Sivut

perjantai 23. toukokuuta 2014

ELÄMÄNI AAKKOSET

"Elämäni aakkoset"-haaste on kiertänyt useissakin suosikkiblogeissani, ja koska vastauksia on ollut niin kiva lukea, päätin itsekin tarttua haasteeseen, vaikkei kukaan ole pyytänytkään :).

Ja niinkuin aina ennenkin, kirjoitan vain ja ainostaan sitä mitä ensimäisenä mieleen tulee. Ilman sen kummempaa harkintaa. Ihan vaan siksi, että luotan intuitioon.

A = Annukka-Leena. Itselleni tuntematon tyttö, jonka mukaan olen saanut nimeni. 

Isäni on kertonut, että kun äitini odotti minua, he matkustivat junalla (jostain johonkin), ja junan käytävällä juoksenteli pieni suloinen tyttö, joka aina ohimennessään pysähtyi vanhempieni penkin kohdalle ja jäi katselemaan heitä suurilla silmillään. Ja kun vanhempani kysyivät tytön nimeä, hän vastasi kirkkaalla ja kuuluvalla äänellä:  "Annukka-Leena Väisänen".

Silloin oli syntynyt päätös siitä, että jos tuleva vauva on tyttö, nimeksi tulee Annukka-Leena. Ja todistettavasti niin myös kävi.

Välillä aina mietin, kuinka kivaa olisi jostain löytää tämä kyseinen nimikaima, joka saattaisi ilahtua tarinasta.


Kuva vuodelta 1965. Ristiäiset, jossa lastenkodin kätilö kannattelee kurttunaamista Annukkaa :).
Sama pohtiva perusilme edelleen nähtävissä peilistä..


Jaahas. Enää 28 aakkosta jäljellä :). Pitänee vähän tiivistää..

B, C ja D = ihmiselle tärkeitä vitamiineja. Muistakaa syödä. (Tosin kirjaimesta B tulee mieleen myös jo eläkkeellä oleva tuotantopäällikkömme, jonka kuulin kerran selventävän autonsa rekisteritunnusta puhelimessa sanoin "B niinkuin berse". Mutta ei siitä sen enempää).

E = Elämä. Otetaan vastaan sellaisena kuin se näyttäytyy ja muistetaan iloita pienistä.

F = Faarao. Ihan vaan alakouluaikojen muistoksi.

G = Gabriel. Sama kuin edellä.

H = Hetki. Siihen kannattaa tarttua, koska toista samanlaista ei tule.

I = Isä. Elämäni viisain mies, joka ei ole koskaan virheen tehtyäni sanonut "Mitäs minä sanoin", vaan aina rohkaissut ja kannustanut tekemään omia valintoja. Isältä olen myös oppinut, että "asioilla on tapana järjestyä"

J = Jaakko. Äitini isä, joka oli lempeä ja sydämellinen ihminen.

K = KOTI. Ihmisen paras paikka.

L = Leikki. Aina ilahduttaa, kun näkee lapsia, jotka saavat ja osaavat vielä aidosti leikkiä.

M = Minä. Harmillisen ylikorostunut  itsekeskeinen ajattelumalli nykymaailmassa.

N = Neutraali. En osaa selittää, mutta välillä parempi kuin olla täysillä puolesta tai vastaan.

O = Onni, josta olen omasta mielestäni mitä suurimmassa määrin päässyt osalliseksi. Kuin myös vastakohdastaan epäonnesta.

P = Perhe. Parasta maailmassa. Ja samalla isäni ja mieheni etunimen alkukirjain.

Q = Quo vadis = "Minne menet nuori"-hanke, jolla kotikaupungissani pyritään järjestämään työpaikka tai koulutusta kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. Pidän tosi hyvänä asiana.

R = Rautakanki. (Olisi varmaan kuulunut vastata R = Rakkaus, mutta rautakanki tuli ensin mieleen, koska aloin miettiä, mihin se on mahtanut kadota. On kuitenkin ihan tarpeellinen työkalu).

S = Molempien poikiemme etunimen alkukirjain. (Kummallekaan ei meinattu keksiä nimeä, ja kaikki joita vanhemmalle pojallemme 21 vuotta sitten ehdotin, mieheni torppasi, koska joukkueurheilijana aina tunsi jonkun, josta ehdotukseni tuli liiaksi mieleen. Lopulta nimen keksi miespuolinen työkaverini, ja nuoremman poikamme nimen syntyä en enää muista, mutta muita en osaisi enää veljeksille edes kuvitella).

T = Taito. Ihailen ja vilpittömästi kadehdin ihmisiä, joilla on joku erityinen taito, jota itselläni ei ole ja jota ei voi oppimalla oppia.

U = Uudistuminen. Aina välillä olisi hyvä uudistua ja jättää vanhaa taakse. Sopivassa määrin.

V = Voitto. Hyvin on meidän perhettä väistellyt. (Ja tällä tarkoitan ihan vaan rahallisia voittoja. En elämää.)


V voisi olla myös yhtäkuin valokuva, joihin päätymistä olen koko ikäni vältellyt. 
Ennenvanhaan siihen vaan näytti olevan paljon paremmat konstit. 
Ei muuta kuin kädet kasvojen eteen ja yksityisyys taattu :)

W = WC.  Hyvä olla lähistöllä.

X = Xerxes. Palataan taas kansakouluaikoihin. (Jälkikäteen tuli mieleen Napakymppi-ohjelman Herra X)

Y = Ystävät. Todelliset sellaiset.

Z = Zorro. Mustavalkosarjakuva, jota isoveljeni luki.

Å = Åke. Muistikuva ruotsin oppikirjasta.

Ä = Äidin kaipuu. 

Äitini kuoli 32-vuotiaana pian syntymäni jälkeen, ja huomaan, että sitä mukaa, kun ikää tulee lisää, surku (ja katkeruuskin) siitä, etten koskaan saanut tilaisuutta tutustua sukulaisteni kuvailemaan sydämelliseen, kilttiin ja karismaattiseen ihmiseen, joka kuulemma osasi leipoa ihan älyttömän hyviä ja kauniita kakkuja, aina vaan voimistuu. Mutta onneksi olen saanut omille pojilleni jakaa tuplamäärin sitä äidinrakkautta, josta itse olen jäänyt paitsi.

Ö = Öööö? (Ei tule enää mitään järkevää mieleen).

Hirmu vähän meillä näitä aakkosia, kun loppuivat kesken :).


Tähtisilmät ovat tämän kevään ihastukseni. Erityisesti näissä isänmaallisissa väreissä. 

Hyvä uutinen on se, että ensi viikon alussa alkavat tällä tontilla purkuhommat ja sitä mukaa myös uuden rakennus. Että ihan mallillaan on taas elämä, vaikka välillä vähän koittelee.

Kivaa viikonloppua!

44 kommenttia:

  1. Näitä on kyllä hauska lukea - aina niitä uusiakin puolia tulee esille;)
    Suven suloa ja kiva kuulla, että siellä alkavat asiat edetä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suvi on tosiaan just nyt niin suloinen, että taidan pysytellä sisätiloissa :). On vissiin helteensietokykykin iän myötä heikentynyt, eikä enää jaksa kärvistellä.

      Poista
  2. Oi,onpa tosiaan kivat värit noissa kukissa.Mukavaa oli lukea sinun aakkoset..sieltä löytyi iloja ja suruja.Sitähän se elämä useimmilla meistä on.Ja onni löytyy pienistä asioista..vaikka siitä,että huomenna on vapaapäivä ja hellelukemia luvattu :) Aurinkoa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen nyt ihan tyystin hurahtanut noihin Tähtisilmiin ja ihan kaikkeni yritän, että saisin ne pidettyä hengissä. Se kuin ei läheskään aina näillä mun peukaloilla ole taattu :)

      Tänään on torilla kukkamarkkinat ja ajattelin lähteä sinne vähän bongailemaan lisää piristystä pihalle.

      Leppoisaa helleviikonloppua!

      Poista
  3. Olipa kiva lukea nämä! Itse tuhersin viikkokausia tän haasteen kanssa kun koin sen jotenkin hankalaksi ;)
    Mukavaa viikonloppua ja hienoa kun purkuhommat alkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No varmaan tähän olis voinut käyttää aikaa ja vähän tarkemmin miettiä, mitä vastaa :).

      Kiitos samoin mukavaa viikonloppua sinulle! Ja kovasti täällä toivon, että purkajat tosiaan ilmestyy maanantaina paikalle.

      Poista
  4. Rautakanki!
    Hauskat vastaukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olispahan tolle R-kirjaimelle varmaan ollut parempaakin käyttöä, mutta rautakanki nyt vaan sattui tulemaan mieleen :). Sellainenkin tarvinnee hankkia uusi, koska mahtoi jäädä kaiken alle.

      Poista
  5. ai perhana, mulla on tämä haaste tehtävänä! en varman olis tässä kevättohinassa edes muistanut koko asiaa ennekuin joskus hävettävän pitkän ajan kuluttua - tosin, saattaa se tapahtua vieläkin :D

    tuun lukemaan sun aakkoset sitten kun saan omani tehtyä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin siinä usein käy, että saadut haasteet jää jonoon, mutta sellaset, joita ei oo edes saanut, tulee tehtyä :)
      Tosin olishan tätä voinut vähän tarkemminkin miettiä, mutta tuli nyt vedettyä fiilispohjalta niinkuin yleensä.

      Poista
  6. Kiva oli lukea näitä, hyvät vastaukset tuli intuitiollasi : ) B niinkuin... ha ha! Just se sanahan B:stä tuleekin ekana mieleen ja vielä pehmeellä b:llä.

    Hienoa, että hanke nytkähtää eteenpäin! Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaa vaan, onko tullut muutamankin kerran eteen sellainen tilanne, että kun on pitänyt luetella kirjaimia vaikkapa nyt puhelimessa, niin meinaa toi B lipsahtaa tuotanopäällikön malliin :)

      Ja on kyllä kiva, että täällä vihdoin ja viimein alkaa tapahtua.

      Iloista viikonloppua!

      Poista
  7. Sää ja sun ihanat aakkoses! <3 Aurinkoista viikonloppua, sitä nyt tosiaan taitaa olla luvassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä sitä parhaillaan sisätiloissa hellettä pakoillaan :). Meinaa olla jo liikaa, vaikken sitä ääneen sanokaan. Ihan vaan tänne hissunkissun kirjoitan.

      Lokoisaa viikonloppua Kotomoon <3

      Poista
  8. Olipa mukava löytää aamutuimaan mielenkiintoista luettavaa. <3 Ihan uusia juttuja tuli minulle(kin). :)

    Tähtisilmät sen kuin kaunistuu, ihanat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enpä tiedä tosta mielenkiintoisesta :). Mutta onpahan ainakin aidosti sitä mikä ekana tuli mieleen.

      Tähtisilmistä on nyt tullut ihan mun lemppareita. Ja näyttävät olevan aika sitkeää sorttia, kun on sentään jo monta päivää säilyneet mun käsissä hengissä :).

      Sopivan rauhallista viikonloppua sinne teille <3

      Poista
  9. Ihanat aakkoset!<3
    Helteistä viikonloppua!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Annukan aakkoset on arvaamattomia :).

      Helle on mulle vähän liikaa, mutta pääasia, että Tähtisilmät pysyy hengissä :)

      Ihanaa viikonloppua Keijuille <3

      Poista
  10. Vastaukset
    1. <3.

      Näin jälkikäteen katsottuna melko reppanalta näyttää toi mun kuva, jossa olen mennyt kameraa piiloon pöydän alle :D.

      Poista
  11. Voi berce, miten hauskat aakkoset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olishan noihin voinu jotain viisaitakin vastauksia keksiä, mutta jotenkin J = joulu ei vaan sovi mulle :)

      Iloista lauantaita!

      Poista
  12. Oot hauska! T: vanha lukija, uusi kommentoija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua :). Itsestä tuntui, että vastaukset oli surullisia ja tylsiä, joten kiitos tästä :)
      Ja kiva kun oot mun lukija, vaikka täällä on vähän surkia ajanjakso meneillään ja tekstitkin ankeita, mutta kyllä se tästä vielä iloks muuttuu.

      Poista
  13. Voi että tuli hyvä mieli. Paitsi tietysti siitä, ettet äitiäisi saanut tuntea. :D Ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omasta mielestäni vastaukset oli ihan mälsiä, mutta kiva, jos niillä saa siitä huolimatta hyvää mieltä aikaiseksi :). Tuntuu, että oon nykyään tosi ankea tyyppi, mutta aattelin jossain kohtaa yrittää taas muuttua omaksi itsekseni (joka on ajoittain ankea myös, mutta enimmäkseen positiivinen kumminkin).

      Poista
  14. Voi taivas sua! Tuo WC oli ehdottomasti paras, mä tykkäsin siitä eniten. Ihanaa kuulla noita sun "nopeita" ajatuksia. Ne kertoo aina enemmän ihmisestä kuin ylenpalttinen esittäytyminen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka kuinka olisin kaiken järkeni pistäny peliin, en olis millään keksiny mitään muuta, mikä alkaa kaksoisveellä :D. Volkkaria mietin, mutta sekin kun oli tavallinen V, eikä oikein liity elämään millään lailla, niin huti tuli.
      (Välillä kyllä tuntuu siltä, että olisko sittenkin parempi koittaa esittäytyä asiallisesti, mutta kun se ei vaan kertakaikkiaan onnistu, niin oon luovuttanut :))

      PS. Arvaa miten mun hortensialle kävi..... Tais olla veljeksiä sen sun yksilön kanssa, koska kuoli alta vuorokauden.

      Poista
  15. Heh, hauska!
    Vaikkei yleensä pyllyhuumori naurata, vitamiinit saivat purskahtamaan... ;o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se olikin ihan vaan viatonta byllykomiikkaa, joka tuli sattumoisin mieleen :)

      Mutta ihan oikeasti mulle on mysteeri tuo hauskuus, koska omasta mielestä vastaukset oli tylsiä. Vaan haitanneeko tuo mittään. Rehellisiä oli kumminkin :)

      Poista
  16. Sulla on sellaista luontaista komiikantajua, osaat kertoa niin elävästi asioista! Tosin minnuun vähän riipaisi, kun kerroit äidistäsi. Äidinkaipuu on asia, jonka varmasti vain ymmärtää sellainen, joka on ilman äitiään joutunut kasvamaan. Tulee mieleen eräs liki 80v mies, jota avustin sairaalassa toimenpiteen aikana (olen sairaanhoitaja). Ilmeisesti jokin tavassani lohduttaa oli äidillistä, sillä mies alkoi ääni väristen kertoa miten hän ei koskaan saanut tavata synnytyksessä kuollutta äitiään. Tarina oli aika traaginen, ja alkoi sitä miestä itkettämään, ja kyllä minuakin. Siinä me sitten sen ukkelin kanssa itkettiin, sitä sen äitiä jota kumpikaan ei ollut tavannut. Lopuksi vähän naurettiinkin sen miehen kanssa sille tilanteelle. Outo, tosi liikuttava hetki elämässäni jota en unohda kyllä ikinä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua kyllä ihan hirveästi lämmittää tuo luontainen komiikka, koska itsestä tuntuu ihan oikeasti siltä, ettei ole ollut aikoihin mitään hauskaa sanottavaa, kun kaikki on vaan niin surkiaa... Että kiitos siitä, mitä kirjoitit :)

      Ja kyllähän tää äidittömyys on mietityttänyt tässä pitkän matkan varrella enemmän kuin paljon, mutta ei sitä voi koko ajan ajatella, koska menisi elämä ihan pelkän katkeruuden puolelle.
      Välillä mietin, että kumpi oikeastaan on pahempaa: se ettei ole äidistä mitään muistoa, koska ei koskaan ehditty tutustua vai se, että olis jokin elävä muisto. Enkä ole osannut päättää.
      Mutta pakko se vaan niin on ajatella, että koska näin kerran oli pakko käydä, elämä on tehnyt minusta justiin sen, joka olen. Jos olisin päässyt helpommalla, voisin olla toisenlainen. Ei voi tietää. Mutta silti vaihtaisin ihan heti ja kysymättä siihen vaihtoehtoon, että äiti olisi saanut elää.

      Ja ihana tarina tuo 80-vuotiaan kanssa kohtaaminen. Korostaa entisestään mielikuvaa sinusta empaattisena ihmisenä <3

      Poista
  17. Hei Ystävä ♥ Mulla on jäänyt toivottamatta onnet uuteen blogitupaankin! Viihtyisältä näyttää. Olisin leipassu kakun tuomisiksi, jos osaisin leipoa ;)

    Ihana kuulla, että positivia alkaa voittamaan. Mulla on vielä tekemistä sen asian kanssa, mutta toivotaan :)

    Hauska haastis ja suloiset lapsuuskuvat ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas telepatiaa, kun justiin tulin Saaristohuvilalta :).

      Ei mennyt täällä uuden alku ihan putkeen niinkuin ei aina kaikki muukaan, mutta en valita. Vaikka ilman tulipaloakin olis hyvin pärjännyt, niin on se kumminkin pieni murhe teidän tapauksen rinnalla :(. Olen niin vihainen, kun joudutte kärsimään kaikenlaista, mitä ette todellakaan ole ansainneet. Ei meinaa enää auttaa sekään lohtu, että niille, jotka on riittävän vahvoja kestämään, kasataan se suurempi lasti. Ei oo oikein.

      Jätin sulle viestin huvilalle ja olen iloinen, kun muutaman rivin jaksoit kirjoittaa ♥. Ei ole kumminkaan ihan päällimmäisenä mielessä sen paremmin blogikirjoitukset kuin nitteen lukeminenkaan.

      Melko reppanat noi mun kuvat :). Mutta edelleen tekee mieli paeta kameraa pöydän alle ja pistää kädet kasvoille. Ne on eri ihmiset, joista kamera tykkää ja jotka tykkää kamerasta :)

      Poista
  18. Kiva oli lukea, jotenkin onnistut aina saamaan hymyn huulille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mikäs sen mukavampaa kuin että hymyilyttää :). Naurettava en kumminkaan halua olla :)

      Iloista päivää sullen Jossu!

      Poista
  19. Hyvät vastaukset oli keksinyt :) täytyis kokeilla , saisko noista jotain aikaiseksi . Tosin en varmaan keksi esim beelle noin hyvää käyttöä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ihan varmaan saat :). A = Anneaulikki ja siitä se sit lähteekin rullaamaan ihan itsestään. Mutta H:ta ei kannata uhrata hammassärkyyn, joka toivottavasti on jo selätettykin.

      Poista
  20. Olipas kiva haaste! Miten multa on mennyt tämä ihan ohi! Olisi kiva tehdä tämä itsekin - täytyy laittaa muistiin. :-) B:hen tulisi varmaankin banaani, tai ehkä kumminkin banaaninkuljetuskotelo, kun olen aina semmoisesta haaveillut, mutta en ole vielä sellaista saanut. Tosin ei mulla nyt enää ole mitään tarvettakaan kuljetella banaaneja ympäri kyliä. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis muahan ei tähän kukaan haastanut, enkä nyt ihan varma ole alkuperäisistä säännöistäkään, mutta pakko oli purkaa nää omat aakkoset ihan vaan fiilispohjalta, ettei jää takaraivoon pyörimään :).
      Ja mikä parasta, rautakanki löytyi purkutyömaalta tänään. Iloinen jälleennäkemin, jota välttis kaikki ei ymmärrä :D

      Banaaninkuljetuskotelo on melko nolo jopa mun mittapuulla, mutta olis kuitenkin ihan paljon parempi kuin kuljetella sitä ihan itse banaania golfbägin taskussa, jonne se syksyn viimeinen hedelmä aina tuppaa talvisäilöön unohtumaan... Ja ihan omin silmin olen todennut, että banaani häipyy talven aikana niin, että pelkät ehjät kuoret jää jäljelle. Mysteeri, mutta totta :)

      Poista
  21. Onpa ihana postaus ja sulla taitaa olla samanlainen takki kuin minulla : ).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi. Kiitos :). Omasta mielestä oli enimmäkseen surkiat tai muuten vaan tylsät vastaukset, mutta ekat jotka tuli mieleen, joten kyseessä sitten vissiin surkia ja tylsä tyyppi :)

      Ja kivaa, jos ollaan takkisamikset :). (Luotan siihen, ettet tarkoittanut tota mun reppanaa lapsuudenkuvaa pöydän alta :D)).

      Luhdan takki on mun paras takki miesmuistiin. Yleensä en ikinä löydä mitään mitä haluan. Etenkään sopivan kokoisena. Saati alennusmyynnistä. Mutta nyt toteutui kaikki.

      Kiva kun jätit viestin!

      Poista
  22. Sinulla on kyllä tuo kirjoittamisen taito hyppysissäsi!
    Samanlainen otsis sinulla kuin minullakin, silloin aikoinaan :-D
    Eikä se äidinkaipuu helpota, vaikka ihan aikuisena olen omani menettänyt. Lapsemme ei isoäitiä ole nähneet, harmi.
    Ensi viikkoa innolla odotellen, teidän puolesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otsis oli mun tavaramerkki ihan liian kauan :D. Ja "luukkupää-look" kuten itse isän leikkaamaa tukkaa nimitin :). (Isä tosin oli reilu ja maksoi aina 10 markkaa siitä hyvästä, että sai leikata mun tukan.. Mutta se oli kyllä melko pieni korvaus siitä, kun aina luultiin pojaks :))

      Äidin menetys on sellainen asia, johon ei taida koskaan olla valmis.
      Kun GR:n äiti kuoli 54-vuotiaana ja GR tottakai suri äitiään, huomasin käyttäytyväni todella oudosti ja olevani vihainen ja katkera siitä, että mies oli saanut elää 35 vuuotta äidillisenä ja minä en vuottakaan. Hassua ja tyhmää, mutta ehkä inhimillistä kuitenkin.

      Ja tänään alkoi meillä peltikatto lentää oikeaan suuntaan elikkäs roska-auton lavelle :). Huomenna tai viimeistään perjantaina on purku valmis ja sitten päästään viimein lyömään uutta (elämää) pystyyn.
      Kiitos myötäodotuksesta <3

      Poista

Kiitos kivasta kommentistasi