtalotovereita näyttää löytyvän :).
      Odottavan aika on pitkä, mutta toivottavasti odotus palkitaan. Tsemppiäääää <3

      Poista
  9. Mä olen kans ihmetelly tänä kesänä noita ampparinnäköisiä kärpäsiä. Niitä näyttää olevan jokapaikas... Ei onneks häiritse, ko ei ole seiniä terassilla. Ja ne pörrää kukkien seas.

    No, mä olen ekaa päivää töissä ja loma on jo ohi... Mulla on samanlainen tunnelma ko sulla, mut mun loma oli taas liian aikaisin. :D Kesäkuu meni ja loma. Onneks töitte jälkee voi viel nauttii ulkona olosta, mut mihinkää pidemmälle ei voi lähtee, ko aamulla on töihin meno. Ei auta ruikuttaa, mut joka kesä aattelen, et oisimpa lukenu opettajaks. (nim.merk.lapsuudenystävälle kade :D)No hei, onneks on töitä ja tulevia lomia mitä odotella... :D

    Ei nuo tuolit ny kauheelta näytä, mut ymmärrän jos ei itseä miellytä. Ni, ei auta kenenkää tolkuttaa, et hienoja ovat, jos ei itseä miellytä, ni ei miellytä! Onneksi keksit ratkaisun, ettei niitä tartte "hävittää".

    Heh, mä ihmettelen, ettei mun amppelikukat ja yrtit sun muut olleet kuolleet, kun poikani 23v. hoiti niitä pari viikkoo. Olivat unohtuneet kastelematta jokuseksi päiväksi ja sit taas lotvittu vedellä, hyvä etteivät olleet hukkuneet. Hurjan näköisiä olivat, ku kotiin tultiin. Nyt on niin terhakkaita. Sitkeitä ovat!

    Odottavan aika on pitkä, mut toivottavasti sulla menee työpäivät nopeesti! Ja ilmat sit lomalla suotuisia, et pääset golffaamaa. Ja rentoutuu.. :D
    - TarjaL

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tasan ei käy lomalahjat :).
      Ja pakko tunnustaa, että joka kesä minäkin pienen kateuden piston tunnen kaikkia useamman viikon tai peräti koko kesän lomailevia kohtaan. Itsellä kun on yleensä maksimissaan kaksi viikkoa kerrallaan. Paitsi nyt hulppeat kolme, joista ensimmäinen menee kaikenlaisiin käytännön järjestelyihin pojan apuna, mutta kaksi on sitten ihan täydellistä lomaa. Sattuu vaan ne meidän jokavuotiset lomaviikot (31 ja 32) tänä vuonna vasta elokuulle. Onneksi ei enää ole kouluikäisiä porukassa, koska se oli jotenkin niin tylsää, kun ensin hulluna odottaa sitä parin viikon loman pätkää, joka pitää keskeyttää sen takia, että osan pitää palata koulun penkille. Nyt on vanhempi poika saman ikäinen kuin sulla ja nuorempikin armeijassa. Ja molemmat myös kunnostautuneet kukkien kastelijoina :D. (Toissa vuonna ajelivat lomapaikasta kotiin viikkoa minua ja miestä aiemmin ja määrä oli sillä viikolla leikata ruoho ja kastella kukat, mutta kun päästiin kotiin, nurmikko oli polven korkuista ja ulko-oven vieressä killuva amppeli ruskea käppänä. "Oho. Ei me oltu huomattu, että siinä oli semmonen" oli vastaus :D. Mistä lienevät sisälle taloon kulkeneet....

      Onneksi on liki aina ulkoilukelit olleet vähintäänkin riittävän siedettäviä lomalla. Joskus ihanan helteisiä ja joskus räntäsateisia. Nyt toivoisin tota ensimmäistä. On sillä niin iso vaikutus mielialaan kumminkin silloin, kun lomaa on vaan hetki. Varmaan sitä paremmin hyväksyisi sen "loma on aina lomaa"- sanonnan, jos sitä tosiaan olisi useampi viikko.

      Tsemppiä sulle töihin ja toivottavasti saadaan kaunis heinä- ja elokuu. Ja kiitos kun taas kävit <3

      Poista
  10. Mä aina kikattelen kun luen sun postauksia. Osaat niin hauskasti kertoa asioista. Eniten kikatusta aiheutti tällä kertaa sun mies ja pisteiden anto pukukopeilla :)
    Voi, selvästi on nyt havaittavissa totaaliväsymys siellä. Yritä jaksaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi :). Toivottavasti niitä sovituskopista ulos käveleviä rouviakin ilahdutti koppien ulkopuolella istunut, peukkua näyttävä makutuomari :D.

      Oikeasti olen ihan totaaliväsynyt, mutta kyllä mua ihan hirveästi piristi tää päivä, kun sain taas niin paljon kivoja kommentteja teiltä kivoilta ihmisiltä <3.

      Ihanaa lomaa sulle! Ja mullekin sitten, kun on sen aika..

