Sivut

maanantai 25. tammikuuta 2016

PIENI PALA AURINKOA LAUTASELLA

Juuri nyt haluaisin kirjoittaa ainakin ihanan kamalasta kehonkoostumusmittauksesta, paluusta punttisalille, petollisesta proteiinista, epäonnistumisen tunteesta (ei liity mihinkään edellisistä) ja tavaranraivauksen aikaansaamista positiivisista muutoksista. Noinniinkuin ens alkuun.

Töissä on kuitenkin takana niin intensiivinen tekstintuottojakso, että nyt ei luovuus kuki, eikä tekstiä synny.

Viikonloppunakin päätin tuulettaa pääparkaa pitämällä koneen kannet visusti kiinni ja puhelimen pois käden ulottuvilta ja keskittymällä ihan muihin asioihin. Niinkuin nyt vaikkapa ahmimaan perjantaina postista hakemani kirjan energisoivia kuvia ja raikkaita reseptejä.

Kokeiluun niistä päätyi samantien simppeli ja superraikas uunissa paahdettu verigreippi. Eipä olis tullut itselle moinen mieleenkään, mutta ihana ravitsemusterapeutti Tiina Hälvä onneksi osaa nämä hommat.



Vähän niinkuin aurinko? 
(Toisen puoliskon kerkisin syödä ennenkuin hoksasin ottaa kuvan)



Kyseessä on Jutan energisoiva dieettikirja, jonka kuviin olen ihan totaalisen ihastunut.


Uunigreipin resepti oli kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraava:

1 verigreippi
1 tl vaniljajauhetta
ruoko- tai intiaanisokeria

Halkaise greippi, laita puolikkaat uunivuokaan ja ripottele pinnalle ohuelti vaniljajauhetta ja sokeria. Paista 200-asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia.

Kirjassa ohjetta suositeltiin aamupalalle, mutta itse olen aamuisin sen sortin haahuilija, että on parempi, etten koske uuniin, koska joutuisin jokatapauksessa viimeistään töihin asti päästyäni palaamaan ja tarkistamaan, muistinko ottaa sen pois päältä. Siispä tein tästä omanlaiseni viikonlopun päiväversion.




Greipin kaverina söin luonnonjugurttia, johon lorautin vaaleaa luomuhunajaa ja raastoin tummaa (70% kaakaota) suklaata päälle. Täydellistä etten sanois.

Myös kirjassa vinkattua itsetehtyä kosteuttavaa kasvonaamiota kerkisin kokeilla, koska siihen tarvittavia raaka-aineita löytyy aina vakiona kaapista.






Tarvitaan:

1/2 rkl kookosöljyä
1 rkl hunajaa
1 rkl oliiviöljyä

Ainekset sekoitetaan, levitetään seos kasvoille, annetaan vaikuttaa 15-20 minuuttia ja huuhdellaan lämpimällä vedellä.

Kookosöljyä taisin kauhoa lusikkaan vähän liikaa ja vesihauteessa sulatettuna sitä lorahti seokseen enemmän kuin tarpeen. Mutta ei se oo niin justiinsa. Riitti koko yläkroppaan ja vielä jalkapohjiinkin, joiden ajattelin myös olevan kosteutuksen tarpeessa. Niinkään hyvä idea ei tosin ollut vetää villasukkia heti naamion jälkeen jalkaan. Unohtui, että hunaja on jokseenkin tahmeaa, josta seurasi se, että sukat takertuivat kiinni jalkapohjiin :).

Aivan ihanan tuntuinen seos, joka tuntui tulevan talvi-iholle enemmän kuin tarpeeseen, koska juurikaan mitään poishuuhdottavaa ei jäänyt.

Varsinaisista ruokaohjeista kokeiluun päätyi Buffalomozzarellabroileri, koska oli siihenkin ainekset mozzarellaa lukuunottamatta valmiina. Ja siinä yksi syy, miksi niin tykkään näistä Tiinan resepteistä. Aika pienillä perusvarastoilla pärjää, koska samoja aineksia käytetään paljon, mutta silti Tiina on osannut loihtia niihin ihania makuja ja vaihtelua pienillä muunnoksilla.





Kirjan reseptit on jaettu kolmeen osaan, jotka ovat Detox-, PH- tai Antiage-ruokavalioon, tai kaikkiin näistä yhdessä soveltuvia. Joskin kirjassa on paljon muutakin luettavaa kuin ruokaohjeita.

Itse PH-dieetin (edelleen häiritsee tuo dieetti-sana, koska siitä tulee aina mieleen laihdutuskuuri, josta tässä ei ole kysymys) läpikäyneenä vannon ihan täysillä näiden Tiinan reseptien nimeen. Ihan vaan siksi, että kyseessä on puhdasta, simppeliä, helppotekoista ruokaa, josta oikeasti tulee energiaa, eikä ruokailun jälkeen tee mieli ensimmäiseksi painua pötkölleen.

Mitään ihmeellistä ei näiden ruokien valmistukseen kokilta tai keittiövälineiltä vaadita, mutta niin paljon alkoi himottaa esimerkiksi nämä alakuvan energiset voimajuomat, että mehulingon hankinta menee nyt vakavasti harkintaan. Jos siis jollain on vinkata joku pieni, mutta tehokas malli, jonka ääni ei volyymiltään muistuta moottorisahaa, olen kiitollinen vinkeistä.





Jos jotain kritiikkiä pitäisi antaa, niin se on kirjan nimi.




Ymmärrän, että Jutta ja Jutan dieetit on tunnettu brändi, joka myy. Ja todellakin olen sitä mieltä, että Jutta tekee erittäin hyvää työtä, mutta olen myös ihminen, jonka mielestä kunnia pitää antaa kaikille, joille kunnia kuuluu. Olisin siis toivonut, että kirjan nimi olisi ollut Jutan JA Tiinan energisoiva dieettikirja. Kaikki reseptit kun kuitenkin ovat Tiinan laatimia. Ja vähän harmittaa sekin, että tuo kokonaisuuden kannalta kaikkein oleellisin sana "energisoiva" on printattu noin pienellä. Ainakin itselleni tulisi kaukaa kirjan nähtyäni mieleen, että kyse on Jutan superdieeteistä, joka tässä tapauksessa on yhtä kaukana kuin proteiini porkkanasta. (Huonompaa vertausta en tähän hätään keksinyt..)

Jahka saan palikat taas päässäni järjestykseen, kirjoittelen noista alussa mainitsemistani aiheista. Tai ehkä jostain ihan muusta. Sitä kun ei näköjään voi itsekään koskaan etukäteen tietää. Nyt tuli tämä pätkä tähän ihan siitä ilosta, että lautaselle ja lasiin löytyi taas jotain uutta, värikästä ja energistä. Kyseessä ei siis ole kirjan maksettu mainos. Ihan itte omani ostin.

28 kommenttia:

  1. Tämäpäs kuulostaa mielenkiintoiselta kirjalta. Mä kun en oo mikää superkokki, mutta perus terveellistä ruokaa yritän aina tehdä, joten tosta vois saada uusia ideoita. Vaikken mitään ph- antiage- tai detox- juttuja yritäkään :) Mä luotan siihen, että kun syö pääosin terveellistä ja itsetehtyä ruokaa ja liikkuu useamman kerran viikossa hikiliikuntaa, niin pysyy virkeänä ja energisenä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en kuule ole superkokki minäkään. Todellakaan :D. Mutta sen PH-ruokavalion (joka oli mun viimeaikaisen elämäni ehdottomasti paras neliviikkoinen ajanjakso) opin Tiinan avulla, että oikeasti maistuvaa, terveellistä ja puhdasta ruokaa pystyy tekemään samassa ajassa kuin pilkkoo salaattiainekset tai lämmittää jonkun mössön mikrossa. Sillä oli ihan käänteentekevä vaikutus mun ja keittiön suhteeseen :).

      Sulla on asiat selvästi oikealla mallilla. Itse olen samoilla linjoilla (ollut aina), mutta niin kurjaa kuin se onkin myöntää, niin mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämpää on se, että syö sellaista ravintoa (ja sopivan kokoisina annoksina), joka auttaa pysymään toimintakunnossa. Ärsyttävää mutta totta. Siis se että ikä alkaa vaikuttaa.

      Poista
  2. Oi, mielenkiintoinen kirja, sä saat mut aina yllytettyä kaikenlaisiin juttuihin, niin kuin nyt siihen ph-diettin (oli muuten hyvä), KonMariin ja nyt ilmeisestikin myös tähän, mistä tiesit, että ruoka-asiat on pyörineet mun mielessä oikeastaan koko viikonlopun??? Mä tilaan tuon kirjan kanssa, ohjeet kuullostaa just eikä melkein toteutettavilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taitaa nää aivoitukset kulkea niin samoja ratoja, että en yhtään ihmettele, jos on samat aiheet mielessä samaan aikaan :).

      Luin viikonloppuna kirjaa ekat 65 sivua ja siihen ei vielä mahtunut yhtään reseptiä, mutta muuten kivaa asiaa kyllä. Osittain sellasta PH:sta tuttua, mutta lisänä muutakin kivaa tietoa ja liikuntaan liittyviä aiheita + Jutan omia mietteitä. Tykkään kyllä.

      Ja siitä(kin) tää kirja vaikuttaa kivalta, että ihan kaikki reseptit näyttää kokeilemisen arvoisilta. Toisin kuin yleensä, kun kirjoissa on muutama sellainen, jota tulee tehtyä ja kaikki loput menee hukkaan.

      Mutta KonMariin yllytystä en kyllä tunnusta, koska en ole metodeihin ehtinyt tutustua :). Raivannut vaan :). Ja ihan sen (siis sen raivauksen ansiosta) on taas energiaa ja huvitusta tehdä asioita, joista tykkään, mutta joita aiemmin en saanut aikaiseksi.

      Poista
    2. Kyllä se tuo yllytys tuohon raivaamiseen tuli sinun kauttasi (vaikka onkin vielä mulla vähän suunnittelun asteella, pakastimet sentään raivasin :D).

      Nyt mun on pakko käydä tutustumassa tuohon kirjaan...

      Poista
    3. Sehän on sitten puoliks tehty :). Joskin on urakkaa vielä täälläkin, mutta se projekti on nyt ansaitulla tauolla :).
      En tiedä, olisko tota kirjaa jo kirjastossa. Ehkä ei, kun on niin uusi. Ja on se kumminkin aina kivempi kun on oma. Parikymppiä suunnilleen maksoi, joten ei paha mun mielestä.

      Poista
  3. Tuon verigreippijutskan vois vaikka testatakin - vaikkakin mä tykkään siitä kyllä ihan sellaisenaankin :)

    Kirjojen suhteen mä sitten olekin maalimast huonoin, olen jo luopunut ajatuksesta, että mulle olis niistä jotain iloa. Budhan eväätkin on kirjanmerkkeineen tuupattu johonkin....missähän se muuten mahtaa olla, kirja on ihan hyvä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeile ihmeessä, siitä tuli uunissa sellanen pehmennetty versio. Kestää vaan jäähtyä syömäkelpoiseksi aika kauan, että minään pikavälipalana en uskalla suositella :).

      Mulla oli vuosia kestävä greippikausi, mutta nyt en oo pitkään aikaan syönyt. Aamuisin puristan greipin sijasta sitruunaa juomaveteen ja heti iskee paniikki, jos on sitruunat loppu. Hapan tyyppi kun olen :)

      Tää kirja tulee mulla olemaan aika pian hiirenkorvalla. Reseptit on niin mulle tehty :)

      Poista
  4. Mielenkiintoinen tuo verigreippi. Piristysruokaa takuulla.
    Appelsiinit ovat nyt niin edullisia ja hyviä, että niitä olen syönyt mielin määrin. Sitrukset kuuluvat talveen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli aika kiva tosiaan, kun uuni (ja se vaniljajauhe ja intiaanisokeri) pehmensi makua, mutta silti se maistui ihan greipille. Ja luonnonjugurtti, jota syön muutenkin joka päivä, oli just passeli kaveri. Kylmää ja lämmintä, raikasta ja energistä :)

      Itse olen enempi marja- kuin hedelmäihminen. Voi olla kuorimislaiskuuttakin (en tunnusta..), mutta jotenkin marjat vaan on enemmän mun juttu. Joskin joka aamu alkaa juomaveteen puristetulla sitruunalla.

      Poista
  5. Verigreippi on kaunis ja uunissa vois kokeilla . Toivottavast kukaan ei laita intiaanisokeria tl , taitaa olla sen verran tujua ainetta ;) sitä se hippunen varmaan riittää .
    Toivottavasti saadaan sitä oikeaakin aurinkoa , vaikka tokihan tuokin uunista tulleena lämmittää! Mukavaa viikkoa ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset Anneaulikki :). Mulla on nimenomaan sitä intiaanisokeria, joka todellakin ON aika jytyä kamaa (ja mulla oli se kilon säkki kerinnyt siinä määrin kokkaroitua, että sitä ei enää sillai siististi saanut ripoteltua). Että kiitos vaan kun korjasit. Muutin reseptin nyt sellaiseksi kuin se kirjassa oikeasti on. Ensimmäinen versio tuli ulkomuistista, joka näköjään on harvinaisen lyhyt :)

      Ja kyllä se oikeakin arska kohta alkaa möllöttää. Sitä odotellessa toivottelen sulle kans rattoisaa kevätviikkoa :)

      Poista
  6. Kauheen ihailtavan energisen terveellisesti syö hän. Täällä menee taas nisupullaa ja muuta mössöö. Yök! Tai no, makaroodilouda ( täysjyvästä ) on just uunissa ja raastoin siihen porkkanaa, että saadaan muutakin kuitua kun korvapuustia. Mut hei, pakkasella ei vaan yksinkertaisesti mikään kauheen terveellinen ja kevyt nappaa. Pitää olla ihroo ja sokeria ;) Nyt lauhtuu ja kevät tulee, mäkin alan pupujusseilemaan. Laihduta en enää. Koskaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon aina sanonut, että jos joku haluaa eliminoida mut lopullisesti pois päiviltä, niin kannattaa syöttää mulle pullaa :). Sillä jos millä menee meikäläisen elimistö niin tukkoon, ettei paljon henki pihise. Pottumuusi on hyvä kakkonen sillä saralla..

      Oikeesti sitä keväisestä PH-kuurista tuli niin mahtava olo ja muutenkin se oli mulle joku sellanen loppuiän ahaa-elämys, että en enää halua vaihtaa takaisin siihen turpeeseen ällöpahaoloon, joka mulle tulee heti, jos syön sellasta ruokaa, joka ei just mulle sovi. Ja onni, että sattumoisin myös tykkään kaikkein eniten vaikkapa just näitten Tiinan ruokien mausta. (Joskin perheen kauris-poika sano, että "Eihän noilla sun ruohoilla voi mitään lihaksia kasvattaa. Alat nyt vaan kuule mun kans syömään lihiksiä neljällä sormella :D". Siinä määrin houkutteleva tarjous, että pakko oli kerran kokeilla. Joskin valkkasin sellasen pienen graham-lihapiirakan ihan vaan yhdellä nakilla. Hyvää oli, mutta riittämiin..

      Puputtamisiin :)

      Poista
  7. Täytyy sanoa, että jos näkisin vain kirjan jossain, enkä olisi lukenut tekstiäsi, niin Superdieetti -kirjaksi kyllä mieltäisin armotta. Että joo, ei näyttäis oikein kohtaavan sisältö ja nimi. Markkinointi on välillä kummallista, ja epäreilua.

    Herkullisia kuvia! Tartteekin varmaan testata ainakin uunigreippi, ja ehdottomasti tuo naamio. Kiitos vinksuista :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Myynti on toki kirjan tekijöille se juttu, minkä takia kirjoja ylipäätään kannattaa tehdä, mutta silti mua vähän (paljon) harmittaa toi nimi. Mutta vaatimatoman ja sydämellisen Tiinan tuntien en nyt ota siitä sen enempää murhetta (pulttia), koska tiedän, että jos häneltä kysyttäisiin (niinkuin ihan taatusti on kysyttykin), niin hälle on kuitenkin tärkeintä se, minkälaisia hyviä muutoksia saa ihmisissä aikaan. Jonain päivänä aion itsekin ihan oikeassa elämässä päästä siitä kasvotusten omalla kohdallani kiittämään.

      Mutta siis juu. Naamio oli ihana. Ja simppeli. Jos unohtaa ne jalkaan tarttuneet sukat :).
      (Jos haluat kokeilla ravitsevaa kasvonaamiota ton sijasta tai rinnalla, niin siihen tuli muistaakseni avokadoa, kaurahiutaleita ja oliivioljyä).

      Kiitos itelles viestistä :)

      Poista
  8. Hyvinhän tuo tekstiä tuli ja miten ihania kuvia. Tuo verigreippi kävi heti "himottamaan". Huomenna saa mies tuoda greippejä kaupasta.
    Moni on tuota Jutan kirjaa kehunut ja niitä reseptejä. Ihanaa löytää kirjan jonka ohjeet oikeasti toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa juu. En oikein mieltänyt edes kirjoittaneeni mitään, kun olin niin liekeissä niistä kirjan kuvista ja tähänastisista kokeiluista :). Muista aiheista voikin sit syntyä romaaneja ja niitten kirjoittamiseen tarvii tosiaan varata aikaa ja selkeämpi pää..

      Ei muuta kuin mies greippikauppaan ja itselle pirtsakka olo :). Näissä kirjan jutuissa tekee jo väritkin niin paljon asiaa, että pelkästään niistä saa huisisti energiaa.

      Poista
  9. Eilen selailin kaupassa samaa kirjaa, vielä en ostanut mutta saatan hyvinkin hankkia kunhan tiedät kyllä mitä :)Kiva ois kuulla noista mainitsemistasi jutuista mutta sillai se kuitenkin menee jotta vaikka sä kirjottaisit aidanseipäistä ja niitä kuvailisit niin sun tekstejäsi on aina mukavaa lukea ja kuviasi ilo katsella, niin oot muikea tyyppi että jotta♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosta tiedätkyllämitä-aiheesta on tehnyt mieli vähän kysyäkin, mutta en oo hennonut ahdistella :). Oot niin salamyhkäinen välillä, että en yhtään ihmettelis, jos jonain kauniina päivänä tässä ilmoittaisit, että tulipahan tehtyä, eikä tehny tiukkaakaan :). Mutta kerrot sitten kun/jos on aika. Yhtään en hätyyttele.

      Tarvinnee laittaa aidanseipäät aihelistalle jonon jatkoksi :D. Usko tai älä, mutta niistäkin riittäis kyllä kerrottavaa. Ihan tästä omasta pihapiiristä naapurin ja meidän välistä.. Mutta jos nyt kumminkin alottelen noista muista sitten kun kynästä irtoaa.

      Ja notta tuata juu, ite oot <3

      Poista
  10. Minä ostin tuon kirjan - ja on minulla muitakin Tiinan kirjoja. Pikkuisen epäilytti tuo Jutta tuossa, mutta otin riskin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän samat ajatukset ;). Mutta ihan mukavasti ne Jutankin jutut sopi sinne joukkoon.

      Eilen olisin halunnut kokeilla kirjan parsareseptiä, mutta ei mahda tähän aikaan vuodesta oikein olla parsasesonki, kun en mistään kaupasta onnistunut löytämään. Plääh. Näytti niin simppeliltä ja kivalta ohjeelta (niinkuin kaikki muutkin Tiinan reseptit), mutta tarvinnee nyt vaan sit odottaa sitä, että parsa palaa kauppoihin.

      Poista
  11. Olipa inspiroiva postaus! Haluan kans tuon kirjan! Tuo greippi resepti ois kiva koklata ja kasvonaamiokin ainakin :) Kiitti, kun kerroit kokemuksia kirjasta! Hyvää yötä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos :).

      Olen niin vannoutunut Tiinan reseptien fani, että tää kirja oli kyllä ihana lisä entisiin. (Olen täällä kirjoittanut keväisestä PH-dieetistäni, joka oli mun viimeaikaisen elämäni ehdottomasti paras neliviikkoinen. Ihan koko loppuelämän kannalta, joka Tiinan ohjeilla kestää varmasti vielä piiiiiitkään :))

      Poista
  12. Ooh ihania kuvia ja hei tuo herkkuannoshan veisi jopa makeannälän. Niin miksi on Jutan kirja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on mun viikonloppuversio Kreikkalaisesta jugurtista, jota muuten syön joka päivä marjojen kans. Ja nimenomaan r a s v a i s t a ja ihanan täyteläistä. Tiina on ohjeistanut, että vähintään 2% pitää olla jugurteissa ja rahkoissa rasvaa, koska rasvattomista ei kalsium imeydy. On vaan hitsin vaikea löytää mitään muuta kuin rasvattomia versioita, kun ne tuntuu olevan jostain ihmeen syystä niin hitti. Jutan ansiota sekin varmaan ;)

      Poista
  13. Mä ostin ton kirjan myös. Ootko huomannu s. 86 marjasmoothien ohje, ei oo ihan kohdallaan... Tai ainakin tossa mun kirjassa siinä on s. 82 näkkärin ainekset...??

    Saa nähdä saanko aikaan tehdä jotain kirjan ohjeilla. Melkein voisin myydä pois jos joku tarttis...!! Ihan hyvä kirja mutta tunnen itseni ja pahoin pelkään että hyllyyn jää pölyttymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon lukenut vasta 65 ekaa sivua kokonaan ja muuten selaillut ohjeita satunnaisesti, joten on mennyt multa moinen virhe ohi. (Smoothiet hyppäsin tässä kohtaa yli, kun niitä teen päivittäin ja mulla on omat lemppariohjeet niihin).

      Koitas ny vaan kokeilla jotain :). Jos vaikka innostuisit :). (Tein sitä suklaa-chia-juttua ja se oli tosi hyvää. Mangososetta mulla ei ollut, mutta laitoin vadelmia. Maistui ihanan raikkaalle (ja suklaiselle))

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi