Sivut

perjantai 3. kesäkuuta 2016

KUVAVIIKKO, OSA 6


Perjantaina kyllästyin omaan velttoiluuni ja urputukseeni ja päätin ryhdistäytyä.

Ruokiksella pyöräilin torille, jossa oli meneillään alkukesän perinteiset Kukkamarkkinat.

Kyllä hävettää, ettei ole tullut ennen käytyä. Sen enempää markkinoilla kuin torilla toripäivinä muutenkaan, vaikka paikka on ehdottomasti yksi tämän kaupungin helmiä. 

Kadutti myös se, etten ottanut kameraa mukaan. Kukkameri kun oli valtaisa, ja tunnelmakin lähes kansainvälinen. Auringolla on niin ihmeellinen voima. Lakkaa meillä suomalaisillakin se kuuluisa pipo kiristämästä ja voikin yhtäkkiä hymyillä kaikille vastaantulijoille tai vaihtaa muutaman sanan tuntemattoman kanssa ilman, että kukaan kysyy "Mikä tolle on tullu?"

Tarkoituksena oli katsastaa, josko jotain yrttejä löytäisin Kekkilän laatikkoon, ja niinhän siinä kävi, että kukkaro tyhjeni jo ensimmäisellä kojulla.  Ihan hyvä niin, koska muuten olisi iskenyt suuruudenhulluus, eikä puolillekaan olisi lopulta ollut kasvupaikkaa tarjolla.





Ostoskasseihin päätyi minttua, valkosipuliruohoa, tilliä, oreganoa, basilikaa ja ruohosipulia. Kaikki tarkoituksella sellaista, jota tulee varmasti myös käytettyä. Rosmariinin olin ostanut jo aiemmin ja se pääsi nyt laatikkoon muiden mukana.

Lisäksi ostin kokeilumielessä Patiokurkun nimellä myydyn kurkuntaimen ja kesäkurpitsan (vähän hymyilytti nuo yhdet kappaleet kumpaakin, kun tapoihin varmaan kuuluu ostaa kymmenen tai sata, mutta eipähän tule kallis kokeilu, jos menee mönkään.) 

Lauantaina täytin päivän pelikierroksen päätteeksi laatikon mullalla (jota muuten upposi lootaan 80 litraa...) ja istutttelin yrtit, joita sitten illalla tuijottelin lumoutuneena. Alkoi jo vissiin perheen miehiä kyllästyttää, kun pakotin kaikki vuorotellen keittiön ovelle ihailemaan aikaansaannoksiani ja ihanaa tuoretta vihreyttä. Arvaan, että laatikollinen kunnon pihvejä tai edes makkaraa olisi ollut mieluisampi. 




Kekkilä ilta-auringon valossa.


Sunnuntai-aamuna lehteä lukiessani tuijottelin päivämäärää lehden kulmassa ja mietin, miksi se näytti jotenkin niin erityisen tutulta. No, en sitä heti muistanut, mutta iltapäivällä sytytti ja kysyin mieheltäkin, että muistaako hän, mikä päivä tänään on? Ei muistanut muuta kuin että on sunnuntai (mikä sekin oli ihan hyvin), joten vinkkasin, että sattumoisin mentiin naimisiin samaisena päivänä 23 vuotta sitten. "Jaa niin juu. Hyvä me!" sanoi mies. Kuvastaa hyvin tätä meidän suhdetta. On sen verran mutkatonta, "ettei tarvi niin hirveästi yhden päivän takia kimpoilla" niinkuin miehellä on tapana sanoa (pätee tosin kaikkiin muihinkin merkkipäiviin, joten lahjoja on turha odottaa).

Käytiin sitten juhlan kunniaksi hakemassa Lähi-Siwasta makkarat grilliin ja pistettiin vähän parempaa sinappia päälle.






Maanantaina pidin vapaapäivän, koska oli muutama varastossa, ja kävin pitkästä aikaa pelaamassa viikkokisan vanhan mukavan pelikaverini kanssa.  On sattumoisin ukkelin nimikaima, joten puhelimeen on tallennettuna peräkkäin "Mies" (nimi muutettu..) ja "PeliMies", ettei mene vahingossa sekaisin :). Joskin ukkeli oli sitä mieltä, ettei se ole niin justiinsa, kummalle se "Tuotko maitoa tullessas?"-viesti lähtee. 

Koska PeliMies on myös kauppapuutarhuri, oltiin sovittu vaihtokaupasta, jossa hän toisi minulle amppelitomaatin ja -mansikan ja minä puolestani tarjoaisin (peli)kierroksen.

No juu. Sain tilaamani amppelit, mutta niiden lisäksi tuli autollinen muutakin. "Aattelin, kun en oo pitkään aikaan tuonut sulle kukkia" sanoi PeliMies, kun amppelin toisensa perään takakontista kaiveli..



Lastaus alkuvaiheessa


Kaksi muuta tuttua miestä pyörähti kentän parkkipaikalla jeesaamaan, että saatiin kaikki mahtumaan omaan autooni ilman, että piti heivata mailat pois kyydistä. Jotenkin niin koomista, kun yksi konttasi autoon sisälle kaatamaan penkkejä, ja muut toimivat sillävälin amppelitelineinä. Mutta kuvaa samalla niin hyvin tätä meidän maalaiskenttää, jossa on reilu meininki. Kaveria ei jätetä. Eikä kukkia.



Tiistaina teki tiukkaa olla töissä, kun oli paahtava helle ja teki mieli käydä kesken päivän kastelemassa kukkasia, kun niitä nyt poikkeuksellisesti on, mutta oli vaan pidettävä pehva penkissä. 

Illalla sitten kuljeskelin onnellisena amppelit kädessä pitkin pihaa ja mietin, mihin mitäkin sijoittaisin. PeliMies oli kyllä osannut valita itselleni varsin mieluisia yksilöitä.

Teki mieli ladata tähän kaikki kuvat kerralla, mutta koska olen luvannut, että tulee vaan kuva päivässä, pidän siitä kiinni.

Olkoot tämä sivuovelle ripustamani valkoinen Miljoonakello (?) tiistain kukkanen.






Keskiviikkona vuorossa etuovella killuva kookas Petunia.






Torstaina ruuvailin autokatoksen tolppaan amppelitelineen, joka tosin on omaan makuuni liian koukeroinen, mutta kun en simppelimpääkään löytänyt, vaikka kollasin kylän kaupat läpi, ajattelin, että olkoot siinä. Ei se oo niin justiinsa yhden koukun kanssa.

Kukkanen (Verbena?) roikkuvine kavereineen näyttää mielestäni kivalta tuossa aidanteella, mutta sellainen pikku hankaluus siinä on, että tuli ripustettua niin ylös, että tarvin kastelua varten tikkaat. (Sen ymmärtämiseen tosin tarvittiin kylmä suihku niskaan, kun ensimmäisellä kerralla yritin kannuineni kurkottaa maasta käsin).






Alakuvan halkaisijaltaan yli metrinen Miljoonakello jäi vielä hakemaan paikkaansa. On sen verran massiivisen kokoinen (ja samasta syystä kuulemma myyntikelvoton, koska ei mahdu rullakkoon) ja painava, että mihinkään heppoiseen narikkaan ei parane ripustaa. Saatan sen sijaan hommata jonkun ison ruukun ja istuttaa siihen. Helpompi kastellakin.





Mutta tässä tuli jo kuva kiellon päälle, joten parempi päättää tämänviikkoinen kukka-&taimipainotteinen raportti tähän ennenkuin tulee sanomista.

Vielä jäi ulkopuolelle autossa etupenkillä matkanneet kaksi tomaatintainta, takakontin amppelitomaatti & -mansikka ja lattian Lumihiutale. (Kun kurvasin kuormineni kotipihaan, mies ehdotti, että teipataan auton kylkeen teksti "Annukan Kukka & Mutteri" :D. En nyt justiin tiedä, mistä tuon mutterin keksi, mutta kuulosti kyllä ihan harkinnan arvoiselta yritysnimeltä..)

Jos tähän nyt koittaa jotain yhteenvetoa virittää, niin mennyt viikko oli kyllä noin tuhatprosenttisesti edeltäjäänsä parempi, ja tulipahan taas kerran mietittyä, kuinka onnekas sitä on, kun on elämässään saanut tutustua niin moniin mukaviin ja mielenkiintoisiin ihmisiin. Niin golfin parissa kuin täällä blogimaailmassa, joihin molempiin mahtuu kaikenikäisiä, -kokoisia ja -näköisiä eri alojen ihmisiä, mutta ainut, joka merkitsee, on yhteinen harrastus, yhteiset mielenkiinnon kohteet ja hyvä henki. Muusta viis. Titteleitä ei tarvita.

JOS en olisi aikanaan miehen kannustamana aloittanut golfia, en olisi koskaan saanut tilaisuutta tutustua kukilla iloisesti yllättäneeseen, sen paremmin kuin lastia autoon auttaneisiin ja kaikkiin niihin muihin mukaviin pelikavereihin, joista on 16 vuoden aikana muodostunut ikäänkuin kesäperhe. Tai JOS en olisi vuosia myöhemmin hoksannut heittäytyä mukaan blogimaailmaan, ei olisi paikkaa, missä näitä kuvia tai ajatuksiaan samanhenkisten ihmisten kanssa jakaa, eikä ketään, joka niitä lukee. Ja se olisi iso aukko elämässä se.

Viime viikon veltto urputtaja on tällä viikolla vaihtunut kokonais-iloiseen ja pirteämpään minään. Ensi viikolla EHKÄ jopa ahkeraan, koska terassikalusteiden maalausurakka on pahasti kesken ja on luvattu vähän maalausystävällisempiä kelejä. Mutta kirjoitetaan tuo ehkä vielä tässä vaiheessa varmuuden vuoksi isolla.

Tähän loppuun toivotan Onnea kaikille koulunsa päättäville ja lomansa aloittaville! Perässä tullaan. Joskin vielä pitää liki pari kuukautta omaa lomanpätkäänsä odottaa. Vaan jos hyvin käy, tänä vuonna saadaan ukkelin kanssa lomailla normi kahden viikon sijasta kokonaiset kolme viikkoa putkeen. Ja se jos mikä olisi tervetullutta.


43 kommenttia:

  1. Kiitos aamun piristävästä postauksesta! Mä en kestä, kun tuo sinun ukkosi on niin leppoisan kuuloinen :) "Ettei tarvi niin hirveästi yhden päivän takia kimpoilla" :D

    Ihan huikeita amppeleita oot saanut ja tuo Kekkilä näyttää vallan hurmaavalta yrtteineen! Mulla on kesäkukat vielä ostamatta, mennyt usko tuohon terassinlaittoon, kun naapurin männyt pölyttää niin järkyttävästi, että joka paikka on täynnä keltaista siitepölyä. Mutta ehtiihän tässä vielä :) Ja hei, mulla on kuistin tolpissa tuommoiset koukeroiset amppelitelineet ja oon helmikuusta asti kysellyt, milloin V ruuvaisi ne pois, koska inhoan niitä. Ja siis itsehän yritin jo kertaalleen, mutta toisesta on ruuvinkanta ruuvattu sileäksi, niin mulla ei riitä voima irrottamaan sitä... Jospa se lomaansa mennessä olisi ehtinyt suunnitella irroitusta tarpeeksi monta kuukautta :D

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä :)

      Vaikka sitä suhteen alkuvaiheessa vähän odottelikin niitä muistamisia tai lahjoja, olen tässä vuosien varrella tullut itsekin siihen tulokseen, että tosiaan paljon parempi niin, että elämä on mieluummin tasaisen mukavaa kuin että pitää väkisin panostaa merkkipäiviin. Ei tarvi tosiaan niin hirveesti kimpoilla :). Se kun ei oikein ole kummankaan meidän alaa.

      Kukat oli kyllä ihania! Näyttää viime viikolla valittelemani ankea pihakin ihan erilaiselta. ja Kekkilästä olen ihan liekeissä. Se on jotenkin niin hieno tunne, kun voi aamulla hakea näkkileivän päällä olevien tomaattien kaveriksi muutaman basilikanlehden tai minttuja mansikoiden ja jugurtin kaveriksi. Kai se on pitkälti sitä, että olen aina ajatellut, etten osaa ja mun käsissä kaikki vaan kuolee, mutta nyt kun yrtit näyttää viihtyvän niin hyvin pelkällä kastelulla, tulee hirmu onnistumisen tunne.

      Siitepölyä on täälläkin kaikki paikat täynnä. Joskin rauhoittumaan päin onneksi. Terassin öljyämistä ei voi vielä ajatellakaan, ellei halua siihen keltaista värilisää..

      Jaa että helmikuussa aloitit ruuvauskyselyn. Hmmmm. Eiköhän ne koukut elokuussa jo irtoa :D

      Ja kiitos samoin!

      Poista
  2. Teidän suhde kuullostaa kyllä leppoisalta ja ihanan mutkattomalta!

    Ja siis vau, mikä PeliMies siellä on ollut liikkeellä, aivan uskomattoman ihania kukkia olet saanut! Siis kyllä noista nyt olisi voinut useammankin kuvan jakaa, vaikka lupaus onkin yhdestä kuvasta/ päivä. Mulla on ollut hankintalistalla varaston seinään amppelitelineet, mutta... arvaat varmaan olenko saanut aikaiseksi...

    Mistähän se sun mies tuon firman nimen keksi, mutta hyvähän tuo olisi, ei muuta kuin toimimaan :D

    Mulla on kolme kokonaista viikkoa lomaan, millään en meinaisi enää jaksaa... Mutta ei auta itku markkinoilla, pakko on jaksaa!

    Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä se tosiaan on :). Siitäkin huolimatta, että välillä toivoisin, että mies edes joskus suhtautuisi vakavasti johonkin, mutta ottaa yhtä lunkisti silloinkin, kun meikäläinen hulluna murehtii jotain. "Tulee mitä tulee, sen näkee sit. Turha niitä on etukäteen murehtia" on ukkelin vastaus kaikkeen. Samaan aikaan kadehdin lunkia asennettaan, vaikka se välillä ottaakin pannuun.

      Annukan Kukka&Mutteri olis kyllä itseasiassa aika kiva :). Voisin tehdä jotain sellasta pientä remppahommaa samalla kun toimittelen kukkia tilaajille. Vaikka ees ruuvailla niitä amppelikoukkuja. Vinkvink ;). Käy nyt vaan hakemassa, niin tulee iloinen mieli.

      Meillä alkaa loma vasta silloin, kun tulee Pallokrysanteemit ja koulureput kauppoihin. Huoh. Mutta siihen on jo tottunut, joten täytyy vaan ottaa illat ja viikonloput loman kannalta.

      Iloista viikonloppua!

      Poista
  3. Mahtavia kukkia ja aivan upea on tuo yrttikaukalosi! Tiesitkö muuten, että ruohosipuli on monivuotinen? Itse koin yllätyksen, kun mietin alkukeväästä, että mitä vihreää tuolta maasta nousee ;-D
    Hyvää hääpäivää teille, eipä se juhliminen ole aina ihan niin justiinsa, voi sitten joskus toiste ottaa juhlat ihan ex-tempore!
    Aurinkoa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yrttikaukalo on kyllä niiiin super! Maistuu näkkileipäkin ihan erilaiselta, kun siinä on tomaatin päällä "oman maan" basilikaa. Ja kohta toivottavasti myös niitä oman maan tomaatteja :). Mutta siis mitä tohon ruohosipuliin tulee, niin en oo vielä ajatellut niin pitkälle :). Olen vaan tuskaillut, että miten ihmeessä ehdin syödä niin paljon sipulia kuin siitä tulee. Oon pilkkonut sitä vähän joka paikkaan. Ja vaikka ohjeessa sanotaan, että ei pidä antaa ruohosipulin kukkia, niin ne kukat just on mun mielestä kauniita. Kattoo ny.

      Ja kiitti! Se on just niin, että juhlitaan silloin kun siltä tuntuu, eikä väkisin (ja paha se on juhliakin, jos ei ees muista, että on juhlat :))

      Iloista mökkeilyä! Tai siis ainakin arvelen, että sinne on suunta.

      Poista
  4. Upeita kukkia olet saanut. Kerran vuodessa kun tuollaiset kukat saa, niin ei sitä toista kertaa tarvitsekaan kimpoilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ja varsinkin kun ne tulee pelimieheltä, eikä omalta, niin säästyy omalta mieheltä se ainutkin kimpoilu :D. Oli kyllä kiva ylläri. Näyttää pihakin nyt ihan erilaiselta ja itse voin tärkeänä kulkea sen kastelukannun kanssa tiluksilla :)

      Poista
  5. Aivan ihanalta näyttää tuo Kekkilän laatikko, samoin kaikki amppelitkin, erityisesti nuo valkoiset kukat. Melkein nauratti kun kirjoitit koukun olevan liian koukeroinen. Samoin haluan itse aina mahdollisimman yksinkertaiset ripustusjutut. Eikä meilläkään pahemmin merkkipäivänä lahjoja ostella :) Golfista sen verran, että mieheni pelaa ja viettää viikossa kymmeniä tunteja kentällä. On kyllä yrittänyt saada minuakin mukaan, mutta mulla on vaan jostain syystä sellainen käsitys että sitä pelaa vaan "paremmat ja hienommat" ihmiset, enkä halua mennä sinne koska en tunne kuuluvani kumpaankaan ryhmään.Niihin ei tosin kuulu miehenikään, eikä kukaan niistä joiden kanssa hän pelaa, ja sinäkin vaikutat ihan tutustumisen arvoiselta ja reilulta ihmiseltä. Jokin siinä vaan mättää, eikä se ihan halpakaan harrastus ole. Että harmittaa kun pitää olla näin rajoittunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No voi rähmä sun kanssas Kristiina! Toi on just niin se yleinen harhaluulo, jonka haluaisin golfin osalta korjata (ja oli tarkoituskin siitä enemmän kirjoittaa, mutta aattelin, että ehkä kirjoitan kokonaan erikseen).
      Pääkaupunkiseudulla ja muutamilla ns. paremmilla kentillä saattaa päteä tuo, että ei ole ihan halpaa ja että siihen kentän parkkiruutuun voi kurvata vaan isolla Audilla tai Bemarilla, mutta näillä maalaiskentillä (jollaiseksi sen teidänkin kentän kuulopuheitteni perusteella luokittelen) porukka on todellakin ihan normaaleja mukavia tyyppejä, joka päräyttää paikalle pakettiautolla tai vaikka traktorilla, eikä kukaan kummeksu yhtään. Ja kaikille morjenstetaan ja kaikkien kanssa ollaan hyvää pataa, eikä mulkoilla pitkin nenänvartta. Tää on vaan yksi liikuntaharrastus kaikkien muitten hyvien liikuntaharrastusten joukossa. Plussana se, että on myös erittäin hyvää mielenhallintaa ja rauhallista menoa kauniissa Suomen kesässä. Eikä ole myöskään kallista. Ainakaan täällä. Koko kauden pelaaminen (joka meidän kentällä parhaimmillaan kestää huhtikuun alusta marraskuulle ja etelämpänä vielä pidempään) maksaa muutaman satasen. Ja mailatkaan ei ole enää hinnoissaan. Ja mulla ainakin vaihtoväli on näköjään semmoset 10 vuotta :).
      Ehdottaisin, että menisit joskus avoimin mielin miehen mukaan kävelemään yhden kierroksen, niin pääsisit ehkä vähän sisälle siihen, mitä siellä tapahtuu ja kuinka kaunista ja rauhallista kentällä on. Ja vielä jos on mukava klubi, jossa saa hyvää ruokaa ja voi istuskella aurinkoisella terassilla ja nauttia, niin mikäs sen parempaa. (Toki siinä joutuu kuuntelemaan, kun pelaajat (miehet yleensä) kertaa kaikki ne kierroksensa lyöntitulokset ja sen mihin pallo milläkin väylällä meni, mutta se vaan kuuluu asiaan ja sitten kun itsekin on siinä pelissä sisällä, niin se ei enää kuulosta niin heprealta, vaan on ihan tuttua). Voisin tästä kirjoittaa vaikka kuinka paljon, koska ihan oikeasti golf on hyvä ja rauhallinen liikuntamuoto, joka sopii ihan kaikille (olettaen, että siitä itse innostuu). Mulla on pelikavereita (joista varmaan 95% on miehiä, koska sattumoisin miespelaajia vaan on enemmän) ikähaarukassa 20-80 v, eikä ikä tule koskaan siellä kierroksella puheeksi tai esiin. Se kun ei vaikuta mihinkään, vaan on kaikilla se mikä on.

      Olikohan tästä paasauksesta nyt mitään apuja ennakkoluulojen hälventämiseen? Toivottavasti :).

      Ja kiitos! Kekkilä on superi ja kukat kaunisti pihan kertalaakista.

      Poista
  6. Näitä on niin kiva lukea!! Ja voi pojat mitä kukkasia. Upeita <3 Huomasin juuri eilen, että omat yrtit olivat päässeet kuolemaan eli pakko ostaa uusia :D taas kerran :D

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marina! Ja voi pojat tosiaan, mutta oli pelikaverilta kiva ylläri tuo kukka-autollinen. (Pelattiin ennen enemmänkin noita viikkokisoja samassa porukassa ja usein sain tuliaisiksi niitä myyntikelvottomia (eli liian suuria, joka itselle taas on pelkkä plussa..) kesäkukka-amppeleita, mutta sittemmin pelikaveri vaihtoi golfkenttää, eikä enää niin usein käy täällä meidän kotikentällä, joten tuli nyt sitten muutaman vuoden kukat kerralla. En valita :))

      Noi voi rähmä sun yrttejä :(. Kekkilässä ne näyttää kukoistavan kun vaan muistaa kastella. On kyllä ihana kapistus ollakseen pelkkä puulaatikko :D

      Iloista viikonloppua!

      Poista
  7. On kyllä kaunis tuo yrttilaatikko. Huvitti tuo "päivien" muistaminen, meillä on ihan sama juttu. Joskus muistaa mies sanoa, että hyvää syntymä/hää tms päivää. Mutta kukkia ei ole ikinä tuonut.
    Mutta minullapa on myös tuttu puutarhuri (mies), jolta saan aina siellä käydessäni kukkia, tai hän tuo niitä meille.

    Todella kauniit ja tyylikkäät nuo amppelisi, tykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unohdin, että saan hääpäivänä niitä runoja mieheltä.

      Poista
    2. Musta tuntuu, että me ollaan molemmat onnekkaita siinä suhteessa, että elämä on enimmäkseen mukavan mutkatonta ja leppoisaa, eikä tosiaan keskity vaan niihin "pakollisiin" juhlapäiviin. Ja kyllähän meillä hyvä munkki on käynyt senkin puoleen, että löytyy kaveripiiristä se puutarhuri(peli)mies, joka muistaa kukilla, niin saa oma ukko olla niiltäkin osin rauhassa :). Runonkirjoittaja multa vielä puuttuu, mutta sensijaan mies kyllä laulaa mulle mielellään. Yleensä Hopeisen kuun tai Sä kasvoit neito kaunoinen, joista ei kummastakaan olis niin väliksi :D. (Nuotti on se kuuluisa Ammuvainaan malli, mutta tunteella lähtee kyllä...). Ja on mies kyllä joululahjankin kerran ostanut. Yhteiset kumisaappaat, jotka tosin oli vain hälle sopivat ja mulle 7 numeroa liian suuret, mutta kyllä ne jalassa pysyi, kun hiihteli sillai maata pitkin :D

      Ja kiitos! Itsekin tykkään. Kastelukannu vaan täytyy olla koko ajan hollilla, kun näyttävät kaikki olevan varsin juoppoa sorttia.

      Poista
  8. Ihana immeinen olet! Postauksistasi välittyy tunteva ja toimiva ihminen, joka elää niinkuin tuntuu, välillä on tummia pilviä ja välillä porottaa pilvettömältä taivaalta <3 tykkään juuri siksi luke blogiasi <3
    Meillä mies muistaa kyllä hääpäivän ja synttärini...lasten on vähän niin ja näin :)
    Hmm..pitäiskö kaivaa mailat naftaliinistä, jos vaikka löytyis tullainen Pelimies, joka lahjoisi kukilla :)- no enpä taida viitsiä, taidan laittaa mailat myyntiin silläkin uhalla, että tulee perheriita ;)
    OIkeesti aivan ihania kukkia <3 Niin ja ei nuo yrtitkään rumia ole ;)
    Aurinkoa viikonloppuusi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniisti sanottu Satu. Kiitos siitä ja ite oot ihana <3.

      Heti helpotti, kun sai vähän ruikuttaa, mutta ei semmoisesta pidemmän päälle mitään tuu, joten pareen vähän potkia itseään persauksille ja laittaa takaisin ruotuun.. Ja mikäs tässä, kun oli hääpäivämakkarat ja kaikki :D. Miten sitä voikin olla niin pönttö, ettei omaa hääpäiväänsä muista, mutta parempi tosiaan näin, että elämä on tasaisen leppoisaa. Ja kun niitä yllärikukkiakin tosiaan (peli)mieheltä tuli, niin ei tarvi oman ukkelin niittenkään suhteen kimpoilla. (Alkuvuosina tuli vähän murjotettua, kun ei tullut niitä synttäri- tai muita lahjoja, mutta tossa ylempänä Rantakasville yhdestä joululahjasta kirjoitinkin, joten ehkä ihan hyvä, ettei niitä oo tullu enempää :)).

      Golf on sellainen laji, että kyllä sen itse parhaiten tietää, onko se oma juttu vai ei ole. Itse suhtauduin tosi nihkeästi koko ajatukseen (silloin 16 vuotta sitten...), mutta kun mies sinnikkäästi puhui ympäri, päätin, että okei, voin kokeilla kerran ja päätän sitten. Ja kun se pallo jotenkin heti lähti niin mukavasti liikkeelle, tuli sellainen tunne, että täähän voiskin olla aika kivaa. Ja on ollut tosiaan! Mutta jos yhtään en olis alkuajoista kehittynyt, olisin varmaan lyönyt pelirukkaset tiskiin ja sanonut, että tää oli tässä. Mutta nyt on vaikea kuvitella, mitä muuta olisin kesäisin tehnyt nää kaikki vuodet, jos golfia ei olis. Ainakin kävellyt semmoset 10.000 kilometriä vähemmän.. Ja jäänyt paljoista mukavista kohtaamisista (joskin epämukaviakin on ollut) ja kauniista maisemista paitsi. Mutta on tosiaan sellainen joko-tai-laji. (Eikähän mekään miehen kanssa mahduttu ensimmäiseen kahdeksaan vuoteen samaan aikaan kentälle, koska aina tuli sanomista, joten se siitä yhteisestä hauskasta harrastuksesta silloin alkuvaiheessa :D).

      Kukat on kyllä ihania! Ja yrtit kans. Ja arvaa vaan, että olen täällä ihan äimänkäkenä, kun mun viikko sitten ostamaan kurkuntaimeen on viikon sisällä kasvanut kolme ihan kurkun näköistä (muttei vielä ihan kokoista...) alkua. Mihin tässä vielä joutuu näitten tiluksiensa kanssa :D

      Ihanaa viikonloppua <3

      Poista
  9. Yrttejä minäkin voisin kasvattaa, ja tykkäisin kaikista noista mitä sinäkin laitoit. Tulisivat varmasti käytettyä. Joskus kun vielä jaksoin laittaa parvekekukkia ja yrttejä, ostin jotain ihmeellisiä yrttejä, jotka kuulostivat jännittäviltä mutta joita en sitten kuitenkaan käyttänyt. Kylläpä olikin järkevää. :-)

    Komeita kukkasia olet saanut!

    Ja kyllä se niin on, että ihmiset ovat elämässä parasta. Olin nuorempana vähän sellainen antisosiaalinen yksilö, ja iloitsen siitä, etten ole enää sellainen, vaan uskallan päästää ihmiset lähelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, aattelin kanssa, että parempi pysyä perusasioiden äärellä ja tyytyä tavalliseen mieluummin kuin alkaa hifistelemään trendikkäiltä kuulostavien kasvien kanssa, kun ei ole niitä kokinlahjoja suotu, eikä edes ymmärrystä siitä, mihin mitäkin pitäisi edes yrittää käyttää. Ruohosipulia ja tilliä kun voi laittaa vähän joka paikkaan (paitsi kahviin :D) ja basilikalle ja organollekin on löytynyt tähän mennessä osoite (näkkileivän päältä..). Ja minttu maistuu aamun luonnonjugurtin ja marjojen kanssa suorastaan hienostuneen hyvälle. Ja vesikin on saanut sen myötä uuden säväyksen. (Oikeasti olen aika innostunut tosta kekkiläkokeilusta, kun olen aina ajatellut, että kaikki vihreät vaan kuolee mun käsissä ja nyt näyttääkin siltä, että ei tää tosiaan mitään rakettitiedettä ole, kun vaan tarjoaa oikeanlaiset kasvuolosuhteet ja vettä, niin se on siinä. Ja mittakaavakin on ihan oikea. Yhtään enempää en kerkiäis syödä. Miehet kun ei tosiaan noista mun yrteistä oiken perusta.

      Kukat oli kyllä aikas kiva ylläri. Ja autokin ihan täsmästi niille mitoitettu :). Yhtään enempää ei olis mahtunut. Paitsi jos olisin tosiaan heivannut ne mailat.

      Mukavat ja sellaiset mutkattomat ihmiset on kyllä tosissaan mukavia. Mutta mitenkään yltiösosiaalinen en ole. Ehkä ennemminkin sosiaalinen erakko :). Ja siitä just sekä golf- että blogiyhteisö on just kivoja, että molemmissa on samanhenkistä kivaa porukkaa, mutta sitten kun iskee se erakkovaihe päälle ja kaipaa enimmäkseen vaan yksinoloa ja rauhaa, voi kummastakin vetäytyä siihen asti kunnes taas siltä tuntuu, että on kiva palata. Ja tottakai aina kiva, jos joku on ehtinyt poissaolon huomata ja kysyy, että missäs oot ollu, kun ei oo näkynyt. Niin ainakin itse heti mietin, jos joku "vakiojäsen" jommasta kummasta puuttuu.

      Poista
  10. Hihihii ihan mahtavaa, ootte paras pari. Arvaa mitä meillä on ollut kalenterissa jo viikkoja ja juuri tänään äkkäsin, että sehän on laitettu hääpäivälle eli autotallin siivous! Nauroin ukkelille, että kuule meinaatko, että hääpäivänä autotalli siivotaan. Siihen ukkeli, no jos kato aamulla ensin ja sitten mennään vaikka hyvin syömään (joo nuutuneena), kun kaatis ei ole sunnuntaina auki. En kestä, meillä siis viikon päästä la hääpäivä. Mutta hei kaiken se aito rakkaus kestää, autotallin ja kaatiksenkin. <3 Muiskuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan parasta! Nyt olen oikeasti vähän kateellinen, kun ei itse kekattu laittaa autotallin siivousta kalenteriin hääpäivän kunniaks :D. Olis ollut just nappi ohjelma. Mutta minkäs teet, kun ei muistettu koko päivää, niin ohi meni, eikä siivous ihan tavallisena päivänä oo ollenkaan sama asia..
      Ja komppaan sun ukkelia siinä, että syömään kerkii vaikka sunnuntainakin, mutta kyllä ne kaatiksen aukioloajat on hyödynnettävä :D.
      Tästä tuli iloinen mieli! Jaa niin. Onnea sit kun se THE (siivous)päivä koittaa <3

      Poista
  11. Hah, vähän parempaa sinappia kyrsän päälle! Siinä sitä juhlaa kerrakseen...

    Kauniit ovat kukkaset, hitokseen nättiä. Ja hei, mikä yrttitarha, ihan tuli kade. Onks vähä kiva käydä sieltä tuoretta yrttiä makkaran päälle napsimassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu nääs. Ei sitä juhlapäivänä mitään tavallista... :)

      Kukat oli aikas kiva ylläri. Tuli pihaan laakista vähän väriä. Täytyy vaan olla koko ajan kastelukannu kainalossa, etteivät janoon kuole. Tuhat litraa varmaan jo menny.
      Yrttejäkin pidän koko ajan silmällä, ettei vaan sato kärsi. On kyllä oikeesti aika kiva, kun voi suoraan keittiön takaovelta käydä napsimassa tillit lohen päälle tai mintut mansikoiden kaveriks niinkuin just äsken aamupalalla tein. Jotenkin polleeta :)

      Poista
  12. Hui, mä olisin ahdistunut mokomasta kukkien ja vihreiden määrästä!! Olisin nähnyt sieluni silmin niiden nuupahtavan alta aikayksikön one by one... Tsemppiä hei niiden elossa pitoon. Kaunis on toi Kekkilä-hylly, täytyy myöntää. Ja hyvä mullekin mieluinen yrttirepertuaari :)
    Kaunista kesäpäivää toivottaen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enpä ole kaksinen viherpeukalo minäkään (joskus mietin, ettei varmaan edes muovisaniainen pysyis mulla kuosissa :)) ja sen takia meillä ei tähän asti ole kotona ollutkaan leikkokukkia kummempaa, mutta jotenkin nyt kun olen harrastanut sitä turhan tavaran raivausta ja sisätiloissa on avarampaa ja helpompi hengittää, tekikin mieli ostaa pitkästä aikaa viherkasveja (tulikohan nyt varmnasti tarpeeksi pitkä lause..). Ja koska olen saanut ne voimaan poikkeuksellisen hyvin, ajattelin kokeilla, josko ulkonakin onnistuisin. Tai siis terassilla. On ollut mun pitkäaikainen haave, että vois tosiaan suoraan keittiöstä käydä napsimassa jotain tuoretta leivän päälle tai salaattiin tai mihin nyt vaan. Ja olen kyllä ihan liekeissä tosta Kekkilästä. Hirmu onnistumisen tunne, kun kaikki on lähtenyt kasvuun ja niitä voi oikeasti tosiaan hyödyntää. Ja mikä kumallisinta, se mun kurkuntaimi on jo tehnyt muutaman ihan kelpokoisen kurkun alun. Jess! En olis ikinä uskonut. Ehkä ens vuonna rohkaistun jo ostamaan kaksi..

      Tänään on aikas vilakka keli. hrrrr. Justiin varmistin, että on pipo bägin taskussa, kun suuntaan kentälle. Mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  13. No huh, sieltä toden totta saatiin kuorittua ulos aivan toisen kuuloinen Annukka! :). Kävi jo mielessä, että onko Mies antanut viime viikon tunnelmista jotain vinkkiä PeliMiehelle, että nyt tarvittais niitä kukkia ja äkkiä ;)). Ihania ystäviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, paljon mukavampaa olla suht normaali itsensä. Mutta sen se aina vaatii, että pitää itse itseensä hermostua ennenkuin mitään tapahtuu :).
      Hehhee. Mun mies ei ole ikinä ymmärtänyt kukkien päälle (kerran kuulemma yks kaveri vei tyttöystävälleen ja kaikki turvajoukoiksi mukaan otetut kaverit (joista mies oli yksi) sai kuulemma korvilleen :D. Eli kukat on kuulemma aina merkki siitä, että on jotain selitettävää, joten pareen kun ei edes yritä tuoda. (Melko ontuva selitys, mutta hyväksytään :). Oon niin ronkelikin kukkien suhteen, että viisainta ostaa itse. Paitsi noi PeliMiehen valinnat oli kyllä aikas kivat. Ja mies itsekin. (Ja hänen vaimonsa oli erityisen otettu siitä, että miehensä on mun puhelinluettelossa nimellä PELImies :D). Reilua porukkaa kyllä.

      Poista
  14. No, jopas oli kiva postaus. Oi, ihana Kekkilän laatikko ja yrtit. <3 <3
    Ihanaa viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiina :). Kekkilä on kyllä mun uus feivoritti ja silmäterä. Aina ekaks aamulla katson keittiön oven ikkunan läpi, että yrteillä on kaikki kunnossa :D. Hirmu vauhtia näyttävät kasvavan, joten ei ole mikään turha laatikko.

      Leppoisaa sunnuntaita!

      Poista
  15. Tosi järkevältä kuullostaa nuo Sinun yrttivalintasi. Patiokurkusta ja kurpitsasta voi sitten samalla, kun hakee yrttejä, napsaista pikkukurkun tai kurpitsan keittiöön. Ja näppärästi on siinä heti ulko-oven kohdalla ettei pihan periltä tarvitse hakea - jäisi usein hakematta.
    No, kukkia kait miehet harvemmin muistaa tuoda - paitsi siis alan miehet. Grillijuhlat on sentään grillijuhlat!
    Järjettömän upeat kukat sait pelimieheltä. Miten se noin höveliksi heittäytyi!
    Voithan laittaa tuohon verbenaruukkuun narunpalan ja hinata vähän alemmaksi, jos haluat ylettää kastelemaan. Vai onko helpompi kuljettaa tikkaita? Tuo violetti miljoonakello on hervoton. Tosi hyvän näköinen suuressa ruukussa. On Sulla upea ruukkupuutarha!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene!
      Arvaa vaan, olenko täällä ihan liekeissä, kun mullakin on nyt ikioma hyötypuutarha, josta olen pitkän haaveillut. Joskin aika pienimuotoinen, mutta meille just passeli. Niin hoidon kuin senkin kannalta, että ehtii sitten myös hyödyntää sadon. Ja mikä musta tuntuu ihan kaikkein ihmeellisimmältä, on se, että se kurkuntaimi, jonka laitoin istutussäkkiin ulos kasvamaan, on jo tehnyt kolme ihan kurkun näköistä kurkkua. (Tai kai maar kurkuilla on tapana näyttää kurkuilta, mutta kumminkin :)). Siihen kun mulla oli kaikkein vähiten luottoa, että ulkoilmassa tosiaan kasvaa, kun olen ajatellut, että tarvii kasvihuoneen. (Mulla on tosin ollut viritettynä harso sen ja kurpitsan päälle pahinta paahdetta ja viime yönä luvattua hallaa vastaan, joten ehkä se on auttanut). Hirmu onnistumisen tunteita siis täällä nyt ilmassa.

      Me aloitettiin golfharrastus Puutarhurin kanssa samana kesänä (16 vuotta sitten) ja ollaan pelattu paljon yhdessä ja hänellä oli tapana tuoda kentälle kukkia ja siinä sivussa mullekin, mutta muutama vuosi sitten vaihtoi kotikenttää ja käy täällä enää harvemmin. Siitä tuli se "Kun en oo pitkään aikaan tuonut sulle kukkia :)"-lause. Minä sitten vuorostani tarjoan taukokahveja ja jotain, niin on sellaista molemminpuolin reilua vaihtokauppaa. Mutta autollinen kukkia oli kyllä melkoinen ylläri.. Yksistään miljoonakello on tosiaan niin jättimäinen. Vielä ei ole löytänyt lopullista paikkaansa, mutta hiljaa hyvä tulee.

      Leppoisaa sunnuntaita!

      Poista
  16. Mäkin haluun tuollaisen "pelimiehen" joka antaa mulle metrisiä amppelikukkia ja tomaatteja ja mansikoita - siis niin epistä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Golfkentiltä löytyy ;). Että ei muuta kuin harrastus harkintaan :).

      Poista
  17. Kiva postaus! :)
    Kyllä noita kukkia kelpaa katsella, joten kerta kiellon päälle. Kuvaa kehiin vaan!
    Minäkin olen usein huomannut, että urputus lähtee tekemällä. Kyllä toimeliaana on itse itselle kivempi kaveri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :).
      Ja se on just noin! Toimeliaana tulee itsensä kanssa niin paljon paremmin toimeen kuin velttona valittajana. Vähän sama asia kuin se, että mitä enemmän tekee mieli jäädä sohvalle, sitä varmemmin kannattaa lähteä liikkeelle. Palkitsee aina.

      Poista
  18. Dodii .. Hyvä meininki! Tuosta se kukkailu alkaa ja hyötykasvitkin pian työntävät satoa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Dodii-i tosiaan :). Olen niin onnellinen, kun mulla on Kekkilä heti kulman takana ja ihka oma kurkku ja kurpitsakin muutaman askeleen päässä. Ja potturuukut ja tomaatit. Ja mansikka. Ja kukka-amppelit. Ihan mahtavaa! Tunnen oloni jo ihan oman elämäni superpuutarhuriksi :)

      Poista
  19. Herttinen sentään, mitäkä kukat. Tuollainen pelimies on kyllä ihan paras :)
    Onneksi harmitus on haihtunut ja elämä hymyilee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No älä muuta sano. Melko reilu pelikaveri tosiaan :).

      Harmitus lähti, kun päätin, että nyt sen on lähdettävä ennenkuin ihan tosissani itse itseeni hermostun. Ja mua harvemmin shoppailu piristää, mutta nyt oli niin energisoivat ostokset noissa torikasseissa, että avot! Ja nyt kun mulla on noita yrttejä ja kukkia, joille pitää laulaa ;), niin en kerkiä enää vetelehtimään.

      Viikosta näyttäis tulevan melko hyytävä kelien puolesta, mutta toivon, että on muuten mukiinmenevä!

      Poista
  20. Ihana postaus! Meilläkin on monesti hääpäivä vilahtanut huomaamatta ohi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kati :). Ja aattele, kuinka paljon parempi niin, että vilahtaa vaan yks päivä ohi, eikä ne loput 364 :). Silloin on asiat hyvällä mallilla...

      Poista
  21. Kyl on komjia amppeleita! Mä pidän erityisen paljon niistä, ku mäkään en ole mikään erityinen viherpeukalo. Mul on kaksi perunaa sinkkiämpäris ja näyttää nousevan varsia. Ja on mulla kans ne yrtit ja salaatit terassilla. Juu, on meil kans valtava kukkamaa, mutta sen on tehnyt entinen omistaja. Mä en ymmärrä miten se voi olla niin rehevä/komja, vaikka mä en oo tehny mitää kuuteen vuoteen. On siin varmaa muutaki kuin vuohenputkee :)Oikeesti!heh,hee

    Juu, mä oon kans samaa mieltä, ei siinä ny mitää kummempaa tarvi olla ko vuosipäiviä vietetää (hääpäivä tai synttäri). Kyllä se on parasta, ku tullaa hyvin toimeen ja elämä on kivaa yhdes. No,mä on kyl saanu aina jotain pientä ja välillä hassua. Joskus yhden suklaasydämen,joskus geishasuklaa sydänlaatikon, joskus ruusukimpun,joskus lakritsapötkön ja on mua viety syömäänkin. Parasta kai huomata, ettei ole pöllömpi tyyppi miehensä mielestä ja toisin päin, heh!

    Ja golfista sen verran et, kerran oon käyny Poris parikymppisenä kokeilemas. Tais siin lentää pallo ja maatakin, mut mua ei ole kukaa sinne toista kertaa vieny, joten se jäi. Voisin kyllä alkaa harrastaa, lapsetkin on jo aikuisia. Työkaveri harrastaa golfia, joten ei se voi pelkästää rikkaitten harrastus olla, heh!
    Hyvää kesän jatkoa sulle, juttujas on edelleen kiva lukea!

    -TarjaL

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amppelit on kyllä tosiaan komeita. Ja ihan hirveitä juoppoja :D. Musta tuntuu, etten muuta ehdi nykyään kuin kulkea kymmenen litran kannu kainalossa ja kaataa niille vettä. Ja kun olen kierroksella viimeisen kukan kohdalla, ensimmäinen jo alkaa näyttää kuivumisen merkkejä. Tätä tää on tää superpuutarhurin elämä :D. Hehhee. Mutta ihanaa, kun olen saanut kaiken pysymään hengissä ja yrtit jopa kasvamaan ihan silmissä. En melkein kerkiä sitä mukaa katkoa niistä syötävää, kun uuttaa pukkaa. Ja perunat on mullakin ämpärissä kasvamassa ja varret jo vissiin vähän liiankin pitkiä. Pottuja ei vielä näy ja se vähän huolesuttaa, mutta ehkei niiden vielä kuulukaan olla valmiita. Ja se mun ainokainen kurkuntaimikin on alkanut tehdä ihan oikeita kurkkuja. Olen oikeasti ihan äimänkäkenä, kun ajattelin, että koko taimi on pelkkä vitsi, eikä mikään kurkku ilman kasvihuonetta kasva. Mutta niin vaan kasvaa.

      Lakritsapötkö tai suklaasydän kuulostaa suloisilta lahjoilta. Itse oon saanut kerran 7 numeroa liian suuret kumisaappaat mieheltä jouluna :). Oli kuulemma sellanen ajatus, että voidaan sit molemmat käyttää niitä samoja, kun kolataan lunta talvella. Ja kun miehelle ei olis yhtään pienemmät mahtunu jalkaan, niin oli pakko ottaa riittävän suurta kokoa ja täyttää tyhjä tila villasukilla. Että sinällään ei niin haittaa, vaikkei niitä lahjoja tule, kun koko ajan sais jännittää, mitä on keksinyt :)

      Ei muuta kuin golfkentälle uudestaan kokeilemaan! Aikaa vievä, mutta monella tapaa kiva harrastus. Tulee liikunta, mielenhallinta ja kauniit maisemat samassa paketissa. Ja usein kaupanpäälle tosiaan se kiva seura (ja ehkä jopa amppelikukat ;)). Eikä maksa paljon. Etenkin kun vie niin paljon aikaa, ettei sinä aikana ehdi käydä muualla tuhlaamassa..

      Kiitos kun luet ja kivaa kesäviikkoa!

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi