Sivut

perjantai 6. toukokuuta 2016

KUVAVIIKKO, OSA 4

Parempi kuva päivässä kuin kymmenen oksalla..

Perjantain pelasti kuvan sormus, joka putkahti esiin pikkuruisen korulipaston laatikosta, kun tyhjensin sitä viedäkseni lipaston kirppikselle.




Niinkuin kuvasta näkyy, sormus on mitä suurimmassa määrin rihkamaa, mutta yhtään arvokkaampaa siitä ei tekisi, vaikka olisi kultaa ja timantteja.

Muistan niin sen (ruoka)kauppareissun, kun pojat olivat pieniä ja jostain syystä pysähtyivät sormuksen kohdalle ja sanoivat, että "Äiti tää olis sulle tosi kaunis. Voidaanko me ostaa se?". Voooi. Eihän noin kauniista kukkasesta hennonut kieltäytyä, vaan annoin pojille kolikot sormuksen ostoon. Siitä tuli sittemmin kesäsormukseni, jonka katsomisesta tuli aina hyvä mieli. Niin nytkin.


Lauantaina käytiin pelaamassa kevään ensimmäinen golfkierros kotikentällä, kun se vihdoin perjantaina aukesi. Vaikka lämmintä, kaunista ja kivaa olikin, ei vielä iskenyt sen kummempi innostus. 





Kierroksen jälkeen heivattiin lasiterassilta kalusteet ja matot pihalle pois kevätsiivouksen tieltä. Eikä mennyt montaakaan minuuttia siihen, että taivaalle ilmestyi synkkä täsmäpilvi ja alkoi sataa. No ei muuta kuin täyttä ravia kalusteet pehmusteineen autotallin suojiin, ja niinkuin asiaan kuuluu, sade lakkasi samantien, kun saatiin viimeinen tuoli kannettua kuiville.

Mies toimi lasimestarina ja pesi lasit. Niinkuin olen kertonutkin, on ominut kaikki ikkunanpesuhommat tässä talossa, kun muuten on kuulemma olemassa riski, että jää raitoja :). En valita.

Itse näyttelin muuten vaan tehokasta ja suhasin rätin kanssa ees taas.


Sunnuntaiaamuna oli mukava juoda kaikessa rauhassa kahvit kuistilla ja ihailla sinistä taivasta puhtaan katon läpi. Kertaakaan aiemmin ei ollakaan vielä kattolaseja pesty. Sade pitää huolen ulkopuolesta ja hyvin on ensimmäiset 10 vuotta pysyneet sisältäkin suht siisteinä.

Jouluvalon vuoro loistaa tulee sitten taas myöhemmin. Nyt se ei oikein auringonsäteille pärjää.





Sunnuntai-iltana oli savua ilmassa, kun vanha kunnon mikro päätti hajota ruokaa lämmittäessäni. Olin yksin kotona ja säikähdin todella, koska "paha savu" on niin tuoreessa hajumuistissa toissakeväisen tulipalon jäljiltä. Erotan edelleen kilometrien päähän, mikä on hyvää ja mikä pahaa savunhajua.

Säikähdyksellä ja salamannopealla töpselin irrotuksella onneksi selvisin. Ja myöhemmin illalla alkoi tottakai tehdä mieli mikropopcorneja, kun tiesin, että niitä ei nyt varsin saa. Vähän sama kuin jos netti menee poikki, iskee heti pakottava tarve tarkistaa sähköpostit tai kuukkeloida sitä sun tätä. Tai jos vesi tai sähkö on hetken pois päältä, niin johan sitä pitää heti muka päästä vähintäänkin suihkuun tai keittää kahvia.

No, tilanne korjaantui maanantaina, kun mies kävi ostamassa uuden mikron ja pääsin paistamaan popparit.

Ja vaikka etukäteen tiedänkin, että a i n a  tulee paha olo, kun sen koko pussillisen syö, niin kaik mänt tälläkin kertaa.



Yleensä syön vielä nuo kovatkin.


Tiistai oli erittäin harvinainen päivä, koska olin flunssan takia töistä pois. Olin kyllä aamulla ihan normisti menossa, mutta henki ei siitepölyallergisella kulkenut oikein mitään kautta ja väsytti ihan sietämättömästi, joten päätin, että parempi nukkua tyhmä tauti samantien pois kuin mennä työpöydän ääreen nuokkumaan. Ja vaikka muuten olen tosi huono nukkumaan, niin kyllä se uni tulee ihan pyytämättä sitten kun on paikka. Niin nytkin. Koheni olo huomattavasti jo muutamassa tunnissa, ja iltapäivällä jo vähän hiippailin pihalla ihmettelemässä sitä, kuinka parin aurinkoisen päivän ansiosta on alkanut vihertää.





Kuvassa töröttävä syreenin oksa on liki ainoa, mitä vanhasta isosta ja kauniisti kukkivasta pensaasta jäi viime kesänä jäljelle, kun mies leikkasi sen tyvestä asti poikki ennenkuin ehdin hätiin.

Harvoin meinaa itku päästä yhden puskan takia, mutta silloin oli kyllä lähellä. En vaan uskaltanut heti huomauttaa asiasta, koska näin, että jokavuotiseen pensasaidan leikkuuseen uhrautunut mies kävi yhtä kuumana kuin leikkuri, koska vihaa hommaa yli kaiken, mutta itse en ylety niin korkealle, että voisin sen itse urakoida.

Kun tilanne oli vähän rauhoittunut, sanoin miehelle, että mun tuli kyllä tosi surku sitä kaunista vanhaa syreeniä, jonka hän tuhosi. "Aijaa. Missä kohtaa se oli..??". Että se siitä sitten.


Keskiviikkona kävin luovuttamassa pois kirppispöydän, jota pidin poikkeuksellisesti pari viikkoa yhden sijasta.

Myynnille asetin tällä kertaa tavoitteeksi, että kunhan pöytävuokrat saan katetua ja muutaman kympin ehkä vaivanpalkkaa, olen tyytyväinen. Tällä kertaa kun myytävä tavara oli selkeiden säilytyskorien lisäksi omasta mielestäni sen sortin "keräilyeriä", ettei ollut itselläkään luottoa siihen, että menee kaupaksi. Mutta ihmeellinen on tämä meidän kirppis, koska "tuloa" kertyi vuokrien jälkeen kokolailla tasan 500 euroa.





Listasta näkee, että ei olleet tavarat hinnankiroissa, vaikka tällä kertaa kyllä oli mukana muutama vähän arvokkaampikin. Ja mikä parasta, tavaroita lähti 165 kpl, joista osa oli kooltaan sen verran suuria, että tilaa tuli roimasti lisää.


Helatorstai oli täydellisen lämmin ja aurinkoinen. Käytiin taas pelaamassa ja ihan mieletön muutos oli kentällä tapahtunut muutamassa päivässä. Ei voi kuin ihmetellä sitä vauhtia, millä nyt alkaa vihertää. Hauskaa myös tarkkailla, kuinka erilaisissa varusteissa porukkaa on aina tähän aikaan vuodesta liikkeellä. Siinä missä meikäläinen vielä miettii, uskaltaako jo heivata pitkät kalsarit tai sukkahousut, nuoriso on vaihtanut lennosta sortseihin ja T-paitoihin.

Sen verran laiska meininki torstaina oli, etten muistanut ottaa yhtään kuvaa, joten yritin kaivella tähän hätään koneen kätköistä kuvaa edesmenneestä syreenistä, mutta ei ollut yhtään tallella, joten paikkaan sen nyt näillä viimekesäisillä kesäkukilla.





Äitienpäivää juhlistan laittamalla kukkasormuksen sormeen. Siinä se :).

Iloista viikonloppua!

50 kommenttia:

  1. Ihana sormus ja ihanat pojat ❤️. Se sopii sormeen etenkin äitienpäivänä!

    Vai että mikro hajos, onneksi ei kuitenkaan tullut suurempaa katastrofia, pääsit hajulla, aina noissa oma vaaransa on, sinä jos joku sen tietää.

    Meillä pestiin eilen ikkunoita, isäntä ei malttanut lopettaa, vaikka tälle rouvalle olisi jo monta ruutua aikaisemmin piisannut. Enää on pesemättä yläkerran ja kellarin ikkunat ja niitäkin riittää 😡.

    Lapset on viettäneet pääosin päivät ulkona, uudet vesipyssyt äsken ostettiin ja nyt saa vähän vilvoitustakin kuumuuteen, pikku-ukko kävi eilen uimarannalla jo kastautumassa, hrrr, ei kyllä saa meikäläistä sinne vielä pitkään aikaan!

    Toivottavasti flunssa poistui kokonaan! Ihanaa äitienpäivää sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on <3. (Mulla oli jo huoli, että olen kadottanut sormuksen, mutta olinkin onneksi säilönyt sen niin huolella sinne korulipaston laatikkoon, jonka olin puolestaan säilönyt en-niin-huolella kylppärin penkin alle kaikkien muiden sinne edelleen remonttia odottavasta pikkuveskistä siirtämieni juttujen mukana..)

      Mikro todellakin alkoi kirjaimellisesti savuta. Se haju oli niin voimakas ja justiin sellanen "vääränlainen", että ehti jo tulla hätäännys ja toinen käsi oli valmiina nappaamaan sammutuspeitteen viereisestä kaapista, mutta luojan kiitos ei tarvinnut.

      Ikkunoitten pesu ei varmaan olis yhtään mun hommaa. Mies on siinä niin tehokas, että itse vielä tuijottelisin niitä raitoja siinä missä toinen on jo etikalla ja sanomalehdellä kiillottanut... Veikkaan, että mies olis aika suosittu Marttakerhossa :D.

      Voi vesipyssyjä <3. Se oli aina niin kivaa aikaa, kun ne sai kaivaa esiin. Siitä tiesi, että on kesä. Ja instassa näinkin sen uimarikuvan. Hrrrr... Katotaan, jos elokuussa sitten..

      Flunssa on paremmalla mallilla. Hitsin siitepöly vaan tekee kiusaa. Niin kaunista kuin se onkin, että koivut vihertää, niin hengitykselle ei tiedä hyvää.

      Kiitos samoin sinne! Sotamieskin taas kotiutuu. Olivat viime viikon leireilemässä Upinniemessä. Oli aika hulppean näköiset merimaisemat siellä.

      Poista
  2. Itse en laske korujen arvoa myyntihintojen mukaan vaan tunnearvon mukaan <3 <3 Tytäreni tarhassa tekemä rannekoru on kaikkista arvokkain koru mitä minulla on <3 <3 vaikka löytyy kultaa ja timanttejakin :)

    Aivan huikeaa tuo sinun kirpparimyynti!

    Itsellä muuten on myös tällä hetkellä kukkasormus kädessä :) Ihanaa Äitienpäivää sinulle <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. Tunnearvo on tärkein <3. Mulla oli jo huoli, että olen kadottanut ton kukkasormuksen, joka on ihan oikeasti ihana, eikä ole yhtään kiilto himmennyt, vaikka on jo parikymmentä vuotta sitten ostettu.

      Olin kyllä itsekin ihmeissäni tuosta myynnistä, kun oli tosiaan tällä kertaa niin sekalaista settiä, että arvelin, ettei sellainen pöytä ketään edes kiinnosta, mutta kummasti vaan niitä ostajia oli taas ollut liikkeellä. On niin hyvin hoidettu kirppis, että pihassakin on aina autoja ihan kuin Ikean parkkiksella ja tää on sentään pieni paikkakunta, jossa on muitakin kirppareita vähän joka nurkalla. Olen iloinen :)

      Kukkaisan ihanaa Äitienpäivää <3 <3

      Poista
  3. Ihana toi kukkasormus! Ja vitsit sä oot taas ollut tehomyyjä :) Mä luovutin jo kokonaan kirppispöytien suhteen ja nykyisin näpyttelen facebookin alueelliselle kirppikselle myyntiin tavaroita ja vaatteet roudaan suoraan UFF:n laatikkoon :D Mutta pääasia, että tarpeeton lähtee kiertoon!

    Ihanaa sunnuntaista äitienpäivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukkis on ihana :). Ja kyllä ne on ne ostajat, jotka on tehokkaita. En edes ymmärrä, miten taas kävi niin hyvin kauppa, vaikka tähän aikaan ajattelin ihmisillä olevan ihan muut mielessä kuin kirpparilla kiertely. Ja tavarakin oli niin sekalaista, kun oli kaikenlaista (rihkama)koruista turvakenkiin ja siltä väliltä. Mutta hyvä näin. Olen tottakai iloinen, että kaikelle oli käyttöä. Ja kun en oo mikään Huutokauppakeisari, käännän tappiot mielessäni voitoksi :)
      Multa taas ei sujuis se FB-kirppistely, kun en jaksa mitään yv, av, jono, mmm-juttuja. Sekoaisin sukkiini kumminkin. Vanhalle sopii tää perinteinen paremmin.

      Ja kiitos samoin <3

      Poista
  4. Snif, ihana sormustarina. Noin arvokasta ei mikään timantti voisi korvata. Ja onhan tuo myös suloisen kaunis. Olipa sinulla hyvä tulo kirppikseltä ja aivan oikea taktiikka. Kun hinta on kohdallaan ei tavara seiso eikä tarvitse raahata jäljelle jääneitä kotiin tai roskiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu en vaihtais timantteihin :).

      Mulla oli tällä kertaa omasta mielestäni muutama tosi kalliskin juttu myynnissä, kun laitoin mm. uudelle porontaljalle hintaa 25 euroa. En kerinny sitä käsistäni mattokasaan laskea, kun lähti samantien. No oli se varmaan liki satasen halvempi kuin jos olisi suoraan Lapista ostanut, mutta silti vähän ihmettelin. Ja yhdelle Pentikin valaisimelle pistin liki puolet uuden hinnasta, kun en ollut varma, haluanko luopua siitä kuitenkaan, ja sekin meni tuotapikaa. Eli ei tarvinnu sitäkään sit enää miettiä. Muuten oli kaikki just sitä muutaman kymmenen sentin viiva vitosen luokkaa. Eikä tarvinnu tuoda mitään kotiin. Ne vähät mitä jäi, sain luvan jättää sinne :)

      Poista
  5. Mikä ihana tarina ja kallein aarre. Nyt vaan sormus heti sormeen tai viimeistään äitienpäivänä. :) Aurinkoista äitienpäivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huonmenna laitan kukkiksen sormeen onnea tuomaan, kun pelataan Naisten kauden avavajaiskisa. Jos ei peli kulje, niin aina voin ihailla sormusta :)

      Iloista äitienpäivää <3

      Poista
  6. Ihana sormus ja ihana tarina. <3 Ihanaa äitienpäivää sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilahdutti tosiaan, kun kukkis putkahti laatikosta. Luulin jo kadottaneeni sen ja ehti tulla muutaman kerran surku, kun se on mulle niin tärkeä, mutta niin vaan löyty :).

      Ihanaa äitienpäivää <3

      Poista
  7. Ihana tarina sormuksen takana <3
    Nauroin tuolle "näyttelin tehokasta" jutulle. Itse teen sitä kun mies imuroi. Olevinaan siirtelen kovasti avuksi, tekemättä oikeastaan juuri mitään :D
    Ihanaa viikonloppua Annukka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun on parasta pysyä pois täältä kokonaan, kun mies alkaa imuroimaan. On sen verran tehokasta toimintaa (ja huonoa musiikkia taustalla :D), että pareen lähteä evakkoon, kun en kerkiä sitä tahtia väistellä, kun imuri heiluu. Ja sen jälkeen saa moppi kyytiä. Mulle ei jää kuin pölyjen pyyhintä. En valita sitäkään :)

      Kaikinpuolin kivaa ja kaunista viikonloppua <3

      Poista
  8. Hienosti meni kirpputorisi taas. Kyllä aurinko on nyt pannut parastaan, kesältä tuntuu ja kaikki vihertää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläpä muuta sano. En voi olla kuin tyytyväinen. Ja samalla ihmeissäni. Kaikkea ne ihmiset ostaakin :). Mun onni tosin. Tällä kertaa hittejä oli säilytyskorit, kukkaruukut, maljakot ja lehtikotelot (sellaset Ikean vaneriset).