      Poista
  11. Tsemppi mimmi! Itse en ole koskaan kyennyt odottamaan lomaa heinäkuun alkua pidemmälle. Mieluusti jo juhannusviikolla olen aloittanut. Nyt vielä nämä sadekelitkin väsyttävät lisää.
    Strategiasi vaikuttaa viisaalta - päiväkerrallaan ja luxusrasteja sinne sekaan.
    Vihanneksesi eivät näytä väsymyksen merkkejä. Kesäkurpitsaa ja tomaatteja saa jo poimia aamuvoikkarin päälle.
    Toisaalta voi lohduttautua sillä, että elokuussa tuskin enää riittää vettä taivaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä Irene!

      Silloin kun pojat oli kouluikäisiä, eivätkä vielä kesätöissä, eikä mies ollut vielä yksinyrittäjä, vaan palkkatyöläinen, meillä oli sellainen rytmi, että pidettiin heti koulujen päättyessä viikko tai pari lomaa ja lähdettiin johonkin, missä aurinko paistaa. Ja toinen samanmoinen lomanpätkä pidettiin sitten myöhemmin kesällä, useimmiten asuntovaunuillen. Siinä sai heti kärkeen kesän aurinkoannoksen, eikä tarvinnut harmitella, jos sataa. Ja jaksoi paremmin sitten odottaa sitä toista lomanpätkää.

      Nyt kun mies on se yksinyrittäjä, lomien suhteen on nihkeämpää. Ei siksi, että mies olisi se perinteinen "ikinä en oo lomia pitänyt"-tyyppi. Päinvastoin. Vaan siksi, että ei ole helppoa (eikä varsinkaan halpaa) nykypäivänä löytää luotettavia lomatuuraajia, jotka suostuvat pätkätöihin "kun saman tienaa kotona olemallakin", joten nykyään meillä on vakiona viikot 31 ja 32 ja siinä se. Ollut jo vuosia. Mutta lomapaikka on meille niin täydellinen, että ne kaksi viikkoa, jotka siellä ollaan, ollaan kyllä niin totaalisen lomalla kuin olla voi. Sen kun tietää, jaksaa nämä viimeisetkin ajat kärvistellä ja odottaa, vaikka ei aina niin helppoa olekaan. Vuosi on ollut muutenkin raskas.

      PS. Unohdin muuten mainita amppelimansikan, josta myöskin on tullut satoa. Ehkä parhaan makuisia mansikoita ikinä. Tai sitten ne vaan tulee syötyä niin hartaasti, kun voi yhden käden sormilla laskea määrän :)

      Poista
  12. Täytyy sanoa, että on ilo lukea blogiasi. :) Osaat kuvata hyvin asioita ja kuvasi ovat aina yhtä ihania. Pian se loma tulee ja sitten voit vain nauttia. <3 Tsemppiä viikkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mun täytyy kyllä sanoa, että on ihan todellakin ilo, että mulla on noin kivoja lukijoita. Kiitos Tiina <3.
      Kirjoittaminen on mun himohommaa ja soisin osaavani myös kuvata niin hyvin kuin haluaisin, mutta siihen on vielä pitkästi matkaa, enkä tiedä, jaksanko koskaan edes harjoitella riittävästi tai opinko vaikka harjoittelisinkin. Mutta ei se oo niin justiinsa :)

      Mulle tuli kaikista näistä kommenteista jo paljon pirteämpi olo ja tänään tuntuu, että yhtäkkiä onkin JO torstai, eikä VASTA torstai.. Että kiitos siitä ja kaikkea kivaa sulle!

      Poista
  13. Rapsu on rajua massulle, mutta ah niin hyvää kaikissa muodoissa. Tuo mekko on ihan täydellinen ja kun olet tuollainen kaunis hoikkeliini, niin en voi muuta kuin toistaa, että ihan tydellinen.

    Kukkasista en mitään ymmärrä, mutta olipa taas ihana aurinkoinen postaus ja olisi kiva mennä tyhjentämään aivot, johonkin superhierontahommaan.


    Kivoja kesäpäiviä Annukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu harvemmin sitä tulee tempastua tiivistettä suoraan pullosta, mutta nyt tuli ja sen kyllä tunsi mahassaan illalla :). Vaan hyvää oli. Ja sopivan hapanta, kun pistin vaan hintsusti sokeria.
      Mekko on kuule niin täydellisen pehmeä, että enpä ole paljon muuta käyttänyt sen jälkeen kun sen ostin. Paitsi että ne paljon parjatut leggarit pitää sen kanssa näillä keleillä olla. Muuten ei tarkene. (Jostain syystä mua aina kesäisin himottaa kaikki sinivalkoraidalliset vaatekappaleet. Talvella ne ei huvita yhtään).

      Mulle tulee nyt kaikkein eniten tarpeeseen kunnon jalkahieronta. On tullu talsittua niin paljon kentällä, että klapit on kuin kaksi puupökkelöä :).

      Iloista kesää sulle <3. Mää jatkan vielä täällä työpöydän takana.

      Poista
  14. Voi kun se sinun lomasi alkaisi pian. Mutta toisaalta voisi yrittää ajatella niinkin, että ehkä töissä olo ei harmita niin paljon, kun on näin huonot ilmatkin? Ehkä ne helteet odottelevatkin sinne, kun sinun lomasi alkaa? Toisaalta taas tiedän, että kun väsyttää, niin väsyttää, ja siinä ei paljon mikään ajattelutapa auta.

    Mutta kivan koosteen olit kuitenkin jaksanut taas tehdä. Kiitos, että ilahdutit meitä tällä! <3

    Minäkin muuten ostin jokin aika sitten intiaanisokeria (ukkelin toivomuksesta), mutta itse en ole siitä kovin innostunut. Olen niin paatunut valkoisen sokerin, valkoisen vehnän jne. käyttäjä, että en taida muuksi muuttua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se on kyllä totta, että kun äsken katsoin tulevan viikon kelejä ja joka päivälle oli se sama harmaa pilvi yhdellä tai kahdella tipalla varustettuna, ei enää harmittanut yhtään niin paljon, että olen vielä silloin töissä. On niin lyhyt se meidän lomanpätkä, että jos koko ajan sataa, niin ei ole kivaa, kun meidän lomailu perustuu kumminkin niin paljon ulkonaoloon (pelaamiseen). Että siinä ei paljon auta se hokema, kuinka "loma on aina lomaa keleistä huolimatta". Ei ole, sanon minä :). Yleensä on käynyt tuuri. Mm. sinä vuonna, kun Helsingissä oli jotkut isot yleisurheilukisat. Oliko peräti MM-kisat tai jotain ja siellä koko ajan vaan myrskysi, satoi ja ukkosti, me kärvisteltiin helteissä Vuokatissa ja katsottiin kisatelkkarista, että voiko tollasia kelejä olla olemassakaan. On tää Suomi niin pitkä maa, että kaikkea mahtuu matkan varrelle. Toissavuonna satoi sen meidän lomanpätkän ajan vettä ja räntää niin, että lopulta keskeytettiin koko loma ja ajaltiin masentuneina takaisin kotiin. Mutta JOS vaikka nyt taas lykästäisi :)

      En edes muista, miksi sitä intiaanisokeria alunperin ostin, mutta koska sitä myytiin vaan hervottoman kokoisissa pakkauksissa, ajattelin, että parempi edes yrittää käyttää se johonkin. tavallista sokeria meillä ei taida edes olla. (Appiukko siitä aina vinoilee, että meille tullessaan pitää olla omat sokerit taskussa, jos aikoo kahvin kanssa sellasta saada. Totta :). En vaan muista koskaan ostaa, kun ei sitä kukaan meillä mihinkään käytä kumminkaan).

      Mua itseä piristi ihan hirveästi tää postauksen kirjoittaminen. Tai siis se, että tajusin, kuinka kivoihin ihmisiin olen saanut tutustua ja vaihtaa ajatuksia. Ei ahista enää yhtään niin paljon. Että kiitos olemassaolosta Satu <3

      Poista
  15. Sutjakassa kunnossa on rouva ikäisekseen ;) Hah, mua taas niin huvitti, kun kuvittelin ukkos siinä kopin ulkopuolella makutuomaroimassa.

    Täältä saatte armahduksen massamurhaan. Mä taas voin elvistellä, et meillä ei ole edes hyttysiä mökillä ( kuulemma pahin hyttyskesä aikoihin? )

    Aina voi tietysti ajatella, että loma on vielä edessäpäin ;) Mut ei se paljon auta, jos on jo sen tarpeessa. Tsemppii, tiedän niin tuon tunteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänks :). Rouva ei vaan jaksanut ulkoistaa jalassa olleita capreja mekon sovituksen ajaksi, joten omaan silmään pistää ulkopöksyjen aiheuttama pönötys mahan kohdalla, mutta olen päättänyt, etten enää lähde sille linjalle, että kirjoitan joka kuvaan, mitä vikaa niissä mun mielestä on, koska ei sitä kumminkaan muut katso toisten kuvia samalla ylikriittisellä silmällä. On mitä on :).

      Kiitos armahduksesta. Massamurha oli tässä tapauksessa välttämätön oman mielenterveyden kannalta. Ja oikeastaan mehän ei tehty muuta kuin liimattiin muutama teippi kattoon ja kärpäset sitten ihan itse päättivät niitten kanssa tehdä lähempää tuttavuutta. Enempi suisaid-meininkiä siis. Jos sitä niinkuin yrittää itseään puolustella..

      Mua ei hyttyset haittaa (mies aina sanoo, että ei kai, kun oon pahansisuinen pohjalaanen), mutta ukkelia itse on kaikille ötököille niin allerginen (ihan oikeasti siis), että on tosissaan vaikeuksissa, jos on hyttysiä tai ampiaisia lähistöllä. Vierumäellä oltiin juhannuksena pelaamassa ja siellä oli silloin sellaset trooppisen kuumat ja kosteat kelit ja ilma ihan sakeana mäkäräisistä. Ei ollut kovin kivaa, kun tunkivat silmiin ja korviin ja söivät nilkat rei'ille.

      Juu. Hyvä että loma todellakin on edessä, eikä takanapäin. Se olis koko katastrofi, jos olisin yhtä väsy vielä loman jälkeenkin kuin nyt. Että kiitos tsempistä! Tiedän, että tiedät..

      Poista
  16. Onneksi loma on edessä, eikä jo takana :) Eiköhän kaikki iloksi muutu.

    Mullakin monesti tuo innostus kasvien hoitoon lopahtaa vähän kesken kaiken, mutta onneksi jotain aina kukkii ja joku on tuottanut jonkinmoista satoakin.

    Aurinkoa päiviisi Annukka <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneksi tosiaan edessä sentään :). Tuntuu vaan niin ikuisuudelta tää odottelu, mutta just nyt kun katson ulos ikkunasta, ei harmita yhtään. Vettä painaa taivaan täydeltä ja lipputangot taipuu tuulessa. Peruskeliä nykyään vissiin, joten ihan hirmu korkealla ei ole toiveet omienkaan lomakelien suhteen, vaan onhan tässä vielä tosiaan aikaa..

      Mun pihainnostus tulee aina liian aikaisin ja myöskin lopahtaa siinä kohtaa, kun voisi alkaa tekemään kaikkea sitä, mistä oli liian aikaisin innostunut, mutta ei vielä voinut tehdä mitään :D. Että ei tuu meikäläisestä puutarhuria. Se on niin nähty. paitsi toi vihannesten kasvattelu näyttää sujuvan, kun kasvavat ihan itsekseen. Sopii mulle :)

      Iloisia lomapäiviä teidän sakille! Ja sulla on uus kiva profiilikuva. Aina mukavaa nähdä kasvot :)

      Poista
  17. Vihdoinkin Annukka is back! Kaivattu on nimittäin.
    Miten voi olla, että osaat kirjoittaa, tilittää ja naputtaa, jopa ruikuttaa niin, että täällä vain ollaan suu hymys ja hörähdellään??? Ja mä pidän itteäni sentään empaattisena ihmisenä! Kannattaa kuule kirjoitella vaan joka päivä niin mustakin muuttuu valkoiseksi :) Siellä ja täällä.
    Kukat kuolee, mutta rouva on kyllä niin hyvässä kondiksessa, että so what!
    Jaksamisia loman alkuun - paras lomahan on vasta se, mikä on edessä??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsit, mutta mun mieltä todellakin lämmittää ja piristää, kun sanot, että kaivattu on. Ihanaa ja kiitos siitä!! Olen otettu.
      Monta kertaa piti alkaa kirjoittamaan, mutta aina jotenkin lamaannuin ja vaivuin takaisin tähän lomanodottelusynkkyyteen, mutta kyllä kannatti pistää teksti liikkeelle, vaikkei siinä mitään järkevää sisältöä tällä(kään) kertaa ollut. Tuli jotenkin heti energisempi ja aikaansaavempi ja positiivisempi olo. Just niin kuin sanoit, että muuttui mustakin valkoiseksi, velat saataviksi ja rumat kärpäsetkin perhosiksi. Tai jotain :D

      Mutta hui tosiaan. Ehkä se oli sittenkin parempi, että ne amppeliparat kuolla kupsahti, enkä minä. En istuis tässä kirjuuttelemassa ja se olis kyllä aika kurjaa se.

      Ikkunan takana tuuli piiskaa puita ja vesipisarat ikkunaa, joten ehkä se on ihan hyvä olla vielä odottavalla kannalla. Ja kyllä mää nyt tosiaan jaksan paljon paremmin, kun sain pienesti valittaa ja kaikkia näitä kivoja vastauksia. Kiitos sulle Celia C <3. (Tajusin muuten yks päivä, että toi sun profiilinimi taitaakin olla ihan hitsin nerokkaasti keksitty englanninkielinen käännös sulle läheisestä aiheesta? Ensin ajattelin, että on ihan sun oikea nimi. Ja voi tietty ollakin, mutta nerokas "huijaus" tosiaan, jos ei ole :))

      Poista
    2. No huh, tuo kuoleminen oli todellakin tahattoman raju ilmaisu. Sori! Lakastuminen nyt oli se ajatus - ja sinä et todellakaan näytä lakastuneelta, niin hyvältä tuo selfie näytti:) (Eli tämä oli suomalainen piilokehu!)
      Ja huijaus on siis paljastunut... kääk:)

      Poista
    3. Jess! Meikäläisen salapoliisikyvyt ei näköjään ole ihan niin ruosteessa kuin poliisi itse :). Ja ei kuule mitään hätää sen rajun ilmaisun suhteen. Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit ja koitin itsekin keksiä tilalle jonkun vähemmän lopullisen sanan, joka varmaan olis ollut rupsahdus, mutta ei tullut siinä kohtaa mieleen :).
      Selfiet ei oikein (tai siis ollenkaan) ole mun juttu, koska aina siitä omasta kuvasta löytyy jotain (muka) vikaa, mutta oon tehnyt sellaisen havainnon, että silloin kun olen iloisella mielellä (niinkuin nyt tuolla Hämeenlinnan reissulla), näytän omasta mielestäni ihan siedettävältä ja hyväksyn sen, että olen kumminkin jo (vasta ;)) 51 v, joten ei sitä voi itseltään enempää vaatiakaan. Mutta huonoina päivinä on peilikuvakin sen mukainen. Pitäis opetella sellasesta turhasta kriittisyydestä pois, kun ei tässä enää ole taaksepäin paluuta, vaikka haluaisikin. Ja oikeastaan en edes halua. Just nyt on elämä niin mukavalla mallilla. Etenkin sitten, kun se lomakin sieltä koittaa.
      Iloista tätä iltaa ihanalle huijarille :)

      Poista
  18. Ai että mua nauratti tuo ukkelin pisteidenanto pukukopilla :D Tsemppiä Annukka, kyllä se loma sieltä tulee! Ja itsensä hemmottelu ennen loman alkua kuulostaa juurikin oikealta ratkaisulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua ei aina noi ukkelin tempaukset niin jaksa naurattaa, kun on vakiona aina joku tempaus, mutta onneks ei kuulemma kopeista jalkautuneet rouvat pistäneet pahakseen :). Oli kuulemma näyttänyt kaikille peukkua ylöspäin..

      Hemmottelu tulee tarpeeseen. Paitsi että kampaajakäynti just ennen lomaa mua vähän epäilyttää, koska viimeksi tulin sieltä ulos enempi masentuneena kuin iloisena. Piti sävyttää tota mun kellertävän vaaleaa kuontaloa enempi tuhkanvaaleaksi, mutta tulikin korppi... Sellanen oikein ruma noidanharmaa, jota sitten koitettiin värinpoistolla puhdistaa sillä seurauksella, että meni koko ohut tukka ihan pätkiksi. Ei kiva. Että harkitsen sitä osiota vielä.. (on jotenkin niin isot erot usein siinä, mitä kampaaja tarkoittaa ja mitä asiakas tarkoittaa, vaikka samasta asiasta puhutaan).

      Tää tekstin kirjoittaminen piristi ja nyt musta tuntuu, että lomaan onkin yhtäkkiä enää vaan kaks viikkoa, eikä vielä kolme.. Oikeesti se on siitä puolesta välistä, joten kyllä se tästä, kun tietää, että pääsee sinne Vuokatin maisemiin taas. Aaah.

      Iloista kesälomaa sulle ja vielä onnea uudesta suunnasta <3

      Poista
  19. Sun lomalla paistaa toivottavasti aurinko, koita jaksaa tsempata sen voimin. Kyllä sun kuulumiset käyn aina vilkaisemassa muutenkin, mutta just nyt tulit mieleen kun ajellaan aivan tässä sun huudeilla. Ollaan Turusta kotiinpäin menossa, lähdettiin vähän sadetta pakoon ja fiiliksen mukaan kuljettiin (mm. Saulin puutarhassa Kultarannassa). Ihanan mekon oot löytänyt. Ja vitsi sun vihannekset näyttää hyvinvoivilta! Mukavaa kesää ja lomaa sitten kun se koittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä se ihan pakosti paistaa, kun niin kerran toivot :). Ja mielikin on jo paljon positiivisempi, kun sain niin paljon kivoja viestejä taas ja Maaritkin otti ja näyttäytyi. Ja sitäpaitsi on p e r j a n t a i. Jess!

      Olispa ollut kiva nähdä, jos kerran tästä ohi ajelit Turusta päin tullessasi. (Mulla ei muuten taida oikein olla käsitystä siitä, mihin suuntaan menet, kun menet kotiin. Sinnekö samoille suunnille kuin pikkuserkkusi T? Vai alanko jo olla niin dementoitunut, etten muista, mistä kaikesta on ollut juttua..). Jokatapauksessa Turussa tykkään itsekin silloin tällöin poiketa ja Kultarantakin on ollut suunnitteilla. Mies siellä justiin keskiviikkona kävi pelaamassa, mutta itse en ole vielä päässyt mukaan. Silloin kun olis ollut tilaisuus mennä sinne viikonloppua viettämään, kaikki Naantalin seudun majoituspaikat on olleet joko täynnä tai niin hirveissä hinnoissa, että on jäänyt toteuttamatta.

      Mekko on niin ihanan pehmeä, etten enää muuta käyttäiskään :).
      Ja juu. Vihannekset voi tällä haavaa paremmin kuin kasvattajansa :D.

      Kiitos toivotuksista ja viestistä ja kaikkea kivaa teille!

      Poista
    2. Lahteen päin menimme ja sinun paikkakuntasi tiedän ainakin muistaakseni lähettämäsi sisustustavaroiden esitteen kuoresta <3

      Poista
    3. Ja tosiaankin olisi ollut mukava nähdä! Toivotaan, että sekin päivä joskus koittaa :-)

      Poista
    4. No juu nääs. Enhän mää sitä kuorta muistanut. Niinkuin en paljon muutakaan nykyään :)

      Pidetään peukkuja, että niin käy!

      Poista
  20. Olet selvästikin aikamoinen trendsetter, kun löydät Anttilasta tuollaisen näyttävän mekon - tai ehkä salaisuus on sorjassa vartalossasi! Ja hei, tuolit ovat todella hienot -usko!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trendsetterpä hyvinkin, hehhee :D. Piti vaan varmistaa, ettei tuotelapussa lukenut sittenkin "yöasu" :D. Niinkin on meinaan joskus käynyt, kun olen ihastunut johonkin mun mielestä ihanan mukavaan ja laadukkaaseen ja kivalla kuosilla varustettuun trikoovaatteeseen, jonka varmaan kaikki maailman muut ihmiset on jo kaukaa tunnistaneet yöpaidaksi paitsi meikäläinen...

      Tuoleihin ostin vitosen kappalehintaan sellaset huput Jyskin poistomyynnistä, mutta ne on jääneet laittamatta, koska olivat liian pienet ja pitää ensin ratkoa takasauma ja silittää ne siedettäväksi. Ja siinä välissä kerkisin maalata sen pöydän, joka vähän auttoi asiaa, eikä noi tyhmät tuolitkaan enää näytä ihan niin tyhmiltä. Hion vaan niistä jalat, kun ovat nyt liian tummat ton valkoisen rinnalla. Ja varmaan loppupeleissä niille kuitenkin tulee lähtöpassit heti kun löydän jotkut kivemmat tilalle. Siihen asti uskon mitä sanot :)

      Poista
  21. Taitaa miehesikin olla yhtä huumorintajuinen kuin sinä noiden pisteiden jaon kanssa! Vaikka nyt sulla tuntuu kyllä huumori olevan hiukan kateissa. Toivottavasti se sieltä löytyy vielä loman lähetessä. Kauniisti punastelevat tomaatit, täällä ovat ihan vihreitä vielä. Tsemppiä viimeisten lomaa edeltävien työviikkojen kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mieshän se meillä on omien sanojensa mukaan se ainut huumorintajuinen :). Lupsakka savolainen nääs ...
      (On jälkeenpäin kertonut, miksi silloin aikanaan, eli 35 vuotta sitten, alunperin kiinnostui meikäläisestä. Olin kuulemma ainut, joka ei nauranut hänen tyhmille vitseilleen :))
      Moni on ihmetellyt sitä, kuinka me pärjätään toistemme kanssa, kun toinen on Savosta ja minä Etelä-Pohjanmaalta, mutta mies on siihen vastannut, että "Ihan hyvin. Teen vaan niinkuin vaimo sanoo, niin ei tuu ongelmia.." Hehhee.

      Tomaatit on kyllä aika ihmeellisiä, kun pärjäävät ja vielä kypsyvätkin tosiaan ihan taivasalla ulkona. En olis uskonut. ja se kurkku. ja kurpitsat. Ajattelin, että kaikki tarvis kasvihuoneen, mutteivät näköjään tarvi. Viljelmien kokokin on mulle ihan passeli. yhtään enempää en jaksaisi.

      Kiitos tsempistä ja mukavia kesäpäiviä sinulle!

      Poista
  22. Mun työtuoli näyttää aika lailla samalata, kun maalasin sen tummanruskean ihan tavan valkoisella huonekalumaalilla. Itse tykkään ( mutta nuo ei sovi meille ;))
    kamalalla innolla hommaan ja kasvatan kukkia ja taimia, mutta sitten tapahtuu jokin lopsahdus tms...esim pupu syö ne :)
    Hmm.. täällä asuu kans mies joka antaa tyylipisteitä..eikä aina vaan minulle ja myös ihan kysymättä ;)
    Joillakin on jo loma ollut, jotkut ovat nyt lomalla ja toisilla se vasta on tulossa...ja kuitenkin sitä uutta lomaa taas odotetaan...työläise ikuinen oravanpyörä...
    Tsemppiä ja jaksuja <3
    ja tuo kärpäspaperi on ihan älyttömän hyvä idea! Kun joku vielä räjäyttäis kaikki hyttyset vaikka....seuraavaan galaksiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolit ei näytä enää ihan niin tyhmiltä, kun maalasin pöydän valkoiseksi. Oli ennen vaalean tammen värinen ja oli liikaa kaikkia eri puun sävyjä samalla kuistilla, kun lattia on kuultovalkoinen ja Kekkilän yrttilaatikko valkoinen myös. Vielä olis se haalistunut punottu sohva, joka pitäis maalata, mutta se on niin ällön hankala projekti, että saa jäädä odottelemaan parempia aikoja :). (Ja maalauksesta seuraa sama kuin tuolienkin kanssa, että sekä sohvan että tuolien luonnonvalkoiset päälliset näyttää haaleilta valkoisen rinnalla, mutta koska niitä ei voi vesipestä, niitä ei voi myöskään koneessa värjätä (enkä aio maalata kalkkimaalillakaan..), joten joudun keksimään niittenkin pään menoksi jotain. Plääh. Veikkaan, että lähtee Toriin koko setti :)).

      Oli kuule vaikea löytää tota Raidin läpinäkyvää teippiä. Netistä etsin vinkkejä ja siellä sitä oli kehuttu, mutta ei löytynyt mistään isosta kaupasta. Paikallisesta pienestä S-marketista lopulta löysin ja hamstrasin heti kaikki :). Sen verran tehokasta on. Ja mukavampaa kuin mikään suihkutettava myrkky, joka on kuistilla poissuljettu vaihtoehto sen takia, että siellä kasvaa ne yrtit, jotka olis tarkoitus syödä ja pysyä senkin jälkeen hengissä...

      Olen jo paljon iloisemmalla mielellä. Jotenkin tää tekstin kirjoittaminen ja kaikki kivat kommentit piristi. Nyt on enää kaksi viikko odotettavaa.

      Hyttyset lähetän huitsinkukkuun ja teille toivottelen iloisia lomapäiviä <3

      Poista
  23. Sinullahan on jo hienosti satoa, täällä kurpitsat ja kurkut vasta aloittelevat. Kukkakärpäsiä on tosiaan paljon, mutta ne vat hyötyhyönteisiä. Meilläkin ne parveilivat kuistilla, mutta lähtivät sitten omia aikojaan muualle. Tsemppiä jaksamiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua vähän hymyilyttää toi mun kurkkusato, kun on todellakin yhden kurkun varassa :D. Mutta se on kuitenkin 100% enemmän kuin koskaan aiemmin... Eikä ole tullut kesäkurpitsojakaan mieleen kokeilla, mutta onneksi nyt tuli. Laitoin taimen kasvusäkkiin ja siinä se tosiaan näyttää viihtyvän mainiosti. Ja varmaan kurkkukin olisi viihtynyt, jos ei olisi sattunut paleltumaan.

      Mulle tuli sun postauksen luettuani huono omatunto tosta kärpästen massamurhasta, mutta oikeasti ei ollut enää vaihtoehtoa. Lasikatto on jostain syystä sellainen, että kaikki ötökät haluaa mennä just sinne ja varmaan pyrkivät sitä kautta taivaalle, eivätkä enää hoksaa lentää sieltä mihinkään muuhun suuntaan. Että joka tapauksessa olisivat jonain päivänä kuolla kupsahtaneet omia aikojaan ja tipahtaneet lattialle. Niin aina käy.
      Mutta todellakin jäi vielä varmaan samanmoinen kukkakärpäsarmeija pörräämään kukkien ympärille. vähän kun kukkapuskaa kädellä heilauttaa, sieltä lennähtää melkoinen pataljoona esiin.

      Kiitos tsempistä! Tänään on jo paljon toiveikkaampi mieli. Eikä vähiten siksi,e ttä on perjantai ja parin päivän vapaus edessä :)

      Poista
  24. Hymyilen edelleen tuolle pisteiden annolle :) Toivotaan, että sää suosii, kun lomat sinulla aikanaan alkavat. Itse jäin alkuviikosta ja kovin lupaavalta ei säiden suhteen ole näyttänyt vielä. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mies on vähän sellanen, ettei ikinä voi tietää, mitä seuraavaksi keksii, joten oon tottunut vähän kaikkeen. Muut(kin) naiset onneks tykkää :)

      Toivottavasti tosiaan nää kelit muuttuu kesäisemmiksi, vaikka lehdessä jo lukikin, että on nyt jo koossa enemmän hellepäiviä kuin koko viime vuonna. Kuka enää muistaa moisia olleenkaan..?

      Rentouttavaa ja kaikinpuolin kivaa lomaa sulle Jani ja kiva kun jätit viestiä.

      Poista
  25. Kiitos nauruista taas;) Näitä on kiva aina lukea! Toivotaan, että aika menee nopeasti ja lomasi alkaa!! Voisin melkein alkaa sitä odottamaan tässä kanssasi, jos se niin tulisi nopeammin;)
    Aurinkoa päiviisi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos taas hyvän mielen kommentista :). Lomanodotusaikakin puolittui kertalaakista :)

      Tänään on taas iloinen mieli, eikä yhtään niin epätoivoinen enää, kun on viikonloppu, aurinko paistaa ja kukkakärpäset surraa... Kohta pistän uudet potut porisemaan ja värkkään jotain kesäsapuskaa, niin tulee lomafiilis.

      Toivottelen sulle kaikkea iloista ja aurinkoista <3

      Poista
  26. Kiva postaus taas. Tykkään sinun huumorintajusta.
    Kaunis mekko ja varmasti kestää hyvin käyttöä, kun on laadukas.

    Meilläkin on nyt ollut tavallista enemmän noita kukkakärpäsiä. Ovat tosiaan ihastuneet lobeliaan ja oli helppo kuvata niitä instagramiin, kun kuvauskohteita oli mistä valita :D Harmillista, että tullivat teidän lasiterassille ja joutuivat surmanloukkuun. Eihän niitä olisi sieltä mitenkään muuten saanut, kuin raottamalla kattoa, joka teidän tapauksessa olisi ilmeisen mahdoton tehtävä.

    Joskus on kyllä minunkin kokeiltava kasvattaa jotakin syötävää pihalla. Ehkäpä ensi kesänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati :)

      Mekko on ollut nyt jo käytössä enemmän kuin moni muu mun vaate koko olemassaolonsa aikana. Se on vaan niin kertakaikkisen pehmeä ja mukava, eikä yhtään ole venynyt pehvasta, vaikka töissä se päällä tunnista toiseen istun. Siitä pisteet Nansolle.

      Tää meidän terassi on joku ihme kärpäsmagneetti ja siitä hassu, että kukaan ei koskaan lennä tänne auki olevista liukuovista, vaan pienestä tuuletusraosta, joka on seinien yläosan ja kattolasien välissä. Mutta koskaan kukaan ei älyä lentää sitä samaa reittiä takaisin, vaan kaikki pyrkii aina vaan ylöspäin eli vissiin kattolasien läpi taivaalle. Tai sitten vaan lämmittelevät siellä kunnes tulee niin kuuma, että kuolla kupsahtavat. Harmi homma, mutta kyllä niitä kärpäsiä jäi pihalle moninkertainen määrä vielä. Luin Autuaan Olon Cherin blogista, että syy tämän kesän kukkakärpäspaljouteen on siinä, että on ollut poikkeuksellisen paljon kirvoja ja noitten kärpästen toukat kuulemma syö kirvoja ravinnokseen.

      Ja kyllä sun tosiaan pitää kokeilla kasvattaa jotain yrttejä tai vihanneksia, kun olet kova kokkailemaankin. On niin kiva käydä napsimassa omalta pihalta vaikka vaan tillit kalan päälle tai jotain. Tulee jotenkin erityisen hyvä mieli. Ja vähän sellanen voittajafiiliskin, kun on onnistunut. (JOskus alkuaikoina tein ihan vihannesmaan pihalle, mutta siellä ei kasvanut yhtään mikään, kun tontti on niin savinen, että kaikki tukehtuu. Mutta yrttilaatikko ja ruukut ja muurinpohja-allas on osoittautuneet tällä lyhyellä kokemuksella varsin toimiviksi.)

      Iloista viikonloppua!

      Poista
  27. Onpas kiva ja virkistävä postaus, kiitos tästä. - Olenkin ensimmäistä kertaa blogissasi - kiva ja mielenkiintoinen blogi sinulla on. - Kesäterkkuja Pihakuiskaajan puutarhasta Joensuusta. - Toivotaan poutaista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Anneli ja pahoittelut, kun viipyi vastaus. (Mulla on aina viikonloput kone yleensä kiinni, kun sitä saa työpäivisin tuijotella ihan liian kanssa).

      Pihakuiskaajan puutarja kuulostaa salaperäiseltä :). Ja piti oikein miettiä, milloin olen Joensuussa viimeksi käynyt. Vissiin 80-luvulla. Hui. Lienee paikka vähän muuttunut niistä ajoista.

      Iloisia kesäpäiviä sinne! Ja toivottavasti poutaisia.

      Poista
  28. Onneksi olet voittaja kärpäs-taistelussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niitä on tällähaavaa toinen samanlainen satsi liiskantuneena uusiin teippeihin.. Mutta silti riittää pölytyshommiin pihalle, joten ei pelkoa, että olisin koko lajin hävittänyt, vaikka vähän omaatuntoa kaiveleekin toi hävitys :)

      Poista
  29. Kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa! Vaikka olen itsekin ollut tosi laiska avaamaan edes tätä tablettia, puhelimella olen jotain blogipäivityksiä lukenut, mutta kommentointi on ollut tosi niukkaa.

    Me täällä "lomaillaan" , pikku kotitöitä pukkaa niin, ettei meinaa listaan ehtiä lisäämään, mutta en ajatellut niistä nyt sen suurempaa stressiä ottaa, kyllä nuo varmaan odottavat, tokko mihinkään itsestään häviävät... Mutta nyt on jotenkin sellainen vaihe, että pitäisi keksiä jotain kivaa, jotta loma tuntuisi lomalta, vaan mitähän sekin oikein olisi.

    Kävin tänään ostamassa tuota kalkkimaalia, sänky pitäis maalata, saas nähdä minä vuonna😂.

    Mun kasvimaassani kesäkurpitsa vaan kukkii kukkimistaan, yhtään tuotosta ei ole vielä(kään) näkyvissä, saas nähdä tuleekokaan, sulla on homma siellä paljon paremmalla tolalla.

    Yäk noita kärpäsiä, hyvä sä!

    Tsemppiä viimeisiin työviikkoihin, kyllä se loma sieltä ihan pian koittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Kiva kuulla pitkästä aikaa. Joskin olen ollut iloinen siitäkin, ettei susta kuulu mitään, koska olen tulkinnut sen niin, että olet todellakin l o m a l l a :).

      Kotihommat joutaa odottaa parempia (huonompia?) aikoja, kun ei ne tekemällä lopu kumminkaan. Ja jotenkin ne tuntuu loman jälkeen ihan kivoiltakin (vai oliko tossa nyt jo vähän liioittelun makua ;)). Ainakin vähän aikaa (kunnes taas tulee tunne, että alkaa olla loman tarpeessa...)

      Kalkkimaalia testanneena voisin näin jälkiviisaana sanoa, että ei kannata uskoa siihen, mitä purkin kyljessä sanotaan maalin riittävyydestä. Ei riitä lähimainkaan niille neliöille, jos sitä ei ohenna ihan reilusti (ja se oli justiin se, mitä itse en tehnyt ja sen takia maalaaminen oli kertakaikkisen tuskallisen nihkeää. En tykännyt yhtään, mutta mulla toi kohde oli vähän kehnosti valittu. Joku sileäpintainen huonekalu tai seinä olis ollut ihan toinen juttu).

      Kesäkurpitsaa tosiaan näyttää tulevan, jos ei nyt sillekin tuu jotain takapakkia. (eilen yllätin sateen jäljiltä muutaman lehtokotilon kiipeämässä sitä muurikiveystä pitkin. Yäk. ne on kyllä kärpäsiäkin hermostuttavampia otuksia. Äänettömämpiä vaan)

      Nyt näyttäis siltä, että voisin aloittaa (tai siis että aion aloittaa) lomani vähän etuajassa ja ens viikon keskiviikkona olis ehkä viimeinen työpäivä ja siitä rapiat kolme viikkoa sitten ihan pelkkää lomaa. Jess! Pari viikkoa niistä siellä meidän lomaparatiisissa, josta jo olikin juttua.

      Stressitöntä ja kivaa loppulomaa <3. Eilen innostuin pitkästä aikaa ottamaan vähän kuvia ja varmaan tässä vielä loppuviikosta laittelen niitä tänne.

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi