O-ou.
Tässä ollaan nyt pienimuotoisessa pulassa, kun pitäisi jotenkin osata tiivistää viime lauantain iloisen Tampereen turneen kuvat ja tunnelmat sellaisiin mittasuhteisiin, ettei kukaan kupsahda näytön ääreen heti alkumetreillä.
Mutta ettei nyt vaan se tärkein unohtuisi, niin sanonpahan heti tähän kärkeen, että kivaa oli. Justiin sellaista piristävää hömppää, jota aina välillä tarvitaan, että jaksaa taas tuhertaa arkisempien askareiden parissa.
Kiitos päivän järjestelyistä kuuluu useammankin huushollin aina yhtä toimeliaalle puuhanaiselle Pepille ja tietenkin kaikille meidät vastaanottaneiden sisustus- ja lifestyleputiikkien iloisille, ystävällisille, palvelualttiille ja sydämellisille ihmisille. Loistavasta seurasta puhumattakaan.
Yhtään piinaavan hiljaista hetkeä ei päässyt mukana olleella porukalla syntymään. Eikä se tosin ollut päällimmäinen huolenaiheeni alunperinkään :). Siitä pitivät Pepin lisäksi huolen Kotomon herttainen ja pirteä Taina, Voikukkapellon hillityn hauska Netta, todellinen kaikkien supernaisten Äiti Bikke, suit sait kaiken ympärillään valkoiseksi maalaava Mervi ja Syrjälandiassa laumaansa paimentava räväkkä Mirah, joissa kaikissa ehdottomasti parasta on aitous.
Tästä siis lähti liikkeelle seitsemän naisen ja seitsemän sisustusliikkeen kierros. Ei puuttunut enää kuin 7 päivää... ;)
Ensimmäisenä etappina oli sisustusliike LIVE WITH ME, joka aiheutti heti aamusta melkoista kuhinaa. Meinasi nimittäin parikin autoa jäädä alle, kun pakitettiin kameroinemme kadulle.
Isoja peltikirjaimia
LWM:n verkkokaupan sivuilla oli niin osuva kuvaus liikkeen tarjonnasta, etten edes yritä sitä sen paremmin muotoilla, vaan kopioin sen sellaisenaan tähän:
"Rustiikki-industriaalihenkeen maskuliinista sisustustyyliä väriä ja huumoria unohtamatta! Valtaväyliä vältellen, aitoja materiaaleja, kierrätystä ja kestävää kehitystä kunnioittaen". Just niin.
Nuppi ja vedin poikineen
Jos tykästyit tarjontaan, niin nyt on loistava tilaisuus hyödyntää kauppias-Johannan lupaamaa 10% alennusta Live with me-verkkokaupassa 19.10.2014 asti.
Alennuksen saa koodilla "syysbloggarit" ja se koskee kaikkia normaalihintaisia tuotteita taidejuliste- ja kanvaasiosastoa lukuunottamatta.
Samalla kannattaa käydä osallistumassa Pepin arvontaan, jossa voi voittaa omavalintaisen kyltin LWM:n runsaista valikoimista.
Ensimmäisen etapin jälkeen olin maalaismaiseen tyyliini valmistautunut pitkään siirtymään seuraavaan kohteeseen, mutta se löytyikin heti seuraavan oven takaa samaisen Aleksis Kiven kadun varrelta.
Siellä kahden sisaruksen vuosikausien haaveilun tuloksena syntynyt DOMDOM henkii skandinaavisuutta, valoisuutta, iloisuutta, kekseliäisyyttä ja arjen estetiikkaa. Aina yhtä tärkeitä kestävän kehityksen, kierrätyksen, eettisyyden ja ekologisuuden periaatteita unohtamatta.
Tykkään niin näistä tarinoista, joissa joku on ollut rohkea, toteuttanut haaveensa ja mikä parasta, onnistunut siinä.
Domdomilla on myös verkkokauppa, jonne pääsee tästä.
Ja tässä vaiheessa aamupäivää meikäläisellä olikin jo kiljuva nälkä, koska niin epäloogiselta kuin se kuulostaakin, jouduin aamulla tuplaamaan matka-aikani, että ehdin Tampereelle ajoissa. Eli tunnin sijasta matkustin kaksi. Ja siitä taas aiheutui se, että aamupalan syönnistä oli niin kauan, että torilta leijuva mustanmakkaran tuoksu alkoi kummasti vetää puoleensa, mutta Pepi piti ohjat käsissään, eikä ohjelmasta lipsuttu :)
Saman kadun varressa pysyttiin edelleen, ja täytyy sanoa, että siinä nälkäkin unohtui, kun astuttiin KANTRIINAn ovesta sisään.
Voi apua mikä runsaudenasarvi. Pää pyöri kuin pöllöllä, kun ei tiennyt mihin sitä katseensa kiinnittäisi.
En edes yritä saada tänne mahtumaan kuvia kaikesta. Parasta kun menette itse katsomaan paikanpäälle. Tai liikkeen nettisivuille. Ja niin ihanaa kuin auringonpaiste onkin, kuvaamisesta se teki hankalaa ja harmikseni joudun toteamaan, että aika moni kuva on pelkkää suttua.
En edes yritä saada tänne mahtumaan kuvia kaikesta. Parasta kun menette itse katsomaan paikanpäälle. Tai liikkeen nettisivuille. Ja niin ihanaa kuin auringonpaiste onkin, kuvaamisesta se teki hankalaa ja harmikseni joudun toteamaan, että aika moni kuva on pelkkää suttua.
Ja vaikken itse kotona koskaan joudukaan (yleensä varsin vähäisiä) ostoksiani puolustelemaan, niin tällä kertaa olisi kyllä riittänyt se, että "Ei nää kuule vielä mitään, kun Taina sentään meinas ostaa maailmanpyörän.." Ja veikkaan, että ihan varmasti sen vielä jonain päivänä ostaakin..
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä kohteena ennen myönnettyä kahvitaukoa oli vuorossa Lifestyle-myymälä PUTIIKKI RANNALLA. Eikä edelleenkään tarvinnut kuin kävellä samaa katua takaisin ylös ja poiketa kulman taakse. On se niin toisenlaista se elämä isossa kaupungissa ;).
Tätä osuutta jännitin ehkä eniten, koska meikäläisen niinsanottu lifestyle on lähinnä sitä, että saappaat ja verkkarit jalassa lampsitaan pitkin pellonlaitaa. Ainakin jos itse saan päättää..
Vaatekaupoissa koen olevani aina yhtä vieraalla maalla tai vähintäänkin pihalla, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että olipahan ihanan ystävällistä ja normaalia porukkaa tämän liikkeen tiskin takana. Yhtään ei tarvinnut pönöttää, mutta pikku ostos-, tai paremminkin ostoskyvyttömyyspaniikkihan siinä taas tuli, kun muilla oli jo uudet vaatehankinnat vinossa pinossa ennenkuin itse edes ehdin ottaa joka kantilta kuvia. Bikkeä vissiin jotkut uudet hienot saapikkaatkin huutelivat nimellä.
Ovesta lähdettiin kasseinemme ja pusseinemme yhtä mukavaa visiittiä ja blogiyhteistyön merkeissä saamiamme Saint Tropezin "tiimipaitoja" rikkaampina ulos.
Paidat sovittiin puettaviksi päälle seuraaville blogitreffeille. Aika, paikka ja maa ovat vielä hieman avoinna vaikkakin yhtenä vaihtoehtona väläyteltiin maailman metropolien joukossa osalle hieman tuntemattomammaksi jäänyttä Forssaa.
(Vaikutti muuten kelpo merkiltä tuo Saint Tropez. Mukavia ja käyttökelpoisia vaatteita kohtuuhintaan).
Putiikki rannalla-kotisivuille ja nettiputiikkiin pääsee tästä.
Siinähän sitä kierrosta näin alkuun. Puolet vielä jäljellä, mutta nyt lähtee järki, eikä kykene edes kirjailija itse tämän enempään tällä erää.
Ennen taukokahveja tosin bongattiin vielä yksi alkuperäiseen suunnitelmaan kuulumaton antiikki- ja sisustusliike matkan varrelta, mutta sinne poikkeaminen taisi olla virhe. Myyjä ei selvästikään ilahtunut sisään ovesta pölähtäneestä ostopotentiaalista, koska oli tärkeä puhelu kesken. Ryhmämme pahoittelee aiheuttamaansa häiriötä.
Vaatekaupoissa koen olevani aina yhtä vieraalla maalla tai vähintäänkin pihalla, mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että olipahan ihanan ystävällistä ja normaalia porukkaa tämän liikkeen tiskin takana. Yhtään ei tarvinnut pönöttää, mutta pikku ostos-, tai paremminkin ostoskyvyttömyyspaniikkihan siinä taas tuli, kun muilla oli jo uudet vaatehankinnat vinossa pinossa ennenkuin itse edes ehdin ottaa joka kantilta kuvia. Bikkeä vissiin jotkut uudet hienot saapikkaatkin huutelivat nimellä.
Nää juhlaverkkarit kävis mulle :)
Ihminen puuttuu sisältä, mutta jos olisin jäänyt odottamaan, että saan itsestäni sellaisen kuvan, jonka kelpuutan tänne, olisi jäänyt tämäkin juttu tekemättä...
Paidat sovittiin puettaviksi päälle seuraaville blogitreffeille. Aika, paikka ja maa ovat vielä hieman avoinna vaikkakin yhtenä vaihtoehtona väläyteltiin maailman metropolien joukossa osalle hieman tuntemattomammaksi jäänyttä Forssaa.
(Vaikutti muuten kelpo merkiltä tuo Saint Tropez. Mukavia ja käyttökelpoisia vaatteita kohtuuhintaan).
Putiikki rannalla-kotisivuille ja nettiputiikkiin pääsee tästä.
Siinähän sitä kierrosta näin alkuun. Puolet vielä jäljellä, mutta nyt lähtee järki, eikä kykene edes kirjailija itse tämän enempään tällä erää.
Ennen taukokahveja tosin bongattiin vielä yksi alkuperäiseen suunnitelmaan kuulumaton antiikki- ja sisustusliike matkan varrelta, mutta sinne poikkeaminen taisi olla virhe. Myyjä ei selvästikään ilahtunut sisään ovesta pölähtäneestä ostopotentiaalista, koska oli tärkeä puhelu kesken. Ryhmämme pahoittelee aiheuttamaansa häiriötä.
Jatkoa ja arvontaa seuraa jahka tästä rupeamasta tokenen.