      Auringolle peukut ja täys kymppi. Eilen kävin kesäpihamyymälässä pällistelemässä kesäkukkia, mutta kun en osannut päättää, mitä ostaisin, tulin pois. Ja äsken kun kävin uudelleen, hyllyt oli tyhjät... Kauppa käy kuin kirpparilla :)

      Poista
  9. Hyvin oli mennyt sun kirppis, pitäis itekkin kiireesti pitää kirppis pöytää.
    Ja kiva tarina sormuksen takana.<3
    Tuuppas käymään Aurinkokujallakin ja osallistu arvontaan, jos en ole jo pyytänyt.
    Hyvää viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kyllä poikkeillut kujalla, mutta huonosti (eli ei ollenkaan) on tullut jätettyä kommenttia. Sellasen havainnon oon kuitenkin tehnyt, että olet kova tekemään hyviä kirppislöytöjä. Multa se ei ole onnistunut koskaan, joten parempi kun pysyttelen myyjän roolissa vaan. Se onnistuu paremmin :)

      Iloista viikonloppua!

      Poista
  10. OIh mikä arvokoru!
    Minullakin on muutama kaulakori ja sormus, milloin tehty napeista, milloin pom-pom palloista ja puuhelmistä tai jopa joulupalloista. Kaikki lapset ovat niitä tehneet ja yhden kaulakorun pidin niin, että puuvillanauha hapertui poikki...en suostunut ottamaan sitä pois edes kun jouduin leikkaukseen :) Oikeesti oli umpisolmussa ja en halunnut että katkaistaan!
    Golfmailani edelleen saavat pysyä varaston takanurkassa :)Voisin edelleen laittaa ne myyntiin, mutta mies-henkilö ei anna lupaa :/ Kai se haaveilee, että joskus mennään yhdessä tappelemaan eiku pelaamaan viheriölle....
    Meillä ei ukko tee mitäänpihahommia, on antanut minulle 'vapauden toteuttaa itseäni' ;) Viimekesänä vissiin leikkas nurtsin kerran ja kyllä siitä saikin sitten kuulla :D
    Ihanaa äitienpäivää blingbling-sormus välkkyen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulupallokoru olis aika ihana :D. Etenkin sormus :D.

      Muistan itsekin jotain poikien villalangasta virkkaamia ranne- ja kaulakoruja, joiden eteen oli kässätunneilla vuodatettu varmasti aika monta tuskanhikipisaraa ja usein oli korut pyörineet käsissä niin tiiviisti, että olivat jo valmiiksi mustia :). Mutta ihan parhaita silti!

      Ja tunnistan kuule niin noi miesten haaveet siitä, kuinka vaimo oppii päivässä pelaamaan ja sitten vaan loppuelämä kierretään sopuisasti yhdessä toinen toistaan hienompia kenttiä ja matkustellaan golflomilla ympäri maailmaa. Hehheee. Ehkä suurin vitsi ikinä :D. Meillä meni miehen kans 8 ensimmäistä vuotta niin, ettei mahduttu samaan aikaan kentälle, mutta nyt menee jo ihan hyvin näin 16 vuoden jälkeen :). (Aina kun kuulen jonkun miehen sanovan ääneen, että "Olis niin kiva, kun vaimo/tyttöystäväkin alottais", kehotan aina harkitsemaan uudemman kerran. Idylliseksi mielikuviteltu perhegolf on todellisuudessa useimmiten sellanen perhehelvetti (anteeksi..), ettei pahemmasta väliä. Jos ei muualla saa riitaa aikaiseksi, niin kentällä saa. Nimim. kokemusta on.. :)

      Ja ei kuule tee mies meilläkään pihahommia, mutta enpä oo tehnyt pahemmin minäkään. Paitsi lumitöistä tykkään ja ruohonleikkuusta. Ja nyt oon päättänyt tykätä kaikesta muustakin.

      PS: Meilläkin mies silitti kerran paidan vuonna 1991 ja se muistetaan edelleen :D

      Blingbling ja pompom ja ihanaa viikonloppua!

      Poista
  11. Olipa taas mukava kooste! :-) Ja hauskaa äitienpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pikkasen on itsellä sellanen tunne, että "maissinjyvistä asiaa"-viikkokatsaus on kyllä melkoisen mitäänsanomatonta luettavaa :). Mutta minkäs teet, kun sen kummoisempaa ei täällä taaskaan ole tapahtunut. Mieluusti olisin käynyt vaikkapa siellä intialaisessa jalkahoidossa ja erityisesti päähieronnassa. Sitä mietin sen sun jutun luettuani (ja taas jäi kommentti laittamatta, kun jotain tuli väliin), että onkohan se päähieronta Intiassa erilaista vai samanlaista kuin suomalainen intialainen... Pari kertaa olen täällä käynyt ja vaikka se tukistelu alkuun tuntui vähän koomiselta, niin kyllä se kieltämättä oli aika kiva kokemus. Joskin sai sen jälkeen vetäistä pipon korville, kun ei ollu muuten ihmisten ilmoille asiaa :).

      Tänään(kään) en oo tehnyt mitään viisasta. Paitsi syönyt ihan liikaa. (Pojat grillas). Että ehkä ihan hyvä, että huomenna taas arki koittaa.
      Iloista uutta viikkoa!

      Poista
  12. Ihania juttuja ja tuo sormusjuttu oli ihan paras. Pojat on kiin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki maailman pojat on todellakin <3. Aina välillä mietin, että tulisinko tyttöjen kanssa ollenkaan yhtä hyvin juttuun. Kai maar, mutta jotenkin on niin kivaa olla perheen ainoa naispuolinen. Saa rauhassa olla omituinen :)

      Teillä(kin) on varmaan ollut tänään ihana päivä. Toivottelen sille jatkoksi samanmoista itaa. Ja kiva kun poikkesit <3

      Poista
  13. Kiva kooste taas. Hurja homma tuo mikron kärähtäminen. Onneksi ei sattunut pahempaa.
    Huima kirppistuotto! Mahtavaa!
    Mukavaa äitienpäivää ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootte kyllä kivoja, kun luette näitä mun taaskaaneitapahtunutmitään- juttuja :). Joskin tällä kertaa todellakin oli hyvä, että EI tapahtunut sen kummempaa. Olen aina ajatellut, että mikroista varoitellaan esim. justiin niitten popparipussien kyljessä vähän turhaankin, mutta kertaakaan en jätä jatkossa vahtimatta, kun sinne jotain sisälle laitan. Savu oli ihan oikeaa savua ja monta kertaa sen jälkeen tunnustelin seinät ja pistorasiat ja kaikki lähistöltä, ettei vaan mihinkään jäänyt kytemään mitään. Hrr.

      Kirppistely on kyllä ollut kaiken vaivan väärtti viime aikoina. Ihmettelen ihan tosissaan, että kaikelle on löytynyt ostajansa. Hyvä niin. Molemminpuolinen ilo :)

      Mukavaa äitienpäivän iltaa teille kans <3

      Poista
  14. Voooih miten ihana kukkasormus <3 Ilman muuta sun kesäsormus ikuisesti, eihän tuon arvokkaampaa olekaan!

    Kiitos muuten syreenin kuvasta, hih. Ollaan Miähen kanssa mietitty, että mikähän yksi pihalla oleva ”iso puskainen puu” on. Ei se kyllä syreeni taida olla, mitä isäntä on veikkaillut. Tarttis laittaa äidille kuva siitäkin. Ei olla itse tunnistettu täältä mitään, antipuutarhureita kun ollaan, krhm. Ei edes raparperia, josta ilahduttiin suuresti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, kukkis on mun ehdottomasti hienoin koru ikinä :).

      Onpa kivaa, että teillä siellä putkahtelee kaikenlaista tuntematonta "ihan puskista" :). Voi bongailla kasveja vähän niinkuin lintuja.
      Mua ihan tosissaan surettaa se syreeni, koska se oli vanhojen asukkaiden silmäterä ja mekin ollaan sentään asuttu tässä jo 23 vuotta, joten se oli pakosti todellakin vanha tapaus. Ja niin ihanan isot kukkaset aina kesällä (en nyt justiinsa muista milloin...). Vaan ei oo enää. Ihan oikeesti on kyllä mies käyny kuumana siinä leikkuutouhussa, kun ei ole erottanut sitä valtavaa puista pensasta siitä harottavasta aidasta, joka oli alunperin se leikkuukohde. En ole siitä sen koommin huomautellut, koska ei sitä puskaa enää takaisin saa, mutta sen sijaan pensaanleikkuu voi langeta mulle siltä pohjalta, että "leikkaa ite sitten, ettei vaan satu mitään... ". Juueikiitos.

      Kohta päästään leipaseen raparperipiirakat. Me kun ollaan molemmat paitsi niitä viher- , myös jauhopeukaloita ;)

      Poista
    2. ...siis sikälimikäli oikein muistan (ja jos kaikesta huolimatta oletkin superleipuri, niin pahoittelut mun väärästä analyysistä..)

      Poista
    3. Täysin oikein muistettu! Raparperipiirakkaa mäkin jo odottelen vesi kielellä, mutta isäntä sen saa tehdä. Hihii. Hitsi vaan, kun näillä leveysasteilla raparperi vasta vähän kurkistaa nurmikon seasta :) Me katottiin, että mikähän ”sipuli” se tuokin oikein on :D Sinänsä (taas) hauska ”sattuma”, että just edellisenä päivänä mietittiin yhtäkkiä, että tänä kesänä kyllä syödään (ostetaan) pitkästä aikaa raparperia, kun se on niin hyvää. Noh, seuraavana päivänä paljastui, että meillähän kasvaa sitä takapihalla. Kuinkas muuten ;)

      Tosi surku teidän syreeniä :/ Niissä on vallan ihana tuoksukin, kuten tietty myös näkö. Ehkä tapaus teki tilaa jollekin uudelle kasville..? Tai sitten jäljellä oleva lähtee hirmuiseen kasvuun ja nousuun? Niinkin voi käydä <3

      Poista
    4. Eipä niistä täälläkään vielä näy kuin vähän päitä, mutta on se raparperi sen verran sitkeää sorttia, että vaikka olen koittanut satoa vähän hillitä, niin siitä se vasta innostuu ja leviää entisestään. Enimmäkseen sinne, minne ei ollenkaan tarvis, eli esim. salaojien tarkituskaivoihin :)

      Syreenistä jäi jäljelle niin jämäkkä tyvi juurineen, että saa olla siinä ja toiveikkaasti sit odotellaan seuraavat viiskyt vuotta, että palaa vanhaan loistoonsa. Mutta sen juurella olleille kieloille tuli nyt tilaa. Ja sitä muuallakin nähtyä yllättävää Valoa <3

      Poista
  15. Olipas taas mieletöntä verbaalista tykitystä! Paljon tulkitsit taas sellaisia tuntoja, mitä itselläkin aina välillä on.
    Ja miten ihana sormus - kyllä kelpaa äitienpäivää viettää se sormessa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitti Celia :). Musta itsestä tuntui, että viitsinkö näin mitäänsanomatonta juttua edes julkaista, kun ei ollut omasta mielestä sisältöä sen paremmin teksteissä kuin kuvissakaan, mutta kun ei mitään sen kummempaa tapahdu, niin ei tapahdu :). Ehkä sitten joskus jotain..

      Vaikka ei olla vielä "tunnettu" kuin pienen hetken ajan, niin tunnut jotenkin läheiseltä. Musta tuntuu, että oikeassa elämässä jos tavattaisiin, tulis varmaan sellainen olo, että ollaan vanhoja tuttuja. Jotain sielujen sympatiaa luulisin <3

      Poista
    2. Kiitos, mukavasta vastauksesta. Samaa mieltä :) Ja varmasti vielä tavataankin!

      Poista
    3. :). Olis kyllä kiva, jos tavattaisiin.

      Poista
  16. Niin ihana sormus - nuo ovat niitä tavaroita, joiden katoaminen ajaa lähes paniikkiin ..! Hyvä, ettet ole hukannut. Iloa äitienpäivään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano Anne. Oli huono mieli, kun tiesin, että jossain se mun ihana sormus on, mutta en tiennyt missä. Oli päässyt unohtumaan se pieni puinen lipasto, joka oli evakossa kylppärin penkin alla :)

      Eilinen päivä oli leppoisan ihana. Ei mitään pakollista ennaltamäärättyä äitienpäiväohjelmaa, vaan just kivaa Ellun kanoina olemista. Uskon, että sulla oli myös hyvä päivä <3

      Poista
  17. Mahtava lisätienesti tuo kirppis! Itselleni tuntuu olevan mahdoton idea roudata ylimääräistä sälää kirppikselle, ehkä joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin oli. Ei voi muuta kuin ihmetellä, kuinka hyvin taas pääsin eroon liki paristasadasta turhasta tavarasta taas, vaikka sen sortin sekalaista settiä olikin, ettei ollut yhtään luottoa siihen, miten käy. Mun onni, että ihmisillä on paljon tavaraa, jota varten tarvitaan säilytyskoreja, koska ne mun tyhjentyneet korit meni kuin kuumille kiville :)

      Suosittelen kokeilemaan. Sitten joskus :). Lopputulos palkitsee varmasti.

      Poista
  18. Kivasti tullut voittoa kirppikseltä :) Itse myyn enimmäkseen facebookin kirppisryhmissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse en sitä FB-kirppishommaa hallitsisi, kun sekoaisin kumminkin sukkiini niissä kaikissa yv-, av-, jonno- ja mmmm-viesteissä :). Olen jo niin museokamaa, että mulle sopii tollanen perinteinen tyyli paremmin. Toria oon kokeillut ja siellä(kin) on kyllä kauppa käynyt mukavan helposti.

      Poista
    2. Oho. Tuli muutama ylimääräinen n- ja m-kirjain näköjään :D. Tässä nähdään, ettei mun kannata ees yrittää..

      Poista
  19. Aika hyvin sait kirpparilla kaupaksi, loistavaa!
    Ja toi sormus on niin ihana, siinä on tunnelmaa!

    Valoisaa päivää sulle, ihanainen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ottaen huomioon myynnissä olleen tavaran sekalaisuuden, olen enemmän kuin tyytyväinen :).

      Ja kahta en vaihda. Toinen on kesä- ja toinen vihkisormus :).

      Kiitos samoin! Ja toivottavasti valoa piisaa piiiiiiitkälle.

      Poista
  20. Kaunis tarina sormuksella! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Ja sulla on hauska nimi :). (Piti ihan käydä kuukkeloimassa, oliko Muumeissakin Hosuli vai muistanko väärin, kun on sen verran aikaa siitä, kun oli ajankohtainen. Ja sieltähän se löytyi, joten en ihan dementoitunut vielä oo..)

      Iloista kevättä ja kiitos viestistä!

      Poista
  21. Mainio kuvaviikko! Ja ikkunat ovat nyt puhtaat! Ja tuo sormuksen tarina oli niin nätti.
    Kevät tulee nyt pitkin harppauksin niinkuin golfkentällä huomasitkin.
    Nauttikaamme ihanasta toukokuusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula :). Toivotaan, että kevät jatkaa harppomista, eikä tarvi kaivaa toppatakkeja ja kumisaappaita esiin, vaikka säätiedotukset niin vähän uhitteleekin.

      Mulla on täällä työpaikan ikkunan takana koivu, josta huomaa kevään kehityksen. Vielä viime perjantaina oli liki alaston ja nyt vois jo saunaan vihdat kääntää..

      Iloista toukokuuta!

      Poista
  22. Ja just; noinhan se mullakin popcornit menee :D Ja ei mee edes kauaa yhden pussin tyhjentämisessä. Monesti mies kerkeää ehkä pari kolme kertaa muutaman popparin sieltä ammentaa kun pussi on tyhjä, siis todellakin ne kovatkin siemenet tulee monesti pureskeltua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä mies ei onneks piittaa poppareista sen paremmin kuin sipseistäkään, joten ihan yksin saan syödä :). Sipsejä tosin en pysty nykyään pistelemään kuin muutaman, mutta noi popcornit kyllä menee kertalaakista. Ja ensin kun on syönyt sen koko pussillisen niitä kunnollisia (vaikka on päättänyt, että syö vaan yhden kipollisen, jonka jälkeen päättää, että no jos kaksi kipollista, mutta sitten riittää ja sillai...). niin sitten tulee sieltä kulhon pohjalta valittua ne, joissa on edes vähän valkoista. Ja sitten kun on nekin loppu, niin kyllähän ne kovatkin oikeastaan ihan hyviä on :D: Etenkin jos on tarpeeks suolaa..

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi